Suomen antidopingsäännöstö 2015 Voimassa 1.1.2015 alkaen
Säännöstö on hyväksytty 26.11.2014 pidetyssä Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n yleiskokouksessa. 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto säännöstöön... 4 1 SÄÄNNÖSTÖN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA... 5 2 DOPINGIN MÄÄRITELMÄ JA DOPINGRIKKOMUKSET... 6 3 TODISTELU... 10 4 KIELLETTYJEN AINEIDEN JA MENETELMIEN LUETTELO... 11 5 TESTAUS JA TUTKINNALLISET MENETTELYT... 15 6 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI... 19 7 TULOSTEN KÄSITTELY... 20 8 DOPINGRIKKOMUSTEN KÄSITTELY... 26 9 YKSITTÄISTEN KILPAILUTULOSTEN HYLKÄÄMINEN... 29 10 YKSILÖÖN KOHDISTUVAT SEURAAMUKSET... 29 11 SEURAAMUKSET JOUKKUEILLE... 39 12 SEURAAMUKSET URHEILUJÄRJESTÖILLE... 39 13 MUUTOKSENHAKU... 39 14 RAPORTOINTI, TIEDOTTAMINEN JA SALASSAPITO... 43 15 VASTAVUOROINEN TUNNUSTAMINEN... 46 16 SÄÄNNÖSTÖ JA KANSALLISTEN LAJILIITTOJEN VELVOLLISUUDET... 47 17 DOPINGRIKKOMUKSEN VANHENTUMINEN... 47 18 ADT:N RAPORTOINTI WADALLE... 47 19 VIESTINTÄ JA KOULUTUS... 48 20 SÄÄNNÖSTÖN MUUTTAMINEN JA TULKINTA SEKÄ VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 48 21 MAAILMAN ANTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖN TULKINTA... 49 22 URHEILIJOIDEN JA MUIDEN HENKILÖIDEN MUUT ROOLIT JA VASTUUT... 50 23 SÄÄNNÖSTÖN PÄTEVYYS JA SOVELLETTAVA LAKI... 51 LIITE 1: MÄÄRITELMÄT... 52
3 Esipuhe Tämä antidopingsäännöstö otetaan käyttöön ja toteutetaan Maailman antidopingsäännöstössä säädettyjen Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n (ADT) velvollisuuksien mukaisesti. Suomen valtio on sitoutunut antidopingtoiminnan edellytysten luomiseen hyväksymällä Unescon antidopingsopimuksen ja Euroopan neuvoston dopinginvastaisen yleissopimuksen. Antidopingsäännöstö on sääntökokoelma, joka ohjaa urheilussa toimimisen ehtoja. Maailman antidopingsäännöstön tavoitteena on saattaa antidopingperiaatteet voimaan maailmanlaajuisesti ja yhtenäisesti. Se eroaa luonteeltaan rikos- ja siviilioikeudellisista menettelyistä, eikä sitä ole tarkoitettu tällaisiin menettelyihin sovellettavien kansallisten vaatimusten ja oikeusnormien alaiseksi tai rajoittamaksi. Tarkasteltaessa jonkin tietyn tapauksen tosiseikkoja ja lainsäädäntöä kaikkien oikeusistuinten, sovittelulautakuntien ja muiden tuomioita antavien elinten on oltava tietoisia Maailman antidopingsäännöstöä toteuttavan antidopingsäännöstön itsenäisyydestä ja kunnioitettava sitä. Maailman antidopingsäännöstö edustaa myös laaja-alaisesti eri sidosryhmien maailmanlaajuista yhteisymmärrystä rehellisen urheilun tukemiseksi. Maailman antidopingsäännöstössä otetaan huomioon ihmisoikeudet ja suhteellisuuden periaate, joita myös sovelletaan tässä säännöstössä. Maailman antidopingsäännöstön perusteet ja Suomen antidopingsäännöstö Antidopingohjelmien tavoitteena on säilyttää se, mikä urheilussa on arvokasta. Näitä arvoja ovat mm.: etiikka, reilu peli ja rehellisyys terveys suorituksen erinomaisuus hauskuus ja ilo yhteishenki omistautuminen ja sitoutuminen sääntöjen ja lakien kunnioittaminen itsekunnioitus ja muiden osallistujien kunnioittaminen rohkeus yhteisöllisyys ja solidaarisuus.
4 Johdanto säännöstöön Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry (ADT) on 4.12.2008 sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Maailman antidopingsäännöstöä. ADT:n toiminnassa noudatetaan Maailman Antidopingtoimiston (WADA) hyväksymiä kansainvälisiä standardeja sekä WADAn suosittelemia toimintamalleja soveltuvin osin. Samalla ADT on vahvistanut Suomen kansallisen antidopingsäännöstön (säännöstö) yleiskokouksessaan 26.11.2014. ADT voi antaa Maailman antidopingsäännöstöön tai tähän säännöstöön perustuvia erillisiä toimintaohjeita. Kansallinen antidopingohjelma ADT toimii itsenäisenä kansallisena organisaationa Suomessa. ADT:lla on tarpeelliset valtuudet ja vastuu toteuttaa seuraavia asioita: 1. suunnitella, koordinoida, toteuttaa ja seurata dopingvalvontaa sekä kehittää sitä 2. tehdä yhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten antidopingorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa 3. edistää testausyhteistyötä eri kansallisten antidopingorganisaatioiden kanssa 4. suunnitella, toteuttaa ja arvioida antidopingviestintää ja koulutusohjelmia 5. edistää antidopingtutkimusta 6. tutkia perusteellisesti kaikki toimivaltaansa kuuluvat dopingrikkomukset sekä selvittää, onko dopingrikkomuksessa ollut osallisena urheilijan tukihenkilö tai muita henkilöitä, sekä varmistaa asianmukaisten seuraamusten toimeenpano 7. selvittää erityisesti tapaukset, joissa dopingrikkomuksen on tehnyt alaikäinen urheilija tai joissa tukihenkilön urheilijoista enemmän kuin yksi on syyllistynyt dopingrikkomukseen 8. tehdä täysimittaista yhteistyötä WADAn kanssa sen suorittaessa Maailman antidopingsäännöstön artiklan 20.7.10 mukaisia tutkimuksia 9. vaikuttaa urheilijan tai urheilijan tukihenkilön rahoituksen lopettamiseen kokonaan tai osittain dopingrikkomuksesta johtuneen urheilun toimintakiellon ajaksi. Dopingrikkomukset käsittelee ADT:n yleiskokouksen nimeämä itsenäistä päätösvaltaa käyttävä Valvontalautakunta. ADT:n jäsenet ovat Suomen valtio, jota edustaa opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry, Valtakunnallinen liikunta ja urheiluorganisaatio Valo ry sekä Suomen Urheilulääkäriyhdistys Finlands Idrottsläkareförening ry.
