Työelämä ja ammattiyhdistysliike
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä on tutkittu myös järjestäytymisen tarpeellisuutta ja näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla.-.. päivien välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä.. Vastaajat edustavat maamme - vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen :n toimeksiannosta. Suhtautuminen työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko työelämää ja sopimustoimintaa koskevia ehdotuksia. Enemmistö suomalaisista kannattaa. euron minimipalkkaa Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että työnantajaa pitäisi sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai irtisanoo työntekijän laittomasti. Juuri kukaan ei asetu tällaista ehdotusta vastaan. Niukka enemmistö ( %) kansalaisista kannattaa sitä, että suuret työnantajat velvoitettaisiin työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen vuoksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työelämässä määriteltäisiin kiintiöt osatyökykyisille. Vajaa viidennes ( %) väestöstä haraa ehdotusta vastaan; näin tekevät etenkin johtavassa asemassa toimivat ( %) ja yrittäjät ( %). Ehdotus saa lämpimän vastaanoton etenkin alempien toimihenkilöiden ja :n jäsenten keskuudessa. Kaksi kolmasosaa kansalaisista ( %) katsoo, että kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen palkka tulisi olla vähintään. kuukaudessa. Yksi kahdeksasta ( %) vastustaa avoimesti ajatusta tämänkaltaisesta yleissitovasta. minimipalkasta. Nykyisin monissa ammateissa taulukkopalkka jää alle. tason. Keskimäärää useammin ehdotusta. minimipalkasta kannattavat alemmat toimihenkilöt, työntekijät sekä työttömät. Myös :n ja STTK:n jäsenet lämpenevät ehdotuksen kuultuaan. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista suhtautuu myönteisesti ajatukseen. minipalkasta kokoaikaiselle työntekijälle. Keskimäärää useammin ehdotus saa tukea SDP:n, Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajilta. Moni ei osaa ottaa kantaa vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen Enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että kaikille työntekijöille pitäisi taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässä. Reilu viidesosa ( %) kansalaisista torjuu ehdotuksen.
Yhdenvertaisia oikeuksia kaikille työntekijöille työelämässä kannattavat etenkin :n jäsenet ja työttömänä olevat suomalaiset. Johtajista ja akateemisen koulutuksen saaneista reilu neljännes arvioi, että mitään takuita yhdenvertaisista oikeuksista kaikille ei tarvita. Kaksi viidestä ( %) suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että vuokratyöntekijälle taataan vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan. Reilu neljännes ( %) torjuu ehdotuksen. Ehdotus on ollut vaikea arvioitavaksi, koska vajaa kolmannes ( %) ei pysty ottamaan kantaa. :n jäsenillä on kuitenkin enemmistöinen mielipide; vuokratyöntekijälle tulisi taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan ( %). Ehdotus saa kannatusta myös työttömien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Enemmistö yrittäjistä haraa ehdotusta vastaan. Kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus Lähes kaksi kolmesta ( %) antaa tukensa sille, että kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutukseen (lukiot tai ammatillinen koulutus). Ainoastaan yksi kuudesta ( %) asettuu vastustamaan ehdotusta. Niukka enemmistö ( %) kannattaa oppioikeuden laajentamista siten, että siihen kuuluisi peruskoulun lisäksi myös toisen asteen koulutus. Käytännössä ehdotus merkitsisi sitä, että kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen koulutuksen. Neljännes ( %) suomalaisista vastustaa ehdotusta. Tuloksista näkyy, että toisen asteen ulottaminen kaikkiin nuoriin viehättää etenkin - vuotiaita suomalaisia. Johtajat ja - vuotiaat suhtautuvat keskimäärää useammin varauksellisesti. Selvä