1.6.2015 PSHP:N JÄTEOHJE
SISÄLLYSLUETTELO: VERSIOHISTORIA: 5 JOHDANTO 6 JÄTEHUOLTOA KOSKEVIA YLEISIÄ OHJEITA 8 JÄTEKORTISTON RAKENNE 9 1. YHDYSKUNTAJÄTE 10 1.1. ENERGIAJÄTE 10 1.2. SEKAJÄTE 11 1.3. SALASSA PIDETTÄVÄ ELI TIETOSUOJATTAVA JÄTE 13 1.3.1. Toimistopaperit 14 1.3.2.Muut salassa pidettävät materiaalit 15 1.3.2.1. Röntgenkuvat, mikrofilmit ja muut vastaavat 15 1.3.2.2. Sähköisen tiedon tallennusvälineet, videonauhat, sanelunauhat, piirtoheitinkalvot yms. 16 1.3.2.3. Potilastunnistein merkityt näytteenotto- ja muut tarvikkeet sekä muut potilaan hoidon ja tutkimuksen yhteydessä kertyneet aineistot 17 1.4. KERÄYSPAPERI 17 1.5. PAHVI JA RUSKEA PAPERI 18 1.6. NESTEPAKKAUSKARTONKI 19 1.7. LASI 20 1.8. TEKSTIILIJÄTE 21 1.9. MUOVIJÄTE 21 1.9.1. Muovijäte esineenä hyödynnettäväksi 22 1.9.1.1. Muovikanisterit 22 1.9.1.2. Lasertulostimien värikasetit 22 1.9.2. Muovijäte uusioraaka-aineeksi 23 1.9.2.1. Kuormamuovit 23 1.9.2.2. Styrox, eli EPS-muovi 24 1.10. BIOJÄTE 24 1.10.1. Ruokajäte 24
1.10.2. Puistojäte 25 1.10.3. Muu biojäte 25 1.11. HIEKANEROTUS- JA RASVANEROTUSKAIVOJÄTE 26 1.12. RAKENNUSJÄTE (kunnossapidosta) 26 1.13. RAKENNUSJÄTE (urakoista) 27 1.14. POISTETTAVA TOIMINTAVARUSTUS 29 1.15. METALLIJÄTE 29 1.16. PUUN KÄSITTELYSTÄ SYNTYVÄ PURU 30 2. TERVEYDENHUOLLON ERITYISJÄTE 31 2.1. VIILTÄVÄ JA PISTÄVÄ JÄTE ELI SÄRMÄISJÄTE 31 2.2. BIOLOGINEN JÄTE TUNNISTETTAVA 32 2.3. BIOLOGINEN JÄTE EI TUNNISTETTAVA 33 2.4. VILJELYMALJAJÄTE 35 3. VAARALLINEN JÄTE 36 3.1. TARTUNTAVAARALLINEN JÄTE 36 3.2. LÄÄKEJÄTE 38 3.2.1. Lääkkeen valmistamisessa käytettävät kemikaalit ja lääkeraakaaineet 39 3.2.2. Solunsalpaajat 40 3.2.3. Solunsalpaajien oheisjäte 41 3.2.4. Rokotejäte 42 3.2.5. Geenilääkejäte 43 3.2.6. Muu lääkejäte 45 3.3. RADIOAKTIIVINEN JÄTE 46 3.4. KEMIKAALIJÄTE 47 3.4.1. Laboratoriojäte 50 3.4.2. Muu kemikaalijäte 51 3.5. KIINNITE- JA KEHITENESTEET 53 3.6. ELOHOPEAJÄTE 54 3.7. VALAISIMIEN LOISTEPUTKIJÄTE 55 3.8. PARISTO- JA AKKUJÄTE SEKÄ LYIJYÄ SISÄLTÄVÄ JÄTE 55
3.8.1. Paristo ja pienakkujäte 55 3.8.2. Muu akkujäte ja lyijyä sisältävä jäte 56 3.9. ANESTESIAKALKKI eli ABSORBERIKALKKI 57 3.10. JÄTEÖLJYT JA ÖLJYNSUODATINJÄTE 58 3.11. ÖLJYNEROTUSKAIVOJÄTE 59 3.12. TUHKA 59 3.13. ASBESTIJÄTE 60 3.14. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNASSA SYNTYVÄT TUNNISTAMATTOMAT TAI UUDET AINEET 61 LIITTEET LIITE 1. KÄSITTEET JA LYHENTEET LIITE 2. VAARALLISTEN KEMIKAALIEN VAROITUSMERKIT LIITE 3. JÄTEOHJE PERUSTUU SEURAAVIIN LAKEIHIN, ASETUKSIIN JA PÄÄTÖKSIIN SEKÄ NIIHIN TEHTYIHIN MUUTOKSIIN LIITE 4. AINEET, JOIDEN PÄÄSTÖT VESIIN JA YLEISEEN VIEMÄRIIN OVAT YMPÄRISTÖLUVANVARAISIA LIITE 5. VAARALLINEN JÄTE: MERKINTÄLIPUKE
VERSIOHISTORIA: Pvä Tapahtuma 17.9.2012 Versiohistoria-luettelo lisätty sisällysluettelon jälkeen 17.9.2012 28.12.2012 27.05.2013 31.10.2014 25.5.2015 1.6.2015 3.2: päivitetty linkki intranetissä olevaan ohjeeseen / Lääkepalautukset apteekkiin, 2.1 Poistettu jätteeksi muodostuneiden huuhtelunestepullojen, muovikanistereiden ym. käyttö pistävän ja viiltävän jätteen lajittelupakkauksina. Särmäisjäte voidaan kerätä ja pakata ainoastaan standardin BS 7320 vaatimukset täyttäviin pakkauksiin. 1.2. Erittäin märät ja valuvat, eritteillä tai verellä tahriintuneet jätteet lajitellaan ei tunnistettavaan biologiseen jätteeseen 1.10.1 ja LIITE 3: Maa- ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 päivitetty 3.1. Täydennetty tartuntavaarallisiksi määriteltyjen tautien listaa STTV:n ohjeistuksen mukaiseksi (STTV 2006, Terveydenhuollon jätteet). Tartuntavaarallisten jätteiden kuljetustilaus ohjattu KAIKU-tilausjärjestelmään. 3.4.-3.10. Selvennetty työnjakoa vaarallisten jätteiden kuljetuksen, kirjanpidon ja varastoinnin osalta. Lisätty viittaus tiettyjen vaarallisten jätteiden merkitsemiseksi (LIITE 5) ja maininta siirtoasiakirjasta. 3.12 Lisätty myös puhtaan puun poltossa syntyvä tuhkajäte. 3.1. Lisätty tartuntavaarallisen jätteen UNtyyppihyväksytyn kuljetuspakkauksen ulkopinnan pyyhintä soveltuvalla desinfektioaineella ennen kuljetusyksikölle luovuttamista. 1.15. Lisätty ohje osastojen pienmetallien lajitteluun. 2.1. Lisätty särmäisjätteeksi viilto- tai pistotapaturmaa aiheuttavat kertakäyttöiset instrumentit. 3.1. Lisätty tartuntavaarallisen jätteiden pakkauksiin sisäsäkin ja imeytysrouheen käyttäminen. 1.9.1.1. ja 3.8.1. poistettu käytettyjen muovikanistereiden käyttö paristo- ja pienakkujätteen pakkauksina.