1 SÄÄNNÖSTÖN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 5 1.1 Säännöstön keskeisenä tarkoituksena on turvata urheilijoille oikeus osallistua urheiluun, jossa ei käytetä dopingia, ja näin edistää urheilijoiden terveyttä sekä oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua, turvata vaikuttavat menettelytavat dopingin käytön havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä tehokkaat ja oikeudenmukaiset menettelytavat dopingrikkomusten selvittämiseksi ja seuraamusten määräämiseksi. 1.2 Soveltaminen kansallisiin lajiliittoihin Suomen antidopingsäännöstöä sovelletaan Suomessa rekisteröityyn kansalliseen lajiliittoon ja muuhun urheilujärjestöön, joka on säännöissään tai ADT:n kanssa erikseen solmitulla sopimuksella sitoutunut noudattamaan tätä säännöstöä sekä edellä johdannossa tarkoitettuja toimintaohjeita. Valtion ja ADT:n rahoituksen tai muun tuen saamisen ehtona on, että kansallinen lajiliitto tai muu urheilujärjestö hyväksyy ja noudattaa kansallista antidopingohjelmaa ja tätä säännöstöä, mukaan lukien säännöstön mukaisten dopingrikkomusten seuraamusten soveltaminen yksilöihin, sekä tekee yhteistyötä ADT:n ja Valvontalautakunnan kanssa kaikissa antidopingasioissa, jotka Maailman antidopingsäännöstön mukaan eivät kuulu asianomaisen kansainvälisen lajiliiton toimivaltaan. Hyväksymällä tämän säännöstön osaksi omaa säännöstöään kansalliset lajiliitot ja muut urheilujärjestöt sekä niiden jäsenet ja tapahtumiin osallistuvat tunnustavat ADT:n valtuudet ja vastuun kansallisen antidopingohjelman toteuttamisessa ja valtuuttavat ADT:n valvomaan tämän säännöstön noudattamista. Hyväksymällä tämän säännöstön ja sisällyttämällä sen omiin sääntöihinsä ja ohjeisiinsa kansallinen lajliitto tai muu urheilujärjestö hyväksyy, että tämä säännöstö velvoittaa sitä ja sen jäseniä. Kansallisen lajiliiton tai muun urheilujärjestön on noudatettava päätöksiä, jotka on tehty tämän säännöstön perusteella, erityisesti Valvontalautakunnan ja Urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksiä. 1.3 Soveltaminen henkilöihin Tätä säännöstöä sovelletaan kaikkiin sellaisiin luonnollisiin henkilöihin heidän ikäänsä, asuinpaikkaansa tai kansallisuuteensa katsomatta, jotka ovat jonkin maan kansallisen lajiliiton tai sen jäsen- tai sisarjärjestön jäseniä tai lisenssinhaltijoita tai osallistuvat niiden järjestämiin, valtuuttamiin tai tunnustamiin kilpailuihin tai muihin tapahtumiin, niiden pitopaikasta riippumatta, tai ovat jonkin sopimusjärjestelyn myötä tai muutoin jonkin maan kansallisen lajiliiton tai sen jäsen- tai sisarjärjestön toimivallan alaisia. Tätä säännöstöä sovelletaan myös kaikkiin urheilijoihin ja urheilijoiden tukihenkilöihin, jotka ovat kansallisen lajiliiton tai sen jäsenjärjestön jäseniä tai jotka osallistuvat missä tahansa ominaisuudessa mihin tahansa toimintaan, jonka on järjestänyt, pitänyt, kutsunut koolle tai valtuuttanut jokin kansallisen urheilutapahtuman järjestäjä tai kansallinen liiga, joka ei kuulu kansalliseen lajiliittoon, sekä niihin urheilijoihin jotka haluavat
6 kelpoisuuden osallistua kansainvälisiin urheilutapahtumiin tai kansallisiin urheilutapahtumiin. Nämä yllä mainitut urheilijat määritellään kansallisen tason urheilijoiksi tämän säännöstön soveltamista varten. Kuitenkin, jos jonkun tällaisen urheilijan kansainvälinen lajiliitto luokittelee urheilijan kansainvälisen tason urheilijaksi (eikä kansallisen tason urheilijaksi), heitä pidetään kansainvälisen tason urheilijoina tämän säännöstön soveltamista varten. Tämä säännöstö koskee myös kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat säännöstön mukaan ADT:n toimivallan piirissä, mukaan lukien kaikki urheilijat, jotka ovat Suomen kansalaisia ja asukkaita, sekä kaikki urheilijat, jotka oleskelevat Suomessa kilpaillakseen, harjoitellakseen tai muusta syystä. Urheilijat ovat erityisesti vastuussa siitä, että he noudattavat kaikkia kulloinkin voimassa olevan Suomen antidopingsäännöstön ohjeita ja määräyksiä. Heidän tulee olla testattavissa, heidän on varmistettava, ettei heidän elimistöönsä pääse mitään urheilussa kiellettyä ainetta, heidän tulee tiedottaa lääkäreilleen, että he eivät saa käyttää mitään urheilussa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää, ja varmistaa, etteivät he syyllisty dopingrikkomukseen käyttäessään jotakin lääketieteellistä hoitoa. Myös muut säännöstöön kohdan 1 mukaan sitoutuneet henkilöt ovat velvollisia noudattamaan kaikkia kulloinkin voimassa olevan Suomen antidopingsäännöstön ohjeita ja määräyksiä. Heidän tulee tehdä yhteistyötä urheilijoiden kanssa dopingtestausohjelman toteuttamiseksi sekä kaikin tavoin edistää urheilijoiden dopinginvastaisia asenteita ja käyttäytymistä. Kaikkien niiden urheilijoiden, jotka eivät kuulu tämän säännöstön piiriin mutta jotka haluavat kelpoisuuden osallistua kansainvälisiin tai kansallisiin urheilutapahtumiin, tulee olla tämän säännöstön mukaisen testauksen alaisena vähintään kolme (3) kuukautta ennen kuin he ovat kelpoisia osallistumaan tällaisiin urheilutapahtumiin. 2 DOPINGIN MÄÄRITELMÄ JA DOPINGRIKKOMUKSET Dopingilla tarkoitetaan yhtä tai useampaa tämän säännöstön kohtien 2.1 2.10 mukaista dopingrikkomusta. Tämän kohdan 2 tarkoituksena on määritellä ne olosuhteet ja menettelyt, jotka muodostavat dopingrikkomuksen. Dopingrikkomuksen käsittely käynnistyy, kun yhtä tai useampaa tämän säännöstön kohtaa 2.1 2.10 on väitetty rikotun. Urheilijan ja muun edellä kohdassa 1.3 tarkoitetun henkilön tulee olla selvillä siitä, mikä on dopingrikkomus, samoin kuin siitä, mitkä aineet ja menetelmät on mainittu kulloinkin voimassa olevassa WADAn kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa. Dopingrikkomukset ovat seuraavat: 2.1 Urheilijalta otetussa näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta
