HE 26/2003 vp La VM 6/2003 vp
päiväasia, HE 26/2003 Sivu 2/4 (SUOMEN CDUOKUNTA ; PALUU [<1 HAKU KAIKISTA? Asian valiokuntakäsittely HE 26/2003 vp konkurssilainsäädännön uudistamiseksi Ministeriö Oikeusministeriö [ Saapums -vaihe Asiantuntijavai he /Jaostokäsittel y Ratkaistavana Käsittely päättynyt: Keskusteluvaih e Täysistunto lähettänyt 17.06.2003 lakivaliokuntaan mietintöä varten Täysistunto lähettänyt 17.06.2003 perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten Lakivaliokunta lähettänyt 03.09.2003 talousvaliokuntaan lausuntoa varten Lakivaliokunta Saapunut 18.06.2003 Käsittely päättynyt 03.12.2003 La VM 6/2003 vp Käsittelyvaiheet 03.09.2003 I käsittely 03.09.2003 Jatkettu I käsittely Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. Pyydetty lausunto: -TaV Asiantuntijasuunnitelma hyväksytty Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö (K) - konkurssilakityöryhmän puheenjohtaja, oikeusneuvos Mikko Könkkölä, (K) - konkurssiasiamies Eero Lyytikäinen, konkurssiasiamiehen toimisto (K) 05.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - finanssisihteeri Mikko Leinonen, valtiovarainministeriö - apulaisjohtaja Timo Niutanen, Verohallitus (K) - hallitusneuvos Raili Hartikka, työministeriö (K) - puheenjohtaja, asianajaja Matti Nenonen, konkurssiasiain neuvottelukunta 10.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen, kauppa- ja teollisuusministeriö (K) - lakimies Jari Suuria, Kuluttajavirasto - lakiasiainjohtaja Marja Karimeri, Finnvera Oyj (K) - osastopäällikkö Markku Riikonen, Työeläkevakuuttajat TELA (K) - päälakimies Risto Airikkala, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (K) 11.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - rikosylitarkastaja Kimmo Markkula, keskusrikospoliisi (K) - käräjätuomari Elina Haapasalo, Helsingin käräjäoikeus (K) - käräjätuomari Mikko Saleva, Käräjäoikeustuomarit ry (K) - johtava kihlakunnanvouti Heikki Mälkki, Tampereen kihlakunnan ulosottovirasto - asianajaja Pekka Jaatinen, Suomen Asianajajaliitto 12.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen
Valtiopäiväasia, HE 26/2003 Sivu 3/4 - osastopäällikkö Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari (K) - lakimies Elli Myllylä, Suomen Pankkiyhdistys (K) - puheenjohtaja Timo Mäki, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry (K) - lakimies Hannu Ijäs, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry (K) - johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät ry (K) 16.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - hovioikeudenneuvos Antti Kuningas, Helsingin hovioikeus (K) - professori Erkki Havansi, (K) - projektipäällikkö Markku Hirvonen, (K) - tutkija, oikeustieteen kandidaatti Tuomas Hupli, (K) 22.10.2003 Merkitty saapuneeksi - professori Erkki Havansin kirjallinen lausunto Merkitty saapuneeksi - Suomen Asianajajaliiton kirjallinen lausunto 12.11.2003 Merkitty saapuneeksi lausunto -TaVL 15/2003 vp 18.11.2003 Merkitty saapuneeksi - Suomen Pankkiyhdistyksen lisälausunto. 18.11.2003 Merkitty saapuneeksi lausunto -PeVL 13/2003 vp Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö (K) Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. Yleiskeskustelu 26.11.2003 Jatkettu yleiskeskustelu 28.11.2003 Jatkettu yleiskeskustelu 03.12.2003 Jatkettu yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - LaVM 6/2003 vp Perustuslakivaliokunta Saapunut 17.06.2003 Käsittely päättynyt 12.11.2003 PeVL 13/2003 vp Käsittelyvaiheet 02.09.2003 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi lausunnon antamista varten. I käsittely 30.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö (K) - professori Erkki Havansi, - professori Kaarlo Tuori, (K) Jatkettu I käsittely 01.10.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - professori Juha Karhu, (K) - professori Ari-Matti Nuutila, (K) - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö 03.10.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - professori Mikael Hiden, (K) - oikeustieteen tohtori, dosentti Pekka Länsineva, (K) - professori Veli-Pekka Viljanen, (K) - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö 08.10.2003 Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. 07.11.2003 Yleiskeskustelu - lausuntoluonnos 12.11.2003 Yksityiskohtainen käsittely - 7.11.2003 esitelty lausuntoluonnos Valmistunut:
Valtiopäiväasia, HE 26/2003 Sivu 4/4 - PeVL 13/2003 vp Talousvaliokunta Saapunut 03.09.2003 Käsittely päättynyt 07.11.2003 TaVL 15/2003 vp Käsittelyvaiheet 03.09.2003 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi lausunnon antamista varten. I käsittely 03.09.2003 Asiantuntijasuunnitelma hyväksytty Jatkettu I käsittely 23.09.2003 kuuleminen Asiantuntijoiden - lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeusministeriö (K) - vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen, kauppa- ja teollisuusministeriö - ylitarkastaja Kimmo Hyrsky, kauppa- ja teollisuusministeriö (K) - apulaisjohtaja Juhani Sutinen, Finnvera Oyj Päätetty lisäasiantuntijoiden kutsumisesta. 24.09.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - lainopillinen asiamies Pekka Salomaa, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT (K) 26.09.2003 Merkitty saapuneeksi - asiamies Mikko Räsänen, Palvelutyönantajat ry - johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät (K) - osastopäällikkö Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari (K) - KHT, hallituksen jäsen Rabbe Nevalainen, KHT-yhdistys - Akava ry: m kirjallinen lausunto. 03.10.2003 Asiantuntijoiden kuuleminen - oikeustieteen lisensiaatti Johanna Karkia, (K) Merkitty saapuneeksi 15.10.2003 Merkitty saapuneeksi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n kirjallinen lausunto. - oikeustieteen lisensiaatti Johanna Karkian muistio.
