!"#2 KES AKUU 2013. Ostammeko liikaa?

!"#2 KES AKUU 2013 Ostammeko liikaa?

!"#2 TASS A NUMEROSSA s LUE LISAA www.jw.org/fi NUORET KANSIAIHE Ostammeko liikaa? SIVUT 8 11 r NUORET KYSYVAT ONKO ULKONAK O MINULLE PAKKOMIELLE? Aina kun katson peiliin, naen lihavan ja ruman ihmisen, sanoo nuori Serena. Olen ollut jopa nalk akuurilla, jotta laihtuisin. Jos sina olet tyytymat on ulkonak o osi, miten voit loyt a a tasapainon? (Ks. RAAMATUN OPETUKSET NUORET) 3 TARKKAILEMME MAAILMAA 4 APUA PERHEILLE Miten lopettaa mykkakoulu? 6 RAAMATUN NAK OKANTA Saatana 12 MAITA JA KANSOJA Katsaus Panamaan 14 HISTORIAN LEHDILLA Jumalan nimessa esitetty uhkavaatimus 16 SUUNNITTELUN TULOS? Ryhavalaan eva LAPSET r Lue kuvitettuja Raamatun kertomuksia. Tehtav asivujen avulla voit tutustuttaa lapsesi Raamatun henkiloihin ja moraaliperiaatteisiin. (Ks. RAAMATUN OPETUKSET LAPSET) Vol. 94, No. 6 / Monthly / FINNISH Kutakin numeroa painetaan 43 524 000 kappaletta 98 kielella Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aon Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. Awake! (ISSN 0005-237X) is published monthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483. Heratk a a!-lehden (ISSN 0784-2740) julkaisija: Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Awake!, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. 2013 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatet a an. Printed in Finland, 2013 Haluaisitko lisa atietoatai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla www.jw.org/fi tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat, PL 68, 01301 Vantaa RUOTSISSA: Vakttornet, PO Box 340, DK-4300 Holbæk, Denmark Osoitteet muissa maissa: www.jw.org/fi/ota-yhteytta

TARKKAILEMME MAAILMAA KOKO MAAILMA Maailman terveysjarjest on mukaan altistuminen dieselmoottorin pakokaasuille on yhteydessalis aanty- neeseen keuhkosyop ariskiin ja mahdollisesti myos virtsarakon syov an riskiin. IRLANTI Irlannin katolisten pappien yhdistyksen vuonna 2012 julkaiseman tutkimusraportin mukaan 87 prosenttia tuon maan katolilaisista on sita mielta, etta pappien pitaisi voida menna naimisiin, ja 77 prosenttia kannattaa naispappeutta. EL SALVADOR Vuoden 2012 huhtikuun puolivaliss a El Salvadorin viranomaiset tiedottivat, etta maassa oli lahes kolmeen vuoteen ensimmainen paiv a, jolloin ei murhattu keta an. Vuonna 2011 tuossa huumevakivallan piinaamassa maassa murhatilastot olivat maailman synkimpia: siella tehtiin 69 henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti. ETELANAPAMANNER Merenpohjan sedimentistal oydetyt fossiiliset itiot ja siitepoly paljastavat, etta Etelanapamantereella kasvoi aikoinaan palmuja ja lahes trooppista metsa a. Eoseenikauden voimakkaan lamp ojakson aikana talvet olivat leutoja ja enimmak- seen pakkasettomia eivatk a napo- jen ja paiv antasaajan lamp otilaerot olleet kovin suuria. SAHARAN ETELAPUOLINEN AFRIKKA JA KAAKKOIS-AASIA Malariala akkeiden analysointi on paljastanut, etta joissakin paikoissa la akkeet ovat usein heikkolaatuisia tai va a- rennettyja, minka vuoksi niistaonhy otya vain va- han tai ei lainkaan. Kaakkois-Aasiassa 36 prosenttia testatuista la akkeist a havaittiin va arenn oksiksi. Saharan etelapuolisessa Afrikassa vastaava luku oli 20 prosenttia. 3

