11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

Suomen suurin vientisatama KOTKA onnittelee juhlivaa joukko-osastoa RinTOBENSIINIÄ? KYLLÄ Monark-perämoottorin tankissa kaikki bensiini on RinTOBENSIINIÄ Monark merkitsee Teille edullisempia hevosvoimia, halvempia ajotunteja. Ja Monarkin taloudellisuus alkaa jo hankintahinnasta. Monarkilla ajo on todella huippuhuokeata. Tutustukaa Monark-perämoottorisarjaan: 4, 5, 9, 10, 18, 25, 40 ja 52 hv. Monarkin ostajalle ilmaiseksi kätevä riittobensiinikannu. UL HANKKIJAN palveluverkosto 3

MAAILMAN METABO sähkökäsityökoneet RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 3/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puoiustajain Killan tiedotuslehti Päätoimittaja Toimittajat Osoiteasiat Taloudenhoito Siirtotalletustili evl V Lappinen PE maj O Vehmas PE kapt P Knuuttila PE sotm V Lehti TykK (MeriSK) sotm T Linna SIRtR N:o 47 64138 ammatfimiehille ja askartelijoille sähkökäsiporakoneita iskuporakoneita sähkökäsipyörösahoja käsihiomakoneita värähtelyhiomakoneita kulmahiomakoneita kiillotuskoneita puhdistus- ja katkaisulaikkoja askartelusarjoja penkkihiomakoneita KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO 50-vuotias Itäisen Suomenlahden rannikkotykistön perinteitä vaaliva Kotkan Rannikkopatteristo juhlii tänään 50-vuotispäiväänsä. Viipurin ja Itä-Suomenlahden linnakkeiden valtauksen jälkeen (8. toukokuuta 1918) perustettiin Viipurin linnoitustykistörykmenti, jonka nimi myöhemmin muutettiin Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Kotkan edustanlinnakkeet liitettiin tähän rykmenttiin I Patteristona. Vuonna 1933 RT 2:n ja KotRPston tiet erosivat, kun vm patteristo irroitettiin rykmentistä erilliseksi patteristoksi. Tästä patteristosta, joka välillä toimi rykmentti-kokoonpanossakin, muodostui Kotkan seudun kaikkien piirien oma joukko-osasto. Sen perinteitten lasketaan alkavan Ruotsinsalmen kunniakkaasta meritaistelusta 9. 7. 1790. Tämä voiton päivä onkin määrätty joukko-osaston vuosipäiväksi, vaikka syntymäpäivä onkin jo toukokuussa. Ruotsinsalmen perinteitten lisäksi KotRPstolle on annettu vaalittavaksi myös entisen emäjoukko-osaston kunniakkaat perinteet. Näistä kertovat jälkipolville nimet Saarenpää Koivisto Tuppura VVitikkala Teikarsaari Suursaari Someri ja monet muut. Talvisodassa Kotkan seudun rannikkojoukot torjuivat jäitse Kotkan suuntaan hykkäävän vihollisen. Jatkosodassa ne työntyivät uudelleen Viipurinlahdelle vallaten takaisin menetetyt linnakkeet ja saaret, pitivät ne miltei viimeiseen mieheen kunnes niistä ylivoimaisen vihollisen painostamana joutuivat luopumaan. Näissä taisteluissa osoitettiin rannikkojoukkojen voima ja merkitys: kokonaisen armeijan etujoukot torjuttiin, jolloin mahdollisuudet suurhyökkäykseen Haminan Viipurin linnoittamattomalle rannikon osalle hävisivät ajan mukana olemattomiin. Näissä taisteluissa taottiin myös voimakkaat ja kestävät asevelisuhteet, jotka saavat entisen RT 2:n ja Keltaisen prikaatin ja monen muun näihin taisteluihin osallistuneen joukon miehet kokoontumaan yhteisiin tilaisuuksiin. Rannikon puoiustajain päivänä 23. 5. 1968 Keltaisen prikaatin aseveljien kokoontuessa Russarön linnakkeelle lausui RT 2:n entinen komentaja A E Lyytinen seuraavat muistetavat sanat nykyiselle varusmiespolvelle: "Te olette tänään havainneet, miten Keltaisen prikaatin miehet tulevat yhteen verestämään sotamuistojaan kymmenien vuosien takaa. Ei suinkaan asianlaita ole niin, että nämä miehet olisivat hyvin viihtyneet niissä olosuhteissa, joissa sota pakotti heidät elämään. Kyllä he niissä oloissa purnasivat ja halusivat lomalle ja kotiin. Mikä heidät sitten saa kokoontumaan ja muistelemaan menneitä ankaria aikoja? Vastauksen löydämme Viisauden kirjasta, jossa sanotaan elämästä: Kun se parasta on ollut, tuska ja vaiva se on ollut. Te tulette myös rauhanaikaisesta palveluksesta toteamaan, että mitä ankarampia ovat olleet harjoitukset, mitä kovemmalle koetukselle on asetettu sekä henkinen että ruumiillinen kestokyky, sitä suuremmalla innolla näitä kovia aikoja jälkeenpäin muistellaan. Tämä johtuu sotilaan ylpeydestä, siitä tiedosta, että kokeelle pantuna on täyttänyt miehen mitat." Joukko-osastossa suoritetun työn onnistuminen voidaan myös mitata siitä, tunnustavatko miehet ylpeydellä palvelleensa siinä ja tunnustetaanko joukko seudun omaksi joukko-osastoksi. Kotkan Rannikkopatteristo on osoittautunut Kymenlaakson rannikon kuntien omaksi joukoksi. Siitä on todisteena jo puoli vuosisataa vallinneet erittäin hyvät suhteet KotRPston ja siviiliväestön kesken. Ne osoittavat, että perinteet on annettu oikean joukon vaalittaviksi. 16 5

KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO 1918 1968 KOTKAN RANNIKKOPATTERISTON KOMENTAJAT Kapteeni Pertti Huhtanen Kotkan Rannikkopatteristo on nykyisin sijoitettuna kolmen eri kunnan alueelle. Se muodostaa kuitenkin vain yhden varuskunnan joka on nimetty Kotkan varuskunnaksi. Patteriston esikunta ja esikuntapatteri on sijoitettu historialliseen, arvokkaaseen ympäristöön Kyminlinnan vanhan rajalinnoituksen vallien sisälle. 1. Patteri on suurella Kirkonmaan saarella. 