Valtiopäiväasia, HE 26/2003 5/4 Sivu 24.10.2003 Päätetty jatkokäsittelystä. 06.11.2003 Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. Yleiskeskustelu - Lausuntoluonnos 07.11.2003 Jatkettu yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - TaVL 15/2003 vp Päivitetty 03.12.2003 13:25:06
EDUSKUNTA 3.9.2003 Lakivaliokunta Talousvaliokunnalle Lausuntopyyntö Lakivaliokunta pyytää kohteliaimmin talousvaliokunnalta lausuntoa hallituksen esityksestä HE 26/2003 vp konkurssilainsäädännön uudistamiseksi erityisesti elinkeinoelämän ja yrittäjyyden näkökulmasta. Lakivaliokunnan puolesta, Tuija Brax puheenjohtaja Kaisa Vuorisalo valiokuntaneuvos LAKIVALIOKUNTA Sihteeri 21.8.2003 HE 26/2003 vp konkurssilainsäädännön uudistamiseksi ASIANTUNTIJAS UUNNITELMA Keskiviikko 3.9.2003 klo 10.15 Oikeusministeriö Konkurssilakityöryhmän puheenjohtaja Mikko Könkkölä Konkurssiasiamies Perjantai 5.9.2003 klo 9.15 Valtiovarainministeriö Verohallitus Työministeriö Konkurssiasiain neuvottelukunta Keskiviikko 10.9.2003 klo 10.00 Kauppa- j a teollisuusministeriö Eläketurvakeskus
Kuluttajavirasto Finnvera Oyj Työeläkevakuuttajat TELA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Torstai 11.9.2003 klo 10.00 Keskusrikospoliisi Helsingin hovioikeus Helsingin käräjäoikeus Käräjäoikeustuomarit ry Tampereen kihlakunnan ulosottovirasto Suomen Asianajajaliitto Perjantai 12.9.2003 klo 9.15 Keskuskauppakamari Suomen Pankkiyhdistys ry Suomen Perimistoimistojen Liitto ry Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry Suomen Yrittäjät ry Tiistai 16.9.2003 klo 10.15 Professori Erkki Havansi Tutkija, OTK,VT Tuomas Hupli Yht. 26 kuultavaa
OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Liisa Lehtimäki MUISTIO 3.9.2003 Eduskunnan lakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE KONKURSSILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI (HE 26/2003) Yleistä Konkurssin alkaminen Suomen lainsäädännössä on kolme eri maksukyvyttömyysmenettelyä: konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Konkurssilainsäädäntö on hyvin vanhaa perua (1868), mutta sitä on lukuisia kertoja muutettu. Yrityssaneeraus- ja velkajärjestelylainsäädäntö ovat olleet voimassa yli kymmenen vuotta. Esityksessä ehdotetaan, että säädetään uusi konkurssilaki, joka korvaa konkurssisäännön. Lakiehdotus pohjautuu pitkäaikaiseen ja laajaan oikeuskäytäntöön, 1990 - luvulla toteutettuihin uudistuksiin sekä konkurssiasiain neuvottelukunnan hyvää pesänhoitotapaa koskeviin suosituksiin. Ehdotettua julkisselvitystä lukuunottamatta uudistus ei olennaisesti muuta nykytilaa. Uudenaikainen konkurssilaki lisää lainsäädännön selkeyttäjä ennakoitavuutta. Konkurssi on osa markkinataloutta. Yritys, joka ei selviydy velvoitteistaan, aiheuttaa markkinoilla häiriötä ja vääristää kilpailua. Tällaisten yritysten nopea poistuminen on talouden toimivuuden kannalta tärkeää. Konkurssia koskevalla sääntelyllä pyritään turvaamaan se, että elinkelvottoman yrityksen maksukyvyttömyystilanne voidaan hoitaa järjestäytyneesti. Yrityksen saneerauksen tarkoituksena taas on elinkelpoisen, mutta maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen tervehdyttäminen. Uusi laki olisi yleislaki, jota sovellettaisiin kaikkiin yrityksiin ja oikeushenkilöihin. Lakia sovellettaisiin myös luonnollisiin henkilöihin sekä kuolinpesiin. Konkurssien lukumäärä on viime vuosina ollut noin 3 000 vuodessa. Konkurssivelallisista suurin osa on yrityksiä (oy ja ky n. 70 %), yksityisiä elinkeinonharjoittajia on ollut 12-15 %, kuolinpesiä 10 % ja yksityishenkilöitä 4-7 %. Noin puolet alkaneista konkursseista raukeaa varojen puutteeseen. Jakoosuutta velkojille kertyy vain muutamia prosentteja velkamäärästä. Velallisen maksukyvyttömyys olisi konkurssin aloittamisen yleinen peruste. Laissa on säännökset niistä oletuksista, joiden vallitessa velallista on pidettävä maksukyvyttömänä. Velallinen voi pyrkiä torjumaan konkurssihakemuksen esittämällä selvitystä maksukykyisyydestään. Oikeus hakea velallinen konkurssiin olisi velallisella itsellään ja velkojalla. Konkurssiin asettamisesta päättäisi tuomioistuin. Toisin kuin nykyisin, jo konkurssiin asettamisesta kuulutettaisiin. Tuomioistuin määräisi konkurssipesän omaisuutta ja hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa konkurssipesän hallintaan. Omaisuus muutetaan rahaksi ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.
Saatavien selvittäminen Päätösvallan käyttö Pesänhoitaja Velkojien asema Lähtökohtana on, että velkojien on - kuten nykyisinkin - valvottava saatavansa saadakseen jako-osuutta. Valvontavelvollisuuteen esitetään kuitenkin eräitä lievennyksiä: pesänhoitaja voi omasta aloitteestaan ottaa huomioon saatavia, jotka käyvät ilmi kirjanpidosta. Jälkivalvonta, ts. saatavan ilmoittaminen valvontapäivän jälkeen olisi mahdollinen maksua vastaan. Nykyisin velkoja menettää myöhästymisen vuoksi oikeutensa saada konkurssipesän varoista suoritusta (jollei laillista estettä). Konkurssivalvonnasta päättäisi pesänhoitaja, nykyisin päätöksen tekee tuomioistuin. Pesänhoitaja myös laatisi ehdotuksen siitä, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojien kesken. Tuomioistuin vahvistaisi jakoluettelon ja ratkaisisi mahdolliset velkoja koskevat riitaisuudet. Kuten nykyisinkin, ylintä päätösvaltaa konkurssipesässä käyttäisivät velkojat. Pesänhoitajan asema olisi kuitenkin varsin itsenäinen. Velkojan äänimäärä määräytyisi saatavan suuruuden perusteella (euro ja ääni). Myös panttivelkoja, ts. velkoja, jolla on velallisen omaisuutta saatavansa vakuutena, voi osallistua konkurssihallintoon koko saatavansa määrällä. Merkittävimmät päätökset koskevat velallisen omaisuuden hoitoa ja myyntiä, liiketoiminnan jatkamista, takaisinsaanti- ja muita oikeudenkäyntejä sekä velallisen toiminnan tarkastusta. Velkojien esteellisyyttä koskevat säännökset ehdotetaan uudistettaviksi. Velkoja ei saisi äänestää asiassa, joka koskee läheisesti velkojaa itseään. Pesänhoitajan kelpoisuusvaatimukset uudistettiin vuonna 1995. Tarvetta säännösten tarkistamiseen ei ole käynyt ilmi. Pesänhoitajien toimintaa valvovat konkurssipesän velkojat, Suomen Asianajajaliitto ja konkurssiasiamies. Kuten nykyisinkin, pesänhoitaja laatii kaikissa konkursseissa pesäluettelon (luettelo pesän varoista ja veloista) sekä velallisselvityksen (selvitys velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta). Ehdotuksessa on myös useita uusia säännöksiä pesänhoitajan tehtävistä ja velvollisuuksista. Ne eivät kuitenkaan muuta merkittävästi voimassa olevaa oikeustilaa. Pääosin säännökset vastaavat konkurssikäytäntöä ja muun muassa konkurssiasian neuvottelukunnan suosituksista ilmenevää hyvää pesänhoitotapaa. Saatavien ilmoittamiseen ja selvittämiseen liittyvät muutokset voivat jonkin verran vaikuttaa pesänhoitajan työmäärään ja kustannuksiin. Mahdolliset lisäykset jäänevät kuitenkin vähäisiksi. Pesänhoitajan työtä myös helpotetaan ja kustannuksia vähennetään mm. sillä, että velkojat voivat osallistua päätöksentekoon velkojainkokouksen sijasta muussa menettelyssä ja pienvelkojien jako-osuudet voidaan maksaa ennakolta arvion perusteella. Pesänhoitajan palkkiosta ja kustannusten korvauksesta päättävät velkojat. Käytännössä pesänhoitajan palkkion määrää ohjaa konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus.