APUA PERHEILLE AVIOLIITTO Miten lopettaa mykkakoulu? HAASTE Mitenonmahdollista, etta kaksi ihmista, jotka ovat luvanneet rakastaa toisiaan, kieltaytyv at edes puhumasta toisilleen moneen tuntiin tai jopa moneen paiv a an? He saattavat jarkeill a, ettaaina- kaan he eivat riitele. On- gelmaa ei kuitenkaan ole ratkaistu, eika kumpikaan tunne oloaan mukavaksi. SYITA Kostonhalu. Joillekuille mykkakoulu on keino kostaa. Kuvitellaan esimerkiksi, etta aviomies tekee viikonloppusuunnitelmia keskustelematta niista vaimonsa kanssa. Kun vaimo saa tieta aasiasta,h an suuttuu ja syytta a miesta ajattelemattomuudesta. Tam a puolestaan sanoo vaimon olevan yliherkka. Vaimo rynta atiehens ajaalkaa murjottaa. Hanen viestinsaon:sin a loukkasit minua, joten maksan samalla mitalla takaisin. Oman tahdon lapi ajaminen. Jotkut pitav at mykka- koulua saadakseen tahtonsa lapi. Otetaan esimerkki: Pariskunta suunnittelee matkaa, ja vaimo haluaisi ottaa vanhempansa mukaan. Mies esitta a vastalauseensa ja toteaa, ettah an on naimisissa vaimon, ei tam an vanhempien, kanssa. Sitten han aloittaa mykkakoulun siina toivossa, etta vaimo antaa periksi ja muuttaa mielensa. Lyhyt aikalisa voi tietenkin suoda tunteille aikaa tasaantua, kun tilanne uhkaa karata kasist a. Tall oin puhumattomuus voi olla hyvaksi. Raamattukin sanoo, ettaon aikapysy a hiljaa (Saarnaaja 3:7). Toisaalta silloin kun vaitiololla pyrita an kostamaan tai saamaan oma tahto lapi, se paitsi pitkitta a erimielisyyttamy os jayt a a puolisoiden keskinaist a kunnioitusta. Miten voitte esta at ata tapahtumasta teille? r Lis a aapuaperheilleosoitteessawww.jw.org/fi

MITA VOIT TEHDA? Mykkakoulun lopettamiseksi on tarke a atajuta,ett a se ei tuo todellista ratkaisua. Puhumattomuudella puoliso voi tosin tyydytta a kostonhaluaan tai saada toisen taipumaan tahtoonsa. Miksi kukaan kuitenkaan haluaisi kohdella tall atavoinihmist a, jota on luvannut rakastaa? Ristiriitojen ratkaisemiseen on olemassa parempiakin keinoja. Ole tarkkanak oinen. Raamatussa sanotaan, ettarak- kaus ei arsyynny (1. Korinttilaisille 13:4, 5). Ei siksi pida ylireagoida, kun toinen sanoo tuohduksissaan esimerkiksi: Sina et koskaan kuuntele tai: Olet aina myo- hass a. On pyrittav a havaitsemaan sanojen taakse kat- keytyva todellinen viesti. Esimerkiksi syytos sinaet koskaan kuuntele voi todellisuudessa tarkoittaa minusta tuntuu, etta minun mielipiteeni ei ole sinulle tar- kea. (Raamatun periaate: Sananlaskut 14:29.) Pid a puolisoasi pikemmin joukkuetoverina kuin vastustajana. Ala korota a ant asi. Jatkuessaan riita helposti pahenee. Kipakkaa sananvaihtoa voi kuitenkin esta a muuttumasta kiihkeaksi riidaksi. Miten? Kirjassa Fighting for Your Marriage sanotaan: Pehmeall a a anell a puhuminen ja kumppanin nak okannan huomioon ottaminen ovat hyviakeinojalievitt aaj annitystajaest aa riitaa pahenemasta. Useinkaan ei vaadita muuta. (Raamatun periaate: Sananlaskut 26:20.) Ala keskity vain itseesi. Raamattu sanoo: Alk o on kukaan etsiko omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua. (1. Korinttilaisille 10:24.) Jos pidat puolisoasi pikemmin joukkuetoverina kuin vastustajana, loukkaantumisen, riitelyn ja mykkakoulun todennak oisyys pienenee. (Raamatun periaate: Saarnaaja 7:9.) Mykkakoulu on ristiriidassa Efesolaiskirjeen 5:33:ssa olevan Raamatun neuvon kanssa: Rakastakoon kukin teista henkilokohtaisesti vaimoaan niin kuin itsea an; vaimolla taas tulee olla syva kunnioitus miesta an kohtaan. Voisitteko te tehda yhteisen sopimuksen siita, ettamykk akoulu ei kuulu teidan avioliittoonne? AVAINRAAMATUNKOHTIA Silla, joka on hidas vihastumaan, on runsaasti tarkkanak oisyytt a. (Sananlaskut 14:29.) Missa ei ole puita, sammuu tuli. (Sananlaskut 26:20.) Al aolehengess asi hat ainen loukkaantumaan. (Saarnaaja 7:9.) HEITAPALLOPEHME ASTI Raamattu sanoo: Olkoon puheenne aina miellyttav a a, suolalla hoystetty a, tieta aksenne kuinka teidan pita akullekin vastata. (Kolossalaisille 4:6.) Tam a totisesti soveltuu avioliittoon! Valaistaan asiaa: Kun pallottelet jonkun kanssa, heitat pallon niin, ettatoinensaa helposti kopin. Et sinkoa sita sellaisella voimalla, ettatoinen vahingoittuu. Sovella tat aperiaatetta, kun puhut puolisosi kanssa. Katkerien sanojen sinkoaminen vain vahingoittaa. Puhu sen sijaan lempeasti ja miellyttav asti, jotta puolisosi on helpompi ottaa sanasi vastaan. (Ks. Heratk a a! 8. 1. 2001.) Heratk a a! Kesakuu 2013 5