2. Patteri puolestaan on sijoitettu pienemmälle Rankin saarelle. Siellä on myös sääasema Kotka, Rankki. Uloimmilla saarilla toimii merivalvonta-asemia. Patteriston luonteeseen kuuluu hajasijoituksen ja merellisten olosuhteitten lisäksi olennaisesti se, ettei koulutus suinkaan ole joukkoosaston ainoa tehtävä. Merirajojen jatkuva valvonta ja alueloukkausten torjuminen jopa voimakeinoin asettavat aivan erityiset vaatimukset joukko-osaston toiminnalle, valmiudelle sekä täällä annettavalle koulutukselle. Joukkoosastoon on lyönyt leimansa myös se voimakas perinne, jonka alueen puolustaminen vuosisatojen aikana on muodostanut. Varuskunnan synty Kymenkartanon hiljaiselo on aikanaan kokenut äkillisen mullistuksen Kustaan sodan jälkeen. Kolmena kesänä alueella riehuneet taistelut osoittivat Katariinalle Venäjän tarvitsevan lujan merilinnoituksen läntiselle rajalleen. Rajahan kulki tuolloin Ahvenkosken kautta ja Ruotsilla oli omalla puolellaan luja merilinnoitus, Svartholma ja tien tukkeena vastaava maalinnoitus, Degerby. Merilinnoitus rakennettiin Kotkan saaristoon. Fort Slavan eli Kukourin ympärille syntyi toistakymmentä erivahvuista linnoitusta. Eräät salmet suljettiin puomein ja upotuksin. Nykyiset Kyminlinnan vallitukset syntyivät 1800-luvun alussa, jolloin aikaisempi pieni linnoitus korvattiin uudella kaponnierilinnoituksella. Linnoitustyöt olivat mittavat. Rakennettiin myös suuri määrä kasarmeja ja makasiineja. Varuskunnan vahvuus nousi Suomen sodan alla kymmeniin tuhansiin. Sotaväki veti luokseen myös siviilielinkeinojen harjoittajia, joita tuolloin oli paikkakunnalla pari tuhatta. Suomen sodan jälkeen menetti Ruotsinsalmen linnoituskompleksi sotilaallisen merkityksensä koko Suomen muututtua Venäjään kuuluvaksi autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Varusväen määrä väheni miltei olemattomaksi ja samansuuntaiseksi muuttui kehitys autioituvan 16 6 linnoituskaupunginkin osalta. "Kauhia Öölannin' ' sota osoitti luonteensa sitten täälläkin. Englantilainen laivasto-osasto tuhosi ja poltti puolustusta vailla olevan yhdyskunnan jättäen jälkeensä tuskin muuta ehjää kuin ortodoksisen kirkon. Meri ja sota olivat Ruotsinsalmen synnyn elementtejä. Meri oli olennaisena osana myös 1800-luvun loppupuolella tapahtuneessa Kotkan kaupungin synnyssä. Mutta toisena osatekijänä ei tällöin ollut sota vaan rauhanomaiset elinkeinot, lähinnä puuteollisuus ja kaupankäynti. Patteriston historiikki Menetettyään Itämeren laivastonsa onnettomalla Japanin sotaretkellä, päätti Nikolai II järjestää pääkaupunkinsa Pietarin puolustuksen luomalla Suomenlahdelle ennennäkemättömän voimakkaan linnoitusjärjestelmän, "Pietari Suuren merilinnoituksen". Hyökkääjän tuli kohdata neljä tykistön ja merimiinoitteiden muodostamaa sulkua ennen Pietariin pääsyään. Yksi näistä suluista osui Kotkan tasalle. Suomen itsenäistyttyä tulivat nämä venäläisten rakentamat kiinteät patterit muodostamaan sen rannikkotykistön rungon. Itäisen Suomenlahden linnakkeista muodostettiin 8. 5. 1918 Viipurin linnoitustykistö-niminen joukko. Nimi muuttui sitten II Rannikkotykistöpatalj oonan kautta Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Tästä irroitettiin 1934 2. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, johon kuuluivat mm. Pukkion 8" patteri, Kilpisaaren ja Rankin 6" patterit sekä vastavalmistunut Kirkonmaan 10" patteri. Talvi- ja jatkosodan aikana järjesteltiin joukko-osastoa useaan kertaan nimenkin aina muuttuessa kunnes 1. 2. 1941 päädyttiin Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatiin, joka sitten kestikin sodan loppuun saakka. Taisteluissa kalliisti hankittua kunniaa edustavat mm. sellaiset nimet kuin Saarenpää, Teikari, Someri ja Suursaari. Emme myöskään saa unohtaa sitä valtavaa työtä, mikä rauhan tultua tehtiin merimiinoitteiden raivaamiseksi. Sotien jälkeen saivat Ahvenkosken itäpuolen rannikkopuolustus joukot Haminan Rannikkolinnakkeiston nimen. Joukko-osastomme ehti läpikäydä vielä yhden nimenmuutoksen ennenkuin siitä 1. 1. 1957 tuli Kotkan Rannikkopatteristo. Perinteet Patteristolle on uskottu edellämainitun RT 2:n kunniakkaiden perinteiden vaaliminen. Patteriston uljaan lipun on lahjoittanut Kotkan Re- Eversti T Kainulainen 1929 1940 Eversti A Lehonkoski 1940 1941 Eversti Eversti P Enkainen T Reponen 1941 1944 1944 1945 1945 1947 Eversti Everstiluutnantti Everstiluutnantti Everstiluutnantti N Kesämaa V Karvinen T Tulikoura P Jokisalo 1947 1949 1949 1955 1955 1964 1964 1965 Everstiluutnantti Everstiluutnantti H-V Seppälä A Hukari 1965 1968 1968

serviupseerikerho ja se on vihitty ja luovutettu patteristolle 4. 6. 1958. Patteriston vuosipäivä on 9. heinäkuuta - Ruotsinsalmen meritaistelun, loistavan voiton päivä. Kunniamarssina on Rikhard Faltinin "Suomalainen marssi". Koulutus Patteriston n. 200 miehen saapumiserästä tulee palvelukseen noin puolet Kymenlaakson rannikkokuntien alueilta ja noin puolet eteläiseltä Uudeltamaalta ja Helsingistä. Patteristoon saapuneille alokkaille annetaan n. 8 viikon peruskoulutus siten, että 4 alokasjaosta koulutetaan Kirkonmaan linnakkeella ja 2 alokasjaosta Rankin linnakkeella. Samanaikaisesti peruskoulutuksen kanssa suoritetaan Kirkonmaassa vanhemman saapumiserän rannikkotykistökoulutukseen kuuluva jatkokoulutusvaihe. Mainitun 8 viikon jakson jälkeen alkavat reservinaliupseerikoulut ja rannikkotykistön aselajikoulutus, joka varsinaisen Kirkonmaassa annettavan rannikkotykistökoulutuksen ohella sisältää useita erikoiskursseja koko aselajin puitteissa. Näihin erikoiskursseihin kuuluva merivalvontakurssi toimeenpannaan Rankissa. Samanaikaisesti ovat patteriston omien veneenkuljettajien ja viestimiesten koulutukseen liittyvät kurssit Kyminlinnassa. Saapumiserän miehistö jakautuu kaikkiaan 22 pysyväiskäskyn mukaiseen, erikseen koulutettavaan koulutushaaraan. Aselajin vaatimasta erikoishenkilöstön määrästä antaa kuvan se, että vain kolmannes saapumiserästä jää kurssien alettua varsinaiseen rannikkotykistökoulutukseen omaan joukko-osastoon. Edelleen joudutaan vanhemman saapumiserän kotiutuessa irroittamaan osa näistä miehistä välttämättömiin komennustehtäviin jäljelläolevaksi palvelusajaksi. Erikoiskurssien jälkeen palaavat miehet omaan joukko-osastoonsa ja palvelevat loppuosan eli noin puolet palvelusajastaan omissa erikoistehtävissään. Isosaaressa suoritetun reservinaliupseerikoulun päätyttyä reilun kolmen kuukauden kuluttua jatkaa osa kouluun komennetuista opiskeluaan upseerikurssilla ja muut palaavat joukko-osastoon koulutus- ja erikoistehtäviin saamansa koulutuksen mukaisesti. 