Velkojien oikeudesta saada suoritusta konkurssissa säädetään laissa velkojien maksunsaantioikeudesta. Laki on vuodelta 1993 ja pääperiaate on, että vakuudettomat velkojat (myös panttivelkoja siltä osin kuin pantti ei kata koko saatavaa) ovat keskenään tasavertaisessa asemassa. Panttivelkojat saavat suorituksen pantin arvosta. Tältä osin lakiin ei ehdoteta muutoksia. Ehdotus sisältää panttivelkojan asemaan eräitä muutoksia. Muutoksilla pyritään osaltaan turvaamaan se, että panttiomaisuudesta saataisiin mahdollisimman hyvä myyntitulos. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että konkurssipesä voisi: (1) kieltää panttiomaisuuden myynnin määräajaksi (2 kk), (2) myydä tuomioistuimen luvalla panttiomaisuuden, jos näin saadaan parempi myyntitulos kuin panttivelkojan myydessä omaisuuden ja (3) päästä pesälle hyödyttömästä panttiomaisuudesta eroon sillä, että omaisuus myydään pakkohuutokaupalla ilman ns. alimman hyväksytyn tarjouksen periaatetta sen jälkeen, kun konkurssin alkamisesta on kulunut kolme vuotta. Esityksessä ehdotetaan, että luottolaitos ei enää saisi kuitata saatavaansa varoilla, jotka velallisella on konkurssin alkaessa luottolaitoksessa maksuliikenteen hoitamiseen käytettävällä tilillä. Nykyinen kuittausoikeus merkitsee pankeille etua muihin velkojiin verrattuna ja aiheuttaa sen, että velallisen tilillä olevat käyttövarat eivät tule konkurssipesän hyväksi. Yleensä konkurssivelallisten käyttötileillä on varsin vähäisiä rahavaroja, jolloin muutoksen kokonaisvaikutus luottolaitosten asemaan olisi vähäinen. Tilastotietoja asiasta ei ole ollut käytettävissä. Velallisen asema Uudistuksessa korostetaan velallisen asiamukaisen kohtelun merkitystä konkurssimenettelyssä. Lakiin sisältyvät myös säännökset velallisen kuulemisesta ja oikeudesta saada tietoja konkurssipesästä. Laissa määritellään, mikä omaisuus kuuluu konkurssipesään ja minkä omaisuuden velallinen saa pitää itse. Laissa säännellään myös muita periaatteellisesti tärkeitä seikkoja: velallisen velvollisuus myötävaikuttaa pesän selvittämiseen, velallisen salassapitovelvollisuus, velalliselle konkurssista mahdollisesti johtuvat henkilökohtaisen vapauden rajoitukset, velallisen henkilökohtainen vastuu veloista ja konkurssista johtuvat muuhun lainsäädäntöön perustuvat toimimiskelpoisuuden rajoitukset. Näiden kysymysten merkitys on erilainen sen mukaan, onko velallinen luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö. Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys Konkurssin päättyminen Kuten nykyisinkin, konkurssi voitaisiin määrätä raukeamaan konkurssipesän varojen vähäisyyden vuoksi. Konkurssi voisi raueta myös, jos menettelyn jatkaminen ei ole tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että pesässä on vain vähän varoja. Raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi ehdotetaan julkisselvitystä, jossa konkurssi jatkuu konkurssiasiamiehen määräämän julkisselvittäjän vastuulla. Julkisselvityksessä velalliseen ja velallisen toimintaan voidaan kohdistaa selvitystoimenpiteitä mahdollisten väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Julkisselvityksellä on siten merkitystä talousrikollisuuden ja harmaan talouden ehkäisemisessä. Julkisselvitykseen siirtyminen ei olisi pakollista, vaan se perustuisi konkurssiasiamiehen harkintaan. Harkinnassa tulee ottaa huomioon myös julkisselvityksessä käytössä olevat varat.
Konkurssi päättyy, kun velkojat ovat hyväksyneet pesänhoitajan antaman lopputilityksen. Konkurssi voi lakiehdotuksen mukaan päättyä myös sovintoon. Lähtökohtaisesti sovinto edellyttäisi velkojien yksimielisyyttä. Tästä voitaisiin kuitenkin määrätyin edellytyksin poiketa pienimpien velkojien osalta. Velkavastuu konkurssin jälkeen Esityksen vaikutukset Voimaantulo Konkurssilla ei olisi veloista vapauttavaa vaikutusta. Tällä on käytännön merkitystä lähinnä vain luonnollisille henkilöille, sillä konkurssi johtaa yleensä oikeushenkilön purkautumiseen eikä velkavastuu voi toteutua. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin ja oman asunnon saamiseen ns. suojaosuuden piiriin. Esityksessä todetaan, että tällainen selvitys tulee tehtäväksi myöhemmin. Tarkoitus on arvioida sitä, onko meillä mahdollisuuksia ja valmiutta vielä pidemmälle meneviin helpotuksiin kuin mihin velkajärjestely nykyisin antaa mahdollisuudet. Esityksen vaikutukset konkurssihakemusten tai alkavien konkurssien määrään ovat vähäiset. Konkurssi voi sitä vastoin raueta nykyistä useammin. Tuomioistuinmenettely säilyy pääosin ennallaan. Kuulutusmenettelyn lisääntyminen lisää tuomioistuimille aiheutuvien kustannusten määrää jonkin verran. Tarkoitus on, että kustannukset katettaisiin tarkistamalla konkurssiasioista perittäviä käsittelymaksuja, jolloin kustannukset siirtyvät konkurssipesän maksettavaksi. Konkurssipesän kustannuksia lisää lisäksi se, että saatavien valvonnasta kuulutettaisiin erikseen. Julkisselvityksestä valtiolle aiheutuvien kustannusten määrää ei voida luotettavasti arvioida. Se jää riippumaan julkisselvityksen tarpeesta sekä konkurssiasiamiehen toimiston työmäärästä ja resursseista. Konkurssilaki ehdotetaan tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Julkisselvitys voitaisiin siten ottaa käyttöön kesällä 2004. Vuoden 2004 talousarvioesitykseen sisältyy 35 000 euron (vuositasolla 70 000 euroa) määräraha yhden valmistelijan palkkaamiseksi konkurssiasiamiehen toimistoon julkisselvitykseen liittyviin tehtäviin. Jatkovuosina konkurssiasiamiehen toimiston henkilöstön lisäystarvetta sekä alueellisen organisaation kehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia arvioidaan julkisselvityksestä saatujen kokemusten ja hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ehdotuksen mukaan konkurssin rauetessa pesänhoitajalle maksetaan korvauksena pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisesta valtion varoista enintään 500 euroa, jos konkurssipesässä on varoja tätä vähemmän. Vuonna 2000 raukesi noin 1 000 konkurssia varojen puutteessa. Yleensä raukeavissa pesissä on jonkin verran varoja, joten valtion varoista pesänhoitajien palkkioita maksettaisiin vain osassa tapauksia. Vuoden 2004 talousarvioesitykseen ehdotetaan yhteensä 150 000 euron määrärahaa julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin. Esitys liittyy vuoden 2004 talousarvioesitykseen. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