RAAMATUN N AK OKANTA SAATANA SAATANA Onko Saatana todellinen persoona? Se alkuperainen ka arme, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi, eksytta a koko asuttua maata. (Ilmestys 12:9) MITAJOTKUTSANOVAT? Joidenkin mielesta Saatana eli paholainen ei ole persoona vaan pikemminkin abstrakti, jokaisessa oleva pahan ominaisuus. MITA RAAMATTU SANOO? Saatana on todellinen persoona. Han on kapinallinen enkeli, Jumalaa vastustava henkiolento. Raamatussa hant a sanotaan tam an maailman hallitsijaksi (Johannes 12:31). Han kaytt a a valheellisia tunnusmerkkeja ja petosta saavuttaakseen tavoitteensa (2. Tessalonikalaisille 2:9, 10). Raamattu kertoo era ast a keskustelusta, jonka Saatana ja Jumala kaviv at taivaassa. Jos Saatana olisi vain vertauskuva jokaisessa olevasta pahasta, miten Jumala, joka on taydellinen ja moraalisesti moitteeton, olisi voinut puhua jonkin itsessa an olevan pahan kanssa? (5. Mooseksen kirja 32:4; Job 2:1 6.) Saatana on selvastikin todellinen persoona, ei pelkka pahan ominaisuus. MIKSI TAM AN PITAISI KIINNOSTAA SINUA? Saatana haluaa meidan uskovan, ettah an on kuvitteellinen olento, ja hanen vaikuttimensa ovat samat kuin rikollisella, joka salaa identiteettinsavoi- dakseen jatkaa toimintaansa ja am att a kiinni. Suojellaksemme itseamme Saatanan vaikutukselta meidan on ensin uskottava, ettah an on olemassa. r Lis a a vastauksia raamatullisiin kysymyksiin osoitteessa www.jw.org/fi

