Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.



Samankaltaiset tiedostot
Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

NT ESTOTARJOUKSET NT

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Lähtökortti. Kauko Koistinen

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Untuvikkokisa (6)

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako pikatikkiä voit laskea?

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

NT VALTTAAMINEN NT 1

MULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

KUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto

Tarjouspaneelin perussysteemi

Untuvikot (7)

Untuvikot (8)

Untuvikot (7)

Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005

Bridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,

1 Johdanto Pelin kulku Liitteet... 4

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)

GAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen

Balladeja kadonneista yläväreistä III

1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

AVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Untuvikkokisa (9)

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

VUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes

Systeemikortti PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET NT NT NT 4,4. käännä!

Kaukon kannu Lopputulos 5 pöytää, 9 paria, 1 lepopari. Jakomäärä: 27. Keski: 81,0. Lepokierros (*) antaa pelattu prosentti.

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Vistin perilliset 19. Visti on eräs yksinkertaisimmista tikkipeleistä. Joutilas yläluokka tarttui peliin, pohti sen pelaamista syvällisemmin

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?

Bridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018

Transkriptio:

. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako jakaantuu kahteen eri vaiheeseen: tarjoaminen tikkipeli sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Pelin päämäärä: TIKKIEN VOITTAMINEN. Tikin muodostaa neljä korttia, mitkä kukin pelaaja siihen vuorollaan pelaa. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. TARJOAMINEN jakajalla ensimmäinen tarjousvuoro etenee myötäpäivään "huutokauppa", jokaisen tarjouksen on ylitettävä edellinen tarjous pelaaja voi myös passata, siirtää tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle (50)

. Oppitunti JOKAINEN SISÄLTÄÄ luvun yhdestä seitsemään, joka kuudella lisättynä ilmoittaa, montako tikkiä tarjoaja lupaa ottaa jonkun maan tai sangin (NT, ilman valttia), pelaamisen aikana voimassa oleva valtti TARJOAMISEN AJAKSI MAAT ON ASETETTU ARVOJÄRJESTYK- SEEN NT Pelaajan on tehtävä korkeamman tason tarjous kuin edellinen pelaaja, tai yhtä korkea tarjous ylempi väri valttina tai sangissa. Käytössä on kaikkiaan 35 tarjousta,,,,nt - 2,2,2,2,2NT... 7, 7,7, 7NT Kun joku pelaaja tekee niin korkean tarjouksen, ettei kukaan halua ylittää sitä, ts. tarjousta seurasi kolme passia, niin tästä tarjouksesta tulee loppusitoumus. 2 (50)

. Oppitunti PELAAMINEN parin se pelaaja, joka ensimmäisenä tarjosi sitä väriä tai sangia, joka jäi voimaan loppusitoumuksena, on pelinviejä pelinviejästä vasemmalla puolella istuva pelaaja on lähtijä, hän pelaa ensimmäisen kortin ensimmäiseen tikkiin lähtijän pelattua aloituskorttinsa, pelinviejän partneri lepääjä levittää korttinsa pöydälle kuvapuoli ylöspäin lepääjän näkyvillä olevia kortteja kutsutaan pöydäksi pelinviejä pelaa kaksilla korteilla: hän määrää, minkä kortin lepääjä vuorollaan pöydästä pelaa, ja omalla vuorollaan pelaa kädestään haluamansa kortin Maantuntopakko lähtijän aloittamaa maata on kaikkien muittenkin pelattava, jos vain mahdollista Yliottopakkoa ei ole pelaajan ei ole pakko pelata suurempaa, peittää edellisen pelaajan pelaamaa korttia, hän voi myös laistaa. Parin toisen pelaajan pelattua pienen kortin johonkin tikkiin, tämän partneri pelaa tikkiin yleensä korkean kortin, jotta vastapuoli ei saisi tikkiä tarpeettoman pienellä kortilla. Vastaavasti, jos toinen pelaaja pelaa tikkiin korkean kortin, partnerin yleensä kannattaa pelata pienin korttinsa. Sangipelissä tikin voittaa lähtömaan korkein kortti, samoin valttipelissä, ellei joku pelaaja varasta ("kuppaa"). Valtilla pelaaja voi varastaa, jos hänellä ei ole yhtään korttia lähtömaassa. 3 (50)

. Oppitunti Valttipakkoa ei ole jos pelaaja ei voi tunnustaa lähtömaata, niin hänen ei ole pakko varastaa, vaan hän voi myös sakata jotain muuta maata. Ensimmäiseen tikkiin lähtee pelinviejän vasemmalla puolella istuva pelaaja, kahteentoista muuhun tikkiin lähtee se pelaaja, joka on voittanut edellisen tikin. Kun tikki on pelattu, jokainen pelaaja kääntää korttinsa eteensä nurinpäin pöydälle voitettu tikki asetetaan pystyasentoon, hävitty vaaka-asentoon. Jos pelinviejä saa lupaamansa määrän tikkejä, peli menee kotiin, kotipeli. Pelinviejän ei ole pakko saada tasan luvattua määrää, peliin voi tulla ylitikkejä. Jos pelinviejä ei saa luvattua tikkimäärää, peli menee pietiin, pietipeli. Pelaajan kolmeatoista korttia kutsutaan hänen kädekseen. Käden tikkipelivoima on pystyttävä arvioimaan, jotta tietäisimme, montako tikkiä uskallamme tarjotessamme luvata ottaa. Käden pelivoima arvioidaan kuvakorttien ja lyhyitten maitten avulla: Kortti Arvopisteet Ässä A 4 Kuningas K 3 Rouva Q 2 Sotamies J Lyhyt maa Jakopisteet Renonssi 0 korttia 3 Singelton kortti 2 Dubbelton 2 korttia Pisteet ovat VAIN helppo tapa arvioida käden tikkipelivoimaa, ne EIVÄT ilmoita sitä, montako tikkiä tulemme saamaan. 4 (50)