6(62) 2.6.2015 JOHDANTO Tämä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) yleisjäteohje perustuu jätelakiin, jätehuollosta annettuihin asetuksiin ja päätöksiin, viranomaisohjeisiin ja edelliseen PSHP:n jäteohjeeseen. Jäteohjeen valmistamisessa on otettu huomioon myös muiden yliopistosairaaloiden jäteohjeet ja PSHP:n kestävän kehityksen politiikkaohjelma. Voimassa olevan jätelainsäädännön mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Tämä jäteohje on tarkoitettu PSHP:n sairaaloiden yleisohjeeksi ja sovellettavaksi työyksiköiden yksityiskohtaisempia ohjeita laadittaessa. Tällaisenaan jäteohje soveltuu käytettäväksi ainoastaan Keskussairaalassa. Jätteiden luokittelun ja lajittelun, pakkaamisen ja merkitsemisen sekä käsittelyn osalta jäteohjetta voidaan käyttää PSHP:n toimipisteiden ja konsernin yhtiöiden yleisohjeena. Sosiaali- terveydenhuollon tuotevalvontakeskus on laatinut vuonna 2006 Terveydenhuollon jätteet oppaan terveydenhuoltoalalla toimiville laitoksille. STTV:n ohje on huomioitu PSHP:n jöteohjetta laadittaessa. PSHP:n jäteohje perustuu jätteen syntypaikkalajitteluun, jonka tavoitteena on mahdollisimman korkea hyödyntämisaste. Jäteohje sisältää pakkaus-, merkintä-, varastointi- ja kuljetusohjeet ja määrittää välivarastointitilat sekä loppusijoitustavan jokaiselle jätejakeelle. Myös ohjeistuksen vastuuhenkilö ja tarvittavat yhteyshenkilöt on määritelty. Jäteohjeen tarkoituksena on parantaa työturvallisuutta jätteen käsittelyn eri vaiheissa aina loppusijoitukseen asti. Jokaisen jätettä käsittelevän on otettava huomioon kaikkien niiden turvallisuus, jotka kyseessä olevaa jätettä tulevat vielä myöhemmin käsittelemään. Jätteiden luovuttamisessa sairaalan ulkopuolelle on noudatettava jätelain 29 :n mukaisia määräyksiä. Jätehuollosta vastaavat tekevät tarvittavat erillissopimukset sairaalan ulkopuolelle hyödynnettäväksi luovutettavasta jätteestä.
7(62) 2.6.2015 Jäteohjeen oikeellisuudesta vastaa tartuntavaarallisen jätteen osalta TAYS:n infektiolääkäri, viiltävän ja pistävän jätteen sekä biologisen tunnistettavan ja biologisen ei-tunnistettavan jätteen osalta TAYS:n infektiolääkäri, viljelymaljajätteiden osalta kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, radioaktiivisten aineiden osalta isotooppilaboratorion apulaisylifyysikko, lääkejätteiden osalta sairaala-apteekkari, laboratoriojätteen osalta Laboratoriokeskuksen ympäristöpäällikkö, tekstiilijätteen osalta hankintatoimiston toimistopäällikkö, muiden ohjeiden oikeellisuudesta sekä kaikkien ohjeiden päivityksestä huolehtii sairaanhoitopiirin kestävän kehityksen vastuuhenkilö. Jätelain mukaan jätteen tuottaja on vastuussa tuottamansa jätteen käsittelystä. Jätteen tuottaja sairaalan organisaatiossa on vastuuyksikkö, joka voi antaa voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin, viranomaisohjeisiin sekä tähän jäteohjeeseen perustuvia tarkempia toimipistekohtaisia ohjeita. Nämä yksikkökohtaiset lisäohjeet on ennen käyttöönottoa hyväksytettävä keskussairaalan jäteaseman hoitajalla. Jätteen tuottajapuolen yhteys- ja vastuuhenkilönä toimii yksikön osastonhoitaja tai vastaava esimies. Jätehuollon järjestäminen perustuu hygieniatyöryhmän laatimalle sairaalahygieniaohjeelle ja jäteohjeelle. Jäteohje sisältyy osin sairaalahygieniaohjeeseen. Vastuu ohjeen toteutumisesta työpisteissä kuuluu kunkin vastuuyksikön johdolle. Keskussairaalassa keskitetyn jätehuollon järjestäminen kuuluu toimitilat ja teknologian vastuualueelle, jossa tilapalveluiden vastuuyksiköllä on jätehuollon huolehtimisvastuu. Tilapalveluiden vastuuyksikkö ostaa jätehuollon järjestämisen vaatimat palvelut sairaalahuollon ja materiaalipalvelujen vastuuyksiköiltä sekä ulkopuolisilta palveluntuottajilta, joilla on suoritusvastuu. Jätteen syntypaikkalajitteluun tulee kaikkien sairaalan työntekijöiden osallistua. Jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen suorittavat pääasiassa sairaalahuollon vastuuyksiköt. Jätteen kuljettamisen välivarastoon sairaala-alueella suorittaa materiaalipalvelujen vastuualueeseen kuuluva kuljetuksen vastuuyksikkö. Ulkopuolinen palveluntuottaja huolehtii jäteaseman hoidosta. Jäteurakoitsija huolehtii jätteen noutamisen jäteasemalta ja muista välivarastoista sekä niiden kuljettamisen hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Intranetissä olevasta jäteprosessikuvauksesta ja kaaviosta selviää tarkemmin eri toimijoiden roolit ja keskeiset tehtävät. Jäteprosessin tavoitteena on syntypaikkalajitteluun perustuva,
8(62) 2.6.2015 turvallinen, palautetta antava ja opastava jätehuolto, joka saavuttaa kansalliset ja PSHP:n kestävän kehityksen politiikkaohjelman lajittelu- ja hyödyntämisvelvoitteet kustannustehokkaasti. http://www.tek.sis.tays.fi/prosessit/prosessi_kestava_kehitys.html Yleisjäteohje on osa PSHP:n laatu- ja sairaalahygieniaohjeistoa. Sairaalakohtaisesti on laadittu näistä yleisohjeista johdettuja toimipisteiden jäteohjeita. JÄTEHUOLTOA KOSKEVIA YLEISIÄ OHJEITA Jokaisen jätettä tuottavan, lajittelevan, pakkaavan, merkitsevän, kuljettavan ja varastoivan työntekijän on käsiteltävä jätettä siten, että hänen jälkeensä jätettä käsittelevien henkilöiden työturvallisuus ei vaarannu. Kaikkien jätteen käsittelyyn ja lajitteluun osallistuvien on omalta osaltaan varmistettava, että kyseessä olevan jätteen joukkoon ei tule muuta kuin ohjeen ehdot täyttävää jätettä ja että pakkaukset on oikein merkitty. On tärkeää että jätepakkaukset merkitään ohjeiden mukaan. Asianmukaiset merkinnät edistävät työturvallisuutta ja helpottavat jätteen ohjaamista oikeaan välivarastointipaikkaan, hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen. Jätteen syntypaikkalajittelusta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä vastaa viime kädessä jätteen tuottanut yksikkö. Jätelain 118 ja 119 :ien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuden mukaan jätteistä on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitoon on sisällytettävä myös tiedot toiminnassa syntyneen jätteen määrästä suhteessa liikevaihdolla, työntekijöiden määrällä tai muulla vastaavalla tavalla ilmaistuun toiminnan laajuuteen (ominaisjätemäärä). Näistä syistä jätteen lajittelupakkaukset tulee merkitä ohjeen mukaan. Vain asianmukaisesti pakatut ja merkityt jätteet noudetaan ja käsitellään. Kuljetusyksikkö voi kieltäytyä kuljettamasta jätettä, jota ei ole ohjeen mukaisesti merkitty.
9(62) 2.6.2015 Jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoituskenttään viedään vain sellaista jätettä, joka ei kaatopaikalla ollessaan ylitä vastaavan kotitalous- ja yhdyskuntajätteen tartuntavaaraa eikä lisäänny loppusijoituskentässä siten, että se maaperän tai pohjavesien kautta voisi johtaa yhdyskuntatartuntoihin tai epidemioihin. PSHP:ssä käytettävät jätejakeiden koodivärit ovat: Musta - sekajäte Läpinäkyvä - energiajäte Keltainen - tartuntavaarallinen jäte ja solunsalpaajien oheisjäte Punainen - särmäisjäte ja ei tunnistettava biologinen jäte Vihreä - lasi JÄTEKORTISTON RAKENNE Jäteohjeessa terveydenhuollon jätteet on luokiteltu seuraavasti: yhdyskuntajätteet, terveydenhuollon erityisjätteet ja vaaralliset jätteet. Yhdyskuntajätteeseen kuuluvat ne jäteluokat, jotka eivät ole vaarallista jätettä ja jotka eivät sisällä infektioriskiä. Yhdyskuntajätteeseen kuuluvia jätejakeita voidaan joko hyödyntää tai jyrätä jätteenkäsittelylaitoksen loppusijoituskenttään. Myös yhdyskuntajätteeseen kuuluu jätejakeita, jotka tarvitsevat erityiskäsittelyä. Näiden jakeiden erityiskäsittelytarve ei kuitenkaan perustu infektioriskiin, vaan esimerkiksi henkilötietojen salassa pitämisen turvaamiseen. Terveydenhuollon erityisjätteen ryhmässä on terveydenhuollon toimenpiteistä syntyvää jätettä, joka ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsee erityiskäsittelyä, mutta jolla ei ole vaarallisen jätteen ominaisuuksia. Terveydenhuollon erityisjätteen erityiskäsittely voi olla esimerkiksi erilliskeräämistä ja -käsittelyä tapaturmavaaran vuoksi tai tunnistettavan biologisen jätteen toimittamista erillään käsiteltäväksi. Vaarallisten jätteiden ryhmään on koottu lainsäädännössä terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai haitalliset jätejakeet.