7 2.1.1 Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista dopingrikkomusta. 2.1.2 Riittävänä näyttönä dopingrikkomuksesta pidetään ainakin mitä tahansa seuraavista: (a) (b) (c) urheilijalta otetussa A-näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotteita tai merkkiaineita, eikä urheilija vaadi B- näytteen analyysia, eikä sitä tämän vuoksi analysoida, tai urheilijan B-näyte analysoidaan ja tämä analyysi vahvistaa urheilijalta otetun A-näytteen analyysin tuloksen tai urheilijan B-näyte on jaettu kahteen näytepulloon ja jälkimmäisen pullon analyysi vahvistaa ensimmäisestä pullosta löytyneen kielletyn aineen, sen aineenvaihduntatuotteen tai merkkiaineen. 2.1.3 Urheilijalta otetusta näytteestä löytynyt mikä tahansa kielletty aine, sen aineenvaihduntatuote tai merkkiaine on, sen pitoisuudesta riippumatta, osoitus dopingrikkomuksesta; lukuun ottamatta niitä aineita, joille on asetettu raja-arvopitoisuus tai -suhde kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa. 2.1.4 Poikkeuksena edellä kohdassa 2.1. tarkoitettuun yleissääntöön voidaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa tai kansainvälisissä standardeissa määrittää erityisiä kriteerejä sellaisten kiellettyjen aineiden käytön arvioimiseksi, joita voi muodostua myös elimistössä. 2.2 Kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttö tai käytön yritys 2.2.1 Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta ja että hän ei käytä mitään kiellettyä menetelmää. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.2 mukaista dopingrikkomusta. 2.2.2 Dopingrikkomuksena pidetään kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttöä tai sellaisen yritystä riippumatta siitä, onko käyttö tai käytön yritys onnistunut. 2.3 Dopingtestin välttely, dopingtestistä kieltäytyminen tai näytteen antamatta jättäminen Kiellettyä on urheilijan kieltäytyminen dopingtestistä ja testimääräyksen noudattamatta jättäminen ilman pakottavaa syytä urheilijan saatua kutsun testiin säännöstön mukaisella tavalla sekä muunlainen dopingtestin välttely. 2.4 Olinpaikkatietomääräysten laiminlyönti
8 Rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija on yhteensä kolme kertaa kahdentoista kuukauden aikana joko laiminlyönyt ajantasaisen ja paikkansa pitävän olinpaikkatietonsa ilmoittamisen tai päivittämisen Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin määrittelemällä tavalla tai hän ei ole ollut tavoitettavissa dopingtestiin olinpaikkatiedoissaan ilmoittamansa 60 minuutin ajanjakson aikana sitä varten ilmoittamassaan olinpaikassa. Kolme kertaa voi muodostua myös mistä tahansa edellä mainittujen laiminlyöntien yhdistelmästä. Kahdentoista kuukauden ajanjaksot alkavat ensimmäisestä ja kustakin seuraavasta laiminlyönnistä erikseen. 2.5 Dopingvalvonnan manipulointi tai manipuloinnin yritys Kiellettyä on menettely, joka haittaa tai estää dopingvalvontaa, mutta joka ei muutoin sisälly kiellettyjen menetelmien määrittelyyn. Manipulointia on ainakin kaikenlainen tarkoituksellinen dopingtestaushenkilöstön häirintä tai häirinnän yrittäminen, väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen antidopingorganisaatiolle tai mahdollisen todistajan pelottelu tai pelottelun yritys. 2.6 Kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän hallussapito 2.6.1 Urheilijalla on hallussaan (a) (b) kilpailun aikana mitä tahansa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tai kilpailun ulkopuolella mitä tahansa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää, jonka tai joiden käyttäminen on kielletty myös kilpailun ulkopuolella, ellei urheilija näytä toteen, että edellä tarkoitettu hallussapito perustuu kohdan 4.4 nojalla myönnettyyn erivapauteen tai muuhun hyväksyttävään syyhyn. 2.6.2 Urheilijan tukihenkilöllä on hallussaan (a) (b) kilpailun aikana mitä tahansa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tai kilpailun ulkopuolella mitä tahansa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää, jonka tai joiden käyttäminen on kielletty kilpailun ulkopuolella, ellei urheilijan tukihenkilö näytä toteen, että edellä tarkoitettu hallussapito perustuu kohdan 4.4 nojalla urheilijalle myönnettyyn erivapauteen tai muuhun hyväksyttävään syyhyn. 2.7 Minkä tahansa kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän levittäminen tai levittämisen yritys 2.8 Minkä tahansa kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän luovuttaminen tai luovuttamisen yritys urheilijalle kilpailun aikana,
9 tai kilpailun ulkopuolella minkä tahansa kilpailun ulkopuolella kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän luovuttaminen tai luovuttamisen yritys urheilijalle 2.9 Osasyyllisyys Kiellettyä on minkälainen tahansa rohkaiseminen, yllyttäminen, auttaminen, edistäminen, peittäminen tai muunlainen tahallinen osallisuus dopingrikkomukseen sekä tällaisen yritys tai kohdan 10.12.1 rikkomus muun henkilön toimesta. 2.10 Kielletty yhteistoiminta Kiellettyä on urheilijan tai muun säännöstön alaisen henkilön yhteistyö ammatillisessa tai urheiluun liittyvässä toiminnassa kenen tahansa urheilijan tukihenkilön kanssa, joka 2.10.1 on säännöstön alainen ja säännöstön mukaisessa urheilun toimintakiellossa tai 2.10.2 ei ole minkään antidopingsäännöstön alainen, eikä urheilun toimintakieltoa ole määrätty Maailman antidopingsäännöstön tai tämän säännöstön mukaisessa tulostenkäsittelymenettelyssä, mutta henkilö on rikosprosessissa, kurinpidollisessa menettelyssä tai ammatillisessa (kurinpito)menettelyssä tuomittu tai todettu syylliseksi sellaiseen menettelyyn, joka olisi ollut dopingrikkomus, jos henkilö olisi ollut säännöstön alainen tai henkilön on edellä mainituissa menettelyissä todettu harjoittaneen tällaista toimintaa. Tällainen henkilö ei voi toimia edellä sanotulla tavalla yhteistyössä urheilijan tai hänen tukihenkilönsä kanssa kuuden vuoden ajan tuomiosta tai syyksilukevasta päätöksestä tai kurinpitomenettelyn tai ammatillisen menettelyn päätöksestä lähtien tai näissä menettelyissä määrätyn seuraamuksen keston ajan; sen mukaan kumpi näistä vaihtoehdoista on pidempikestoinen. 2.10.3 toimii edellä kohdissa 2.10.1 tai 2.10.2 tarkoitetun henkilön edustajana tai välimiehenä. Tämän säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että - urheilijalle tai muulle henkilölle, johon sovelletaan Maailman antidopingsäännöstöä tai tätä säännöstöä, on aiemmin kirjallisesti ilmoitettu WADAn tai muun antidopingorganisaation toimesta urheilijan tukihenkilön säännöstön vastaisesta toiminnasta ja kielletyn yhteistyön seurauksista tällaiseen henkilöön ja että - urheilija tai muu henkilö voi kohtuullisesti välttää tällaisen yhteistyön. ADT:n tai asianosaisen antidopingorganisaation tulee myös pyrkiä ilmoittamaan tällaiselle urheilijan tukihenkilölle siitä, että hän voi 15 päivän kuluessa antaa ADT:lle tai asianosaiselle antidopingorganisaatiolle selvityksensä siitä, etteivät kohtien 2.10.1 ja 2.10.2 kriteerit sovellu