MITAJOTKUTSANOVAT? Monet uskovat Saatanan asuvan maanalaisessa tulisessa helvetissa. Toisten mielestah an on pahojen ihmisten sisall a. MITA RAAMATTU SANOO? Saatana on henkiolento, joten han asuu nakym att om ass a maailmassa. Jonkin aikaa Saatana sai liikkua vapaasti Jumalan ja uskollisten enkelien asuinpaikassa (Job 1:6). Nyt hanet on kuitenkin karkotettu Jumalan lasn aolosta, ja hanet ja muut pahat henkiolennot on suljettu maan laheisyyteen (Ilmestys 12:12). Merkitseekot amasit a, etta Saatana asuu tietyssa paikassa maapallolla? Esimerkiksi muinaista Pergamonia sanottiin kaupungiksi, jossa Saatana asuu (Ilmestys 2:13). Tuo ilmaus viittasi kuitenkin siihen, etta kaupunki oli saatananpalvonnan keskus. Saatana ei asu missa an kirjaimellisessa paikassa maapallolla. Raamatussa sanotaan sen sijaan, etta kaikki asutun maan valtakunnat ovat hanen (Luukas 4:5, 6). MITA RAAMATTU SANOO? Saatana on onnistunut johtamaan harhaan suurimman osan ihmiskunnasta, joka on siten joutunut hanen valtansa alaisuuteen (2. Korinttilaisille 11:14). Tam aselitta a osaltaan sen, miksi ihmiset eivat ole kyenneet muuttamaan maailmaa paremmaksi. Raamatussa kerrotaan myos a aritapauksista, joissa Saatana tai muut kapinalliset enkelit ovat ottaneet ihmisia valtaansa ja vahingoittaneet heita fyysisesti (Matteus 12:22; 17:15 18; Markus 5: 2 5). MITAVOITTEHD A? Meidan ei tarvitse pelat a Saatanaa. Valtty aksemme joutumasta hanen vaikutuksensa alaisuuteen meidan on oltava selvilla siita, miten han ohjailee ihmisia, jottemme ole tietam att omi ah anen suunnitelmistaan (2. Korinttilaisille 2:11). Raamattua lukemalla saamme tarke a atietoah anen kaytt amista an taktiikoista ja voimme valtty ajoutumastah anen uhreikseen. Hankkiudu eroon kaikesta demonismiin liittyvast a(apostolien teot 19:19). Tah an sisaltyv at muun muassa spiritismiin tai ennusteluun liittyvat amuletit, painotuotteet, videot, musiikki ja tietokonesovellukset. Raamattu kehottaa: Vastustakaa Panettelijaa, niin han pakenee teista. (Jaakobin kirje 4:7.) Tottelemalla Raamatun viisasta neuvoa voit suojella itseasi Saatanan ilkeilta juonilta (Efesolaisille 6:11 18). Miss a Saatana asuu? Voi maata, silla Panettelija [Saatana] on tullut alas teidan luoksenne. (Ilmestys 12:12) Pystyyk o Saatana vahingoittamaan tai ohjailemaan ihmisi a? Koko maailma on paholaisen vallassa. (1. Johanneksen kirje 5:19) Heratk a a! Kesakuu 2013 7

KANSIAIHE Mik a saa meid at ostamaan? Vuonna 2012 julkaistussa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa puolet vastaajista myonsi ostavansa tavaroita, joita he eivat todellisuudessa tarvitse. Kaksi kolmasosaa arveli, ettaihmiset ostavat liian paljon. Tallainen ajatus ei ole taysin tuulesta temmattu. Monet kuluttajat ovat joutuneet velkakierteeseen. Tutkijoiden mukaan paljo kuluttaminen ei tee ihmista tyytyvaiseksi vaan voi sen sijaan aiheuttaa stressia ja murhetta. Mika sitten saa meidat ostamaan? KAUPPAMAAILMA pommittaa kuluttajia herkeam att a mainoksilla. Pa am a ar a- na on muuttaa mielihalut tarpeiksi. Mainostajat tietav at, ettakuluttajiaohjaavat pitkalti tunteet. Tam an vuoksi mainoksista pyrita an tekema an mahdollisimman vetoavia ja ostamisesta mahdollisimman nautinnollista. Kirjassa Why People Buy Things They Don t Need sanotaan: Suunnitellessaan jonkin tuotteen hankkimista kuluttaja usein nakee haaveissaan, miten han etsii tuotetta, loyt a asenjaostaasenomak- seen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ostosten teko voi kiihdytta aihmisi a siina ma arin, etta he saattavat jopa kokea adrenaliiniryopyn. Markkinoinnin asiantuntija Jim Pooler sanoo: Mikali kauppias vaistoaa tam an henkisen tilan, han voi kaytt a a sitahyv akseen ja hyodynt a a asiakkaan kasvanutta innostusta ja heikentynytta puolustusta. Miten voit valtty ajoutumastaovelien mainostajien uhriksi? Tyonn atunteet syrja an ja vertaa heidan lupauksiaan tosiasioihin.