9 Upseerikokelaat ehtivät kurssinsa päätyttyä palvella vielä puolisentoista kuukautta käytännön johtajatehtävissä. Patteriston ampumaleirit viedään yleensä läpi siten, että talvileiri ja kevätleiri ovat omalla toiminta-alueella. Kevätleirillä suoritetaan rannikkotykistön joukko-osastojen välisen kilpailuammunnan ammunta joko kevyellä tai raskaalla rannikkopatterilla tai näillä molemmilla. Toinen osakilpailu suoritetaan usein syksyllä, jolloin järjestetään kahden tai useamman joukko-osaston yhteisiä tykistöleirejä vuoron perään eri toiminta-alueilla. Ampumakoulutuksen ja linnakkeen muuhun taistelutoimintaan liittyvien opetuskohteiden lisäksi kuuluvat erityisesti talvileirien ohjelmiin saaristo- ja jääolosuhteiden vaatimat monet eri harjoitukset. Aseistus Patteriston pääkoulutus tapahtuu 6" Canettykin uusitulla mallilla sekä erimallisilla kevyillä rannikkotykeillä. Aselajin luonteesta johtuen ei kosketus aseidenkaan suhteen rajoitu pääaseistukseen, vaan mm. Bofors- ja Madsenilmatorjuntakanuunat kuuluvat linnakkeen vakiovarusteisiin. Sama koskee kevyitä ja raskaita kranaatinheittimiä, jalkaväkitykkejä sekä mitä moninaisinta teknillistä välineistöä valonheittimistä, voimakoneista ja yhteysveneistä alkaen. Sosiaaliset olot Muiden rannikkotykistön joukko-osastojen tavoin on kulkuyhteyksien lärjestäminen ajanmukaiselle tasolle patteriston suurena vaikeutena. Tämä tulee esiin niin varusmiesten viikonloppuvapaiden järjestelyissä kuin myös linnakkeilla vuosikausia asustavan kantahenkilöstön ja heidän perheidensä yhteyden säilyttämisessä muuhun maailmaan, tuttaviin ja sukulaisiin. Äkillisten sairastapausten evakuointipulmaan on tulossa ratkaisu moottorirekien muodossa. Manner-yhteyksien vaikeus on yhteinen pulma varusmiehille ja kantahenkilöstölle. Paljon on hyvääkin. Yleisesti ottaen asunnot vastaavat niistä perittävää vuokraa ja ovat siis melko korkeatasoisia. Kasarmit ovat ulkonaisesti komeita ja käytössäkin kelvollisia. Tuskin kannattaa edes mainita, että sähkö ja muut nykyajan mukavuudet kuuluvat luontaisetuina kuvaan. Varusmiesten loma-asut ovat ajanmukaisia liikuttiinpa sitten siviileissä tai sotilaspuvussa ja ruoka kasarmeissa hyvää. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia pyritään parantamaan. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen työ on eristetyissä oloissa erityisen tarpeen ja niin varusmiesten kuin kantahenkilöstönkin omatoimisuus on kiitettävän vireätä. Kauniita merimaisemia riittää, palvelus on monipuolista ja kiinnostavaa, yhteishenki on hyvä. Menestyminen kilpailuammunnoissa ja mm. jalkapalloilussa kannustavat uusiin hyviin suorituksiin. Suhdetoiminta Patteriston yhteistoiminta vireän Rannikon Puolustajain Kymenlaakson Killan kanssa on läheistä. Sama koskee Kotkan, Karhulan ja Pyhtään reservikerhoja sekä mm. urheilumielessä myös poliiseja ja teollisuuslaitoksiakin. Metsämarsseja pyritään suorittamaan vuosittain ja sotainvaliidien hyväksi tehdystä työstä on jatkuvasti saatu tunnustusta. Kotkan Rannikkopatteristo voi viiden kunnan, Kotkan, Karhulan, Kymin, Haapasaaren ja Pyhtään omana joukko-osastona olla tyytyväinen suhteisiinsa ympäristöön ja uskoa tyytyväisyyden olevan molemminpuolista. KOTKAN Tästä portista saavutaan KotRPston esikuntaan. Kyminlinnan linnoituksen portti. Patteriston alukset PYHTÄÄ ja H4 liikennöivät päivittäin linnakkeille. Juhlat Rankissa alkavat pian. ja Sotilaskoti, vaikkakin vaatimattomassa rakennuksessa. RANNIKKOPATTERISTOA KUVINA Portista oikealle mentäessä näkyvät esikunnan ja esikuntapatterin rakennukset. Ra,ukissa on komea kasarmi... Kirkonmaalta löytyy toinen komea Sellaisia saarissa tarvitaankin. kasarmi. 11

HIENOHIPIÄINEN hollanninsikari RUOTSINSALMEN Majuri O Vehmas TAISTELU TARKKAA TYÖTÄ... Maahantuoja Golden Leat Oy, Kaisaniemenk. 2 b Tutustukaa kahteen uutuuteemme Hirviratapatruuna 5,6X39, 2,75 g kokovaippainen teräväkärkinen luoti, lähtönopeus 1 100 m/sek., sekä revolverinpatruuna kai..38 Special, 9,6 g:n VVadcutter lyijyluoti. LAPUAN PATRUUNATEHDAS LAPUA 10... niin ampuminen kuin patruunoiden valmistuskin. Lapuan patruunat syntyvät huolellisen ja yksityiskohtaisen valmistusprosessin tuloksena, siksi ne ovat tarkat ja tasalaatuiset. Niillä Teidän on hyvä tehdä tarkkaa työtä. Lapuan patruunatehtaan valmistusohjelmaan kuuluvat pienoiskiväärin patruunat, kiväärin patruunat (erityisesti mainittakoon tarkkuuspatruuna 7,62X53 R), erilaiset metsästyspatruunat, messinkiset haulikon hylsyt sekä luodit ja hylsyt eri patruunalaatuihin. Kotkan kaupungin edustalla käytiin vuosina 1789 ja 1790 kaksi huomattavaa meritaistelua, joista viimemainittuna vuonna käyty taistelu on pohjoismaiden suurin meritaistelu. Elokuun 24 päivänä 1789 Venäjän ja Ruotsi-Suomen saaristolaivastot iskivät yhteen Ruotsinsalmessa. Yliamiraali Karl August Ehrensvärdin johtama saaristolaivasto lyötiin ja se pakeni venäläisten takaa-ajamana Svartholman linnoituksen turviin menettäen yli kolmanneksen aluksistaan. Seuraavana vuonna oli Ruotsi-Suomen saaristolaivaston vuoro voittaa. Heinäkuun 3 päivänä olivat saaristo- ja avomerilaivastot murtautuneet Viipurinlahdelta Venäjän avomerilaivaston läpi pienin tappioin. Ruotsi-Suomen avomerilaivasto purjehti Venäjän avomerilaivaston seuraamana Viaporin linnoituksen suojiin ja jäi sinne saarretuksi sodan loppuun saakka. Saaristolaivasto sensijaan jäi Haapasaarten vesille, josta myrskyisen tuulen hieman laannuttua kokoontui Ruotsinsalmeen. Saaristolaivasto muodosti nyt ainoan esteeni Venäjän saaristolaivaston pääsylle Ruotsin rannikolle jopa valtakunnan pääkaupunkiin. Tämän tietäen Ruotsin kuningas Kustaa III päätti itse saaristolaivastoa johtaen ryhtyä taisteluun Ruotsinsalmessa luottaen laivastonsa laadulliseen paremmuuteen ja oman rannikon tehokkaaseen hyväksikäyttöön. Taistelun lopputuloksena Venäjän saaristolaivasto menetti n. 40 % aluksistaan ja lähes 50 % miehistöstään. Ruotsinsalmen voitto pelasti Kustaa III:n sotakunnian ja edisti rauhan nopeaa solmimista, mikä tapahtuikin jo 14. 