. Oppitunti Kun tarjotaan sangia lasketaan vain arvopisteet. Kun tarjotaan joku väri valttina lasketaan sekä arvo- että jakopisteet. Partnerin tarjoamasta lyhyestä väristä ei lasketa jakopisteitä "suojattomalle" kuvalle (K, Q, J, AJ, KJ, Qx, QJ, Jx) lasketaan vain arvo- tai jakopisteet, ei molempia. KQJ8 AQ9 Q3 A973 KQ9752 43 KQ2 K42 J0983 A2 J Q863 5 (50)

2. Oppitunti 2. OPPITUNTI Pikatikit > < tikkien kasvattaminen Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, joita hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni (jos joku pelaaja on kiinni, hän on voittanut edellisen tikin ja on kääntämässä seuraavaan). A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A09 J097 Jos vastustajilla on korkeimmat kortit oman puolemme parhaassa maassa, voidaan tämä maa kasvattaa vahvaksi pelaamalla tätä maata ja antamalla vastustajien korkeiden korttien voittaa tikit. KQJ09 Q096 A87632 87653 J874 954 Kasvatettavassa maassa tulee olla: paljon kortteja jolloin pienet kortit ("hakut") voivat kasvaa "vahvoiksi", tai korkeita kortteja jotka kasvavat vastustajien otettua tikkinsä korkeimmilla korteillaan 6 (50)

2. Oppitunti Jos pelinviejällä sangipelissä ei ole pikatikkejä niin paljon kuin hän on luvannut ottaa, niin ennen näiden pikatikkien ottamista hän kasvattaa puuttuvat tikit vahvoiksi. A63 K82 Sitoumus 3NT K72 A43 Pelinviejä LÄNSI KJ92 Q086 Lähtökortti Q AQJ K08 Pelin päämäärä on voittaa tikkejä mahdollisimman PALJON, ei mahdollisimman NOPEASTI. Sangipeliä vastaan lähtijä yleensä lähtee pisimmästä maastaan, siitä maasta, jossa on eniten kortteja. Jos lähtijän maan korkeimmat kortit ovat arvoltaan peräkkäisiä, hän lähtee korkean sarjan (sekvenssin) korkeimmalla kortilla: KQJ86 QJ06 AKQ42 09864 Epäaito sarja KQ07 J0863 Välisarja AJ083 Q0983 7 (50)

2. Oppitunti Jos lähtijällä ei ole lähtömaan huipussa sarjaa, hän lähtee tämän maan neljänneksi suurimmalla kortilla: Q9753 KJ97 A08653 Lähtijän partneri pelaa ensimmäiseen tikkiin suurimman tarpeellisen kortin: kannattaa pyrkiä voittamaan tikkejä vaikka pelinviejä kuitenkin voittaisi tikin, kannattaa pakottaa hänet käyttämään tikin voittamiseen korkein mahdollinen kortti 86 K6 86 3 Q4 3 AQ4 3 J54 Kun lähtijän partneri voittaa tikin - joko heti ensimmäisen tai jonkun myöhemmän hänen tulee palauttaa partnerin maata: kun hän on lähtemässä johonkin tikkiin, hän pelaa sitä maata, jolla partneri on lähtenyt. 8 (50)

2. Oppitunti Tarjoamisen päämäärä on selvittää parin yhteinen paras valttiväri montako tikkiä pari voi luvata ottaa Jos parilla on yhteinen vähintään kahdeksan kortin valttiväri, heidän kannattaa pelata loppusitoumus tämä maa valttina. Jos yhteistä 8 kortin valttiväriä ei löydy, pelataan loppusitoumus sangissa. Täyspeli - tarjoamisen taso, joka tarjottuna ja kotiinpelattuna antaa korkeamman pistehyvityksen kuin alhaisen tason kotipeli. Täyspelitaso riippuu siitä, mikä väri valttina (tai sangissa) pari pelaa loppusitoumustaan. Loppusitoumus Täyspelitaso Pistevoima Sangissa (NT) 3NT 26 AP Ylävärissä 4, 4 26 P Alavärissä 5, 5 29 P Jotta sangitäyspelissä (3NT) voitaisiin saada siihen vaadittavat yhdeksän tikkiä, tulisi parilla olla yhtensä 26 arvopistettä yläväritäyspeli (4 4 ) kannattaa tarjota, jos parilla on yhteensä 26 pistettä alaväritäyspelin (5 5 ) onnistumiseen tarvitaan 29 p. Yhteinen vaadittava pistemäärä (26) ei ole tae täyspelin kotiinsaamiseen. Sitä pelaajaa, joka ensimmäisenä jaossa tarjoaa jotain muuta kuin pass, kutsutaan avaajaksi. Avaajan partneria kutsutaan vastaajaksi. 9 (50)

2. Oppitunti AVAUS SANGI 5-7 arvopistettä tasainen jakautuma (neljä eri maata ovat jakautuneet 4-3-3-3 tai 4-4-3-2, 5-3-3-2) Jos sangiavaajan partnerilla on myös tasainen jakautuma, niin parin kannattaa pelata loppusitoumus sangissa, vastaaja vain päättää tehdäänkö täyspeli (3NT) vai ei. KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ073 KJ87 AQ98 A2 AJ AK7 AQ86 AVAUS NT NT 5-7 AP 0-8 AP 2 NT 2NT 9-0 AP 3 NT 3NT + AP 5(6) AP 3 NT 6-7 AP 3NT Kuva. Avaustarjous sangi (NT). 0 (50)