LUPAUS: Elam anlaatusi kohenee On aivan luonnollista haluta parempaa elam a a. Mainostajat uskottelevat, etta kaikki toiveemme, kuten parempi terveys, turvallisuus, stressitto- mampi elam ajahyv at ihmissuhteet, voidaan toteuttaa oikeanlaisilla hankinnoilla. TODELLISUUS: Kun tavaroiden ma ar a kasvaa, elam anlaatu voi pikemminkin heikentya. Mitaenemm an on tavaroita, sitaenemm an tarvitaan aikaa ja rahaa niista huolehtimiseen. Velka aiheuttaa stressia, ja perheelle ja ystaville ja av a- hemman aikaa. Periaate: Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hanen ela- mans a ei johdu siita, mitah an omistaa. (Luukas 12:15.) LUPAUS: Arvosi toisten silmissa kasvaa Harva myont a a ostavansa jotain siksi, ettavoisitehd avaikutuksen muihin. Jim Pooler kuitenkin toteaa: Kun ihminen tekee ostoksia, tarke a a roolia nayttelee halu kilpailla ystavien, naapurien, tyotove- rien ja sukulaisten kanssa. Tast a syysta mainoksissa esiintyy usein menestyvia, vaiku- Kuntavaroidenm aar a kasvaa, elam anlaatu voi pikemminkin heikentya. tusvaltaisia ihmisia. Mainosten viesti on: Voit olla yksi heista! TODELLISUUS: Jos ma arittelee oman arvonsa vertailemal- la itsea an toisiin, ei koskaan ole tyytyvainen. Kun yksi taso on saavutettu, alkaa oitis havitella seuraavaa. Periaate: Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa. (Saarnaaja 5:10.) LUPAUS: Voit naytt a a, kuka olet Kirjassa Shiny Objects sanotaan: Yleinen tapa kertoa muille, kuka on (tai haluaisi olla), on kaytt a ajaesitell a omaisuuttaan. Mainostajat ovat tast aselvill a, ja he yritta- vat saada ihmiset yhdista- ma an tuotemerkit erityisesti luksusmerkit tietynlaiseen elam antapaan ja tietynlaisiin arvoihin. Millaisena naet itsesi, ja millaisena tahtoisit muiden nake- van sinut? Tyylikka an a? Urhei- lullisena? Tahdotpa millaisen imagon tahansa, mainostajat lupaavat, etta saat haluamasi yksinkertaisesti ostamalla oikean merkkituotteen. TODELLISUUS: Mika an tuote ei voi muuttaa ihmista tai antaa hanelle ihailtavia ominaisuuksia, kuten rehellisyyttajanuh- teettomuutta. Periaate: Alk o on teidan kaunistuksenne olko kultakoristeiden yllenne panemista tai pa allysvaippojen kaytt amista, vaan olkoon se sydamen salainen ihminen. (1. Pietarin kirje 3:3, 4.) Tasapainoinen n akemys omaisuudesta Mainostajien lupaukset harvoin vastaavat todellisuutta. On kuitenkin olemassa luotettava tasapainoisen, onnellisen elam an opas. Kaikki tass a kirjoituksessa mainitut periaatteet ovat Jumalan sanasta Raamatusta. Raamatussa ei tuomita tavaroiden omistamista, mutta siina osoitetaan, etta ihminen on onnellisempi, jos hanen elam antapansa on vailla rahanrakkautta (Heprealaisille 13:5). Heratk a a! Kesakuu 2013 9