10 häneen. Kohdasta 17 huolimatta tämä soveltuu niihinkin tapauksiin, joissa urheilijan tukihenkilön säännöstön vastainen menettely oli ilmennyt ennen Maailman antidopingsäännöstön artiklan 25 mukaista voimaantulopäivää. Urheilijan tai muun henkilön vastuulla on osoittaa, ettei yhteistyö kohdissa 2.10.1 tai 2.10.2 tarkoitettuun urheilijan tukihenkilöön tapahtunut ammatillisessa tai urheilullisessa tarkoituksessa. ADT:n tai muun antidopingorganisaation on ilmoitettava WADAlle tiedossaan olevasta kohdissa 2.10.1, 2.10.2 ja 2.10.3 tarkoitetusta urheilijan tukihenkilöstä. 3 TODISTELU 3.1 Todistustaakka ja vaadittava näyttö ADT:n on näytettävä toteen, että dopingrikkomus on tapahtunut. Täyttääkseen näyttökynnyksen ADT:n on esitettävä valvontalautakunnan riittävästi vakuuttava näyttö dopingrikkomuksen tapahtumisesta väitteen vakavuus huomioon ottaen. Tämä näyttökynnys on kaikissa tapauksissa korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö, mutta alempi kuin se, ettei väitteen todenperäisyydestä jää järkevää epäilyä. Tapauksissa, joissa tämä säännöstö asettaa väitetyn dopingrikkomuksen tehneelle urheilijalle tai muulle henkilölle todistustaakan jonkin olettaman kumoamiseksi tai tiettyjen tosiseikkojen tai olosuhteiden osoittamiseksi, näyttökynnys on tavanomainen todennäköisyysnäyttö. 3.2 Todistuskeinot tosiseikkojen ja olettamien toteennäyttämiseksi Väitetyn dopingrikkomuksen tosiseikat voidaan näyttää toteen millä tahansa luotettavalla tavalla, myös tunnustamalla. Todistelussa sovelletaan seuraavia sääntöjä: 3.2.1 Niitä WADAn hyväksymiä analyysimenetelmiä tai raja-arvoja, joista on konsultoitu asianmukaista tiedeyhteisöä ja jotka ovat olleet tiedeyhteisön vertaisarvioinnin kohteena, on pidettävä tieteellisesti pätevinä. Jos urheilija tai muu henkilö haluaa kumota tämän lähtökohdan, se edellyttää, että hänen on ilmoitettava WADAlle tällaisesta väitteestä ja sen perusteista. Myös CAS voi omasta aloitteestaan ilmoittaa WADAlle tällaisesta väitteestä. CAS:n paneeli nimittää WADAn pyynnöstä asianmukaisen tieteellisen asiantuntijan auttamaan paneelia väitteen arvioinnissa. WADAlla on 10 päivän kuluessa tällaisen ilmoituksen tai CAS:n tiedonannon vastaanottamisesta oikeus puuttua asiaan osapuolena, osallistua asian käsittelyyn amicus curiae -roolissa tai muulla tavoin tuoda todisteita kyseiseen menettelyyn. 3.2.2 WADAn akkreditoimien laboratorioiden ja muiden WADAn hyväksymien laboratorioiden oletetaan suorittaneen näytteiden analysoinnin ja muut menettelyt Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti. Urheilija tai muu henkilö voi kumota tämän olettaman
11 osoittamalla, että Kansainvälisestä laboratoriostandardista on poikettu, siten että poikkeaminen on perustellusti voinut aiheuttaa positiivisen testituloksen. Jos urheilija tai muu henkilö kumoaa edellä mainitun olettaman osoittamalla, että Kansainvälisestä laboratoriostandardista on poikettu, mikä on perustellusti voinut aiheuttaa positiivisen testituloksen, ADT:lla on sen jälkeen todistustaakka siitä, ettei mainittu poikkeaminen ole aiheuttanut positiivista testitulosta. 3.2.3 Jostain muusta kansainvälisestä standardista tai muusta antidopingsäännöstöstä tai -toimintatavasta, joka perustuu Maailman antidopingsäännöstöön tai tähän säännöstöön, poikkeaminen, joka ei ole aiheuttanut positiivista testitulosta tai muuta dopingrikkomusta, ei mitätöi testituloksia tai muita todisteita. Jos urheilija tai muu henkilö näyttää toteen, että jostain toisesta kansainvälisestä standardista tai muusta antidopingsäännöstöstä tai -toimintatavasta on poikettu, mikä on perustellusti voinut aiheuttaa positiivisen testituloksen taikka muun dopingrikkomuksen, ADT:lla on sen jälkeen todistustaakka siitä, ettei mainittu poikkeama ole aiheuttanut positiivista testitulosta tai tosiasiaperustaa dopingrikkomukselle. 3.2.4 Tosiasiat, jotka on vahvistettu oikeuden tai toimivaltaisen välimiesoikeuden ratkaisulla, johon ei voida hakea muutosta tai ei ole haettu muutosta muutoksenhakuajan päättymiseen mennessä, ovat kumoamaton todiste urheilijaa tai muuta henkilöä vastaan, jota ratkaisu koskee. 3.2.5 Valvontalautakunta voi tehdä päätöksen tai puuttua asiaan dopingrikkomusta koskevassa tapauksessa, vaikka urheilija tai muu henkilö, jonka väitetään syyllistyneen dopingrikkomukseen, saatuaan tiedon kohtuullisessa ajassa ennen asian käsittelyä, kieltäytyy saapumasta käsittelytilaisuuteen tai vastaamasta hänelle dopingasian käsittelyssä esitettyihin kysymyksiin. 4 KIELLETTYJEN AINEIDEN JA MENETELMIEN LUETTELO 4.1 Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon julkaisu ja päivitykset Tähän säännöstöön sisältyy kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo, jonka WADA julkaisee ja jota se ylläpitää Maailman antidopingsäännöstön artiklassa 4.1 kuvatulla tavalla. ADT julkaisee kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon vuosittain suomeksi. 4.2 Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa määritellyt kielletyt aineet ja menetelmät 4.2.1 Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa määritellään ne kielletyt aineet ja menetelmät, jotka ovat kiellettyjä sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella sekä ne aineet ja menetelmät, jotka ovat kiellettyjä ainoastaan kilpailuissa. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon muutokset ja täydennykset tulevat
12 osaksi tämän säännöstön määräyksiä ilman eri päätöstä kolmen (3) kuukauden kuluttua siitä, kun WADA on julkaissut ne, ellei luettelossa tai sen päivityksissä määrätä muuta. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo ja kaikki sen muutokset sitovat voimaantulopäivästään alkaen kaikkia säännöstön alaisia henkilöitä, ja heidän velvollisuutenaan on tutustua kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon uusimpaan versioon ja kaikkiin siihen tehtyihin muutoksiin. 4.2.2 Sovellettaessa kohdan 10 määräyksiä kaikki kielletyt aineet ovat erikseen määriteltyjä aineita, lukuun ottamatta aineita, jotka eivät kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon mukaan kuulu erikseen määriteltyihin aineisiin. Kielletyt menetelmät eivät voi olla erikseen määriteltyjä aineita. 