3. Oppitunti 3. OPPITUNTI Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi, joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina (koska sangiavaajalla on tasainen jakautuma, hänen lyhinkin värinsä on vähintään kahden kortin pituinen). Jos vastaaja näkee parin yhteisen pistevoiman ylittävän 26, hän huolehtii siitä, että pari tarjoaa täyspelin. Jos parin yhteiset pisteet jäävät alle 26:n, kannattaa jäädä mahdollisimman alhaisen tason sitoumukseen. AVAUS NT NT 5-7 AP 2 2 2 0-8 P 5+ kortin väri + P 5 kortin väri 3 3 + P 6+ kortin väri 4 4 3 NT 3NT 2 kortin tuki 4 4 3 tai 4 kortin tuki Kuva 2. Avaustarjous sangi (NT).. (50)

3. Oppitunti PARTNERI AVAA YHDELLÄ SANGILLA Q98753 KQ983 A9 53 876 A98 KJ9763 AJ8 42 Q98 Q98 KQ9872 95 08 08 J9 2 3 4 3 NT Vastaajan kahden (2 2 2 ) ja neljän tason tarjous (4 4 ) on pysäytystarjous, avaajan tulee passata toisella tarjousvuorollaan. Vastaajan yläväritarjous kolmen tasolla (3 3 ) on vaatimustarjous, avaaja ei saa passata (hän valitsee oikean täyspelin). Heikolla kädellä ja pitkällä ristivärillä vastaaja ei voi tehdä pysäytystarjousta ristivärissä (2 on myöhemmin opeteltava kyselytarjous). Vahvalla kädellä ja pitkällä alavärillä vastaaja tekee täyspelin sangissa (3NT) eikä yhteinen alaväri valttina (5 5 ). Jos parilla on yhteinen alavärivaltti (vähintään 8 korttia) ja riittävästi voimaa täyspeliin, niin täyspeli kannattaa tarjota mieluummin sangissa (3NT) kuin yhteisessä alavärissä (5 5 ). 2 (50)

3. Oppitunti Pelinviejä valttipelissä tulee ENSIN poistaa vastustajien valtit. Pelinviejä ensin laskee, montako valttia hänellä on kädessään ja pöydän korteissa yhteensä. Saamansa luvun hän vähentää kolmestatoista. Miettii miten tämä määrä voi olla jakautunut vastustajien kesken. Pelaa riittävän monta valttikierrosta (ylimääräiset "kunniakierrokset" yleensä vähentävät saatavissa olevaa tikkimäärää). Valttien poistamisen jälkeen pelinviejä yleensä kasvattaa muita värejään. Pelinviejän tulee siis heti kiinni päästessään poistaa vastustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa. A2 7 AKQJ98 02 A97 86542 A9 J8642 länsi on pelinviejä loppusitoumus on 4 pohjoinen lähtee K:lla 753 862 AQ075 KJ986 87542 - - 08752 länsi on pelinviejä loppusitoumus on 4 pohjoinen lähtee K:lla 3 (50)

3. Oppitunti Valttipeliä vastaan kaksi parasta aloituskorttivaihtoehtoa ovat singelton ja sarja: Singeltonlähdön tarkoituksena on saada varkaustikkejä, kun partneri palauttaa lähtömaatamme. Valttipelissä sarjalähtöön vaaditaan kaksi peräkkäistä korkeata korttia, tarkoitus on kasvattaa sarjan alempia kortteja. Jos lähtijällä ei ole singeltonia tai sarjaa, muita vaihtoehtoja on mm. pitkän värin neljänneksi suurin kortti ja dubbeltonin suurempi kortti. Jos lähtijällä on pitkä väri, minkä huipussa on ässä, niin tällaisesta väristä ei kannata lähteä neljänneksi suurimmalla kortilla, ässän "alta" (voi olla, ettet saa ässälläsi koskaan tikkiä). Vastustajat pelaavat neljää pataa ja olet lähtövuorossa. Entä jos he pelaavat neljää herttaa: 986 KQ0 KJ9 98 7 KQ0 Q08 98 AQ86 QJ976 Q93 J086 J9752 75 Q085 AJ098 Samoin kuin sangipelissä, myös valttipelissä lähtijän partneri pelaa ensimmäiseen tikkiin suurimman tarpeellisen korttinsa. Myöhemmin kiinni päästessään palauttaa partnerinsa väriä. 4 (50)

4. Oppitunti 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ2 KQJ32 KQJ2 KQJ32 KQJ3 KQJ32 KQJ3 A98 A982 A9 A98 3 3 3 32 NT Jos vastaajalla on korkeintaan 5p, hänen tulee passata avaukseen väriä, yli 6p kädellä vastaaja tarjoaa: Vastaajan tarjousvaihtoehdot avaukseen yksi väriä: korotus avausvärissä (2, 3 tai 4 avausväriä) sangitarjous (, 2 tai 3 sangia) oman värin tarjoaminen 5 (50)

4. Oppitunti Jos vastaajalla on vähintään neljä korttia avausvärissä, hänellä on valttituki vastaaja tukee avaajan väriä korottamalla avausväriä 2:n, 3:n tai 4:n tasolle. AVAUS 3-2 P 2 6-9 P 2 3 3 4 0-2 P 3-6 P 4 Kuva 3. Avaustarjous hertta (H). Vastaaja ensisijaisesti korottaa partnerin avausväriä, jos hänellä vain on neljän kortin tuki. POIKKEUS: Jos avausväri on alaväri ja vastaajalla on neljän kortin tuen lisäksi oma neljän kortin yläväri, niin vastaaja tarjoaa mieluummin ylävärinsä. Partneri avaa yhdellä padalla: K932 K932 K932 87 87 K7 Q983 AQ93 AQ93 Q86 Q86 Q86 6 (50)