10(62) 2.6.2015 Näiden ryhmien alla jätejakeet on pyritty kokoamaan ominaisuuksiensa mukaan. Jokaiselle jätejakeelle on laadittu ohjekortti, jossa on lajitteluohje, pakkaamis- ja merkitsemisohje, ohje säilytystä ja kuljetusta varten, loppusijoitustapa sekä yhteyshenkilöt. 1. YHDYSKUNTAJÄTE 1.1. ENERGIAJÄTE Energiajäte hyödynnetään kierrätyspolttoaineen raaka-aineena. Energiajäte on polttokelpoista, esine- tai materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä, joka ei ole terveydenhuollon erityisjätettä tai vaarallista jätettä. Energiajätteeseen lajitellaan palavat jätteet, jotka eivät ole valuvan märkiä tai merkittävissä määrin tai likaantuneet verellä, eritteillä tai muilla orgaanisilla aineilla. Energiajätettä ovat mm. käsipyyhepaperit, kuituliinat ja materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat paperit, pienpahvit ja hoitotarvikepakkaukset. Muoveista PETE- (01), PEHD- (02), PELD- (04), PP- (05), PS- (06), EPS- (06) ja PVC-vapaat O- (07) -muovit kelpaavat energiajätteeksi. Polttokelpoinen pienpuutavara, jota ei ole käsitelty kyllästysaineilla eikä haitallisia aineita sisältävillä maaleilla, voidaan lajitella energiajätteeksi. Myös liimapitoiset paperimateriaalit, jotka eivät sisällä salassa pidettävää tietoa, kuten tarra-arkit, tarra-arkkien pohjat ja liimapintaiset muistilaput lajitellaan energiajätteeseen, koska paperien sisältämä liima pilaa uusiopaperin siistausprosessin, eikä liimapitoisia paperimateriaaleja näin ollen suositella lajiteltavaksi keräyspaperiksi, kortti 1.4. Kuva 1. Energiajätteeseen lajiteltavien muovien tunnukset.
11(62) 2.6.2015 Energiajätteeseen EI SAA LAJITELLA energiajätteen valmistamis- ja polttamisprosessissa haitallisia materiaaleja, kuten märkää (valuvaa) jätettä, tekstiilejä, vaahtomuovia, elektroniikkaromua, paristoja, lasia, metallia, aerosolipakkauksia, PVC-muovia (03) eikä pvc:tä sisältäviä yhdistemuoveja (07). Yhdistemuovit (07), jotka eivät sisällä PVC-muovia voidaan lajitella energiajätteen joukkoon. Paristot lajitellaan kortin 3.8 mukaan. Tyhjät aerosolipakkaukset lajitellaan sekajätteeseen, kortti 1.2, paitsi vaarallista jätettä sisältävät aerosolipakkaukset, jotka lajitellaan kemikaalijätteen 3.4 kortin mukaan. Energiajäte pakataan läpinäkyviin muovisiin roskapusseihin ja jätesäkkeihin. Merkintä Energiajätepakkaukseen merkitään tussilla kirjoittamalla vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Kuljetusyksikkö kuljettaa säkit jäteasemalle energiajätepuristimeen, josta jäteurakoitsija huolehtii ne energiajätteen jatkokäsittelijälle. Huomattavaa Jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti jätteet tulee kierrättää materiaalina hyödynnettäväksi ennemmin kuin hyödyntää ne energiana. Kovamuoviset pakkaukset lajitellaan siis ensisijaisesti säilytys- ja jäteastioiksi, mikäli niille on tarvetta ja puhdas paperi, pahvi ja kartonki kierrätetään ensisijaisesti uusiomateriaaliksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.2. SEKAJÄTE Sekajäte jyrätään jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle.
12(62) 2.6.2015 Sekajätteeseen lajitellaan vuode- ja leikkausosastoilla, tutkimustoimenpiteissä, eristyshuoneissa, siivouksessa jne. syntyvä kiinteä yhdyskuntajäte, jota ei voida hyödyntää esineenä, materiaalina tai energiana. Sekajätteellä ei saa olla vaarallisen jätteen ominaisuuksia. Sekajätettä ovat esimerkiksi: metallit (joita on esim. suu-nenäsuojuksissa, tablettien läpipainopakkauksissa, alumiinifolioissa, tyhjissä aerosolipakkauksissa) orgaanisella aineella tahriintuneet jätteet PVC-muovi (03), (jota on letkuissa ja letkustoissa, osassa infuusionestepusseista, vinyylihanskoissa, muotoon puristetuissa läpipainopakkauksissa, mapeissa, muovitaskuissa, kontaktimuovissa, piirtoheitinkalvoissa ja pakkausteipissä) märät jätteet Nesteensiirtoletkut, joiden terävä kärki on katkaistu esimerkiksi infuusionestepussiin tai pulloon, voidaan lajitella sekajätteen joukkoon. Mikäli kärkeä ei ole katkaistu, tulee nesteensiirtoletkujen terävät osat lajitella särmäisjätteeksi kortin 2.1 mukaisesti. Sekajätteen joukkoon ei saa lajitella rullasulkijaan tai muuhun vastaavaan kiinnitettyjä nesteensiirtoletkujen teräviä osia. Sekajätteitä lajitellessasi ota huomioon myös Terveydenhuollon erityisjäte kortit 2.1-2.4. tartuntavaarallinen jäte kortti 3.1 sekä lääkejäte kortti 3.2. Jätteet pakataan mustiin noin 200 litran jätesäkkeihin väljästi ja ylimääräinen ilma poistetaan siten, että uloin säkki ei rikkoonnu. Säkki suljetaan tiiviisti niin, että jäte ei valu pakkauksen ulkopuolelle. Merkintä Sekajätesäkkeihin merkitään valkoisella tussilla kirjoittamalla vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Sekajäte kerätään osastoilla tarkoitukseen varattuihin tiloihin tai pudotetaan kuilusta aikataulujen mukaan. Kuljetusyksikkö noutaa säkit ja vie asianmukaisesti pakatut ja merkityt säkit jäteasemalle sekajätepuristi-
13(62) 2.6.2015 meen. Jäteurakoitsija huolehtii puristimen tyhjentämisen jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle jyrättäväksi. Työturvallisuus Jätepakkauksia käsiteltäessä käytetään asianmukaisia suojaimia. Vaikka viiltävä ja pistävä jäte lajitellaankin omaksi jakeekseen, satunnainen viiltovaara on otettava huomioon. Työpaikan esimies vastaa työturvallisuudesta ja suojaimien käytön ohjeistuksesta. Huomioitavaa Erittäin märät ja valuvat, verellä tai muilla eritteillä likaantuneet jätteet lajitellaan Ei tunnistettavaan biologiseen jätteeseen kortti 2.3. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.3. SALASSA PIDETTÄVÄ ELI TIETOSUOJATTAVA JÄTE Yleistä Tietojen salassapidossa noudatetaan mm. sairaanhoitopiirin henkilötietojen tietosuojaohjetta, työaseman tietoturvaohjetta sekä tietojen salassapidosta ja julkisuudesta annettuja säädöksiä ja määräyksiä (esim. henkilötietolaki, julkisuuslaki, potilaslaki). Tekniikan vastuualueen jätehuollon vastuuyksikkö huolehtii keskitetysti salassa pidettävän materiaalin (esim. paperi, lasi, atk-laitteet, röntgenkuvat, mikrofilmit) hävittämissopimusten tekemisestä hävittämisen toimeenpanijan/jäteurakoitsijan kanssa. Sopimuksia tehtäessä on kuultava arkistopäällikköä. Jokainen toimipiste ja yksittäinen henkilö vastaa hallussaan olevan salassa pidettävän materiaalin tietosuojasta. Kuljetusyksikkö ja jäteasema vastaavat materiaalista toimipisteistä noutamisen ja varastoinnin ajan siihen asti, kunnes ne siirtyvät hävittämisen toimeenpanijan haltuun. Hävitettävät aineistot on lajiteltava ja pakattava tietosisältönsä mukaan jäljempänä olevien ohjeiden mukaisesti.