8. 1790 Värälässä rajojen jäädessä ennalleen. Viipurinlahden läpimurrossa kärsityt tappiot korvasi täysin Pommerista saapunut everstiluutnantti K. O. Cronstedtin johtama tykkipursidivisioona, jossa oli 40 tykkipurtta. Paikalla oli kaikkiaan 195 taistelualusta, 21 komento- ja apualusta sekä n. 60 kuljetusalusta. Yhteenlaskettu miesmäärä oli n. 12.700, josta n. 8 000 oli maavoimista siirrettyjä. Kuningas Kustaa odotti venäläisten aloittavan hyökkäyksen etelästä saaristolaivastoa vastaan heti tuulen heikennyttyä ja ryhmitti heti voimansa puolustukseen Mussalon ja Kuutsalon väliseen salmeen. Everstiluutnantti von Stedingkin johtama vahvin prikaati muodosti keskustan Varissaaren Santakarin välillä. Oikealle siivelle Tuohipöllön ja Varissaaren välille ryhmitettiin everstiluutnantti Törningin komennossa oleva prikaati, johon kuului tykkipursia ja -jollia. Vasemmalla siivellä Santakarin ja Kuutsalon välisessä salmessa oli edellisen kaltainen, hieman heikompi prikaati everstiluutnantti Hjelmstiernan johdossa. Reservinä oli prikaati tykkipursia ja -jollia keskustan takana määrättynä tarvittaessa puolustamaan selustan salmia. Tämän prikaatin komentajana oli aluksi Cronstedt, mutta kuningas määräsi hänet lippukapteenikseen de Fresen tilalle, joka siirrettiin prikaatin komentajaksi. Cronstedt oli ainoana prikaatinkomentajista kannattanut taisteluun ryhtymistä Ruotsinsalmessa. Puolustuslinjaa lujitettiin vielä rakentamalla kiireesti pattereita Varissaareen ja Santakarille. Puolustusjärj estelyt olivat valmiina 8. 7. illalla, jolloin myös venäläisten havaittiin kokoavan voimiaan Kirkonmaan eteläpuolelle. Venäjän saaristolaivastoa johti prinssi Nassau-Siegen. Hänen yrityksensä ajaa takaa Ruotsi-Suomen saaristolaivastoa Viipurinlahdelta epäonnistui myrskyn takia. Nyt oli hänellä mahdollisuus osoittaa kunnioitustaan hallitsijattarelleen keisarinna Elisabethille lähettämällä voittosanoma keisarinnan valtaanastumisen vuosipäivänä 9. 7. Nassau-Siegen oli niin varma voitostaan että välittämättä yhä kiihtyvästä lounaistuulesta ja miestensä väsymyksestä hän suuntasi kaikki voimansa etelästä puolustusrintamaa vastaan. Nyt ei ruotsalaisille jäisi mahdollisuutta perääntyä Svartholman suojaan kuten edellisessä Ruotsinsalmen taistelussa oli tapahtunut. Venäjän saaristolaivasto oli ruotsalaisiin verrattuna huomattavan ylivoimainen. olivat Ruotsinsal- Voimasuhteet vertailtuna messa seuraavat: Venäjä<n saaristolaivasto Alukset: 9 soutufregattia 13 shepekkiä 2 pommilaivaa 4 tykkiproomua 3 uivaa patteria 26 kaleeria 6 kuunaria 4 kutteria 77 tykkipurtta 8 pommivenettä 103 kevytasepurtta yhteensä 255 alusta Henkilöstö: 19.000 20.000 miestä Tykit: 900 kanuunaa n. 900 nikhakaa Ruotsi-Suomen saaristolaivasto Alukset: 6 saaristofregattia 16 kaleeria 2 puolikaleeria 99 tykkipurtta 54 tykkijollaa 11 tykkiparkassia 7 mörssäriparkassia yhteensä 195 alusta Henkilöstö: 12.700 miestä Tykit: n. 450 kanuunaa 800 nikhakaa 11

Voimasuhteitten vertailussa alusten lukumäärä ei yksin anna oikeaa kuvaa, vaan asiaa on tarkasteltava lähinnä tykistön määrän ja laadun suhteen. Määrän suhteen venäläiset olivat kaksi kertaa ruotsalaisia voimakkaammat, mutta ruotsalaisten tykistön suurempi kaliiperi ja henkilöstön laadullinen paremmuus tasoittivat jonkinverran voimasuhdetta. Varhain aamulla 9. 7. Venäjän laivasto ryhmittyi hyökkäykseen ja eteni linjana kohti ruotsalaisia lounaistuulessa. Tulikosketukseen laivastot pääsivät noin klo 09.30 hyökkääjän vasemman siiven tykkipursien ja Törningin tykkipursien iskiessä yhteen. Puolta tuntia myöhemmin oli taistelu käynnissä pitkin linjaa. Venäläisten vasen siipi sai vahvennuksia ja ryhtyi hyökkäykseen kiertääkseen Varissaaren ympäri ruotsalaisten keskustan selkäpuolelle. Tilanne Törningin siivellä muodostuikin nopeasti uhkaavaksi, mutta reservistä irroitettu apuvoima teki vastahyökkäyksen saattaen venäläiset epäjärjestykseen. Tuulikin auttoi ruotsalaisia painaen venäläisiä suuria aluksia keskustan suppiloon aiheuttaen ahtautumista ja sekasortoa venäläisten keskustassa. Tämän tappiot kasvoivat koko ajan ruotsalaisten keskitetyssä tulessa. Hjelmstiernan johtama suomalainen prikaati kävi aluksi tykistötaistelua hyökkääjän oikean sivustan kanssa. Kun venäläiset joutuivat lähettämään osan aluksistaan vasemman siiven vahvennukseksi ja lisävoimia voitiin irroittaa Hjelmstiernalle senjälkeen kun Haminan suunta todettiin vapaaksi venäläisistä, käskettiin Hjelmstiernan aluksista puolet kiertämään Kuutsalon ja Lehmäsaaren välisen kapean ja vaikeakulkuisen salmen kautta venäläisten selustaan. Tämän saarrostusuhan torjumiseksi venäläisten oikean siiven oli siirryttävä etelämmäksi. Siirtymisen huomasi myös venäläisten vasen siipi ja luuli yleisen perääntymisen alkaneen. Pian oli koko sillä suunnalla pako täydessä käynnissä. Vain keskusta jatkoi enää taistelua. Iltaan mennessä voitto alkoi olla selvä. Venäläisten keskustaan sijoitetut suurimmat laivat ja kaleerit joutuivat molemmilta sivuilta kohdistettuun laivojen pituussuunnassa tulevaan tuleen, jota ne eivät voineet tuulen painaessa ja tilan puutteessa väistää. Monet syttyivät tai sytytettiin tuleen, jotkut ohjattiin uppoamisen estämiseksi rantaan. Tappioita syntyi myös puolustajan puolella, mutta ne jäivät vähäisiksi hyökkääjän tappioihin verrattuna. Kustaa III piti komentopaikkaansa aluksi Hämeenmaa-luokan Styrbjörnillä, soudatti taistelun aikana itseään siiveltä toiselle rohkaisten joukkojaan sekä siirtyi viimein keskustan takana olevalle Kuusisen saarelle. Vasta illalla n. klo 20 aikoihin prinssi Nassau-Siegen antoi keskustalleen käskyn vetäytyä ja tuhota ohjauskyvyttömät omat alukset. Vetäytymiskäskyä ei ollut enää helppo noudattaa, sillä voimakas lounaistuuli painoi aluksia ruotsalaisten rintamaa ja Lehmäsaarta vasten. Irtautuminen onnistui vain muutamille, muutamat