enemmistö ( %) suomalaisista sanoo, että valtion pitäisi tarjota kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta, palkkatuettua työtä ja työharjoittelua viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Ehdotusta vastustaa viidennes ( %). Ehdotus työllistymispalveluiden tarjoamisesta kaikille työttömille ilahduttaa erityisesti - vuotiaita suomalaisia. Johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja - vuotiaat eivät syty samassa määrin ajatukselle. :n jäseniä puistattaa ajatus neuvotella palkankorotuksesta henkilökohtaisesti ilman apuja Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto. Enemmistö ( %) haluaa, että omasta palkankorotuksesta neuvottelee ammattiliitto. Viidesosa ( %) ei tätä halua tai tarvitse. Valtaosa :n ja STTK:n jäsenistä sekä työntekijöistä haluavat, että ammattiliitto neuvottelee heidän palkankorotuksistaan. Tuloksista käy ilmi myös se, että aika moni nuori ( %) haluaa ammattiliiton neuvottelevan. Kolmannes ( %) suomalaisista haluaa tai haluaisi neuvotella itse omasta palkankorotuksestaan ilman ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua. Enemmän kuin kaksi viidestä ( %) torjuu ajatuksen ja neljännes ( %) ei kykene ottamaan kantaa. Ainoa ryhmä, jolla on haluja neuvotella itse, ovat johtavassa asemassa toimivat. Toisaalta kaikki heistäkään eivät halua. :n jäsenet eivät halua neuvotella ilman apuja. Heitä ehdotus miltei puistattaa.
Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ainakin melko tarpeellista Valtaosa suomalaisista ( %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista enemmän kuin kaksi viidesosaa ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. :n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvästi suurempi osa ( %) kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että lähes kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa pitävät järjestäytymistä aiheellisena. Johtajien ja yrittäjien keskuudessa kuitenkin aika moni katsoo, että järjestäytyminen on enemmän tai vähemmän tarpeetonta. Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Kuinka ammattiyhdistysliike toimii? Enemmistö on tyytyväinen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan Enemmistö ( %) suomalaisista sanoo, että ammattiyhdistysliike toimii nykyään yleisesti ottaen vähintäänkin melko hyvin. Vajaa kolmannes ( %) antaa huonon arvosanan. Vielä hieman suurempi osa ( %) kansalaisista arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimivan nykyään jäsenten kannalta hyvin. Tyytymättömiä on neljänneksen ( %) verran. Ammattiyhdistysliike saa hyviä arvosanoja runsaasti etenkin palkansaajien keskusjärjestöjen jäseniltä. Myös työntekijät ja alemmat toimihenkilöt ovat keskimäärää tyytyväisempiä. Näkyvässä määrin nurinaa ja tyytymättömyyttä nousee yrittäjien, johtajien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Puoluekannan mukaan tyytyväisimpiä ovat SDP:n kannattajat. Näkyvässä määrin kritiikkiä kumpuaa Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajilta. Onko ammattiyhdistysliikkeellä liikaa vai liian vähän vaikutusvaltaa? Vain yksi kuudesta haluaa vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa Suomalaisista vain yksi kuudesta olisi valmis vähentämään ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan lisääjiä ( %) on enemmän kuin vähentäjiä ( %). Vajaa kolmannes ( %) säilyttäisi ammattiyhdistysliikkeen muskelit ennallaan. :n jäsenten enemmistö ( %) haluaisi lisätä ammattiyhdistysliikkeen valtaa yhteiskunnassa. Tämä ajatus saa tietyssä määrin tukea myös SDP:n ja Perussuomalaisten kannattajilta. Missään väestöryhmästä ei löydy enemmistöä, joka haluaisi lähteä vähentämään ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Keskimäärää enemmän niitä, jotka olisivat valmiita riisumaan ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa, löytyy johtajien ja yrittäjien keskuudesta.