14(62) 2.6.2015 Asiakirjallisten tietojen hävittämisessä noudatetaan arkistonmuodostussuunnitelmassa vahvistettuja säilytysaikoja. Kuusi (6) vuotta tai sitä pitempään säilytettävien asiakirjojen hävittämisestä on pidettävä hävittämisluetteloa. Hävittämisluettelon laadinnasta on tarkemmin arkisto-ohjeissa, http://www.sis.tays.fi/hallinto/hakeskus/kapa/arkisto/01hall.html. 1.3.1.Toimistopaperit Kaikki ns. toimistopaperi sekä muut salaisia tietoja sisältävät paperiasiakirjat. Toimistopaperi lajitellaan tietosuojattavaksi jätteeksi riippumatta siitä, sisältääkö se salassa pidettävää tai ei-salassa pidettävää tietoa. Pakkaus Kaikki toimistopaperit ja muut salaisia tietoja sisältävät paperiasiakirjat lajitellaan salassa pidettävän eli tietosuojattavan jätteen lukollisiin säiliöihin. Merkintä Lukollisissa säiliöissä on merkintä "Tuhottava: paperit". Säiliöt säilytetään toimipisteissä valvotuissa tai lukituissa tiloissa, kunnes kuljetusyksikkö noutaa ne. Kuljetustilaus säiliöiden tyhjentämiseksi tehdään osoitteessa http://kaiku.sis.tays.fi:8100/tampere/login.faces. Toimistopaperijäte hyödynnetään tuhoamisen jälkeen uusiopaperin raaka-aineena. Huomioitavaa Toimistopapereita ei tarvitse repiä yksiköissä, vaan ne voidaan laittaa kokonaisina tietosuojajätteiden säiliöihin. Revityistä papereista on haittaa tietosuojattavan paperin käsittelyprosesseissa. Yhteyshenkilö asiakirjojen säilyttämisen ja hävittämisen osalta on arkistopäällikkö ja hävittämisen toimeenpanon osalta jäteaseman hoitaja.
15(62) 2.6.2015 1.3.2.Muut salassa pidettävät materiaalit Yleistä Salassa pidettävät materiaalit, jotka eivät ole paperia. Materiaalin sisältämä salainen tieto voidaan tuhota yksikössä, jonka jälkeen jäte voidaan laittaa materiaalinsa mukaiseen hävitykseen. Mikäli salaisia tietoja ei tuhota yksikössä, materiaali on laitettava lukolliseen Muun salassa pidettävän jätteen säiliöön. Muun salassa pidettävän jätteen säiliöitä voi tilata osoitteesta http://kaiku.sis.tays.fi:8100/tampere/login.faces 1.3.2.1. Röntgenkuvat, mikrofilmit ja muut vastaavat Röntgenkuvat, mikrofilmit, negatiivit ja vastaavat. Pakkaus a) hopeaa sisältävät röntgenkuvat, mikrofilmit yms. poistetaan kuvakuorista tai muista säilytysvälineistä. Kukin filmilaji pakataan omaan pahvilaatikkoonsa toimipisteessä. b) Muut, kuin hopeaa sisältävät röntgenkuvat, filmit ja negatiivit laitetaan lukolliseen Muun salassa pidettävän jätteen säiliöön. Merkintä Erillisiin pakkauksiin (esim. hopeaa sisältävät) merkitään sisällön mukaan sana RÖNTGENKUVAJÄTE tai MIKROFILMIJÄTE tms. sekä vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Lukollisissa säiliöissä on merkintä "Tuhottava: disketit, piirtoheitinkalvot, CD-levyt". Kuljetusyksikkö noutaa pakkaukset tilauksesta. Kuljetustilaus tehdään osoitteessa http://kaiku.sis.tays.fi:8100/tampere/login.faces. Jäte kuljetetaan jäteaseman lukittuun välivarastoon. Filmijätteiden sisältämä hopea kierrätetään.
16(62) 2.6.2015 Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.3.2.2.Sähköisen tiedon tallennusvälineet, videonauhat, sanelunauhat, piirtoheitinkalvot yms. Sähköisen tiedon tallennusvälineet, kuten esim. cd/dvd-levyt, muistitikut, kovalevyt ja levykkeet. Telefaksin jäljennenauhat, sanelukoneiden nauhakasetit, videokasetit, diakuvat, ultraäänikuvat, piirtoheitinkalvot, kertakäyttöiset kirjoituskone- ja kirjoitinnauhat yms. Atk-laitteille sekä kaikille muille sellaisille teknisille laitteille tai laitteiden osille, joihin on voinut tallentua salassa pidettävää tietoa, on olemassa kortti 1.13 Poistettava toimintavarustus. Sähköisen tiedon tallennusvälineet ja muut edellä mainitut salaisia tietoja sisältävät materiaalit lajitellaan Muun salassa pidettävän jätteen säiliöön. Kuljetusyksikkö noutaa täyden säiliön tilauksesta. Kuljetustilaus tehdään osoitteessa http://kaiku.sis.tays.fi:8100/tampere/login.faces. Jäteurakoitsija tuhoaa jätteet murskaamalla. Jäte hyödynnetään soveltuvin osin murskauksen jälkeen. Merkintä Lukollisissa säiliöissä on merkintä "Tuhottava: disketit, piirtoheitinkalvot, cd-levyt". Huomioitavaa Salassa pidettävää tietoa sisältävää muuta materiaalia ei saa laittaa tietosuojattavan paperijätteen joukkoon. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja.
17(62) 2.6.2015 1.3.2.3.Potilastunnistein merkityt näytteenotto- ja muut tarvikkeet sekä muut potilaan hoidon ja tutkimuksen yhteydessä kertyneet aineistot Hoidossa ja tutkimuksessa käytetyt välineet ja tarvikkeet ja muut tässä ohjeessa aiemmin mainitsemattomat kertyneet materiaalit, joissa on potilaan henkilötietoja, kuten esim. näyteputket ja astiat. Potilastunnistein merkittyjen materiaalien sisältämät salassa pidettävät tiedot on tuhottava (esim. tarrat irrotettava tai liotettava taikka tieto ylimaalattava peittävällä ja pysyvällä tussilla tms. luotettavalla tavalla) ennen jätteen lajittelemista materiaalin mukaisesti, ks. kyseinen jätejae. Huomioitavaa Muun salassa pidettävän jätteen säiliöihin ei saa ohjata eloperäisellä aineella likaantunutta jätettä. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.4. KERÄYSPAPERI Keräyspaperia ovat sanoma- ja aikakauslehdet, kirjekuoret, kirjat, puhelinluettelot sekä mainoslehtiset ja vastaavat. Uusiomateriaaliksi ei kelpaa auringon polttama, pahoin likaantunut, muovitettu, liimalla, tarramuovilla tai vahalla päällystetty paperi (tarra-arkit ja tarra-arkkien pohjat). Kaikki toimistopaperijäte tai muut salassa pidettävää tietoa sisältävät paperiasiakirjat hävitetään tietosuojattavan toimistopaperin -kortin 1.3.1 mukaan.