ajautuivat rantaan ja muutamat eivät yrit- ;äneetkään poistua taistelusta vaan uhrautuvasti taistelivat viimeiseen saakka upoten liput liehuen paikalleen. Vasta klo 22 maissa tykistötuli vaikeni, mutta koko yön muutamat jättiläisroihuina palavat alukset valaisivat taistelualuetta. Yöllä tuulen tyyntyessä yrittivät muutamat rannoille piiloutuneet venäläisalukset paeta, mutta valppaat tykkipursiosastot huomasivat sen ja taistelu leimahti uudelleen jatkuen aamuun klo 09 saakka. Voittajat suorittivat jälkipuhdistusta keko päivän kooten lähisaarille pelastautuneet venäläiset merisotilaat ja alukset. Venäläisten tappiot olivat n. 60 alusta, joista sotasaaliiksi jäi 22. Valtaosa näistä kuului suurimpiin alusyksiköihin, mm. 5 soutufregattia, joista 3 jäi ruotsalaisille sekä 8 shepekkiä. Henkilöstötappiot nousivat varmuudella 9 000 mieheen, joista yli 6 000 joutui vangiksi. Tappiot pienensivät Nassau-Siegenin laivastoa noin 40 %. Laivasto vetäytyi Haminaan nuolemaan haavojaan ja saamaan täydennystä. Aluksia saatiin jonkinverran Viipurista ja Pietarista, mutta miehistöpuutteen takia saaristolaivasto ei enää toipunut kolmanteen Ruotsinsalmen taisteluun, vaikka Nassau-Siegenillä oli siihen voimakas halu. Ruotsi-Suomen saaristolaivaston tappiot olivat noin 6 alusta, joista 1 Uusimaa, 3 tykkipurtta, 1 tykkijolla ja 1 mörssäriparkassi. Kaatuneita ja haavoittuneita ilmoitettiin olleen 291, mikä taistelun kiivauden ja pitkän kestoajan huomioonottaen arvellaan olevan liian pienen. Saaristolaivasto jäi Ruotsinsalmeen, jossa 22. 7. järjestettiin suuri voitonjuhla. Kuningas jakoi juhlassa runsaasti kunniamerkkejä ja suoritti ylennyksiä. Mm. prikaatien komentajat ylennettiin eversteiksi. Ruotsinsalmen 2. meritaistelu päättyi Ruotsi- Suomen historian suurimpaan merivoittoon. Se takasi rauhanneuvotteluissa tyydyttävät rauhan ehdot ja pelasti Suomen ja Ruotsin rannikot hävitykseltä ja maihinnousulta. Tästä voitosta on kulunut nyt 178 vuotta. Tänään juhlivat voittoa Suomen laivasto ja Kotkan Rannikkopatteristo, joiden vuosipäiväksi Ruotsinsalmen voittoisa taistelupäivä on valittu. Saaristolaivaston lipusta on myös peräisin laivaston ja rannikkotykistön yksikköjen lippujen pohjaväri. Näin liehuvat samanväriset liput edelleen juhlapäivänä suuren taistelun ja voiton muistoa kunnioittamassa. KUNTO "Nyt on aikaa taas vaikka vähän kdhfätä..." s P % Mukavaa, kun asiat ovat kunnossa. r~j CgJ Toimistotyössä jaa aikaa enemmän suunnittelulle, kun työrutiinit on järjestetty mahdollisimman yksinkertaisiksi. Ammattitaidolla suunnitellut lomakkeet helpottavat työtä ja merkitsevät käyttäjille nopeutta ja varmuutta ajan ja rahan säästöä. KIINNALLISBHSB rrtar- KUNNALLINEN L O M A K E PA LV E L U Postilokero 10 200 Helsinki 10 murealla KUNTO-näkkileivällä. Se on tosi tuhtia ruokaleipää, ravitsevaa ja terveellistä. Kyllä kunnon kohottaa onhan se leivottu kokojyväm». rukiista. 16 12 VAASAN leipää f

HAMINAN SEURAHUONE Hamina AUTO-HELLBERG Kotka KARHULAN-KYMIN SÄÄSTÖPANKKI Karhula KOTKAN MEIJERI Oy Kotka KOTKAN SÄÄSTÖPANKKI Kotka LAATOKAN RT 3:n VUOSIJUHLASSA Laatokalla toiminut joukko-osasto Rannikkotykistörykmentti kolme vietti joukko-osaston perustamisen 50-vuotisjuhlaa Turussa yhdessä perinnerykmenttinsä Turun Rannikkotykistörykmentin kanssa 12. 5. 1968. Juhlien kohokohdaksi huipentui Heikkilän sotilaskodissa vietetty päiväjuhla, johon oli saapunut n. 90 entistä "Laatokan meren" puolustajaa eri puolilta maatamme. Jo 11. 5. aamupäivällä kokoontuivat juhlaan osallistuvat Turun rautatieasemalle, josta siirryttiin linja-autoilla Linnan kasarmille. Siellä nautitun lounaan jälkeen matka jatkui Turun kauniin saariston Nauvon ja Korppoon kautta Gyltön linnakkeelle, missä TurRtR:n komentaja, eversti Aarne Kurki rouvineen toivotti osanottajat tervetulleiksi. Gyltön linnakkeelta palattiin takaisin Turkuun, jossa yövyttiin. Paluumatkan aikana kirkastui aamupäivällä vallinnut sumuinen sää ja retkeläiset saivat nauttia saariston keväisistä näkymistä. Pääjuhlaa vietettiin Heikkilän kasarmin sotilaskodissa. Tilaisuuden aloitti Varuskuntasoittokunta reippaalla marssilla, minkä jälkeen majuri E. B. Liusvaara toivotti kauniissa tervehdyspuheessaan tilaisuuteen kokoontuneet sekä entiset että nykyiset rannikkojen puolustajat PUOLUSTAJAT TURUSSA tervetulleiksi. Puhuja palautti mm. mieliin ne rakkaat muistot, jotka eivät ole unehtuneet Laatokan rantojen asukkailta vuosikymmenien saatossakaan, vaan päinvastoin yhä kirkastuvat itsekullekin elämän illan lähetessä. Samalla puhuja muistutti myös siitä hyvästä yhteisymmärryksestä ja maanpuolustushengestä, jotka olivat ominaisia Laatokan puolustajille. Seuranneen musiikkiesityksen jälkeen piti juhlapuheen everstiluutnantti N. A. Simonen. Hän kosketteli puheessaan v. 1918 perustetun RT 3:n vaiheita sekä sodan että rauhan olosuhteissa ja palautti mieliin ne vaikeat ja raskaat sotavuodet, joiden aikana joutui myös Laatokan puolustus kovalle koetukselle, mutta se kesti. Se kesti osaksi myös siitä syystä, että Laatokan meren rantojen puolustuksesta vastasivat pääasiassa paikalliset asukkaat, jotka puolustivat isiltä perimiään omia kotikontujaan. Puhuja lausui muistosanat kaatuneille asetovereille ja Karjalaan jääneille vainajille. Muistosanojen päätyttyä soittokunta soitti "Oi kallis Suomen maa", jota osanottajat kuuntelivat seisoalleen nousten tehden samalla kunniaa kaikkensa antaneille aseveljilleen. Juhlapuhe jatkui. Sen loppuosalla everstiluut- Jatkuu sivulla 12 KARHULAN KAUPPALA onnittelee 50-vuotiasta KOTKAN RANNIKKOPATTERISTOA 15 11 Everstiluutnantti evp E N Simonen (vas.) luovuttamassa entisen RT 3:n muistotaulua Turun Rannikkotykistörykmentille. Taulun oikealla puolella TurRtR:n komentaja eversti Aarre Kurki, joka otti taulun vastaan ja äärimmäisenä oikealla Ent.RT 3:n Kantahenkilöstö nimisen yhdistyksen puheenjohtaja majuri evp E B Liusvaara.