4.3 WADAn päätökset kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelosta 4.4 Erivapaudet WADAn päätökset kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloon sisällytettävistä kielletyistä aineista ja kielletyistä menetelmistä, aineiden luokittelusta eri luokkiin kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa ja aineen luokittelusta kielletyksi kaikkina aikoina tai vain kilpailun aikana ovat lopullisia, eikä urheilija tai muu henkilö voi kyseenalaistaa niitä sillä perusteella, ettei aine tai menetelmä olisi peiteaine tai se ei voisi parantaa suoritusta tai se ei voisi olla terveydelle vaarallista tai urheiluhengen vastaista. ADT noudattaa kulloinkin voimassa olevaa WADAn Kansainvälistä erivapausstandardia. 4.4.1 Kielletyn aineen tai sen aineenvaihduntatuotteiden tai merkkiaineiden läsnäoloa ja/tai kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttöä tai käytön yritystä, hallussapitoa tai luovuttamista tai luovuttamisen yritystä ei pidetä dopingrikkomuksena, jos tapaus koskee Kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti myönnettyä erivapautta. 4.4.2 Niiden kansallisen tason urheilijoiden, jotka eivät ole kansainvälisen tason urheilijoita ja jotka kuuluvat ADT:n lajikohtaisen tasomäärittelyn piiriin, tulee iästään riippumatta hakea erivapaudet ADT:lta Kansainvälisen erivapausstandardin ja ADT:n ohjeiden mukaisesti. Erivapautta tulee hakea heti tarpeen ilmetessä ja joka tapauksessa (pois lukien hätätilanteet tai poikkeustilanteet tai tilanteet, joihin sovelletaan Kansainvälisen erivapausstandardin kohtaa 4.3) vähintään 30 päivää ennen kuin urheilija tarvitsee erivapaudelle hyväksynnän (esimerkiksi ennen urheilutapahtumaa) käyttämällä ADT:n verkkosivuilta tai toimistolta saatavaa erivapaushakemuslomaketta. ADT nimeää lääkäreistä koostuvan erivapauslautakunnan, joka käsittelee erivapaushakemukset. Erivapauslautakunnan puheenjohtaja kutsuu koolle ne lautakunnan asiantuntijat, jotka kulloinkin käsittelevät haettuja erivapauksia. ADT:n erivapauslautakunta käsittelee hakemuksen viipymättä ja tekee siihen liittyvän päätöksen kulloinkin voimassa olevien Kansainvälisen erivapausstandardin ja erillisten erivapausohjeiden mukaisesti. Erivapauslautakunnan päätös, jota koskee säännöstön kohta 4.4.6, on ADT:n lopullinen päätös, ja siitä on ilmoitettava WADAlle ja muille
13 asiaan liittyville tahoille Kansainvälisen erivapausstandardin mukaisella tavalla. Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö ilman vaadittua erivapautta on urheilijan omalla vastuulla. 4.4.3 ADT:n lajikohtaisen tasomäärittelyn ulkopuolella olevien urheilijoiden kohdalla ADT tarkistaa jälkikäteen (mahdollisen dopingtestin jälkeen), että kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevien aineiden tai menetelmien käytölle on lääketieteellinen peruste. Tämän osoittamiseksi urheilijan tulee hakea erivapautta jälkikäteen. 4.4.4 ADT:n erivapauslautakunnan myöntämä erivapaus on voimassa vain kansallisella tasolla; se ei ole automaattisesti voimassa kansainvälisen tason kilpailuja varten. Urheilijan, josta tulee kansainvälisen tason urheilija, on tehtävä seuraavaa: 4.4.4.1 Jos urheilijalla on ADT:n erivapauslautakunnan myöntämä erivapaus kyseiselle kielletylle aineelle tai kielletylle menetelmälle, urheilija voi hakea kansainväliseltä lajiliitoltaan tunnustusta tälle erivapaudelle Kansainvälisen erivapausstandardin artiklan 7 nojalla. Jos erivapaus täyttää Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyt ehdot, kansainvälinen lajiliitto tunnustaa erivapauden myös kansainvälisen tason kilpailuja varten. Jos kansainvälinen lajiliitto on sitä mieltä, että erivapaus ei täytä näitä ehtoja, ja se jätetään tästä syystä tunnustamatta, kansainvälisen lajiliiton on ilmoitettava asiasta viipymättä kyseiselle kansainvälisen tason urheilijalle ja ADT:lle ja kerrottava syyt tunnustamatta jättämiselle. Kansainvälisen tason urheilijalla ja/tai ADT:lla on ilmoituksen jälkeen 21 päivää aikaa saattaa asia WADAn tutkittavaksi. Jos asia saatetaan WADAn tutkittavaksi, ADT:n erivapauslautakunnan myöntämä erivapaus jää WADAn päätöstä odotettaessa voimaan kansallisen tason kilpailujen ja kilpailujen ulkopuolisen testauksen osalta (mutta kansainvälisen tason kilpailuihin kyseinen erivapaus ei kelpaa). Jos asiaa ei saateta WADAn tutkittavaksi, erivapaus lakkaa kelpaamasta mihinkään tarkoitukseen, kun 21 päivän mittainen tutkittavaksi lähettämisen määräaika päättyy. 4.4.4.2 Jos urheilijalla ei vielä ole ADT:n erivapauslautakunnan myöntämää erivapautta kyseiselle kielletylle aineelle tai kielletylle menetelmälle, urheilijan on haettava erivapautta suoraan kansainväliseltä lajiliitolta Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyn menettelyn mukaisesti. Jos kansainvälinen lajiliitto hyväksyy urheilijan hakemuksen, se ilmoittaa siitä urheilijalle ja ADT:lle. Jos kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus ei ADT:n mielestä täytä Kansainvälisessä erivapausstandardissa mainittuja ehtoja, ADT voi saattaa asian WADAn tutkittavaksi 21 päivän kuluessa ilmoituksesta. Jos ADT saattaa asian WADAn tutkittavaksi, kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus jää WADAn päätöstä odotettaessa voimaan kansainvälisen tason kilpailujen ja kilpailujen ulkopuolisen testauksen osalta (mutta kansallisen tason kilpailuihin kyseinen erivapaus ei
14 kelpaa). Jos ADT ei saata asiaa WADAn tutkittavaksi, kansainvälisen lajiliiton myöntämä erivapaus tulee voimaan myös kansallisen tason kilpailujen osalta, kun 21 päivän mittainen tutkittavaksi lähettämisen määräaika päättyy. 4.4.5 Erivapauden päättyminen, peruuttaminen ja kumoaminen 4.4.5.1 Tämän säännöstön mukaisesti myönnetty erivapaus (a) päättyy automaattisesti myönnetyn ajanjakson lopussa ilman erillistä ilmoitusta tai muita muodollisuuksia, (b) voidaan peruuttaa, jos urheilija ei välittömästi noudata vaatimuksia tai ehtoja, jotka erivapauslautakunta on asettanut erivapautta myöntäessään, (c) voidaan kumota erivapauslautakunnan toimesta, jos jälkikäteen havaitaan, että erivapauden myöntämisen ehdot eivät täytykään tai (d) voidaan kumota WADAn tarkistuksen tai valituksen johdosta. 4.4.5.2 Tällöin urheilijalle ei langeteta mitään seuraamuksia erivapauden mukaisen kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käytöstä, hallussapidosta tai luovuttamisesta, niiltä osin kuin se on tapahtunut ennen erivapauden päättymisen, peruuttamisen tai kumoamisen voimaantulopäivämäärää. Jos tämän jälkeen todetaan positiivinen testitulos kohdan 7.2 mukaisessa tulosten käsittelyssä, on otettava huomioon mahdollisuus, että tämä tulos johtuu ennen kyseistä päivämäärää tapahtuneesta kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käytöstä, missä tapauksessa dopingrikkomusta ei väitetä tapahtuneen. 