18(62) 2.6.2015 ÄLÄ LAITA KERÄYSPAPERIN JOUKKOON: toimistopaperia tai salassa pidettäviä paperiasiakirjoja (ks. 1.3.1) pehmopapereita ruskeaa pahvia elintarvikepakkauksia tarra-arkkeja tai niiden pohjia tai muuta paperia jossa on paljon liimaa pakkaus- tai käärepaperia muovia roskia Keräyspaperit kerätään toimipisteessä vihreään, 240 l:n keräyspaperisäiliöön. Kuljetusyksikkö noutaa jätesäiliöt tilauksesta Kuljetustilaus tehdään osoitteessa http://kaiku.sis.tays.fi:8100/tampere/login.faces. Jäteurakoitsija huolehtii paperin toimittamisen hyödynnettäväksi uusiopaperin raakaaineena. Huomioitavaa Niittejä ja klemmareita ei tarvitse poistaa keräyspaperista. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.5. PAHVI JA RUSKEA PAPERI Pahvi ja ruskea paperi hyödynnetään uusioraaka-aineena. Pahvilaatikot ja muu pahvijäte sekä pakkauksissa käytetty ruskea käärepaperi.
19(62) 2.6.2015 Pahvi taitellaan litteäksi ja kerätään kuljetusrullakkoon tai muuhun vastaavaan keräysvälineeseen. Merkintä Tyhjiä pahvilaatikoita ei tarvitse merkitä. Kuljetusyksikkö noutaa kerättävät erät sairaalan toimipisteistä ja kuljettaa ne jäteaseman pahvipuristimeen. Asuntoalueilla toimipisteet toimittavat pienet erät itse keräysastioihin. Pahvin säilytystä ja keräystä varten on pahvinkeräilyastia Z-taloilla ja päiväkodilla. Jäteurakoitsija huolehtii materiaalin uusioraaka-aineeksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.6. NESTEPAKKAUSKARTONKI Nestepakkauskartonkijäte hyödynnetään uusioraaka-aineena. Kaikki tyhjät nestepakkauskartongit. Nestepakkauskartongit huuhdellaan pienellä määrällä vettä ja taitetaan mahdollisimman litteäksi. Litistetyt kartongit pakataan pahvilaatikkoon, esim. kopiopaperilaatikkoon tms., tai paperipussiin, EI muovipussiin tai muuhun muovipakkaukseen. Lajittelupakkaukseen ei lajitella muuta jätettä kuin nestekartonkipakkauksia. Merkintä Sanat NESTEPAKKAUSKARTONKI / RAVINTOKESKUS sekä vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero.
20(62) 2.6.2015 Kuljetusyksikkö vie nestepakkauskartongit ravintokeskuksen keräyssäiliöihin. Keräyssäiliöt kuljetetaan jäteasemalle niiden täytyttyä, josta jäteurakoitsija huolehtii ne uusiomateriaalin valmistajalle. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.7. LASI Lasijäte hyödynnetään uusiolasin ja lasivillan valmistuksessa. Kaikki lasiesineet kerätään AINA OMAKSI JÄTEJAKEEKSEEN TYÖTUR- VALLISUUDEN VUOKSI. Rikkoontunut lasi kerätään erikseen omaan pakkaukseensa ja merkitään selkeästi. Lasijäte, kuten lasiset infuusioneste- ja ruiskepullot (lagenulat), ampullit, muut pullot ja purkit yms., jotka ovat silmin nähden tyhjiä. Lasijäte pakataan pahvilaatikkoon tai paperipussiin. Rikkoontunut lasi kerätään erikseen omaan pakkaukseensa ja merkitään selkeästi. Pienikokoinen lasijäte, myös rikkoontunut lasijäte, esim. käytetyt ampullit, voidaan ohjata viiltävän ja pistävän jätteen lajitteluastioihin, ohjekortti 2.1. Lasijäte ei saa sisältää muuta jätettä. Infuusioletkut ja muu irtonainen varustus poistetaan. Lasiastioista erotetaan helposti irtoavat kannet ja korkit, mutta kiinteitä kauluksia ei irroteta työturvallisuuden vuoksi. Lasit kerätään kuljetusta kestävään pahvilaatikkoon, jonka suurin koko voi olla 0,30 m x 0,30 m tai paperipussiin, joka suljetaan huolellisesti. Potilastietojen salassa pitäminen (hoito- tai tutkimusvälineisiin kiinnitetyt henkilötunnukset ja lääkelisäysetiketit yms.) tulee huomioida osastolla ja jäte tulee ohjata salassapitovelvoitteen mukaan, ks. ohjekortti 1.3.2.3 Potilastunnistein merkityt näytteenotto- ja muut tarvikkeet sekä muut potilaan hoidon ja tutkimuksen yhteydessä kertyneet aineistot.
21(62) 2.6.2015 Merkintä Sana LASI tai vihreä teippi, vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Kuljetusyksikkö vie täydet merkityt ja suljetut pakkaukset jäteaseman lasisäiliöön, jonka tyhjentämisen jäteurakoitsija huolehtii keräyslasin jatkokäsittelijälle. Huomattavaa Jätepakkaus tulee aina merkitä huolellisesti työturvallisuuden vuoksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.8. TEKSTIILIJÄTE Tekstiilijäte hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusioraaka-aineena. Palvelun tuottaja omistaa PSHP:ssä käytössä olevat tekstiilit. Poistettavat tekstiilit huolehditaan palvelun tuottajan toimesta mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Muut, kuin palvelun tuottajan omistamat tekstiilit, kuten verhot, pöytäliinat, psykiatrian potilaiden vaatteet ja erikoistekstiilit lähetetään Tays:n liinavaatevarastoon. Liinavaatevaraston hoitaja lajittelee poistettavan materiaalin ja huolehtii kierrätyksestä tai lajittelee poistettavat tuotteet sekajätteeksi. Eritteiset ja pienet erityistekstiilit, kuten Mitella-siteet ja tukikankaat, lajitellaan yksiköissä sekajätteen joukkoon. Yhteyshenkilö on vaatteiston hoitaja. 1.9. MUOVIJÄTE Muovijätettä voidaan hyödyntää esineenä, materiaalina tai energiana. Esineja materiaalihyötykäytön osuutta olisi hyvä lisätä, sillä hoitotarvikkeissa
22(62) 2.6.2015 käytetyt muovilaadut ovat korkealaatuisia ja oikein lajiteltuina ne soveltuvat hyvin uusioraaka-aineina käytettäviksi. 1.9.1.Muovijäte esineenä hyödynnettäväksi Esineinä hyödynnettävää muovijätettä ovat esim. dialyysiosastoilla ja ravintokeskuksessa liuospakkauksina käytetyt muovikanisterit ja -pullot sekä lasertulostimien värikasetit. 1.9.1.1.Muovikanisterit Dialyysiosastoilla ja ravintokeskuksessa liuospakkauksina käytetyt kanisterit ja pullot, joita ei ole käytetty vaarallisen jätteen pakkauksina. Kerätään kuljetusrullakkoon. Muut muovitavarat kerätään ominaisuuksiensa mukaan joko Muun tietosuojattavan jätteen säiliöön, energiajätteeksi tai sekajätteeksi (orgaanisilla aineilla likaantuneet muovit ja PVC-muovit). Merkintä Pakattaessa muovikanisterit kuljetusrullakkoon merkintää ei tarvita. Tyhjät muovikanisterit yms. hyödynnettävät muoviastiat kerätään osastolla, kuljetusyksikkö noutaa ne jäteasemalle, jossa ne ohjataan energiajätteen joukkoon. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.9.1.2.Lasertulostimien värikasetit Lasertulostimien tyhjät värikasetit palautetaan uudelleen täytettäviksi. Värikasetteja ei saa laittaa sekajätteeseen.
23(62) 2.6.2015 Tyhjät värikasetit pakataan uuden värikasetin laatikkoon. Laatikko viedään lähtevän postin lokerikon viereen, josta lähetit kuljettavat sen keskusvarastoon. Merkintä Laatikon kanteen kirjoitetaan KÄYTETTY, KESKUSVARASTO ja vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Keskusvarastosta värikasetit kierrätetään uudelleen täytettäväksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.9.2. Muovijäte uusioraaka-aineeksi Mahdollisuuksien mukaan muovijätettä voi hyödyntää uusioraaka-aineena kuormamuovien ja styroksin osalta. 1.9.2.1. Kuormamuovit Keskusvarastolta sekä sairaala-apteekin tavaran vastaanottohuoneesta ja infuusionestevarastolta tulevien kuormien kirkkaat ja puhtaat kutistekalvot, lavahuput, kuplamuovit, sisäsäkit, suojakalvot ja muut kalvomuovit. Kalvomuoveissa saa olla mukana tavallinen määrä teippiä ja osoitelaput yms. Kerätään keskusvaraston lastaussillassa olevaan jätepuristimeen, josta jäte kuljetetaan hyödynnettäväksi uusiomuovin raaka-aineena. Huom! Muualla yksiköissä, kuin keskusvarastolla sekä sairaala-apteekin tavaran vastaanottohuoneessa ja infuusionestevarastolla syntyneet kuormamuovit lajitellaan energiajätteen joukkoon. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja.