4. Oppitunti AVAUS 3-2 P NT NT 6-9 AP 2NT 2 NT 0-2 AP tasainen 3NT 3 3-6 AP NT tasainen Kuva 4. Avaustarjous hertta (H). Jos vastaajalla on neljän kortin yläväri ja mahdollisuus tarjota tätä väriä yhden tasolla, hän tekee sen mieluummin kuin tarjoaa sangia. Vastaukset 2NT ja 3 NT lupaavat vastaajalta tasaisen jakautuman (4-3-3-3 tai 4-4-3-2). Vastaus NT lupaa 6 9 ap ja kieltää neljä korttia avaajan värissä tai tätä ylemmässä värissä. 7 (50)

4. Oppitunti Mitä tarjoat vastaajana, jos partneri avaa yhdellä hertalla. Entä jos avaus on yksi pata: A08 KJ8 KQ98 KJ86 J9865 A08 Q83 J08 QJ83 Q93 Q9 K9 Vastaajan sangitarjous ja avausvärin korotus rajoittaa käden pistevoiman kolmen neljän pisteen tarkkuudella. Jos vastaaja tarjoaa omaa väriään ensimmäisellä tarjousvuorollaan, hän tekee sen aina alimmalla mahdollisella tasolla (rajoittamaton tarjous): Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota värinsä yhden tasolla (yksi yli yhden vastaus). Jos avausväri on ylempi kuin vastaajan väri, vastaaja joutuu tarjoamaan värinsä kahden tasolla (kaksi yli yhden vastaus). Vastaajan väritarjous lupaa vähintään 4 kortin pituisen värin: yli vastaus lupaa vähintään 6 p 2 yli vastaus lupaa vähintään 0 p Jos vastaaja hyppää omassa värissä, hän lupaa vähintään 7p ja vähintään viiden kortin värin. 8 (50)

4. Oppitunti AVAUS 3-2 P 6+ P 4 korttia 0+ P 4 korttia 3 2 2 2 3 7+ P 5 korttia Kuva 5. Avaustarjous hertta (H). Mitä tarjoat vastaajana, jos partneri avasi yhdellä ristillä. Entä jos avaus oli yksi hertta. K8 K98 K98 A85 Q075 97 AJ986 97 Q075 Q96 K087 K087 9 (50)

4. Oppitunti PELINVIEJÄN "KULTAISIA SÄÄNTÖJÄ" Pelaa aina kuvia tai kuvakombinaatioita kohden. Pelaa kuvakorttisi ensin siitä kädestä, missä sinulla on vähemmän kortteja kyseisessä värissä. Noudata ensimmäistä sääntöä silloin, kun värissä on "arka" kombinaatio, vastustajilla on jokin tärkeä kortti, jonka sijainnista riippuu pelinviejän tikkimäärä. Noudata toista sääntöä silloin kun väri on niin vahva, ettei vastustajilla ole yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia, tai jos heillä on vain ässä. K2 KQ2 AK2 43 543 543 AQJ03 Q0943 K2 KJ2 20 (50)

4. Oppitunti PUOLUSTUSPELAAJIEN "KULTAISIA SÄÄNTÖJÄ" Toinen käsi matalaa, kolmas korkeaa. Peitä pelinviejän pelaama kuva korkeammalla kuvalla. Puolustuspelaaja on toinen käsi silloin, kun pelinviejä lähtee tikkiin joko pelaamalla kädestään tai määräämällä pöydästä kortin. Puolustuspelaaja on kolmas käsi silloin, kun partneri lähtee tikkiin. PEITTÄÄ = Pelata korkeampi kortti kuin edellinen pelaaja. LAISTAA = Olla peittämättä. K83 AQ85 AJ96 752 K32 074 Q04 J96 J73 QJ098 K964 Q82 762 K43 A05 A5 2 (50)

5. Oppitunti 5. OPPITUNTI Kun avaaja on avannut yläväriä, ja vastaaja on korottanut, parin pitää vain selvittää kannattaako tarjota täyspeli (4 4 ) vai ei. AVAUS 3-2 P 2 2 3 3 4 4 6-9 P 0-2 P 3-6 P 3 3 4 4 7-9 P 3-6P 20-2 P 3-4P 4 4 5+ P 6-7P 4 4 8-9 P Kuva 6. Avaustarjous pata (S). Jos parin yhteinen valtti on hertta, niin tarjoukset etenevät saman kaavion mukaan. Jos parin yhteinen valtti on alaväri, niin jos parin yhteinen voima: ylittää 26 p, tehdään täyspeli yleensä sangissa ei ylitä 26 p, jäädään mahdollisimman alhaisen tason peliin yhteinen alaväri valttina 22 (50)

5. Oppitunti Avaajan toinen tarjous vastaajan sangitarjouksen jälkeen; avaajalla on joku seuraavista jakautumista: tasainen käsi (4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2) kaksivärikäsi (5+ korttia, 4+ korttia) pitkä avausväri (avausväri 6+ korttia) AVAUS 3-2 P NT NT 6-9 AP 2 NT 2NT 0-2 AP 3NT 3 NT 3-6 AP 2NT 3NT 2 3 3-4 NT 8-20 AP 3-4 NT8-20 AP 3-4 Kuva 7. Avaustarjous pata (S). Kun avaaja avaa jollain värillä yhden tasolla ja tarjoaa toisella vuorollaan jotain uutta väriä kahden tasolla, hän lupaa vähintään viisi korttia avausvärissä, ja vähintään neljä toisessa värissään: kun ensimmäinen väri on ylempi kuin toinen, ja avaaja tarjoaa toisen värinsä alimmalla tasolla, niin hän kertoo 3 9 p. kun ensimmäinen väri on ylempi kuin toinen, ja avaaja tarjoaa toisen värinsä hypäten, niin hän kertoo 20 2 p. kun ensimmäinen väri on alempi kuin toinen, ja avaaja tarjoaa toisen värinsä alimmalla tasolla, hän kertoo 7 2 p (reverse). 23 (50)