Lähtökohtana on, että uutta lakia sovelletaan, jos konkurssi alkaa lain voimaantulon jälkeen. Lain säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin varsin laajalti myös ennen lain voimaantuloa alkaneissa konkursseissa, jotta kahden rinnakkain sovellettavan lainsäädännön aiheuttamilta haitoilta voitaisiin mahdollisimman pitkälti välttyä. Lausuntopalaute Esitys perustuu työryhmän ehdotukseen konkurssilainsäädännön uudistamiseksi (tammikuu 2002). Ehdotuksesta saatiin lausunnot 63 lausunnonantajalta. Lausunnoista on laadittu tiivistelmä. Lausunnonantajien suhtautuminen ehdotukseen oli myönteinen ja ehdotusta pidettiin yleisesti perusteltuna ja selkeänä. Ehdotuksia julkisselvityksestä ja tietojenvälitysjärjestelmästä kannatettiin yksimielisesti. Arvostelua esitettiin lähinnä seuraavista seikoista: Konkurssiin asettaminen. Osa lausunnonantajista katsoi, että konkurssiin asettaminen voi velallisen väitteiden ja vastanäytön vuoksi pitkittyä ja velallinen voi menettelyn aikana velkaantua lisää. Velallisen asema. Jotkut lausunnonantajat halusivat tiukentaa säännöksiä. Suomen Asianajajaliitto arvioi säännösten lisäävän hankalien velallisten kanteluita pesänhoitajaa kohtaan. Kuittaus konkurssissa. Suomen Pankkiyhdistys vastusti voimakkaasti ehdotettua säännöstä, jonka mukaan luottolaitos ei saisi käyttää kuittaukseen velallisen käyttelytilillä olevia varoja. Merkittävä velkojataho piti säännöstä välttämättömänä (mm. TM, Valtiokonttori, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Yrittäjät). Jälkivalvonta. Jälkivalvontamahdollisuuden laajentaminen nykyisestä jakoi lausunnonantajien mielipiteitä. Osa piti ehdotettua jälki valvontamaksua liian korkeana. Pesänhoitajan tehtävät. Lähinnä asianajajat arvioivat pesänhoitajan harkintavallan kasvavan, tehtävien lisääntyvän ja kustannusten nousevan. Velkojien päätösvalta. Panttivelkojien oikeutta osallistua myös pantin arvon kattamalla saatavan määrällä päätöksentekoon konkurssipesässä vastustivat ns. julkisvelkojat (TM, verottaja, vakuutusala). Valtion varoista pesänhoitajalle maksettava palkkio. Nykyisin pesänhoitajat tekevät raukeavissa konkurssipesissä työn (pesäluettelo, velallisselvitys) palkkiotta siltä osin kuin pesän varat eivät riitä kustannuksiin. Ehdotuksen mukaan pesänhoitaja saisi tällaisissa tapauksissa valtion varoista enintään 500 (jos ei pesässä sen vertaa varoja). Jotkut lausunnonantajat pitivät rahamäärää liian pienenä. Lausuntopalautteen perusteella esitykseen on tehty useita tarkistuksia. Konkurssi valvonnasta määräisi työryhmän ehdotuksesta poiketen pesänhoitaja ja valvontapäivä määrättäisiin vasta, kun on ilmeistä, ettei konkurssia määrätä raukeamaan. Tietojenvälitysjärjestelmää koskevia säännöksiä lakiehdotukseen ei sisälly. Sen sijaan konkurssiasiamiehen toimistoa varten on ryhdytty valmistelemaan asianhallintajärjestelmää.
LAUSUMA-PYYNTÖ velallinen/velkoja KONKURSSIMENETTELY KONKURSSIN PERUUNTUMINEN RAUKEAMINEN /JULKISSELVITYS HO KONKURSSI- HAKEMUS velallinen/ velkoja KONKURSSIN ISTUNTO- KÄSITTELY velallinen+ hakijavelkoja (lykkäys 1 vko) KONKURSSIIN ASETTAMINEN pesänhoitajan (ph) määrääminen kuulutus PESÄLUETTELO VELALLIS- SELVITYS 2 kk:ssa asettamisesta / KONKURSSI- VALVONTA ph:n määräämä pvm (velkojille 1-2 kk) kuulutus + ilmoitukset velkojille Mahd. Valvontojen PH:N JAKO- riitautustarkastaminen LUETTELO- menettely EHDOTUS 2-4 kk valvonnasta PH:N JAKO- LUETTELO (tarkistettu ph:n ehdotus) 3 kk jakoluetteloehdotuksesta / JAKOLUETTE- LON VAHVISTA- MINEN + ratkaisut riitautuksista RIITAUTUS- OIKEUDEN- KÄYNTI Jälkivalvonnan takaraja
SAATAVIEN VALVONTA JA SELVITTÄMINEN VELKOJA n, qj ^ C/3 SS 3 3 VEL KOJ A VEL ALLI NEN PH VALVONTA- PÄIVÄ 3 c/3 ra 3 ctf 3 "S ^ Co 4 < cs3 * i " ^ c/d 5 3 <D 3 3 ZL PH ottaa vastaan ja tarkastaa valvonnat PH:N JAKO- LUETTEL O- EHDOTUS 2 / 4 kk i kk Jälkivalvonnan takaraja PH:N JAKO- LUETTELO 3 kk jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä JAKOLUET- TELON VAHVISTA- MINEN JAKOLUETTE- LON OIKAISE- MINEN/MUUT- TAMINEN KONKURSSIPESÄN HALLINTO MAHD. RIITAUTUS- OIK. KÄYNTI
KONKURSSIASIAMIES konkurssipesien hallinnon valvonta VELKOJAT (ääni ja euro) ylin päätösvalta (pl. asiat, joissa päätösvalta ph:lla) päätösvallan siirto ph:lle (pl. konkurssihallinnon valvonta, ph:n palkkio, pesän konkurssi) VELKOJATOIMIKUNTA neuvoa-antava velkojat asettavat laajassa pesässä pääsääntö - tuomioistuin voi asettaa, jos velkojat eivät aseta VELKOJAIN- KOKOUS MUU PÄÄTÖKSEN- TEKO- MENETTELY PESÄNHOITAJA juokseva hallinto (pl. asiat, joista velkojat päättäneet toisin) omaisuuden hoito ja myyntitoimet, saatavien selvittäminen, varojen jako (12:5, 12:8, 18:3) velkojien siirtämät tehtävät ja päätösten toimeenpano
Mikko Könkkölä 3.9.2003 1 ^f*? ISfoellb Eduskunnan lakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE KONKURSSILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI (HE 26/2003) Konkurssilainsäädäntö oikeusjärjestyksen peruslakeihin kuuluvaa lainsäädäntöä, siviilitäytäntöönpanoa koskeva yleislaki markkinatalouteen kuuluvaa lainsäädäntöä, jolla elinkelvottomat yritykset saadaan järjestäytyneesti pois markkinoilta keskeinen osa maksukyvyttömyyslainsäädäntöä merkitys kansainvälisesti kasvanut (kv. kauppa, pääomien liikkuminen, integraatio ym.) Likvidaatiomenettely/saneerausmenettely Kansainvälinen yhteistyö konkurssi on ns. likvidaatiomenettelyä > velallisen omaisuus muutetaan rahaksi ja varat jaetaan velkojille, velallinen menettää omaisuuden vallinnan velkojille saneeraustyyppinen maksukyvyttömyysmenettely elinkelpoisen toiminnan jatkamisen mahdollistaminen (yritykset) tai yli velkaongelmasta selviytyminen (yksityishenkilöt, kuluttajat) mm. velkojen järjestelyn kautta (vrt. akordi) likvidaatiomenettelyn kohteena velallisen olemassaoleva varallisuus; saneerauksessa myös myöhemmät tulot/ansiot jako ei tarkka lainsäädännölliset perusratkaisut ( "putkimalli" / hajautettu malli) koskenut kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä (ent. yhdessä valtiossa alkaneen menettelyn tunnustaminen toisessa valtiossa, lainvalinta) > pohjoismainen sopimus v. 1933 > EU-asetus v. 2002, hankkeet YK:n piirissä lainsäädännön harmonisointi vähäistä > pohjoismaat 60-luvulla, EU:ssa eräitä kysymyksiä, mm. YK:ssa vireillä olevat hankkeet Suomen maksuky vyttömyyslainsäädännön kehittyminen Keskeiset maksuky vyttömyyslait perussäädös: konkurssisääntö vuodelta 1868 (perustuu Ruotsin vanhaan lakiin) 1990 -luvulle asti pysynyt lähes muuttumattomana 1990 -luvulla useita merkittäviä uudistuksia: mm. yrityssaneerauslaki, velkajärjestelylaki, takaisinsaanti konkurssipesään, etuoikeusuudistus, konkurssimenettely tuomioistuimessa, konkurssipesien hallinnon valvonta (mm. konkurssiasiamies) kokonaisuudistushankkeet: komitea 1950-1960 luvulla, konkurssioikeuden kehittämiskomitea 1970-luvulla, useita työryhmiä 1982-> miksi kokonaisuudistus ei ole aikaisemmin toteutunut?