24(62) 2.6.2015 1.9.2.2.Styrox, eli EPS-muovi Styrox voidaan mahdollisuuksien mukaan kierrättää uusioraaka-aineeksi. Puhdas styrox (06) eli paisutettu polystyreenimuovi, jota käytetään mm. pakkausmateriaalina. Styrox pakataan jätesäkkiin, pahvilaatikkoon tai rullakkoon sen mukaan minkä kokoisia styrox-elementit ovat. Merkintä STYROX sekä vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Kuljetusyksikkö noutaa styrox-jätteet jäteaseman energiajätepuristimeen. Styroxit hyödynnetään toistaiseksi energiaraaka-aineena. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.10. BIOJÄTE Biojätteenä käsitellään ruokajäte ja ravintohuollossa syntyvä eloperäinen muu jäte, evästähteet, kuihtuneet kasvit ja kasvinosat sekä ulkotyöosastolla syntyvä puistojäte. Biojäte hyödynnetään kompostoimalla tai mädättämällä. 1.10.1.Ruokajäte Yleistä Maa- ja metsätalousministeriön asetus n:o 1193/2011 määrää, että ruokajätettä ei saa käyttää märehtijöiden, sikojen eikä siipikarjan ruokintaan. Näin ollen keskussairaalassa syntyvä ruokajäte käsitellään biojätteenä.
25(62) 2.6.2015 Ruokajätettä ovat ruokien palautukset sekä ruoanvalmistuksessa syntyvä eloperäinen jäte, myös ruokailun oheisjäte kuten servetit yms. kompostointikelpoinen jäte. Ravintokeskuksella ruokajätteet toimitetaan biojätteen siirtojärjestelmän välityksellä jäähdytettyyn keräilysäiliöön. Merkintä Kuljetuspakkauksen omistaja voi merkitä sen omalla tunnuksellaan. Kuljetusyrittäjä huolehtii ruokajätteiden keräilysäiliön tyhjentämisen imuautolla. Ruokajätteet toimitetaan kompostoitavaksi / mädätettäväksi. 1.10.2.Puistojäte Puistojätteeseen kuuluu sairaalan ulkoalueilla puutarhatöissä syntynyt eloperäinen jäte, kuten maa-ainekset sekä puu- ja kasvijätteet. Ulkotyöosasto kerää puistojätteen astioihin tai kuormalavalle ja jäteurakoitsija kuljettaa sen kompostoitavaksi / mädätettäväksi. 1.10.3. Muu biojäte Muu biojäte voidaan hyödyntää kompostoimalla tai mädättämällä. Eloperäinen jäte, joka ei ole potilasruokailusta syntyvää, kuten toimipisteiden taukohuoneiden evästähteet, osastokeittiöissä syntyvät ruoantähteet ja kahvinporot, kuihtuneet kukat ja kasvinosat sekä käytetyt kukkamullat.
26(62) 2.6.2015 Työpisteiden taukohuoneissa ja osastokeittiöissä biojätteet ohjataan biohajoaviin muovipusseihin, jotka suljetaan mahdollisimman tiiviisti. Yksiköiden sairaalahuoltajat kuljettavat muut biojätteet biojätteiden aluekeräyspisteisiin, josta kuljetusyksikkö kuljettaa biojäte-erät jäteaseman jäähdytettyyn biojätesäilöön. Jäteurakoitsija huolehtii biojätesäiliön tyhjentämisen. Biojätteet kompostoidaan tai mädätetään. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.11. HIEKANEROTUS- JA RASVANEROTUSKAIVOJÄTE Jäteurakoitsija huolehtii hiekanerotuskaivojätteet kunnallisen jätteenkäsittelykeskuksen laskeutusaltaassa käsiteltäväksi ja rasvanerotuskaivojätteen jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksessa käsiteltäväksi. Yhteyshenkilö ulkotyöosaston puutarhuri ja LVI-käyttöpäällikkö. 1.12. RAKENNUSJÄTE (kunnossapidosta) Pienremonteista ja muusta kiinteistön kunnossapidosta syntyviä, erilleen lajiteltavia jätejakeita ovat: 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet 2) kipsipohjaiset jätteet 3) kyllästämättömät puujätteet 4) metallijätteet 5) lasijätteet 6) muovijätteet 7) paperi- ja kartonkijätteet 8) maa- ja kiviainesjätteet
27(62) 2.6.2015 Vaaralliset jätteet, kuten painekyllästetty puu tai haitallisia aineita sisältävällä maalilla käsitelty puu, lajitellaan erikseen ja toimitetaan jäteaseman vaarallisen jätteen varastoon. Kunnossapidosta syntyvät puu-, metalli-, muovi- sekä paperi- ja kartonkijätteet ohjataan jäteasemalla materiaalinsa mukaiseen keräykseen. Rakennusjätevavalle lajitellaan sellaiset betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka-, kipsipohjaiset-, lasi-, PVC-jätteet, joita ei pystytä hyödyntämään materiaalina tai energiana. Merkintä Kunnossapidosta jäteasemalle toimitettavia jäte-eriä ei tarvitse merkitä. Kunnossapidon jätteet toimitetaan jäteasemalle materiaalinsa mukaiseen keräykseen. Muovijätteet ohjataan PVC-muoveja lukuun ottamatta energiajätepuristimeen, kyllästämättömät puujätteet puun keräykseen, metallijätteet metallijätelavalle, paperijätteet keräys- tai toimistopaperien keräykseen ja kartonki- ja pahvijätteet pahvipuristimeen, muut rakennusjätteet rakennusjätalavalle. Jäteurakoitsija huolehtii jäteaseman keräysvälineiden tyhjentämisen joko käsittelylaitokselle tai jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoituspenkkaan. Rakennusjäte-erien kuljettamisesta laaditaan siirtoasiakirja. Ohjeen yhteyshenkilö on rakennusmestari. 1.13. RAKENNUSJÄTE (urakoista) Pääurakoitsijan on yhteistyössä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakentamisen muiden osapuolten kanssa suunniteltava ja toteutettava rakentaminen siten, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen ja käytetään uudelleen ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.
28(62) 2.6.2015 Rakennus- ja purkujätteelle on järjestettävä erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Erilliskeräys on järjestettävä ainakin seuraaville jätelajeille: 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet 2) kipsipohjaiset jätteet 3) kyllästämättömät puujätteet 4) metallijätteet 5) lasijätteet 6) muovijätteet 7) paperi- ja kartonkijätteet 8) maa- ja kiviainesjätteet Urakkaohjelmissa yleensä vastuu rakennushankkeen jätehuollosta kustannuksineen siirretään pääurakoitsijalle, joka myös laatii erillisen työmaan jätehuoltosuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Vastuu työmaan yleissiisteydestä kuuluu aina pääurakoitsijalle. Pääurakoitsija järjestää kohteeseen jätteenkeräily- ja lajittelupaikan, johon myös sivu-urakoitsijat ja rakennuttajan alihankkijat toimittavat jätteensä valmiiksi lajiteltuina. Paikan päällä tehtävän lajittelun sijasta rakennusjätteet tai osa niistä voidaan lajitella myös ympäristöluvan omaavalla käsittelylaitoksella. Pääurakoitsijan on laadittava siirtoasiakirja kaikista rakennus- ja purkujäteerien kuljetuksista. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Mikäli rakennuskohteesta löytyy muita vaarallisia jätteitä, kuin mitä sopimusasiakirjoissa on mainittu, tulee niistä välittömästi ilmoittaa rakennuttajalle.