5. Oppitunti Avaat seuraavilla käsillä yhdellä hertalla partnerisi tarjoaa yhden sangin mitä tarjoat toisella vuorollasi? K2 K2 AK86 AQJ83 AQJ83 AQJ83 K862 AKQ6 K2 92 92 92 2 3 2 Jos avaajalla on vähintään kuusi korttia avausvärissään, hän tarjoaa toisella vuorollaan uudestaan avausväriään: AVAUS 3-2 P NT NT 6-9 AP 2 NT 2NT 0-2 AP tasainen 3 3-6 AP NTtasainen 3NT 2 2 3-6 P 3 3 7-9 P 4 20-2 P 4 3 3 4 3-4 P 5+ P 4 4 3+ P 4 6-7 P 4 8-9 P 4 Kuva 8. Avaustarjous hertta (H) ja vastaustarjous,2 tai 3 sangia (NT). 24 (50)

5. Oppitunti Jos avaajan pitkä väri on alaväri, hän tarjoaa sen uudelleen toisella vuorollaan vain silloin, kun hän voi tehdä sen kahden tai kolmen tasolla: AQ9863 86 Q8 K8 AJ9873 KJ6 A98 AK8 AQJ875 85 A9 K8 avaus avaus avaus vastaus NT vastaus NT vastaus 2NT 25 (50)

5. Oppitunti MASKAAMINEN, LEIKKAAMINEN Pelitapa, jolla voi voittaa tikin kortilla, joka ei ole lähtömaan korkein kortti. AQ KJ2 A32 32 A54 QJ0 AJ0 AQJ A32 Q32 432 Q54 Jos olet "väärässä" kädessä kiinni, pelaa jotain muuta maata, jotta pääsisit pelaamaan oikeasta kädestä. KAKSOISLEIKKAUS, TUPLAMASKI AQ0 AJ0 432 432 26 (50)

6. Oppitunti 6. OPPITUNTI Avaajan toinen tarjous vastaajan tarjottua omaa väriä Avaajalla on joku seuraavista jakautumatyypeistä:. Tuki vastaajan väriin (vastaajan väri 4+ korttia) korotus vastaajan värissä (kuva 9.) 2. Tasainen käsi (4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2) sangitarjous (kuva 0.) 3. Kaksivärikäsi (avausväri 5+ korttia, jokin toinen väri 4+ korttia) tarjous toisessa värissä (kuva.) 4. Pitkä avausväri (avausväri 6+ korttia) tarjous avausvärissä (kuva 2.) Kun avaaja on avannut yksi väriä, ja vastaaja on tarjonnut omaa väriä, niin toisella vuorollaan avaaja ensin päättää mikä yllä olevista neljästä jakautumatyypistä hänellä on. Sitten hän tekee jakautumansa kuvaavan tarjouksen voimansa edellyttämällä tasolla. 27 (50)

6. Oppitunti AVAUS 3-2 P AVAUS 3-2 P 6+ P 2 2 0+ P 2 3-6 P 2 3 7-9 P 3 4 20-2 P 4 3 3 3 3-6 3-4 P 4 4 7-2 P Kuva 9. Avaustarjous ruutu (D) ja hertta (H) sekä tuki vastaajan väriin. AVAUS 3-2 P AVAUS 3-2 P 6+ P 2 2 0+ P NT NT 3-4 AP 2 2NT NT 8-20 AP 2 NT 2NT 3-4 AP 3 NT 8-20 AP 3NT Kuva 0. Avaustarjous ruutu (D) ja hertta (H) sekä avaajan vastaus tasaisella kädellä. 28 (50)

6. Oppitunti AVAUS 3-2 P AVAUS 3-2 P 6+ P 6+ P 2 7-2 P 2 32 3-9 3-4 P 32 3 3 20-2 P Kuva. Avaustarjous ruutu (D) ja jatkotarjous 2 yli (reverse) sekä avaus hertta (H) avaajan toinen tarjous. AVAUS 3-2 P 6+ P 2 3-6 P 2 3 7-9 P 3 4 20-2 P 4 Kuva 2. Avaustarjous hertta (H) sekä siihen jatkotarjous hertassa ilmoittaen avausvärissä lisää pituutta. 29 (50)

6. Oppitunti Parin se pelaaja, joka tulee ensimmäisenä tietoiseksi siitä, että yhteinen voima riittää täyspeliin (26p), on vastuussa siitä, että pari tarjoaa täyspelitasolle asti. Tällaisella pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa: Hän tietää mikä on oikea täyspeli, tällöin hän tarjoaa suoraan oikean loppusitoumuksen. Hän ei tiedä mikä on oikea täyspeli, tällöin hän tekee vaatimustarjouksen. Vaatimustarjouksista tärkeimmät ovat: Vastaajan oman värin tarjoaminen ensimmäisellä tarjousvuorollaan. Avaajan tai vastaajan tarjoama uusi väri kolmen tasolla. N W E? S KQ63 A84 K84 QJ7 Partnerisi avaa yhdellä hertalla. Sinulla on 5 p, joten tiedät yhteisen pistevoiman riittävän täyspeliin (26 p). Et tiedä vielä, mikä on oikea täyspeli. Tee vaatimustarjous yksi pata. Jos avaajan toinen tarjous on: NT 2 2 2 Niin sinun toinen tarjous on: 3NT 4 4 4 Kun avaaja toisella vuorolla kertoi tarkemmin jakautumansa, niin nyt tiedät mikä on oikea täyspeli ja tarjoat sen suoraan. Jos avaajan avaustarjous olisi ollut yksi pata, niin nyt tiedät heti mikä on oikea täyspeli ja tarjoat sen suoraan: neljä pataa. Jos pelaaja näkee, ettei yhteinen voima voi riittää täyspeliin, hän huolehtii siitä, että pari jää mahdollisimman alhaisen tason peliin. 30 (50)