Maksukyvyttömyysmenettelyt konkurssisääntö 1868 > ehdotetaan kokonaisuudessaan korvattavaksi HE:llä L yrityksen saneerauksesta 1993 > HE: vähäinen tarkistus L yksityishenkilön velkajärjestelystä 1993 L takaisinsaannista konkurssipesään 1991 * vähäinen tarkistus L velkojien maksunsaantijärjestyksestä 1992» HE: vähäinen tarkistus L konkurssipesien hallinnon valvonnasta > HE: useita tarkistuksia EU:n asetus maksukyvyttömyysmenettelyistä 2002 > välittömästi sovellettavaa oikeutta konkurssi (n. 3000 hakemusta vuodessa) yrityssaneeraus (n. 200) yksityishenkilön velkajärjestely (n.3000) menettelyjen keskinäissuhde Konkurssin suhde ulosottomenettelyyn konkurssi yleistäytäntöönpanoa (kaikki velat ja velkojat mukana) > pääasiassa yksityiset toimijat ulosotto erillistäytäntöönpanoa > viranomaistoimintaista ulosoton voi aiheuttaa muukin syy kuin maksukyvyttömyys paljon yhteisiä elementtejä Maksukyvyttömyyslainsäädännön nykytila - konkurssikin uudistustarpeesta ei erimielisyyttä: konkurssisääntö uudistuksista huolimatta suurelta osin alkuperäisessä muodossa» hajanainen, vaikeasti luettava, säännökset osin asiallisesti vanhentuneita, konkurssikäytännöllä liian suuri merkitys oikeuslähteenä, EU- asetuksen ja kansainvälistymisen vaatimukset - uudistus on voitu keskeisiltä osiltaan rajoittaa konkurssisäännön nykyiseen alaan (likvidaatiomenettelyyn), saneerauslait sekä merkittävät erillislait (takaisinsaanti konkurssipesään, etuoikeuslainsäädäntö) varsin tuoreita
19 Toimijat konkurssissa velkojat (keskeisessä asemassa institutionaaliset velkojat: pankit, vakuutuslaitokset, verottaja, palkkaturvaviranomainen) velalliset (valtaosa n. 70 % yhtiöitä, muita: muut oikeushenkilöt, yksityiset elinkeinonharjoittajat, kuolinpesät, yksityishenkilöiden osuus vähäinen); velalliset keskeisesti yrityksiä oikeushenkilövelallisten edustajat, joilla toimintavelvollisuus (hallitus, toimitusjohtaja) tuomioistuimet (ei erityistuomioistuimia, kaikki alioikeudet käsittelevät; päätehtävä päätös konkurssiin asettamisesta ja pesänhoitajan valinta) konkurssiasiamies + toimisto (laajat toimintavaltuudet, lisäksi pesänhoidon kehittämistehtävä) Eräitä konkurssilain uudistamisen 'isoja kysymyksiä" Uudistuksen eräitä reunaehtoja Uudistuskysymyksiä ryhmiteltynä mitkä velalliset voivat olla konkurssimenettelyn kohteena konkurssin alkamisen edellytykset suhde saneerausmenettelyyn etuoikeusjärjestelmä: panttivelat, lakisääteiset etuoikeudet (mm. verot, palkkasaatavat) mahdollisuus peräyttää ("mitätöidä") velallisen ennen konkurssin alkua tekemät velkojia loukkaavia oikeustoimet (mm. lahjat, velan maksut, panttaukset) velkojan mahdollisuus kuitata saatavansa konkurssin vaikutus velallisen velkavastuuseen päätösvalta konkurssissa (velkojat, pesänhoitaja, joku muu?) panttivelkojan asema (mm. realisointivalta) julkisen vallan asema (tuomioistuin, viranomaisvalvonta) vähävaraiset konkurssit konkurssien määrän kehittyminen suurelta osin riippumaton lainsäädännöstä konkurssipesien vähävaraisuus etuoikeusjärjestelmän vaikutus velkojien kertymään A Konkurssimenettely täytäntöönpanona Tavoite: menettely tarkoituksenmukainen (nopea, tuloksekas) ja oikeudenmukainen (oikeusturva), läpinäkyvyys Menettelyn vaiheet: konkurssiin asettamismenettely (riitaprosessia) päätös konkurssin jatkumisesta (missä vaiheessa, millä edellytyksin) saatavien selvittäminen ja vahvistaminen konkurssihallinto (omaisuuden hoitoja myyminen ym.)
20 B. Konkurssin materiaaliset oikeusvaikutukset Tavoite: yhteiskuntapoliittisesti järkevä riskinjako, kohtuullisuus, turvajärjestelmät, ennakoitavuus, rahoitus- ja vakuusjärjestelmän toimivuus Liittyy mm. seuraaviin kysymyksiin: etuoikeudet, vaikutus panttivelkojan asemaan, kuittaus, vaikutus sopimussuhteisiin (esim. työsopimukset), kolmannen suoja erilaisissa vaihdantatilanteissa C. Julkisten selvittelyintressien turvaaminen Tavoite: sellainen uskottava mutta kohtuuhintainen järjestämä, joka ennalta estää velallisen ja myös konkurssihallinnon väärinkäytöksiä ja joka mahdollistaa tehokkaat toimenpiteet väärinkäytösten ilmetessä Liittyy seuraaviin kysymyksiin: velallisen osalta: perusselvitysten tekeminen kaikissa konkurssitapauksissa, tehokkaat tarkastusmahdollisuudet, velallisen myötävaikutusvelvollisuus ja sen sanktiot konkurssihallinnon osalta: pesänhoitajan valinta, raportointi, konkurssiasiamiehen harjoittama valvonta, realisoinnin läpinäkyvyys D. Muut yhteiskuntapoliittiset tarpeet työvoima- tai muun elinkeinopolitiikan toteuttaminen, kilpailuedellytysten turvaaminen konkurssi! ainsäädäntö "markkinahenkistä"; ei yleensä kytketä "ulkopuolisia" elinkeinopoliittisia elementtejä työntekijöiden asema konkurssissa säännellään keskeisesti työlainsäädännössä (palkkaturvalaki, työsopimuslaki, yhteistoimintalainsäädäntö)