4.4.6 Erivapauspäätösten tutkinnat ja erivapauspäätöksistä tehdyt valitukset 4.4.6.1 Jos ADT:n erivapauslautakunta hylkää erivapaushakemuksen, urheilija voi valittaa Valvontalautakuntaan ja/tai kohdissa 13.2.2 ja 13.2.3 kuvatulla tavalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan. 4.4.6.2 WADA tutkii kaikki kansainvälisten lajiliittojen päätökset olla tunnustamatta ADT:n erivapauslautakunnan myöntämää erivapautta, kun urheilija tai ADT saattaa asian WADAn tietoon. Lisäksi WADA tutkii kaikki kansainvälisten lajiliittojen päätökset tunnustaa ADT:n erivapauslautakunnan myöntämät erivapaudet, jotka ADT saattaa WADAn tietoon. WADA voi tutkia minkä tahansa muun erivapauspäätöksen koska tahansa joko päätöksen osapuolten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jos tutkittava erivapauspäätös täyttää Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyt ehdot, WADA ei puutu päätökseen. Jos erivapauspäätös ei täytä näitä ehtoja, WADA kumoaa sen. 4.4.6.3 Kohdan 13 nojalla urheilija ja/tai ADT voi valittaa ainoastaan Urheilun kansainväliseen välimiestuomioistuimeen (CAS) kansainvälisen lajiliiton tekemästä erivapauspäätöksestä, jota WADA ei ole tutkinut tai jota ei WADAn tutkimuksen
15 seurauksena ole kumottu (kyseisen päätöksen voi olla tehnyt myös ADT:n erivapauslautakunta, jos se on sopinut hakemusten käsittelemisestä kansainvälisen lajiliiton puolesta). 4.4.6.4 Urheilija, ADT ja/tai kansainvälinen lajiliitto, johon WADAn päätös kumota erivapauspäätös vaikuttaa, voi kohdan 13 nojalla valittaa ainoastaan CAS:iin. 4.4.6.5 Jos asianmukaisesti lähetettyä hakemusta erivapauden myöntämiseksi tai tunnustamiseksi tai erivapauspäätöksen tutkimiseksi ei käsitellä kohtuullisessa ajassa, hakemus katsotaan hylätyksi. 5 TESTAUS JA TUTKINNALLISET MENETTELYT 5.1 Testauksen ja tutkinnallisten menettelyiden tarkoitus Testausta ja tutkinnallisia menettelyjä voidaan tehdä vain dopingvalvontaa varten Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin määräysten ja sitä täydentävien ADT:n toimintaohjeiden mukaisesti. 5.1.1 Testausta tehdään sen valvomiseksi, noudattaako urheilija säännöstön ehdotonta kieltoa käyttää kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää. ADT:n dopingvalvonnassa ja -testauksessa noudatetaan WADAn hyväksymää kulloinkin voimassa olevaa Kansainvälistä testaus- ja tutkintastandardia. 5.1.2 Tutkinnallisia menettelyjä tehdään 5.1.2.1 poikkeaviin testituloksiin sekä poikkeaviin ja positiivisiin urheilijan biologisen passin tuloksiin liittyen kohdan 7.4 tai 7.5 mukaisesti sen mukaan, kumpi niistä on sovellettavissa tapaukseen. Tällöin tutkinnallisissa menettelyissä kerätään tietoja tai todisteita (erityisesti analyyttisia todisteita) sen toteamiseksi onko kohdan 2.1 ja/tai kohdan 2.2 mukainen dopingrikkomus tapahtunut 5.1.2.2 liittyen viitteisiin muista mahdollisista kohtien 7.6 tai 7.7 mukaisista dopingrikkomuksista. Tällöin tutkinnallisissa menettelyissä kerätään tietoja tai todisteita (erityisesti eianalyyttisia todisteita), jotta voidaan todeta, onko tapahtunut jokin kohtien 2.2 2.10 mukaisista dopingrikkomuksista. 5.1.3 ADT voi hankkia, arvioida ja käsitellä kaikista käytettävissä olevista lähteistä saatavia dopingvalvontaan liittyviä tietoja tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen testaussuunnitelman laatimiseen, kohdennetun testauksen suunnittelemiseen ja/tai mahdollisten dopingrikkomusten tutkimiseen.
5.2 Toimivalta dopingtestaukseen 16 5.2.1 ADT:lla on oikeus tehdä ja teettää dopingtestejä sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella kaikille edellä olevan kohdan 1.3 piiriin kuuluville urheilijoille kohdassa 5.3 määritettyjen, urheilutapahtumien testausta koskevien toimivaltarajoitusten puitteissa. 5.2.2 ADT voi tehdä ja teettää dopingtestejä kaikille testaustoimivaltansa piiriin kuuluville urheilijoille, mukaan lukien urheilun toimintakiellossa olevat urheilijat, Suomessa ja ulkomailla, missä ja milloin tahansa ennalta ilmoittamatta. 5.2.3 WADAlla on Maailman antidopingsäännöstön artiklan 20.7.8 mukainen oikeus testaukseen kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella. 5.2.4 Mikäli kansainvälinen lajiliitto tai suuren urheilutapahtuman järjestäjä valtuuttaa ADT:n suorittamaan testauksen kokonaisuudessaan tai osittain (suoraan tai kansallisen lajiliiton kautta), ADT voi ottaa ylimääräisiä näytteitä tai määrätä laboratorion tekemään ylimääräisiä analyyseja ADT:n kustannuksella. Kansainväliselle lajiliitolle tai suuren urheilutapahtuman järjestäjälle on ilmoitettava ylimääräisten näytteiden ottamisesta tai lisäanalyysien tekemisestä. 5.2.5 Jos tämän säännöstön piiriin kuuluvan urheilijan testaa jokin toinen antidopingorganisaatio, jolla on testaustoimivalta urheilijaan, ADT:n ja urheilijan kansallisen lajiliiton on tunnustettava tällainen testi kohdan 15 nojalla, ja (kun asiasta on sovittu toisen antidopingorganisaation kanssa tai muuten säädetty kohdassa 7) ADT voi ryhtyä toimenpiteisiin tämän säännöstön piiriin kuuluvaa urheilijaa vastaan, jos tällaisen testin perusteella havaitaan dopingrikkomus. 5.3 Testaus urheilutapahtumissa 5.3.1 Vain yhden organisaation tulee vastata testauksesta urheilutapahtumassa (sen tapahtumapaikoilla tapahtumakauden aikana), lukuun ottamatta kohdan 5.3.2 mukaisia tilanteita. Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä urheilutapahtumissa testauksesta vastaa kansainvälinen lajiliitto (tai mikä tahansa muu kansainvälinen organisaatio, joka hallinnoi urheilutapahtumaa). Suomessa järjestettävissä kansallisissa urheilutapahtumissa testauksesta vastaa ADT. Mikä tahansa tapahtumakauden aikana tapahtumapaikkojen ulkopuolella ADT:n tai urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon toimeksiannosta tapahtuva testaus tulee koordinoida ADT:n tai urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon kanssa. 5.3.2 Mikäli antidopingorganisaatio, jolla muutoin olisi testaustoimivalta, mutta joka ei ole vastuussa testauksesta kyseisessä urheilutapahtumassa, haluaa testata urheilijoita urheilutapahtumassa sen tapahtumapaikoilla tapahtumakauden aikana, on sen ensin neuvoteltava urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon kanssa sekä saatava siltä lupa tällaisen testauksen suorittamiseen ja koordinointiin. Mikäli antidopingorganisaatio ei ole tyytyväinen urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon antamaan vastaukseen, antidopingorganisaatio voi pyytää WADAlta lupaa testaukseen ja tällaisen testauksen koordinoinnista päättämiseen Kansainvälisessä testaus- ja