6. Oppitunti Jos pelaaja näkee, että yhteinen voima saattaa riittää täyspeliin, hän tekee vihjetarjouksen (inviitin). Vihjetarjouksen tekijän partneri ottaa inviitin vastaan, korottaa vihjeen täyspeliin, silloin kun hänen pistevoimansa on ylärajalla lupaamissaan rajoissa. Esim. Vihjetarjoukseen passataan silloin, kun voima on alarajalla siihen asti luvattuun pistemäärään. K2 KQ93 875 9753 Partnerisi avaa yhdellä hertalla. Tarjoat kaksi herttaa (6 9 p). Partnerisi tekee inviitin 3. Olet luvannut 6-9p, joten nyt voimasi on ylärajalla. Ota inviitti vastaan korottamalla täyspeliin: 4. Vihjetarjouksia ovat: Korotus yhteisessä värissä alle täyspelitason: - 2-3 Tarjous 2NT: - - NT - 2NT tai - - 2-2NT Hyppy omassa pitkässä värissä alle täyspelitason: - - NT - 3 Hyppy tai korotus partnerin värissä alle täyspelitason: - - 2-3 tai 3 3 (50)

6. Oppitunti VALINTA, PREFERENSSI Jos avaaja on näyttänyt kaksivärikäden, niin heikolla kädellä ilman omaa pitkää väriä vastaaja joutuu tekemään valintatarjouksen, preferenssin. Valintatarjous tehdään joko passaamalla avaajan toiseen väritarjoukseen tai tarjoamalla avaajan ensimmäistä väriä alimmalla tasolla. N avaaja S vastaaja KJ87 KJ87 KJ0965 2? K87 87 87 J76 J765 76 862 Q62 Q62 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ Pelinviejän kannattaa "toisena kätenä" yleensä pelata pieni kortti, koska puolustaja "kolmantena kätenä" pelaa joka tapauksessa suuren kortin. A73 J7 K7 4 4 4 Q5 Q83 J63 Ei ole tärkeää voittaa tikkejä mahdollisimman nopeasti, vaan mahdollisimman paljon. Q3 K6 4 4 Pelaa kuva pöydästä "nyt tai ei koskaan" A6 82 32 (50)

7. Oppitunti 7. OPPITUNTI PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, ja vuorollamme tarjoamme. Kaksi mahdollisuutta: välitarjous ja ilmaisukahdennus. YKSINKERTAINEN VÄLI Oman värin tarjoaminen alimmalla tasolla. Vastapuolen avattua tarjoussarjan. Vähintään viiden kortin pituinen hyvä väri. Pistevoimaa yhden tasolla tehtynä 0 6 p kahden tasolla tehtynä 2 6 p. Oikeanpuoleinen vastustaja avaa AQ986 AK0 Q9752 K98 873 KJ6 A98 KQJ08 875 85 09 Q8 N N N W E W E W E S S S 2 PASS 33 (50)

7. Oppitunti Jos välitarjoajan partnerilla on vähintään 0 p, hänen tulee tarjota: Partnerin värin korotus (vähintään 3 korttia). Oman värin tarjoaminen (vähintään 5 korttia). Sangitarjous (tasainen käsi ja pito). Vastustajan värin tarjoaminen (voimaa vähintään 0p, mutta ei sopivaa kättä mihinkään kolmeen yllä olevaan vaihtoehtoon). Korotus partnerin välitarjouksen jälkeen: Partnerin värin korotus (vähintään 3 korttia). VASTUSTAJAN AVAUS 3-2 P VÄLI 0-6 P VÄLITARJOAJAN VÄLITARJOAJAN VÄLITARJOAJAN PARTNERI PARTNERI PARTNERI 2 2 3 3 4 4 0-2 P 3-5 P 6 + P 34 (50)

7. Oppitunti Sangitarjous (tasainen käsi ja pito). VASTUSTAJAN AVAUS 3-2 P VÄLI 0-6 P VÄLITARJOAJAN VÄLITARJOAJAN VÄLITARJOAJAN PARTNERI PARTNERI PARTNERI pito NT 2 pito 2NT 3 pito 3NT NT 0-2 P NT 3-5 P NT 6 + P Korotusta täyspeliin ei yleensä tehdä alavärissä, vaan pyritään mieluummin sangitäyspeliin. 35 (50)

7. Oppitunti Jos välitarjoajan partnerilla on 6 9 p ja vähintään kuuden kortin pituinen oma väri, hän tarjoaa tätä väriä kaksi kertaa alimmalla tasolla.(muista kuitenkin, että uusi väri kolmen tasolla on tpv.) S W N E Vastustaja Partneri Vastustaja Sinä pass? AQ9 J0 52 52 98 873 KJ6 752 AJ98 KQJ098 QJ75 AQ86 KQ85 09 KQJ8 AKJ0 N W E 4 2 2NT 2 S 36 (50)

7. Oppitunti VÄLI NT 5-7AP Tasainen jakautuma Pito vastustajan värissä (riittävän hyvä kuvakombinaatio, että saat tikin kun vastustajat pelaavat väriä) AQ9 98 AJ98 KQ85 W N S E Jos oikeanpuoleinen vastustaja avaa yhdellä padalla, tarjotaan näillä korteilla NT. Jos avaus on, välitarjous NT ei ole oikein, koska herttapito puuttuu. Sangivälitarjoajan partneri tarjoaa samalla tavoin kuin vastaaja NT avauksen jälkeen. Yleissääntö: Jos vastustaja on tarjonnut väriä, pitää sangitarjoajalla olla pito tässä värissä. 37 (50)