29(62) 2.6.2015 1.14. POISTETTAVA TOIMINTAVARUSTUS Poistettava toimintavarustus käsitellään ominaisuuksiensa mukaan. Poistettavat lääkintä-, viesti-, IT-, sähkö-, LVI-, työ- ja kuljetuslaitteet ja -kalusto sekä kaikki muu poistettava yksilöimätön irtain. Toimitaan PSHP:n irtaimiston poisto- ja siirtomenettelyn mukaan. PSHP:n sähköinen poistomenettely Equ-Exit on käytössä intranetissa. Laitteen myynnistä, lahjoituksesta tai uudelleenkäytöstä joko laitteena tai komponentteina huolehtii poisto- ja siirtomenettelyohjeen määrittelemä yksikkö. Katso myös muiden salassa pidettävien materiaalien kortti 1.3.2. Merkitseminen Merkitään sähköisen poistomenettelyn tuottamilla valmiilla saatteilla.. Kuljetusyksikkö noutaa laitteen jäteasemalle välivarastoitavaksi. Näytöt ja näppäimet laitetaan jäteasemalla SER-häkkeihin. Salassa pidettävää tietoa sisältävät atk- ja muut laitteet kuljetetaan kuljetustilauksessa mainittuun varastotilaan. Sopimuksen tehnyt jäteurakoitsija huolehtii laitteiden noutamisen murskattavaksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.15. METALLIJÄTE Pienmetalli, kuten huuhdellut säilyketölkit ja alumiinivuoat, alumiinifoliot, rasioiden alumiiniset foliokannet (jugurtti-, viili- ja margariinirasioista), metallikannet ja korkit sekä pestyt metalliset kertakäyttöinstrumentit, joista ei aiheudu pisto- tai viiltotapaturmavaaraa.
30(62) 2.6.2015 Metalliromu, jota syntyy teknisellä keskuksella ja kaikki poistettavaan toimintavarustukseen kuuluva metallijäte. Pienmetallijäte pakataan pahvilaatikkoon, paperipussiin tai muuhun vastaavaan kuljetusastiaan. Poistettavan toimintavarustuksen kohdalla toimitaan PSHP:n irtaimiston poisto- ja siirtomenettelyn mukaan. Merkintä Pienmetallipakkauksiin merkitään sana PIENMETALLI sekä vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Poistettava toimintavarustus merkitään PSHP:n poisto- ja siirtomenettelyn mukaisilla poistosaatteilla. Kuljetusyksikkö kuljettaa vastuuyksiköissä syntyneen metallijätteen jäteasemalle, josta se toimitetaan erillissopimuksella hyödynnettäväksi. Teknisellä keskuksella syntynyt metalliromu kerätään jäteasemalla sijaitsevalle siirtolavalle. Jäteaseman siirtolavalta sopimusliike tyhjentää metalliromun hyödynnettäväksi. Yhteyshenkilö on jäteaseman hoitaja. 1.16. PUUN KÄSITTELYSTÄ SYNTYVÄ PURU Teknisen keskuksen puusepänverstaalla puun käsittelystä syntyvä puru. Puun puru kerätään syntypaikalla vaihtolavalle. Kertynyt puru toimitetaan käsittelylaitokselle energiajätteenä hyödynnettäväksi. Ohjeen yhteyshenkilö on rakennustekniikan sairaalainsinööri.
31(62) 2.6.2015 2. TERVEYDENHUOLLON ERITYISJÄTE 2.1. VIILTÄVÄ JA PISTÄVÄ JÄTE ELI SÄRMÄISJÄTE koodiväri punainen Viiltävä ja pistävä jäte käsitellään terveydenhuollon erityisjätteenä. Jäte vanhennetaan syväkeräyssäiliössä ja peitetään kunnallisen jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle. Niin kutsuttu särmäisjäte; viiltävä ja pistävä jäte kuten neulat, veitsenterät, tyhjät ampullit, ampulliviilat, näyte- ja koeputket, terävät lasit, kertakäyttöiset instrumentit ym. jotka voivat aiheuttaa viilto- tai pistotapaturman. Nesteensiirtoletkut, joiden terävä kärki on katkaistu esimerkiksi infuusionestepussiin tai pulloon, voidaan lajitella sekajätteen joukkoon. Mikäli kärkiä ei ole katkaistu, tulee nesteensiirtoletkujen terävät osat lajitella särmäisjätteen joukkoon. Eritteiden ja veren kohdalla toimitaan tapauskohtaisesti sairaalahygieniaohjeen mukaan. Tartuntavaarallinen jäte ohjataan kortin 3.1. mukaan. Rokoteampullien ja sytostaatteja sisältäneiden ampullien käsittelyohje on korteissa 3.2.2, 3.2.3 ja 3.2.4. Viiltävän ja pistävän jätteen lajitteluastioita voi tilata keskusvarastosta. Pakkaukseen ei saa laittaa muuta jätettä ja pakkaukset tulee sulkea huolellisesti, jotta ne eivät aukea kuljetuksen aikana. Merkintä Merkitään sanoilla VIILTÄVÄ/PISTÄVÄ JÄTE (tapaturmavaaran vuoksi merkintä on erittäin tärkeä!), sana PUNAINEN tai punainen teippi, vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero.
32(62) 2.6.2015 Viiltävää ja pistävää jätettä (särmäisjätettä) EI SAA pudottaa alas jätteiden pudotuskuiluista. Kuljetusyksikkö noutaa särmäisjätteen pakkaukset toimipisteistä ja huolehtii kuljettamisen syväkeräyssäiliöön neljän viikon ajan vanhennettavaksi. Vanhentamisen jälkeen jäteurakoitsija huolehtii jätteen jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoituskenttään, jossa se välittömästi peitetään. Työturvallisuus Esimiehen tulee huolehtia, että viiltävän ja pistävän jätteen lajittelupakkauksiksi valitaan tarkoituksenmukaisia lajitteluvälineitä. Viiltävän ja pistävän jätteen syntypaikkalajittelussa käytetään keskusvarastolta tilattavia tarkoitusta varten valmistettuja työturvallisia lajittelupakkauksia. Viiltävän ja pistävän jätteen lajittelupakkaukseksi valmistetussa tuotteessa olevaa käyttöohjetta on noudatettava. Tapaturman sattuessa toimitaan PSHP:n veritapaturmaohjeen mukaan http://www.sis.tays.fi/ohjeet/veritapa/index.htm Yhteyshenkilö on hygieniahoitaja. 2.2. BIOLOGINEN JÄTE TUNNISTETTAVA Biologinen jäte, joka on ulkomuodoltaan tunnistettavissa ja joka kaatopaikalle joutuessaan saattaa aiheuttaa eettisen kysymyksen, kuten amputaatiot tms. Jos jäte on tartuntavaarallista, menetellään kortin 3.1 ohjeen mukaisesti. Kuolleiden sikiöiden kohdalla naistentautien ja synnytysten vastuualue menettelee oman ohjeensa mukaisesti. Patologian yksiköstä kuolleet sikiöt huolehditaan krematorioon. Istukat ohjataan ei-tunnistettavan biologisen jätteen ohjeen mukaan, kortti 2.3. Katso myös kortti 1.3.2.3, Potilastunnistein merkityt näytteenotto- ja muut tarvikkeet sekä muut potilaan hoidon yhteydessä kertyneet aineistot.