K I L T A K U U L U M I S I A MERKKIPÄIVIÄ o TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI RANNIKON PUOLUSTAJAN PÄIVÄ HANGOSSA 23. 5. 1968 Neljällä linja-autolla saapui päivien osanottajia Helsingistä. Joukko koostui kilta- ja Keltaisen prikaatin aseveljistä ja heidän perheidensä jäsenistä. Puolustusvoimain aluksilla siirryttiin Russaröhön, jonne jo aikaisemmin oli kuljetettu joukko hankolaisia. Ulkosalla nautittiin luonas: hernesoppaa ja pannaria. Päiväjuhlan ohjelma suoritettiin kasarmin kentällä. Speakerina toimi N Simonen. Dragsvikin varuskunnan soittokunta, johtajana muskapt Forsberg, aloitti tilaisuuden marssilla "Vanhat toverit". Tervehdyspuheen piti rt:n tarkastaja, ev V Vuorela. Soittokunta puhalsi nyt "Vanhat jääkärit". Ev A Lyytinen piti puheen Keltaisen prikaatin taistelualueen ent RT 2:n monivuotisena komentajana. Seurasi RT 2:n kunniamarssi. Rannikonpuolustajain Killan puheenjohtaja, pääjohtaja Erkki Tuuli, puhui ja lopuksi luovutti HanRPstolle Killan pienoislipun, koska patteristo saavuttaa tänä vuonna 50-vuoden iän. Seurasi HanRPston kunniamarssi. Maamme-laulu päätti kenttätilaisuuden. Sitten siirryttiin seuraaman tykistöammuntoja. Tulenjohtajina toimivat yhl Laakso ja Rinne. Järjestäydyttiin ohimarssiin. Sen ottivat vastaan kenrl V Valve, ev V Vuorela, pääjoht E Tuuli, maj Saramo ja kaupunginjoht Berglund. Veteraanien ryhdikäs rivistö, jota komensi evltn Simonen, sai seuraajien taholta kiitosta. Noin 400-päinen vierasjoukko siirtyi laivoihin ja mantereelle. Matka jatkui linja-autoilla Henriksberg'iin, jossa aluksi juotiin kahvit. Seurasi VaaRPston suorittamat tykistöammunnat. Paluumatkalla kaupunkiin poikettiin sankarihaudalle. Soittokunta esitti aluksi Kothenin hymnin. Rannikonpuolustajain Killan sinivalkoisin nauhoin varustetun seppeleen laskivat pääjoht Tuuli, evl Simonen ja Maj Puhakka. Keltaisen prikaatin musta-punanauhoin varustetun seppeleen laskivat O Kauppila ja L Ristamo. Juhlavan tilaisuuden päätti soittokunnan soittama "Oi kallis Suomenmaa". Iltaa vietettiin hyvän asevelihengen merkeissä parissa eri oaikassa eli kerhoilla ja Hangö Segelföreningillä. N S 16 JOUKKO-OSASTOJEN VALTAKUNNALLINEN MAANPUOLUSTUSJUHLA pidetään Helsingissä Laakson ratsastuskentällä syyskuun 8 päivänä 1968 klo 15.00. Illanvietto on ravintola Sillankorvassa. Kasarmimajoitus ja -muonitus järjestetään sitä haluaville Autopatalj oonassa. Kaikkien killan jäsenien toivotaan pitävän tilaisuuden muistissaan. Majoitusta ja muonitusta haluavia pyydetään ottamaan yhteys killan sihteeriin, osoite TykK, Helsinki 86, puh 12 581/556, elokuun aikana. TURUNMAAN KILTA JÄRJESTÄÄ HUVI- TILAISUUDEN GYLTÖN LINNAKKEEN ALOKKAIDEN VALAPÄIVÄNÄ 3. 8. 1968 KLO 19.00 KORPPOON VERKANIS S A KOMMUNALGARDENin TALOSSA Hyvä linja-autoyhteys Turusta Korppooseen. Toivomme jäsenistöä runsaasti mukaan! Samalla yritetään saada tilaisuus päivällä TurRtR:n I Pston toimintatiloihin tutustumiseen. Seuratkaa TS:n Kiltapalstaa heinäkuun lopulla! Johtokunta YLENNYKSIÄ JA MITALEITA Puolustusvoimain Komentaja on 4. 6. 1968 Puolustusvoimien 50-vuotispäivänä myöntänyt puolustusvoimien kultaisen ansiomitalin Helsingin Killan puheenjohtajalle Norman Simoselle. Samana päivänä on Helsingin Sotilaspiirin päällikkö ylentänyt reservissä tai nostoväessä seuraavat ansioituneet Helsingin Killan jäsenet: vääpeliksi Yrjö Heinonen ja Tauno Sademies, ylikersantiksi Helmut Hess, korpraaliksi Johan Sundström. KILLAN JÄSEN! Sinua pyydetään suorittamaan jäsenmaksusi, 5 mk, ensi tilassa paikalliskillallesi. Mikäli joku paikalliskilloista ei jostain syystä hoida jäsenmaksujen keräystä, voit maksaa sen suoraan Killan postisiirtotilille n:o 47-64107 Rannikon Puolustajain Kilta ry, Helsinki 19. Jäsenmaksun suoritus varmistaa mm. tämän lehden saapumisen. Evl V K Lappinen 50 vuotta 19. 7. 1968 Pääesikunnan rannikkotykistötoimiston päällikkö, everstiluutnantti Veikko Lappinen täyttää 50 vuotta 19. 7. 1968. Hän on syntynyt E vi järvellä, tullut ylioppilaaksi Helsingin II Suomalaisesta Yhteiskoulusta v 1944, suorittanut aktiiviupseeritutkinnon Merisotakoulun 18. merikadettikurssilla v 1946 ja yleisesikuntaupseeritutkinnon Sotakorkeakoulun sotateknillisessä osastossa v 1955. Hän osallistui sotaan konekiväärijoukkueen johtajana Karjalan Kannaksella vv 1942 44 ja sodanjälkeisen kadettikurssin käytyään raivaustoimintaan itäisellä Suomenlahdella vv 1946 48. Vuosina 1948 51 hän toimi Haminan Rannikkolinnakkeistossa aliupseerikurssien johtajana, mittausupseerina ja tekntston päällikön sijaisena. Sotakorkeakoulun teknillisessä toimistossa vuoden ja vv 1956 64 RtKoeAs:lla mittausupseerina ja päällikkönä. 2 vuotta Tykistökoulussa opettajana toimittuaan hänet nimitettiin 30. 9. 66 everstiluutnantin virkaan ja nykyiseen toimeensa. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen toimintaan evl Lappinen on ottanut tarmokkaasti osaa mm pitkäaikaisena taloudenhoitajana ja vuodesta 1966 tämän lehden päätoimittajana. LAATOKAN... jatkoa sivulta 10 nantti Simonen luovutti TRT:lle pohjois-laatokkaa ja entisen RT 3:n rauhanaikaista aseryhmitystä kuvaavan kuparitaulun ja soittokunta esitti entisen RT 3:n kunniamarssin. TurRtR:n komentaja eversti A. Kurki otti vastaan muistotaulun mainiten kiitospuheessaan mm., että taulu tullaan sijoittamaan RT 3:a varten varattuun perinnehuoneeseen kunniapaikalle. Soittokunnan esitettyä TurRtR:n kunniamarssin juhla läheni loppuaan. Kapteeni V. E. Uski luki juhlaan saapuneet tervehdykset, joita olivat lähettäneet: kenraaliluutnantti V. Valve, M. J. Miettinen, kontra-amiraali J. K. Pirhonen, eversti V. Vuorela, V. Jatkuu sivulla 13 Rykmentin kevätkiireet aloitti kevyen patterin ampumaleiri Utössä