7. Oppitunti RANKAISUKAHDENNUS Kahdennuksen ("dubbelt") luonnollinen merkitys on, että kahdentaja epäilee, ettei pelinviejä saa lupaamaansa määrää tikkejä, rankaisukahdennus. Jos sitoumus on kahdennettu on pistehyvitys pieteistä, ja myös mahdollisesta kotipelistä, paljon suurempi kuin kahdentamattomana. Pelaajan kannattaa rankaisukahdentaa silloin, kun on varma ainakin yhdestä pietistä tai silloin, kun on todennäköistä, että vastustajien peliin tulee useampi pieti. ILMAISUKAHDENNUS Kahdennus on ilmaisu, jos: Kahdennettu sitoumus on alle täyspelitason. Kahdentajan partneri ei ole tarjonnut tai on vain passannut. Kahdentaja ei saa äänenpainolla tai eleellä auttaa partneria ymmärtämään tarkoittaako kahdentaja rankaisua vai ilmaisua. Ilmaisukahdennus kertoo: Vähintään 3 p, kolmivärikäsi. Vähintään 7 p, yksivärikäsi. Vähintään 8 p, tasainen jakautuma. 38 (50)

7. Oppitunti Oikeanpuoleinen vastustaja avaa AQ09 AJ0 AQ2 52 9 AQ3 KJ6 KQ52 AJ98 KQJ098 AQ5 AQ86 KQ85 0 KQJ8 AJ0 N N N N W E W E W E W E S S S S DBL DBL DBL NT Ilmaisukahdentajan partneri tarjoaa: Pisintä väriään. Sangia (tasainen jakautuma ja pito vastustajan värissä). Vastustajan väriä (vähintään 0p, mutta ei sopivaa väri- tai sangitarjousta). 39 (50)

7. Oppitunti VASTUSTAJAN AVAUS 3-2 P DBL ILMAISU- KAHDENNU DBL S KAHDENTAJAN KAHDENTAJAN KAHDENTAJAN PARTNERI PARTNERI PARTNERI pito NT 2 pito 2NT 3 pito NT 6-9 p NT 0-2 p NT 3-6 p 3NT VASTUSTAJAN AVAUS 3-2 P DBL ILMAISU- KAHDENNUS DBL KAHDENTAJAN PARTNERI 2 0-8 p 2 KAHDENTAJAN PARTNERI 2 3 3 9-2 p KAHDENTAJAN PARTNERI 3+ p 4 40 (50)

7. Oppitunti W N E S Vastustaja Partneri Vastustaja Sinä DBL pass? 09632 AJ0 AQ2 52 9 AQ3 863 KQJ095 J932 J098 AQ5 86 Q85 Q02 J853 QJ0 N W E 3NT 2 pass S 4 (50)

8. Oppitunti 8. OPPITUNTI VAHVAT AVAUSKÄDET Vastaukset avaukseen Avaustarjoukset 2 ja 2NT Avaukset vahvalla epätasaisella kädellä AVAUS 2 Vähintään 22 p Jakautuma mikä tahansa. Täyspelivaatimus (poikkeuksena 2-2 - 2NT). Vastaukset avaukseen AVAUS 2 2 22+p PARTNERI 2 0-5 p jako vapaa 2 PARTNERI 2 2 3 3 6+p,5+k PARTNERI 2 NT 6+p tasainen 2NT Kahden ristin avauksen jälkeen ensimmäinen väritarjous lupaa viisi korttia. Myöhempi väritarjous lupaa vähintään neljä korttia. 42 (50)

8. Oppitunti 2 NT AVAUS 2 22+p PARTNERI 2 2NT 23-24 ap 2 2 0-5 p jako vapaa 3 NT 3NT 25-26 ap Avaus 2NT lupaa 2-22 ap tasaisen käden Jos on 8-20 ap, tasainen avataan väriä jonka jälkeen hypätään sangissa. AQJ N 763 AK8 QJ92 W E QJ0 087 KQJ S 0432 W 2 2NT pass E 2 3NT 43 (50)

8. Oppitunti Yhteinen vaadittava pistevoima tarjottavaan: Pikkuslammiin (6 6 6 6 6NT) on 33 p Isoon slammiin (7 7 7 7 7NT) on 37 p Yhteisen vaadittavan pistevoiman lisäksi parilla pitää olla riittävästi ässiä slammin tarjoamiseen. 4 NT 4NT ÄSSÄKYSELY PARTNERI 5 5 0 tai 4 ässää PARTNERI 5 ässä 5 PARTNERI PARTNERI 5 5 5 5 2 ässää 3 ässää Partnerin kuninkaitten lukumäärää voi kysyä 5NT:n tarjouksella, vastaukset kuten ässä- kyselyynkin, yhtä tasoa korkeammalla. Kuninkaita saa kysyä vain ässäkyselyn jälkeen ja kun on todettu parilla olevan kaikki ässät. KQ AKQ83 6 AJ0962 AK09 876 K7 N W? S E QJ8 2 = Vähintään 22P 3 = Vähintään 5 kortin 4NT= Montako ässää 6 = Loppusitoumus 2 = Vähintään 6P, vähintään 5 kortin 3 = Vähintään 6 kortin 5 = Yksi 44 (50)