33(62) 2.6.2015 Tunnistettava biologinen jäte pakataan läpäisemättömään, suljettavaan ja kuljetuksen kestävään pakkaukseen. Veri kaadetaan viemäriin. Tartuntavaarallisen jätteen ohje on kortissa 3.1. Merkintä Selvästi havaittavilla kirjaimilla sana BIOLOGINEN JÄTE sekä vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Biologista jätettä ei varastoida osastoilla. Leikkaussalilähetti kuljettaa leikkausosastoilta ko. jätteen jäteaseman pakastimeen, merkitsee pakastimen ovessa olevaan muistivihkoon tiedot; vastuuyksikkö (vy), kustannuspaikan numero, päivämäärä, tuojan kuittaus sekä toimittamansa määrä kilogrammoina (kg). Leikkaussalilähetti ilmoittaa pakastimen täyttymisestä jäteaseman hoitajalle. Jäteurakoitsija huolehtii pakastimen tyhjentämisestä ja jäteerän toimittamisesta vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Yhteyshenkilö hygieniahoitaja. 2.3. BIOLOGINEN JÄTE EI TUNNISTETTAVA koodiväri punainen Biologinen jäte, jonka ulkomuotoa ei voida tunnistaa ja josta voi jätehuollon kuljetus- tai käsittelyvaiheessa aiheutua käsittely-, esteettisyys- tai hajuhaittaa. Ulkomuodolta tunnistamaton biologinen jäte, jolla ei ole vaarallisen jätteen ominaisuuksia, kuten: elinten osat kudoskappaleet istukat hyvin veriset tai muilla eritteillä kontaminoituneet tarvikkeet
34(62) 2.6.2015 veripussit ja verensiirrossa käytetyt infuusioletkut tippakammioineen, mikäli niiden tyhjentäminen ei ole mahdollista tyhjentämättömät dreenipussit sekä laatikot, mikäli niiden tyhjentäminen ei ole mahdollista avannepussit, mikäli niiden tyhjentäminen ei ole mahdollista HUOM! Ensisijaisesti veri ja eritteet kaadetaan viemäriin. Veripussit ja letkut, dreenipussit ja laatikot sekä avannepussit ohjataan ei tunnistettavan biologisen jätteen joukkoon vain, mikäli niiden tyhjentäminen ei ole mahdollista. Tyhjennettyinä ko. tuotteet lajitellaan sekajätteen joukkoon. Istukoiden ja kuolleiden sikiöiden kohdalla naistentautien ja synnytysten vastuualue menettelee oman yksikkökohtaisen ohjeensa mukaisesti. Jätteet kerätään muovipussiin, joka suljetaan ja lajitellaan punaiseen muovisäkkiin, joka suljetaan huolellisesti niin, että jäte ei valu. Veren ja eritteiden kohdalla toimitaan tapauskohtaisesti sairaalahygieniaohjeen mukaan. Tartuntavaarallista jätettä ei saa johtaa yleiseen viemäriin eikä ohjata kunnalliseen jätteenkäsittelylaitokseen. Merkintä Vastuuyksikön lyhenne ja kustannuspaikan numero. Jos käytettävissä ei ole punaista pakkausta merkitään lisäksi sana PUNAINEN tai kiinnitetään selvästi näkyvä punainen teippi. Täysinäisiä pakkauksia ei varastoida osastolla. Jätteitä EI SAA pudottaa alas jätekuilusta. Kuljetusyksikkö noutaa päivittäin tai sopimuksen mukaan useammin asianmukaisesti merkityt pakkaukset toimipisteistä ja vie ne syväkeräyssäiliöihin, joista jäteurakoitsija huolehtii jätteen kaatopaikalle välittömästi peitettäväksi. Työturvallisuus Jätteitä käsiteltäessä käytetään asianmukaisia suojaimia. Vaikka viiltävä ja pistävä jäte lajitellaankin omaksi jakeekseen, satunnainen viiltovaara on
35(62) 2.6.2015 otettava huomioon. Vastuuyksikön esimies vastaa työturvallisuudesta ja suojaimien käytön ohjeistuksesta. Yhteyshenkilö on jäteasemanhoitaja. 2.4. VILJELYMALJAJÄTE Viljelymaljajäte käsitellään terveydenhuollon erityisjätteenä. Se vanhennetaan syväkeräyssäiliössä ja peitetään kunnallisen jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle. Mikrobiviljelyyn käytetyt maljat elatusalustoineen. FM4 laboratoriossa on viljelymaljojen ja putkien lajitteluun muovi-/ paperipussilla varustettu lajitteluastia. Jätteiden käsittelyyn on toimintaohje "Mikrobiologian jätteiden hävittäminen", jossa on lista autoklaavikäsittelyn tarvitsemista mikrobilajeista. Merkintä Viljelymaljajäte merkitään punaisella teipillä sekä vastuuyksikön lyhenteellä ja kustannuspaikan numerolla. Täydet pakkaukset siirretään kuljetusrullakkoon, jonka sairaalahuolto huolehtii päivittäin FM4 syväkeräyssäiliöön. Jäteurakoitsija huolehtii syväkeräyssäiliön tyhjentämisen. Jäte kuljetetaan jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoituskenttään peittäen käsiteltäväksi. Välinehuoltajat suorittavat autoklavioinnin FM4 jätekeskuksessa olevalla laitteella. Autoklaavikäsittelyn jälkeen jäte toimitetaan syväkeräyssäiliöön. Yhteyshenkilö on kliinisen mikrobiologian ylilääkäri.
36(62) 2.6.2015 3. VAARALLINEN JÄTE 3.1. TARTUNTAVAARALLINEN JÄTE Koodiväri keltainen Tartuntavaaralliseksi määritellään geenilääkkeiden (GMO) annostelun yhteydessä muodostunut oheisjäte, kuten infuusiopullot ja letkustot, ruiskut, lagenulat, kontaminoituneet taitokset, suojavaatteet, käsineet ja tällaista lääkettä saaneen potilaan hoidossa ja huoneen siivouksessa syntynyt jäte. Seuraavien tartuntatautien hoidossa sekä tilojen siivouksessa syntynyt jäte määritellään tartuntavaaralliseksi: SARS, lintuinfluenssa, isorokko, rutto (pestis), kolera (cholera), Venezuelan equine encephalitis virus, Nipah-virus, Apinarokko-virus ja Vesikauhu-virus sekä Creutzfeld-Jakobin tautipotilaan keskushermostokudoksesta peräisin olevat jätteet, Ebolavirustauti ja verenvuotokuumeet (febris haemorrhaciga), ei kuitenkaan myyräkuume. Tartuntavaarallinen jäte on luonteeltaan yksilölle tai yhdyskunnalle vaarallista jätettä, jota ei viedä kaatopaikalle, sillä se voi kaatopaikallakin levitä ympäristöön esim. vesien ja jyrsijöiden mukana. Tällaiset taudit ovat yhteiskunnassa: nopeasti leviäviä, helposti tarttuvia ja yksilölle vaarallisia (voivat aiheuttaa yksilölle vakavan sairauden). Eritteiden kohdalla toimitaan tapauskohtaisesti eristysohjeen mukaan. Tartuntavaarallinen jäte laitetaan syntypaikalla muovipussiin, joka suljetaan ja siirretään sisäsäkillä vuorattuun UN-tyyppihyväksyttyyn kuljetuspakkaukseen ja tiivistetään tarvittaessa imukykyisellä sulloaineella. Mikäli tartuntavaarallinen jäte sisältää nesteitä, sisäsäkin pohjalle laitetaan ennen sen täyttämistä imeytysrouhetta. Kuljetuspakkauksen sisäsäkki suljetaan nip-
37(62) 2.6.2015 pusiteellä. Kuljetuspakkauksen kansi suljetaan siten, että kannen liimapinta tarttuu kiinni ja kannen aukeaminen tai avaaminen myöhemmissä jätehuoltoketjun vaiheissa ei ole mahdollista. Suljettu kuljetuspakkaus pyyhitään ulkopuolelta desinfektioaineella (Erisan Oxy+ 5% tai ApoWipe ethanol desinfektiopyyhe) ennen kuljetusyksikölle luovuttamista. Merkintä Kuljetuspakkauksen kylkeen liimataan täytetty tartuntavaarallisen jätteen lähetyspohja. UN-tyyppihyväksyttyjä kuljetuspakkauksia, sisäsäkkejä, nippusiteitä, imeytysrouhetta ja tartuntavaarallisen jätteen lähetyspohjia voi tilata jäteasemanhoitajalta, ma-pe klo 7-15 puh. 64774. Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset tilaukset monivalvomo-päivystäjältä puh. 65700. Kuva 1. tartuntavaarallisen jätteen lähetyspohja Tartuntavaarallisia jätteitä EI VARASTOIDA OSASTOLLA EIKÄ NIITÄ PUDOTETA JÄTEKUILUSTA! Jätteiden kuljetus tilataan kuljetusyksikön Kaiku-tietojärjestelmästä (http://10.16.1.118:8100/tampere/login.faces) ma-su klo 7:00-16:00. Tilauksessa tulee käyttää kiireellisintä prioriteettia (palvelutaso: HETI). Tilauksen yhteydessä ilmoitetaan jätteen tartuntavaarallisuudesta. Muina aikoina kuljetustilaukset monivalvomosta puh. 65700.