17 tutkintastandardissa määriteltyjen menettelyiden mukaisesti. WADA ei anna lupaa tällaiseen testaukseen ennen kuin se on neuvotellut asiasta urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon kanssa. WADAn lupapäätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Tällaiset testit tehdään kilpailujen ulkopuolisina testeinä, ellei testausvaltuutuksessa muuta todeta. Näiden testien tulostenkäsittely on testit määränneen antidopingorganisaation vastuulla, ellei urheilutapahtumaa hallinnoivan tahon säännöissä toisin määrätä. 5.3.3 Kansallisten lajiliittojen ja kansallisten urheilutapahtumien järjestäjien tulee mahdollistaa ja valtuuttaa riippumattomien tarkkailijoiden toiminta tapahtumissaan. 5.4 Testauksen suunnittelu ADT on vastuussa Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin mukaisesta toimivaltaansa kuuluvan dopingvalvonnan ja -testauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. ADT koordinoi testaustoimintaa muiden samoja urheilijoita testaavien antidopingorganisaatioiden kanssa. Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen testauksen varmistamiseksi on testaussuunnitelmassa urheilulajit, urheilijat, testityypit, näytetyypit ja näytteiden analyysin tyypit asetettava tärkeysjärjestykseen Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin sekä siihen liittyvän Teknisen dokumentin vaatimusten mukaisesti. ADT:n on pyydettäessä toimitettava WADAlle kopio voimassa olevasta testaussuunnitelmastaan. 5.5 Testauksen koordinointi Mikäli kohtuullisesti on mahdollista, ADT koordinoi testaustoimintaansa yhdessä muiden antidopingorganisaatioiden kanssa ADAMS-järjestelmän tai muun WADAn hyväksymän menettelyn avulla, jotta testaus olisi mahdollisimman tehokasta ja vältyttäisiin tarpeettomilta päällekkäisyyksiltä. 5.6 Urheilijan olinpaikkatiedot 5.6.1 ADT muodostaa rekisteröidyn testauspoolin niistä urheilijoista, joiden on noudatettava Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin olinpaikkatietovaatimuksia. Jokaisen rekisteröityyn testauspooliin kuuluvan urheilijan on noudatettava seuraavia Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin vaatimuksia: (a) ilmoitettava olinpaikkatietonsa ADT:lle vuosineljänneksittäin, (b) päivitettävä näitä tietoja tarpeen mukaan niin, että ne ovat aina täsmällisiä ja ajan tasaisia sekä (c) oltava tavoitettavissa testausta varten ilmoittamissaan olinpaikoissa. 5.6.2 ADT julkaisee ADAMS-järjestelmän kautta luettelon, josta käy ilmi rekisteröityyn testuspooliin kuuluvat urheilijat joko urheilijan nimellä tai tarkasti määrättyjen ehtojen perusteella. ADT tekee yhteistyötä kansainvälisten lajiliittojen kanssa testauspooliin liitettävien urheilijoiden määrittämiseksi ja heidän olinpaikkatietojensa keräämiseksi. Mikäli urheilija kuuluu kansainvälisen lajiliittonsa kansainväliseen rekisteröityyn testauspooliin ja ADT:n kansalliseen rekisteröityyn testauspooliin, ADT ja kansainvälinen lajiliitto sopivat keskenään, kumpi niistä toimii urheilijan olinpaikkatietoja
18 hallinnoivana tahona: urheilijan ei tarvitse ilmoittaa olinpaikkatietojaan kuin yhdelle taholle. ADT tarkistaa ja päivittää tarpeen mukaan kriteereitä, joiden perusteella urheilijoita nimetään ADT:n rekisteröityyn testauspooliin, ja pitää rekisteröidyn testauspoolinsa kriteerien mukaisena. ADT tekee yhteistyötä kansallisten lajiliittojen kanssa testauspoolikriteerit täyttävien urheilijoiden määrittämisessä. Urheilijoille ilmoitetaan kirjallisesti heidän kuulumisestaan rekisteröityyn testauspooliin ja heidän poistamisestaan poolista. 5.6.3 Mikäli urheilija ei noudata Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin vaatimuksia, tätä pidetään kohdan 2.4 mukaisena ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntinä tai tavoittamattomuutena testiin. 5.6.4 ADT:n rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija on velvollinen noudattamaan Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin olinpaikkatietovaatimuksia, kunnes (a) urheilija ilmoittaa kirjallisesti ADT:lle, että on lopettanut tai (b) ADT ilmoittaa kirjallisesti urheilijalle, että hän ei enää täytä ADT:n rekisteröityyn testauspooliin kuulumisen kriteereitä ja että ADT on poistanut hänet rekisteröidystä testauspoolista. 5.6.5 Urheilijan olinpaikkatiedot ovat (ADAMS-järjestelmän tai muun WADAn hyväksymän järjestelmän kautta) WADAn ja muiden antidopingorganisaatioiden, joilla on valtuudet testata kyseinen urheilija, saatavilla. Olinpaikkatiedot ovat luottamuksellista tietoa ja niitä käytetään vain Maailman antidopingsäännöstön artiklassa 5.6 määritettyihin tarkoituksiin. Olinpaikkatiedot tuhotaan Kansainvälisen tietosuojastandardin mukaisesti. 5.6.6 ADT:lla on oikeus rekisteröidyn testauspoolin lisäksi määrittää urheilijoista tai joukkueista yksi tai useampia testauspooleja, joihin kuuluvilla urheilijoilla tai joukkueilla on velvollisuus ilmoittaa olinpaikkatietonsa ADT:n määräämällä tavalla. ADT antaa edellä tarkoitetuille urheilijoille tai joukkueille täsmälliset ohjeet ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä ja mahdollisten laiminlyöntien käsittelystä. 5.7 Kilpailemaan palaavat kilpailemisen lopettaneet urheilijat 5.7.1 ADT:n rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija, joka on kirjallisesti ilmoittanut kilpailemisen lopettamisesta ADT:lle, ei saa palata kilpailemaan kansainvälisissä urheilutapahtumissa tai kansallisissa urheilutapahtumissa ennen kuin hän on kirjallisesti ilmoittanut ADT:lle aikomuksestaan palata kilpailemaan ja ollut testauksen piirissä kuuden (6) kuukauden ajan ennen kilpailemaan palaamista, mukaan lukien (pyydettäessä) Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin olinpaikkatietovaatimusten noudattaminen. WADA voi, neuvoteltuaan asiasta ADT:n ja urheilijan kansainvälisen lajiliiton kanssa, myöntää poikkeuksen sääntöön, joka koskee kuusi (6) kuukautta etukäteen tapahtuvaa kirjallista ilmoitusta, mikäli kyseisen säännön ehdoton soveltaminen olisi selvästi epäoikeudenmukaista urheilijan kannalta. Tästä päätöksestä voi valittaa kohdan 13 nojalla. Tätä kohtaa 5.7.1 rikkovat kilpailutulokset hylätään.