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio /-. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOIMINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN (tekstejä lyhennetty, %). KYLLÄ EOS Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei ( ) lakien ja sop. mukaisesti/irtisanoo laittom. Pitäisikö kaikille peruskoulunsa päättäville taata opiskelupaikka toisen asteen koul. Pitäisikö kokoaik. työntekijän työehtosopimuksen muk. palkka olla vähint. euroa/kk Pitäisikö valtion tarjota kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta ( ) Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässä Haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto Pitäisikö suuret työnant. velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työkyky alentuu (..) Pitäisikö oppioikeutta laajentaa siten, että siihen kuuluisi myös toisen asteen koulutus Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan Halua(isi)tko neuvotella palkankorotuksestasi ilman ammattiliiton tai työnt. edust. apua TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio sv. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOI- MINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN: n JÄSE- NET vs. KOKO VÄESTÖ (%). KYLLÄ EOS ) Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai irtisanoo työntekijän laittomasti ) Haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto ) Haluatko tai haluaisitko neuvotella itse palkankorotuksestasi ilman ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua ) Pitäisikö kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen palkka olla vähintään euroa/kk TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio sv. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIIN EH- DOTUKSIIN: n JÄSENET vs. KOKO VÄES- TÖ (%). KYLLÄ EOS ) Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässä ) Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan ) Pitäisikö suuret työnantajat velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen vuoksi (määritellään kiintiöt osatyökykyisille) TNS Gallup Oy / PGraphics Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETON- TA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAA- JAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISES- TI (%). Erittäin tarpeellista Melko tarpeellista Melko tarpeetonta Erittäin tarpeetonta Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio ab. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS- LIIKE TOIMII NYKYÄÄN: YLSESTI OTTAEN vs. JÄ- SENTEN KANNALTA (%). ERIT- TÄIN HYVIN MEL- KO HYVIN OSAA SANOA MELKO HUO- NOSTI ERITTÄIN HUO- NOSTI Yleisesti ottaen Jäsenten kannalta TNS Gallup Oy / PGraphics Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio. ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEL- LÄ VAIKUTUSVALTAA SOPIVASTI VAI PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHEN- TÄÄ (%). Sopivasti Pitäisi lisätä Pitäisi vähentää Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio -. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT- KO, ETTÄ PALKANKOROTUKSESTASI NEUVOT- TELEE AMMATTILIITTO (%). KYLLÄ EOS Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio -. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT- KO NEUVOTELLA ITSE PALKANKOROTUKSES- TASI ILMAN AMMATTILIITON TAI TYÖNTEKIJÖI- DEN EDUSTAJAN APUA (%). KYLLÄ EOS Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio -. SOPIMUSPOLITIIKKA: PITÄISIKÖ KOKOAIKAISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAINEN PALKKA OLLA VÄHINTÄÄN EUROA/KK (%). KYLLÄ EOS Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio -. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ KAIKILLE TYÖNTEKI- JÖILLE TAATA YHDENVERTAISET OIKEUDET TYÖELÄMÄSSÄ (%). KYLLÄ EOS Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio -. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE TAATA VAKITUINEN TYÖSUHDE VUOKRATYÖN- ANTAJAAN (%). KYLLÄ EOS Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio e. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA OSAA SANOA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio ae. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS- LIIKE TOIMII NYKYÄÄN YLSESTI OTTAEN (%). ERIT- TÄIN HYVIN MEL- KO HYVIN OSAA SANOA MELKO HUO- NOSTI ERITTÄIN HUO- NOSTI Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio be. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS- LIIKE TOIMII NYKYÄÄN JÄSENTEN KANNALTA (%). ERIT- TÄIN HYVIN MEL- KO HYVIN OSAA SANOA MELKO HUO- NOSTI ERITTÄIN HUO- NOSTI Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike Kuvio e. ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEELLÄ VAIKUTUS- VALTAA SOPIVASTI VAI PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHENTÄÄ (%). PITÄISI LISÄTÄ SOPI- VASTI OSAA SANOA PITÄISI VÄHENTÄÄ Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KOK SDP PS KESK VAS VIHR Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry Hakaniemenranta, PL Helsinki puhelin www.sak.fi