Eero Lyytikäinen Muistio HE 26/2003 vp Konkurssiasiamiehen toimisto 3.9.2003 Uuden konkurssilain iulkisselvityksen toimiminen käytännössä Lakivaliokunnalla on edessään mittava esitys, jolla ikivanha konkurssisääntö kumottaisiin ja korvattaisiin nykyajan vaatimukset täyttävällä konkurssilailla. Tarkempi hallituksen esityksen tarkastelu tullee kuitenkin tuottamaan havainnon, jonka mukaan uudistukset ovat lähinnä teknisiä ja vanhan säännöstekstin modernisointia. Ainut todella merkittävä rakenteellinen esityksen uudistus on ehdotettu julkisselvittely. Sillä on tarkoitus asettaa esteitä konkurssiin liittyville taloudellisille väärinkäytöksille. Yleisesti tiedetään, että useisiin konkursseihin, jotka nykyisin raukeavat varojen vähäisyyden vuoksi, liittyy taloudellista rikollisuutta. Tuomioistuin määrää konkurssin raukeamaan, jos konkurssiin luovutetut varat eivät riitä konkurssikustannusten, kuten pesänhoitajan palkkion ja muiden kulujen, kattamiseen. Vuositasolla konkurssiin haetaan noin 3000 velallista. Konkurssiin johtavista hakemuksista noin joka toisessa tapauksessa konkurssi raukeaa. Rauenneita konkursseja on nykyisin vuositasolla siis noin 1500. Niistä konkursseista, jotka eivät raukea, vain noin puolessa jaetaan velkojille jako-osuutta (HE s. 15). Merkittävä, yli 10 prosenttia valvotun saatavan määrästä oleva jako-osuus suoritetaan vain 10 prosentissa konkurssipesiä. Voidaan näin ollen todeta, että huomattava osa konkursseista velkojien kannalta katsottuna hoidetaan vain hoitamisen takia. Tähän epäkohtaan esityksessä on puututtu. Kun konkurssisäännön mukaan konkurssin tulee raueta, jos varat eivät riitä konkurssikustannuksiin, uudessa konkurssilaissa konkurssin tulisi raueta, jos varat eivät riitä kuin vähäisen jako-osuuden maksamiseen. Jos lakiesitys sellaisenaan hyväksyttäisiin ja konkurssihakemusten määrä pysyisi nykyisen suuruisena, konkurssilaki merkitsisi toteutuessaan sitä, että 3000 konkurssihakemuksesta entisen 1500 asemesta 2250 konkurssia raukeaisi jatkossa vuositasolla. Niistä merkittävä osa tulisi voida selvittää konkurssiasiamiehen toimisto julkisselvittelynä. Edellä olevan perusteella julkisselvittely vaatii riittävät voimavarat. Jos niitä konkurssiasiamiehen toimintaan ei saada tulevaisuudessa, konkurssilaissa toteutettava kehitys kääntyy nykyisen taloudellisen rikollisuuden toimintaa vaikeuttaneen kehityssuunnan vastaiseksi: raukeavien konkurssien määrää tietoisesti lisätään ja väärinkäytösmahdolli-suuksia kasvatetaan. Julkisselvitys on tärkeä ja tarpeellinen uusi instituutti. Sen toimivuus edellyttää konkurssiasiamiehen toimiston riittävää resursointia. Jos siihen ei ole valmiuksia, julkisselvitys ei onnistu. Seikkaan tulisi myös valiokuntakäsittelyssä kiinnittää riittävää huomiota. Eero Lyytikäinen Konkurssiasiamies
He 2*, f ood s/f> H./Z»3U/, l Oikeusministeri Johannes Koskinen Konkurssilain uudistus ja velkojien äänivalta Hallituksen esitys konkurssilaiksi on tarkoitus antaa pian eduskunnalle. Verohallitus, Työministeriö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto r.y, Työeläkevakuuttajat TELA r.y., ja Eläketurvakeskus ovat aiemmin antamissaan lausunnoissa kiinnittäneet oikeusministeriön huomiota siihen, että päätöksenteko konkurssipesissä tulisi järjestää sellaiseksi, että päätöksentekoon ovat oikeutettuja vain ne velkojat, joiden taloudellista intressiä päätös koskee. Koska pesän yleishallinnosta aiheutuneet kulut rasittavat niitä velkojia, joilla ei ole saatavilleen vakuutta, laissa olisi todettava se, ettei vakuusvelkojilla ole äänioikeutta näistä asioista päätettäessä. Velkojien saamat jako-osuudet konkurssipesistä ovat vuosi vuodelta pienentyneet. Julkisvelkojat (verohallinto, työeläkeyhtiöt ja työvoimahallinto), joilla aiemmin oli saatavilleen etuoikeutettu asema, ovat erityisesti joutuneet kokemaan jakoosuuksien pienentymisestä aiheutuneen saatavien menetyksen. Lisäksi uudessa konkurssilaissa on esitetty, että pantatun omaisuuden tuotto tulisi jatkossa panttivelkojalle, eikä konkurssipesälle, kuten tähän saakka. Tämä on omiaan edelleen vähentämään pesän varoja ja siten tavallisten velkojien jako-osuutta. Uusi konkurssilaki lisää mitä ilmeisimmin konkurssipesän hallintokuluja ja erityistilintarkastusten tarvetta, mikä yhdessä Asianajajaliiton konkurssiasian neuvottelukunnalle tekemän palkkiosuosituksen tarkistusesityksen kanssa lisää entisestään pesän hoitoon menevien kulujen osuutta ja pienentää samalla muiden kuin vakuusvelkojien jako-osuuksia. Julkisvelkojat ovat velkojina lähes kaikissa konkurssipesissä. Myös suurin osa konkurssihakemuksista on julkisvelkojien tekemiä. Julkisvelkojilla on siten erityinen tarve saada vaikuttaa siihen, että konkurssipesiä hoidetaan ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti. Uuden konkurssilain ehdotus siitä, että pesänhoitajien palkkioista voitaisiin pyytää tarjouksia ennen pesänhoitajan valintaa on sinällään oikeansuuntainen ja pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan kustannusten kurissa pitämiseen. Tämä ei yksistään riitä, ellei niillä velkojilla, joiden maksettavaksi kulut tulevat, ole myös oikeutta päättää asiasta velkojainkokouksessa. Nykyinen tilanne, jossa vakuusvelkojien äänillä on pesänhoitajille voitu hyväksyä tavallisten velkojien vastustuksesta huolimatta korkeita palkkioita, on ollut omiaan myös synnyttämään epäilyjä pesänhoitajan puolueettomuudesta ja siitä, onko konkurssipesää tosiasiallisesti hoidettu ensisijaisesti silmälläpitäen sitä, että ainoastaan vakuusvelkojien asema tulee hyvin huomioonotettua pesän hallintoa hoidettaessa. Koska kustannusten kurissa pitäminen on tavoitteena myös uudessa konkurssilaissa, tulisi lakia täydentää säännöksellä siitä, että päätös pesänhoitajan palkkiosta ja erityistilintarkastuksen tekijästä ja hänelle maksettavista palkkiosta on tehtävä
vakuudettomien velkojien äänillä. Säännöksen tarpeellisuus on ilmeinen senkin vuoksi, että uudessa laissa ei tulisi olemaan enää säännöstä, joka kieltäisi velkojan oikeuden osallistua päätöksentekoon asiassa, joka ei häntä koske. Helsingissä toukokuun päivänä 2003 Verohallitus Helsingissä toukokuun päivänä 2003 Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto r.y. Helsingissä toukokuun päivänä 2003 Työministeriö Helsingissä toukokuun päivänä 2003 Työeläkevakuuttajat TELA r.y.