19 5.7.2 Mikäli urheilija lopettaa urheilun ollessaan urheilun toimintakiellossa ja haluaa sitten palata kilpailemaan, urheilija ei saa kilpailla kansainvälisissä urheilutapahtumissa eikä kansallisissa urheilutapahtumissa ennen kuin hän on ilmoittanut kirjallisesti paluustaan ADT:lle ja kansainväliselle lajiliitolleen kuutta (6) kuukautta aikaisemmin (tai urheilijan lopettamispäivämäärästä laskettua urheilun toimintakiellon jäljellä olevaa pituutta vastaavaa aikaa aikaisemmin, jos jäljellä olevan ajan pituus oli tuolloin yli kuusi kuukautta) ja ollut kilpailun ulkopuolisen testauksen piirissä. Urheilijan on pyydettäessä ilmoitettava ajan tasalla olevat yhteys- ja olinpaikkatietonsa ADT:lle. 6 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Dopingtesteissä otettujen näytteiden analysoinnissa noudatetaan Maailman antidopingsäännöstön artiklan 6 määräyksiä. 6.1 Akkreditoitujen ja WADAn hyväksymien laboratorioiden käyttö ADT lähettää kohdan 2.1 tarkoitusta varten säännöstön mukaiset dopingtestinäytteet WADAn akkreditoimaan laboratorioon tai laboratorioon, joka on muutoin WADAn hyväksymä. Tulosten käsittelystä vastaava antidopingorganisaatio valitsee näytteiden analysointiin käytettävän WADAn akkreditoiman laboratorion (tai muun WADAn hyväksymän laboratorion). Laboratoriot analysoivat dopingtestinäytteet ja raportoivat tuloksista laboratorioita koskevan Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti. 6.2 Näytteiden analysoinnin tarkoitus Näytteet analysoidaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa määriteltyjen kiellettyjen aineiden ja kiellettyjen menetelmien sekä muiden, Maailman antidopingsäännöstön artiklan 4.5 mukaisesti määrättyjen, seurannan kohteena olevien aineiden havaitsemiseksi tai antidopingorganisaation avustamiseksi relevanttien parametrien profiloinnissa urheilijan virtsa-, veri- tai muusta näytteestä, mukaan lukien DNA- ja geeniprofilointi. Näytteitä voidaan ottaa ja säilyttää mahdollisia tulevia analysointeja varten. ADT pyytää laboratorioita analysoimaan näytteet Maailman antidopingsäännöstön artiklan 6.4 ja Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin kohdan 4.7 mukaisesti. 6.3 Näytteiden tieteellinen tutkimus Näytteitä ei saa käyttää ilman urheilijan kirjallista suostumusta muihin kuin kohdassa 6.2 määrättyihin tarkoituksiin. Jos näytteitä käytetään urheilijan suostumuksella muihin kuin kohdassa 6.2 määrättyihin tarkoituksiin, niistä on poistettava kaikki tunnistetiedot niin, ettei näytteistä käy välillisestikään ilmi sen urheilijan henkilöllisyys, jolta näyte on otettu. 6.4 Näytteitä koskevat analyysi- ja raportointistandardit
20 Laboratoriot analysoivat näytteet ja ilmoittavat tulokset Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti. Tehokkaan testauksen varmistamiseksi säännöstön kohdassa 5.4. on viittaus Tekniseen dokumenttiin, jossa määritetään riskiarviointiin perustuvat näytteiden analyysivalikoimat tietyille urheilulajeille. Laboratorioiden on analysoitava näytteet näiden valikoimien mukaisesti, paitsi seuraavissa tapauksissa: 6.4.1 ADT voi pyytää laboratorioita analysoimaan näytteet käyttäen laajempia valikoimia kuin Teknisessä dokumentissa kuvatut valikoimat. 6.4.2 ADT voi pyytää laboratorioita analysoimaan näytteet käyttäen suppeampia valikoimia kuin Teknisessä dokumentissa kuvatut valikoimat, mutta vain, jos ADT on vakuuttanut WADAlle, että suppeampi analyysi on asianmukainen johtuen kyseisen maan tai urheilulajin erityisolosuhteista, jotka on kuvattu testaussuunnitelmassa. 6.4.3 Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti laboratoriot voivat omasta aloitteestaan ja omalla kustannuksellaan analysoida näytteistä sellaisia kiellettyjä aineita ja kiellettyjä menetelmiä, jotka eivät sisälly Teknisessä dokumentissa kuvattuun näytteiden analyysivalikoimaan tai joita testaava taho ei ole määrännyt. Tällaisten analyysien tulokset on raportoitava ADT:lle, ne ovat yhtä päteviä ja niillä on samat seuraukset kuin millä tahansa muulla analyysituloksella. 6.5 Näytteiden uudelleenanalysointi Mikä tahansa näyte voidaan analysoida uudelleen tulosten käsittelystä vastaavan antidopingorganisaation toimesta koska tahansa ennen kuin antidopingorganisaatio on ilmoittanut A- ja B-analyysin tulokset (tai A- näytteen tuloksen, kun B-näytteen analyysistä on luovuttu tai sitä ei tehdä) urheilijalle perusteena väittämälle kohdan 2.1 mukaisesta dopingrikkomuksesta. Mikä tahansa näyte voidaan säilyttää ja analysoida uudelleen kohdassa 6.2 määriteltyjä tarkoituksia varten: a) WADAn toimesta koska tahansa ja/tai b) ADT:n toimesta koska tahansa ennen kuin ADT on ilmoittanut sekä A- että B-näytteen analyysitulokset (tai A-näytteen tuloksen, kun B-näytteen analyysistä on luovuttu tai sitä ei tehdä) urheilijalle perusteena väittämälle kohdan 2.1 mukaisesta dopingrikkomuksesta. Jatkoanalyysit on tehtävä Kansainvälisen laboratoriostandardin ja Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin vaatimusten mukaisesti. 7 TULOSTEN KÄSITTELY 7.1 Vastuu tulosten käsittelystä 7.1.1 ADT vastaa toimivaltansa piiriin kuuluvien urheilijoiden ja muiden henkilöiden tulosten käsittelystä säännöstön kohdassa 7 määritettyjen periaatteiden mukaisesti.
21 7.1.2 Jos ADT päättää ottaa lisänäytteitä kohdassa 5.2.4 määritellyissä tapauksissa, on ADT vastuussa tulosten käsittelystä. Jos ADT kuitenkin vain määrää laboratoriota tekemään lisäanalyysejä omalla kustannuksellaan, pidetään kansainvälistä lajiliittoa tai suuren urheilutapahtuman järjestäjää tulosten käsittelystä vastuullisena antidopingorganisaationa. 7.2 ADT:n testeistä saatujen positiivisten testitulosten käsittely ADT:n testien tulosten käsittely etenee seuraavasti: 7.2.1 Dopingnäytteet analysoineen laboratorion tulee ilmoittaa ADT:lle kaikkien analysoitujen näytteiden tulokset luotettavalla ja luottamuksellisella tavalla ja ADAMS-järjestelmän vaatimusten mukaisesti. 7.2.2 Vastaanotettuaan positiivisen testituloksen ADT selvittää, (a) (b) onko urheilijalla voimassa oleva erivapaus lääkinnällistä käyttöä varten positiivisen testituloksen aiheuttaneelle aineelle tai voidaanko tällainen erivapaus myöntää hänelle jälkikäteen tämän säännöstön ja Kansainvälisen erivapausstandardin perusteella tai onko Kansainvälisestä testaus- ja tutkintastandardista tai Kansainvälisestä laboratoriostandardista poikettu siten, että kyseinen poikkeama olisi voinut aiheuttaa positiivisen testituloksen. 7.3 Positiivisten testitulosten alustavaa selvitystä seuraava ilmoitus ja selvityspyyntö 7.3.1 Jos kohdan 7.2.2 mukaisesti tehdyssä selvityksessä ei löydetä Kansainvälisen erivapausstandardin mukaista erivapautta eikä oikeutta erivapauteen tai poikkeamaa Kansainvälisestä testaus- ja tutkintastandardista tai Kansainvälisestä laboratoriostandardista, minkä seurauksena positiivinen testitulos on aiheutunut, ADT ilmoittaa seuraavat tiedot viipymättä todisteellisesti urheilijalle ja samanaikaisesti urheilijan kansainväliselle lajiliitolle, WADAlle ja urheilijan kansalliselle lajiliitolle sekä Valvontalautakunnalle kohdassa 14.1 määrätyllä tavalla: (a) tieto positiivisesta testituloksesta ja sen aiheuttaneesta kielletystä aineesta (b) tieto epäillystä dopingrikkomuksesta ja rikottu säännöstön kohta sekä mahdolliset seuraamukset kyseisestä dopingrikkomuksesta (c) tieto urheilijan oikeudesta pyytää annetun määräajan puitteissa B- näytteen analyysiä ja siitä, että, jos tätä pyyntöä ei tehdä, katsotaan urheilijan luopuneen oikeudesta B-näytteen analyysiin (d) tieto B-näytteen analyysin päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta, jos urheilija tai urheilijan lajiliitto tai ADT pyytää B-näytteen analyysiä