8. Oppitunti YLÄVÄRIKYSELY 2 Avauksen NT jälkeen vastaaja voi kysyä onko sangiavaajalla neljän kortin ylävärejä. VASTAAJAN TOINEN 2 / AVAAJAN 2 9-0 p NT 9-0 p 5+ k 2 / AVAUS NT NT 5-7 ap 2 TOINEN Ei 4 kortin 2 2 yläväriä 2 / VASTAAJAN TOINEN 2NT 9+ p AVAAJAN TOINEN 2 3 / 4 korttia 2 2 / VASTAAJAN TOINEN 2 4+ k AVAAJAN TOINEN 2 2 NT Molemmat NT ylävärit 4k VASTAAJAN TOINEN 3 / 2 9-0 p NT 9-0 p 2NT VASTAAJAN TOINEN 3 / 4+ k 9-0 p 3 / 2 on ylävärikysely vain silloin kun vastaaja tarjoaa sen suoraan avaukseen NT. Ylävärikyselyn tekemiseen vastaajalla on: Vähintään p ja ainakin toisessa ylävärissä neljä korttia. vastaaja tarjoaa toisella vuorollaan täyspelin (3NT tai 4 yläväriä). 9-0p ja ainakin toisessa ylävärissä neljä korttia. vastaaja tarjoaa toisella vuorollaan inviitin (2NT tai 3 yläväriä). 9-0p ja toisessa ylävärissä vähintään 5 korttia vastaaja tarjoaa toisella vuorollaan ylävärinsä alimmalla tasolla. KJ83 A83 A932 76 W N S E Partnerin avattua NT tällä kädellä tehdään ylävärikysely 2. Jos avaaja vastaa 2 tai 2 NT, tarjotaan täyspeli padassa (4 ). Jos avaaja vastaa 2 tai 2, tarjotaan 3NT. Avauksen 2 NT jälkeen 3 on ylävärikysely 45 (50)

8. Oppitunti PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT Voimamerkinanto Pieni kortti pyytää. Tarpeettoman suuri kortti kieltää. Voimamerkinanto annetaan Partnerin lähdettyä isolla kortilla. Sakatessa. Pituusmerkinanto Pieni-iso parillinen määrä kortteja. Iso-pieni pariton määrä kortteja. Pituusmerkinanto annetaan Pelinviejän lähdettyä tikkiin. Silloin kun partneria voi kiinnostaa värin pituus. KJ83 Etelä pelaa neljää pataa. 983 Q93 765 N W E 9752 762 62 Partnerin (länsi) lähtökortti on: herttaässä ruutuässä ristiässä ristikolmonen S Q842 46 (50)

9. Oppitunti 9. OPPITUNTI Estotarjousten tarkoitus on vaikeuttaa vastustajien tarjoamista, estää heitä löytämästä oikeata valttia ja sitoumuksen tasoa. Estoavaukset Avaus Värin pituus Arvopistevoima 2 2 2 6 6 9 3 3 3 3 7 6 9 4 4 4 4 5 5 8 6 9 Hyppäämällä tehty välitarjous on estotarjous ja lupaa saman kuin vastaava avaus. Estotarjoajan arvopistevoima pitää olla suurimmaksi osaksi pitkässä värissä. VYÖHYKESUHTEET Edulliset vyöhykkeet (oma puoli vaarattomassa, vastustajat vaarassa). Tasavyöhykkeet Epäedulliset vyöhykkeet (oma puoli vaarassa, vastustajat vaarattomassa). KQJ8763 83 J32 7 Oikea avaus tällä kädellä on 3. Jos vastustaja avaa yhdellä hertalla on oikea tarjous estovälitarjous 3. J876543 Q3 A32 7 Tällä kädellä ei tehdä estotarjousta, pataväri on aivan liian huono ja arvopisteet lyhyissä väreissä. 47 (50)

9. Oppitunti Estoavaajan partnerin tarjoukset J876543 2 A32 W N E Jos partneri avaa 3, on oikea tarjous tällä kädellä pass. Huonolla kädellä ilman tukea ei saa yrittää hakea parempaa valttia. 73 S J876 Q652 A32 73 W N S E Nyt partnerin kolmen hertan avaus kannattaa korottaa täyspeliin. 4 ei varmastikaan mene kotiin, mutta jatkettu esto entisestäänkin vaikeuttaa vastustajien tarjoamista. AKJ87 K6 AQ32 72 W N S E Partnerin kolmen ristin avaukseen tarjotaan 3. Oman värin tarjoaminen lupaa vähintään6p ja vähintään viiden kortin pituisen värin. Tarjous on kierrosvaatimus. 48 (50)

9. Oppitunti Uhraustarjoukset Vastustajien tarjottua täyspelin, joka menee varmasti kotiin, tarjotaan pietipeli uskoen, että kahdentamallakin vastustajat saavat pieteistä vähemmän pisteitä kuin olisivat saaneet omasta kotiinpelatusta täyspelistä. N W E? S KJ87 Vastustaja Partneri Vastustaja Sinä 652 2 4? A732 73 Tarjoa 4, oma täyspeli ei varmastikaan mene kotiin, mutta vastustajat saavat vähemmän pisteitä pietipelistämme kuin kotiinpelatusta neljästä hertasta. Edullisin tilanne tehdä uhraustarjouksia on silloin, kun oma puoli on vaarattomassa ja vastustajat vaarassa epäedullisissa vyöhykkeissä uhraudutaan tuskin koskaan. 49 (50)

9. Oppitunti Yhteydet Oman puolen yhteyksien säilymisen ja vastapuolen yhteyksien katkaisemisen kannalta on usein oikein antaa vastapuolen voittaa aikaisia tikkejä. Tärkeätä ei ole voittaa tikkejä mahdollisimman nopeasti vaan mahdollisimman paljon. AK7653 AK653 A7652 Sangisitoumus Pöydässä ei yhteyskortteja. 82 872 983 85 872 AQJ04 652 Etelä on pelinviejä kolmessa sangissa. Länsi lähtee patakuninkaalla. A76 AK6 832 AK73 50 (50)