k, U 1663 v^> TYÖMINISTERIÖ Raili Hartikka Eduskunnan lakivaliokunta Asia: Kuuleminen HE:n 26/2003 vp konkurssilainsäädännön uudistamiseksi johdosta Panttivelkojien asema Lakiesitystä valmisteltaessa työministeriö yhdessä muiden julkisvelkojien kanssa pyrki vaikuttamaan siihen, että uudella lailla puututtaisiin panttivelkojien vahvaan asemaan konkurssissa. Yleisten etuoikeuksien poistumisen myötä panttivelkojista on käytännössä tullut ainoita etuoikeutettuja velkojia konkursseissa ja käytännössä myös ainoita velkojia, joille kertyy varoja konkurssipesistä. Tästä on ollut seurauksena, ettei konkurssipesien hoito juuri kiinnosta etuoikeudettomia velkojia, ns. yleistä velkojatahoa, minkä vuoksi pesiä onkin viime vuosina hoidettu pitkälti pankkien intressissä. Hallituksen esityksessä todetaan, että lainsäädäntötoimet, joilla heikennetään vakuuksien arvoa konkurssitilanteessa, ovat omiaan nostamaan luoton hintaa ja sen saatavuutta. Tänä päivänä suomalaisten yritysten rahoitusrakenne on aivan toisenlainen kuin se oli vielä 10 vuotta sitten. Yritykset ovat huomattavasti vähemmän riippuvaisia pankkien tarjoamasta rahoituksesta kuin aikaisemmin. Nykyinen ja ehdotettu uusi laki antavat myös kohtuuttoman suuren päätösvallan konkurssipesissä panttivelkojille, joilla on turvaava vakuus ja joiden saatavaa konkurssi ei siten käytännössä vaaranna lainkaan. Työministeriö yhdessä muiden jul-kisvelkojatahojen kanssa pyrki lakiesitystä valmisteltaessa vaikuttamaan siihen, että panttivelkojan äänivalta rajoitettaisiin vain siihen osaan saatavasta, jota pantti ei kata, tai että äänivaltaa tulisi ainakin rajoittaa sen saatavan osalta, jonka pantin arvo kattaa. Hallituksen esityksessä on varsin laajasti perusteltu sitä, miksi on tarpeen säilyttää panttivelkojien vahva asema myös konkurssipesien päätöksenteossa, mutta perustelut eivät ole kovin vakuuttavia paitsi silloin, jos tavoitteena pidetäänkin sitä, että pesänhoitaja ja pankit hoitavat konkurssipesät keskenään. Julkis selvitys Työministeriö kannattaa raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi ehdotettua julkis-selvitystä, jossa konkurssi siirtyy velkojien hallinnosta konkurssiasiamiehen mää
räämän julkisselvittäjän vastuulle. Tällä hetkellä suuri osa konkursseista raukeaa sen vuoksi, etteivät pesän varat riitä konkurssin jatkamiseen. On hyvä, että konkurssia voidaan tarvittaessa jatkaa ja mm. konkursseihin liittyvät väärinkäytösepäi-lyt saadaan tutkituksi nykyistä paremmin. On tärkeää, että konkurssiasiamiehen toimistolle varataan riittävät resurssit uuden tehtävän hoitamiseen. Tuskin kukaan asianajaja ryhtyy omalla riskillään hoitamaan julkisselvittäjän tehtäviä. Ilman riittäviä resursseja julkisselvitysten käynnistyminen vaarantuu. 2
Lakivaliokunnalle 10.10.2003 \ 1 A 1rtA1 f HALLITUKSEN ESITYS KOrmJRSSILAINSAADÄNNÖN UUDISTAMISEKSI Yleistä Kauppa-ja teollisuusministeriö kannattaa vuodelta 1868 olevan konkurssisäännön siihen tehtyine lukuisine muutoksineen korvaamista uudella lailla. Vaikka uudella lailla ei aiheuteta merkittäviä muutoksia konkurssimenettelyyn tai sen osapuolten asemaan, jo monilta osin vanhentuneiden säännösten ajantasalle saattaminen ja yhtenäistäminen on myös elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Ehdotuksen tavoitteiden, muun muassa selkeän, läpinäkyvän ja joustavan sekä kansainvälisesti toimivan myös yhteispohjoismaisiin periatteisiin pohjautuvan lainsäädännön luominen, voidaan katsoa täyttyvän ehdotetulla ehdotetulla lailla. Myös rahoitus-ja vakuusjärjestelmän toimivuuteen ja tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvillä uusilla säännöksillä on myönteisiä vaikutuksia yritystoiminnan harjoittamisen kannalta. Myös vähävaraisia konkursseja koskevat muutokset (raukeamiskynnys alemmaksi, vastattavaksi ottamisesta nimenomaiset säännökset sekä erityisesti konkurssin jatkuminen julkisselvitykseilä konkurssiasiarniehen vastuulla) ovat perusteltuja. Lailla selkiytettäisiin myös konkurssihallintoon ja velkojien asemaan liittyviä säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä omaksutun velkojien vastuulla olevan konkurssitäytäntöönpanon periaatteen pohjalta. Kuten yleensä EU-maissa, ylintä päätösvaltaa käyttäisivät edelleen velkojat, mikä yleisesti ottaen on luonteva lähtökohta yritystoiminnan harjoittamisen kannalta. Kauppa-ja teollisuusministeriö pitää oikeansuuntaisena ehdotetun lain perusteeksi otettua erillisen konkurssilain säätämisen periaatetta. Yhtenäisen maksukyvyttömyysmenettelyn luomiselle ei nykyisellään voida katsoa olevan tarvetta, sillä yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yrityksen saneerausta koskevat lait ovat pääpiirteissään osoittautuneet toimiviksi. Myönteistä on, että hallituksen esityksessä on velallisen asemaan kiinnitetty huomiota kirjaamalla konkurssiiakiin yleissäännös velallisen asianmukaisen kohtelun vaatimuksesta. Samoin säännös yrittäjille konkurssipesästä myönnettävästä avustuksesta sekä velallisen toimimiskelpoisuuden rajoituksia koskeva neljän kuukauden enimmäiskeston mäaräika on tässä yhteydessä tuotava esille. Yritystoiminnan uusi alku Oikeusministeriölle lainvalmistelun aikana antamassaan lausunnossa kauppa-ja teollisuusministeriö on tuonut estin, että EU- maissa yleensäkin on tarpeen edelleen parantaa taloudellisesti elinkelpoisten yritysten selviämismahdoilisuuksia ja tukea yrittäjiä, joilla on mahdollisuuksia aloittaa uudestaan liiketoiminnan epäonnistumisen jälkeen. Selvitysten mukaan kerran epäonnistuneet yrittäjät oppivat virheistään ja menestyvät toisella yrittämällä entistä paremmin. Tukemalla rehellisen yrittäjän konkurssin jälkeistä uuden yritystoiminnan alkua saatetaan yrittäjän arvokas tieto-taitoja kokemus uudelleen tuottavaan käyttöön. Hallituksen esityksen mukaan konkurssilla ei edelleenkään olisi veloista vapauttavaa vaikutusta. Konkurssilainsäädännön puutteena on pidetty sitä, että se ei anna mahdollisuutta taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamsieen. Tätä varten Suomessa on toki muuta lainsäädäntöä, laki yrityksen saneerauksesta vuodelta 1993 sekä yksityishenkilön velkajärjestely. Vaikka Suomen insolvenssilainsäädännössä on viime vuosikymmenellä käyttöön konkurssin lisäksi muita maksukyvyttömyysmenettelyjä, jotka ovat edistäneet yhtäältä jatkamiskelpoisten yritysten mahdollisuutta tervehdyttää toimintaansa ja toisaalta yritystoiminnassaan epäonnistuneen yrittäjän mahdollisuutta aloittaa yritystoiminta uudelleen, yritystoiminnassa epäonnistuneisiin suhtaudutaan