toukokuun puolivälin jälkeen. Heti tämän jälkeen kuin komennolla "paikka vaihda" siirryttiin Kemiön minkkivaarannettuun sotaharjoitukseen Torjuntapatalj oona-kokoonpanoon yhdessä Han- RPston kanssa. Torjuntapatalj oonaa komensi TurESp:n kapt Hyppönen alijohtajinaan jalkaväen kertausharjoitusupseereita ja kadetteja. Rannikkotykkimiehille sotaharjoitus oli pitkän saaripalvelun jälkeen vaihtelua, pidettiinhän se suuressa metsässä, jossa suunnistustaitokin joutui koetteille. Lokakuun saapumiserän miehet olivat ansainneet sotilaspassinsa, kun vielä kesäkuun 4-päivän paraatissa parhaimmat oli palkittu ylennyksin ja kunniamerkein. Rykmentin pääosan paraati pidettiin Nauvossa ja II Pston paraati Uudessakaupungissa. Puolustusvoimien juhlavuoden kunnianosoituksina laskettiin seppeleet Korppoon, Nauvon, Houtskarin, Iniön ja Uudenkaupungin sankarihaudoille. Uudet alokkaat ovat taasen astuneet palvelukseen. Rykmentin uusin kasarmi Kuuskaj askarissa sai samalla asukkaansa. Pääosa alokkaista koulutetaankin tästä lähtien Kuuskaj as- jälkeen hän palveli RT l:n karissa, kun Janhualla toiminut Koulutuspatteri muuttuu kokeiluluonteisesti Reservialiupseerikouluksi elokuussa. Koulutusjärjestelyt aiheuttavat jonkinverran siirtoja henkilökunnan keskuudessa. Henkilötietoja Ylennetty ltn I Heinonen yliluutnantiksi vääp V Terho ylivääpeliksi kers S Ä Lehtovaara ylikersantiksi Kunniamerkkejä saivat kesäkuun 4. päivän "tähtisateessa" yliv P Saarinen yliv O Salminen vääp T Koskinen viestitt U-M Wahlberg talonmies K Hirvonen siivooja M Karlström ja keittäjä O Penttilä Majuri J Aron siirryttyä eläkkeelle huoltaa rykmenttiä majuri K Aronen. Viestitoimiston päälliköksi siirtyi kapt Nurmen tilalle kapt E Ahtikari HanRPstosta. Huoltotoimistosta siirtyi pois myös kapt P Koski TurESpE:an. 17

Rykmentti pääsi miehen ikään 12. 5. 68. Tällöin vietettiin runsaan kutsuvierasjoukon ja koko rykmentin henkilöstön ollessa paikalla 50- vuotisjuhlallisuuksia Suomenlinnassa. Ohjelma alkoi jo aamulla klo 09.00 juhlallisella lipunnostolla Kustaanmiekalla ja jatkui seppelten laskun jälkeen paraatilla. Paraatia komensi rykmentin komentaja ja sen otti vastaan läänimme komentaja kenrm. P. Ilmola seurassaan rannikkotykistön tarkastaja ev. V. Vuorela. Seuraavana ohjelmassa oli päiväjuhla, jonka arvokkaasta ohjelmasta mainittakoon mm. evl. J. K. Hannulan rykmentin vaiheita kosketteleva historiikki. Päiväjuhlassa luovutti rykmentin komentaja ns. Kenraalin Kannun ylil. K. Rehnbäckille viime vuoden aikana suoritetusta ansiokkaasta toiminnasta rannikko-ohjuskoulutuksen hyväksi. Iltajuhlat vietettiin perinteelliseen tapaan Suomenlinnan kerhoilla. Varusmiehillä oli vapaa pääsy Linnanmäelle huvittelemaan ja varaamaan kesäheiloja. Harvoin on kevätampumaleiriä suosinut niin ihanteellinen sää kuten tänä keväänä. Laajan ja monipuolisen ampumaohjelmiston mukaiset ammunnat saatiin läpivietyä joustavasti ja hyvin tuloksin. Ammunnat kruunasi kevyen patterin onnistunut kilpailuammunta. Rannikon puolustajan Killan plaketit luovutettiin seuraaville varusmiehille 9. 5. 68 vänr. Peltonen, Heikki Tapio, kers. Räisänen, Jarmo Kalevi, kers. Welander, Heikki Juhani, kers. Väisänen, Veikko Kalevi 10. 6. 68 korpr. Koskenkorva, Niilo, tkm. Levälampi, Keijo, tkm. Havana, Keijo Henkilötietoj a YLENNYKSIÄ evl. H. V. Seppälä ylennetty everstiksi 4. 6. kapt. T. Rönkkönen ylennetty majuriksi 4. 6. ylil. M. Peltomaa ylennetty kapteeniksi 7. 5. SIIRROT sotmest. T. Linna KarJP:aan josta pys. kom. PE:n EsikKaan 8. 7. Yliv. N. Laiho on suorittanut teknikon tutkinnon 30. 4. 68. Res.ylikersantti S. Paakki saapui palvelukseen 15. 5. Vääp. T. Koponen siirtyi eläkkeelle 17. 3. 68. Maj. L. Rannistolle myönnetty SL R 1 4. 6. Rahhoit. A. Friskille myönnetty SL R 4. 6. Konemest. A. Pennaselle myönnetty SVR M kr 4. 6. Sattuneesta syystä tapahtuneen viimekertaisen vaikenemisen jälkeen pyydämme jälleen tulla esiin tälläkin palstalla. Patteriston kevätleiri toimeenpantiin kaksiosaisena siten, että ensin suoritettiin Vanhankylänmaassa raskaan patterin tarkistusammunta kolmen päivän harjoituksen yhteydessä ja sitten Kirkonmaa Rankki alueella melkoinen määrä kevyen patterin ammuntoja sekä jv- ja it-tykkiammuntoj a. Leirillä kohdattiin samat alkuhankaluudet kuin aikaisemminkin, mutta pääosin ammunnat sujuivat hyvin. Kevyen patterin kilpailuammunta meni tykkimiesten osalta erinomaisesti. Teholukua laskevat kuitenkin tulenjohtajan ja keskiöupseerin perusteellisuudesta johtunut hidastelu sekä eräät havainto- ja komentovirheet. Bulgarian presidentin vierailu Kotkassa ja tässä yhteydessä tapahtunut patteriston asettaman kunniakomppanian tarkastaminen muodostui alkukesän runsaiden vierailujen kohokohdaksi. Henkilötietoj a Patteristossa on ylennetty kapteeniksi yliluutnantit Matti Haapanen ja Pertti Huhtanen. Yli vääpeliksi on ylennetty vääpeli Eino Nykänen, vääpeliksi ylikersantti Eero Hietala ja ylikersantiksi kersantit Matti Torkkeli, Veikko Heiskanen, Mauri Pippola ja Pauli Parkkonen. Palvelukseen on otettu kersantit Pekka Eerola ja Henry Halvorsen. LAATOKAN... Jatkoa sivulta 12 Rauhaniemi ja everstiluutnantti K. Koski sekä useat muut entisessä RT 3:ssa palvelleet henkilöt. Seurasi vapaan sanan vuoro, jonka aikana esitettiin useiden juhlaan osallistuneiden toimesta kiitollisia ja kauniita ajatuksia entiselle RT 3:lle ja sen henkilöstölle. Juhla oli koonnut yhteen nyt jo harventuneet ja harmaantuneet entisten Laatokan puolustajain "rivit". Useat tapasivat toisensa nyt vasta ensimmäisen kerran sotien jälkeen. Mielet valtasi herkistynyt, mutta silti iloinen ja harras tunne. Puheet ja musiikkiesitykset, jotka pääjuhlassa kuultiin antoivat varmaan myös nuorillekin