Suomessa kielteisemmin kuin monissa kilpailijamaissa. Esimerkiksi konkurssin jättämä leima on edelleen kuitenkin ongelma. Eurooppalaisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan konkurssin ja velkaantumisen pelko sekä henkilökohtaisen omaisuuden menettämisen uhka ovat keskeisiä yritystoiminnan aloittamisen esteitä. Varsinkin Suomessa ihmisten pohtiessa yrittäjyyttä uravaihtoehtona, yrittäjyyden riskit koetaan voimakkaampana kuin siitä odotettavissa olevat palkkiot. Euroopan unionin periaatteiden mukaan konkurssi olisi nähtävä oppimismahdollisuutena. Epäonnistuneet yrittäjät voivat oppia virheistään ja heillä on aikaisempien kokemustensa ansiosta paremmat mahdollisuudet menestykselliseen yritystoimintaan. Tämän vuoksi konkurssin tehneitä rehellisiä yrittäjiä pitäisi rohkaista aloittamaan uusi yritystoiminta ja taloudellisissa vaikeuksissa olevan elinkelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämistä tulisi edistää. Elinkelpoinen yritys säilyttää arvonsa paremmin jatkamalla liiketoimintaansa kuin lopettamalla sen. Jos yritystoiminta jatkuu, työpaikat säilyvät, luotonantavat voivat saada sijoitukselleen entistä paremman tuoton ja yrittäjät saavat uuden tilaisuuden tehdä tulosta. Kaikki tämä on hyödyksi yhteiskunnan taloudelliselle hyvinvoinnille. Toisaalta, jos yritys ei ole elinkelpoinen, sille on suotava nopea ja helppo loppu, jotta taloudelliset ja henkiset resurssit voidaan kohdentaa uudelleen yhä tehokkaammin. Myös valtiosihteeri Sailaksen vetämän työllisyystyöryhmän keväällä ilmestyneessä loppuraportissa esitettiin yritystoiminnassa epäonnistumisen seuraamusten lieventämistä yhtenä varteenotettavana keinona, jolla voidaan vahvistaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Maksukyvyttömyyslainsäadännön kehittäminen Yritystoiminnan uudella alulla ja taloudellisissa vaikeuksissa olevan yritystoiminnan jatkamisella eli fresh start -opin soveltamisella voidaan vaikuttaa myönteiseen kansantaloudelliseen kehitykseen muun muassa vahvistamalla yrityskantaa turhia yrityskuolemia ehkäisemällä. Myös Suomessa tulisi oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä ja vertailla toimintatapoja sekä poistaa uuden alun tiellä olevia oikeudellisia ja muita esteitä. Eri valtioiden lainsäädäntö on yhdenmukaistumassa. Oikeustieteen lisensiaatti Johanna Karkia vertaa tuoreessa kauppa-ja teollisuusministeriön ja oikeusministeriön teettämässä tutkimuksessa (Kauppa-ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 12/2003) muiden maiden lainsäädäntöä ja menettelyjä. Päähuomio on kiinnitetty Englannin ja Belgian insolvenssimenettelyihin sekä Yhdysvaltojen lainsäädäntöön. Tutkija tekee po. raportin luvuissa 4 ja 5 myös ehdotuksia siitä, miten suomalaisia käytäntöjä voisi kehittää. Etenkin Yhdysvalloissa ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu yritystoiminnan uuden alun mahdollistaminen. Tärkeää on se, että rehellinen yrittäjä voi
vapautua nopeasti velkavastuustaan eikä vastuun poistamiselle tulisi asettaa tarpeettomia rajoituksia. Suomessakin tavoitteeksi tulisi asettaa aikaisempaa enemmän insolvenssimenettelyn aiheuttaman tarpeettoman kielteisen leiman poistaminen ja siten yritystoiminnan uuden alun edistäminen. Asenteisiin voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lainsäädännöllä. Fresh start-opin edistäminen on kirjattu myös uuden hallituksen ohjelmaan. Siinä on asetettu tavoitteeksi suomalaisen maksukyvyttömyyslainsäädännön kehittäminen suuntaan, jossa elinkelpoisten yritysten tarpeettomat konkurssit voidaan välttää. Samalla hallitusohjelmassa korostetaan sitä, että myös Suomessa tulisi kartoittaa mahdollisuuksia yrittäjän henkilökohtaiseen konkurssiin sekä yrittäjän oman asunnon saamiseen konkurssitilanteessa ns. suojaosuuden piiriin. Näitä asioita, joihin liittyy vaikeita kansalaisten tasa-arvoiseen kohteluun sekä yrittäjien ja kuluttajien luotonsaantimahdollisuuksiin liittyviä ongelmia, tullaan selvittämään hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman puitteissa. Lopuksi on syytä tuoda esiin, että yritystoiminnan ajoissa pelastaminen on monissa tapauksissa yrityksen lakkauttamista parempi vaihtoehto. Kauppa-ja teollisuusministeriön tutkimushankkeessa selvitetään vuoden 2003 loppuun mennessä mahdollisuuksia kehittää taloudellisissa vaikeuksissa olevan liiketoiminnan neuvontapalveluja ja tervehdyttämistoimintaa julkisen vallan ja muiden toimijoiden toimenpitein. Vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen
FINNVERA / Lakiasiainyksikkö Juhani Sutinen /tl 10.9.200 3 Eduskunnan lakivaliokunnalle Konkurssilainsäädännön uudistamiseksi annetun hallituksen esityksen HE/26/2003vp johdosta toteamme seuraavaa: Konkurssilainsäädännön uudistaminen on tarpeellinen toimenpide. Ehdotus sisältää yhtenäiseen muotoon saatetun pitkälle nykyisiä linjoja noudattelevan konkurssimenettelyä koskevan lainsäädännön. Menettelyn sujuvuutta lisääviä uudistuksia ovat esimerkiksi se, että siirrytään yhden pesänhoitajan järjestelmään; samoin kuin se, että konkurssivalvonnan laiminlyönnistä ei seuraisi totaalista saatavan menetystä. Lakiesityksessä annetaan selkeät ohjeet mm. pesäluettelosta, velallisselvityksestä ja konkurssipesän kirjanpidosta. Ehdotukseen sisältyy säännös julkisselvitykseen siirtymisestä. Uudella menettelyllä voitaisiin vähentää niitä haittoja ja epäselvyyksiä, joita aiheutuu raukeavista konkursseista. Tärkeää on kuitenkin se, että konkurssiasiamies voi tätä tointa varten saada valtion talousarviosta riittävästi varoja. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus käyttää velkojatoimikuntaa, joka suurissa konkursseissa on tarpeellinen. Salassapitovelvollisuuden sääntely on perusteltu. Uudessa laissa rajoitettaisiin pantinhaltijan omaa oikeutta myydä vakuutena olevaa omaisuutta. Lisäksi laissa on säädösehdotus, jonka mukaan konkurssipesällä on oikeus saada korvaus pesään kuuluvan panttiomaisuuden hoidosta, myynnistä pesälle aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista mukaan lukien pesänhoitajan palkkio omaisuuden myynnistä heti täytäntöönpanon perusteella. Monessa tapauksessa pantinhaltijan on edullisempaa itse myydä omaisuus. Nämä säännökset heikentävät pantinhaltijan asemaa ja sitä kautta vähentävät omaisuuden vakuusarvoa. Konkurssisäännön uudistamisen yhteydessä valmisteltiin alun perin myöskin konkurssiin liittyvää tietojärjestelmää, jossa järjestelmään liittyvät velkojat olisivat voineet saada ajan tasalla olevaa tietoa konkurssimenettelyn etenemisestä, realisoinneista ja muista merkittävistä asioista. Lakiehdotukseen ei tällaista järjestelyä kuitenkaan sisälly. Kaavailtu järjestely olisi helpottanut kaikkien osapuolten toimintaa, ja niin velkojien kuin pesänhoitajien kannalta on todella vahinko, että tämä järjestely on jäänyt toteutumatta. Finnvera Oyj Lakiasiainyksikkö PL 1127 (Haapaniemenkatu 40) 70111 Kuopio Puhelin 020 460 11 Telefax 020 460 3240 Pääkonttori PL 1010 (Vuorimiehenkatu 1) 00101 HELSINKI PL 1127 (Haapaniemenkatu 40) 70111 KUOPIO Kotipaikka KUOPIO Y-tunnus 1484332-4 Sähköposti etunimi.sukunimi@fmnvera.fi FINNVERA 2(2) Lakiasiainyksikkö Juhani Sutinen /tl 10.9.200 3