osanottajille ajattelemisen aihetta tarkastella kansamme olemassaoloa historian totuuksien valossa ja samalla aihetta kriitillisempään suhtautumiseen nykyiseen demokraattiseen haihatteluun sekä pasifistiseen turhuuteen. Jatkuu sivulla 14 Hangon ja Vaasan Rannikkopatteristojen yhteinen kevätampumaleiri huipentui helatorstaina vietettyyn rannikon puolustajien päivään. Yhteensä noin puoli tuhatta eri puolilta Etelä- ja Lounais-Suomea saapunutta Rannikon Puolustajain Killan, sodanaikaisen Keltaisen Prikaatin jäsentä ja varusmiesten omaista sekä hankolaista yleisöä seurasi Russarön linnakkeella ja Henriksbergin maastossa pidettyjä tilaisuuksia. Etäisimmät vieraat olivat Vaasan kaupungin edustajat, jotka olivat mukana kaupunginjohtaja Järventakan johdolla. Russarössä ulkosalla nautitun kenttälounaan jälkeen olleessa kohottavahenkisessä juhlatilaisuudessa puhuivat rannikkotykistön tarkastaja, eversti Veikko Vuorela ja entisen RT 2:n komentaja, eversti Arvo Lyytinen. Juhlapuheen piti Rannikon Puolustajain Killan puheenjohtaja, pääjohtaja Erkki Tuuli. Iltapäivällä klo 13.00 antoi vääpeli Hannu Voutilainen harjoituspatterin 2. tykin miehistölle tulikomennon ja hetkeä myöhemmin peittyi maihinnousuvenettä kuvannut maalilautta ammusten iskemien nostamiin vesipatsaisiin. Tämä oli alkusoittona Hangon ja Vaasan Rannikkopatteristojen näytösammunnoille Russarössä ja Henriksbergissä. Myöhemmin iltapäivällä Hangon sankarihaudoilla pidetyn muistotilaisuuden jälkeen vieraat siirtyivät Hankoon, jossa juhlapäivä päättyi illanviettoihin paikallisilla upseeri- ja aliupseerikerhoilla. Puolustusvoimain juhlavuoden kesäkuun neljännen paraati ja päiväjuhla pidettiin Russarössä. Hangon Rannikkopatteristolle tämä päivä oli merkittävä myös sikäli, että paraatikatselmuksen yhteydessä everstiluutnantti Esko Havo luovutti patteriston ohjat everstiluutnantti Aarni Kajaanille. Hangon Rannikkopatteriston henkilökunta toivottaa vielä kerran pidetylle entiselle komentajalleen, everstiluutnantti Havolle ja hänen perheelleen menestystä uudessa kotikaupungissa Savonlinnassa. Henkilötietoja: Kapteeni Torsti Lahti ylennettiin 4. 6. 68 majuriksi. Vääpeli Mauni Niskanen ylivääpeliksi 6. 6. 68 ja ylikersantti Aarno Österlund vääpeliksi samoin 6. 6. 68. Tasavallan Presidentti on myöntänyt asentaja Volmar Ahlbergille 4. 6. 68 Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin. Maanpuolustuksen Kannatussäätiö on antanut ylikersantti Esa Antilalle 150 mk:n stipendin tutka- ja laskinmestarikurssi ll:n parhaana oppilaana. Toukokuun kahdeksantena päivänä astui patteristomme palvelukseen 19 reservin upseeria ja 13. 5. 10 reservin aliupseeria. Heille pyrittiin antamaan mahdollisimman tehokasta ja monipuolista koulutusta ennen "etelään' 'lähtöä. Patteristollamme oli nimittäin yhteinen leiri HanRPston kanssa 17 25. 5. Hankoniemellä ja välittömästi tämän jälkeen osallistuimme Lounais-Suomen sotaharjoitukseen Kemiössä. Reserviläiset "junailivat" vaativatkin tehtävänsä oikein mallikelpoisesti ja monien tuliasemien vaihtojen takia saatiin paljon kokemusta ja oppia. Kun kouluammuntakin meni melko mukavasti, niin Hankoniemeltä ja Kemiöstä jäi vain miellyttäviä muistoja. 4. 6. osallistuimme jo Vaasassa päivän juhlallisuuksiin. Ohimarssi suoritettiin poikkeuksellisesti jalan ja patteriston marssi oli läänin komentajan mielestä aivan jalkaväen veroista! Henkilötietoj a: Patteriston Komentajalle myönnetty SVR R 1 4. 6. 68 Kapteeni Tapani Penttilä vlennetty majuriksi 4. 6. 68 Palvelukseen hyväksytty kers. Kivelä ja kers. Koivumäki l.ptriin. LAATOKAN... Jatkoa sivulta 13 Mieliinpainuvaksi jäi mm. myös Turun Linnankirkossa rovasti H i 1 k e n pitämä nöyrä, ajatusrikas ja hienovarainen "kasvatusrukous" nuorisolle, jossa annettiin neuvoja ja elämänohjeita heidän toimiessaan maamme itsenäisyyden suojamuurina. Rovasti Hilke omisti osan kauniista puheestaan mukana olleille äideille äitienpäivän merkeissä. Retkeilyn ja juhlan jälkeen vietettiin vielä rattoisaa yhdessäoloiltaa Sirkkalan upseerikerhossa. Retkeilyn onnistumiseen vaikuttivat ansiokkaasti myös oppaina toimineet majurit J. S i- monen ja B. Lindqvist, jotka hoitivat tehtävänsä erinomaisesti niin autoretkellä kuin Turun Linnan esittelynkin aikana. Esitämme täten vielä kiitoksemme TurRtR:lle, sotilaskotisisarille sekä kaikille niille, jotka myötävaikuttivat mainittujen tilaisuuksien onnistumiseen. J. Väisänen 18 19

Sotainvaliidien Veljesliiton OPAS KOI RAKOU LU OY KOTKA STEVEDORING KOTKA kouluttaa maan kaikille sokeille opaskoiria OPASKOIRAKOULU kasvattaa opaskoiriksi tarvittavat koirat suurimmaksi osaksi itse. OPASKOIRIEN kehitykselle olisi muutaman kuukauden kestävä KOTIHOITO, ennen varsinaisen koulutuksen alkua, suureksi avuksi. HELSINGIN SATAMALAITOS Uskomme Teitä kiinnostavan opaskoirakoulutuksen. Yhteyden saatte osoitteellamme. Kiitoksia. OPASKOIRAKOULU Pitäjänmäki Puh. 40 64 74 % RAUMA-REPOLA OV Myymme ja ostamme ulkomaan rahaa muistakaa kun tarvitsette KAN5ALL1S0SAKE-PANKKI 20 KOTKA, KESKUSKATU 17

KYMENLAAKSON OSUUSLIIKE Kotka KYMENLAAKSON OSUUSTEURASTAMO Hamina Kotka Koria Hotelli ravintola S E U R A H U O N E Oy LARS KROGIUS Ab Helsinki LI N JA-AUTO- LIIKE O VI L K A S Kotka, Kaivokatu 14 puh. 11 090 Lounaspöytä joka päivä klo 11,00 lähtien Hyvä keittiö Tyylikäs baari Tanssimusiikkia joka ilta 2 hotellisaunaa MERIKIITO Helsinki Oy KOTKA KléEef 10 vyörengas Valitkaa autoonne renkaat, joilla on parhaat ominaisuudet. Valitkaa V kympit ja todetkaa itse. K-KAUPPIAAT J A K E S K O Hotelli PALACE Hotel Helsinki nv^kö rte LJ I RIIHIMÄKI /ld 22

VIbaкa15 i о Sotkakuja 3 А 2 HELS ГШ 20 P A U I i G I M kultakuppilaatua uudesta paahtimosta Helsinki 1968. Kunnallispaino