Miten pita a kuluttaminen hallinnassa? Sen lisaksi ettameit a pommitetaan mainoksilla, omat tunteemme ja tottumuksemme voivat saada meidat ostamaan liikaa. Seuraavassa on kuusi ehdotusta, jotka voivat auttaa pitam a an kuluttamisen hallinnassa. 1. Karta herateostoksia. Onko sinusta mukavaa kayd a ostoksilla ja tehdahyvi a loyt oj a? Siina tapauksessa sinulla voi olla taipumus herateostosten tekoon. Kannattaakin miettia realistisesti, mitajonkin tuotteen ostaminen, omistaminen ja ylla- pitaminen vaatii pitkall aaikav alilla. Muistele aiempia herateostoksiasi, joita myo- hemmin kaduit. Ja ahdyttele hetki ennen lopullisen pa at oksen tekoa. 2. Ala osta kohentaaksesi mielialaasi. Ostosten teko saattaa hetkellisesti lievitta a pahaa oloa. Kielteisten tunteiden palatessa paine hakea helpotusta ostamisesta saattaa kuitenkin olla entista suurempi. Sen sijaan etta pyrkisit kohentamaan mielialaasi ostelemalla, tukeudu ystaviisi tai lahde kavelylle tai harrasta jotain muuta liikuntaa. Nykyaikaisia markkinointimenetelmi a Sen lisaksi etta mainostajat kaytt av at televisiota, painotuotteita ja internetia, he hyodynt av at monia pitkalle kehitettyja markkinointimenetelmia. TUOTESIJOITTELU: Tietyt tavarat ja tuotemerkit vilahtelevat televisioohjelmissa, elokuvissa ja videopeleissa. PIILOMARKKINOINTI: Maksetut edustajat kaytt av at tuotteita jokapaiv aisess ael amass ajapuhuvat niista innostuneesti paljastamatta, etta he saavat siita rahaa. SUOSITTELUMARKKINOINTI: Suosittelijaa kehotetaan kommentoimaan jonkin yrityksen tuotteita ystavilleen ja puhumaan niista sosiaalisessa mediassa. Vastineeksi saatetaan tarjota tuotenaytteit ataimuita palkkioita. r Lis a aapuaperheilleosoitteessawww.jw.org/fi

3. Alapid a ostoksilla kaymist aajanvietteena. Valtaisat ostoskeskukset ovat tehneet ostamisesta viihdetta. Vaikka ostoskeskuksessa tai nettisivuilla voi kierrellavainhuvinvuoksi,onhyv a muistaa, etta suuri osa siita, mitasiell aonn ahta- vissa, on suunniteltu nimenomaan herat- tam a an ostohalu. Lahde ostoksille vain silloin, kun tarvitset jotain, ja osta vain se, mita olet suunnitellut. 4. Valitse seurasi huolellisesti. Ystaviem- me elam antyyli ja puheenaiheet vaikutta- vat suuresti mielihaluihimme. Mikali ostat liikaa siksi, etta haluat olla samanlainen kuin ystav asi, valitse ystavi a, joille raha ja tavarat ovat vahemm an tarkeit a. 5. Kayt a luottokorttia harkiten. Luottokortilla on helppo ostaa murehtimatta seurauksia. Pyri maksamaan koko luottokorttivelkasi joka kuukausi. Ota selva a luottokorttiisi liittyvista koroista ja maksuista ja vertaile eri korttivaihtoehtoja loyt a aksesi edullisimman. Ole varovainen sellaisten premium-korttien suhteen, joiden luottokustannukset ovat tavallista suuremmatjajotkatarjoavattarpeettomia etuja. Ala maksa suuria hankintoja luotolla vaan sa ast a niitavartenjaosta ne kateisell a. 6. Ole selvilla taloudellisesta tilanteestasi. On helppo ostaa liikaa, jos ei tieda tarkkaan, paljonko rahaa on kaytett avissa. Pida kirjanpitosi ajan tasalla ja ota huomioon koko taloudellinen tilanteesi. Laadi realistinen kuukausisuunnitelma, joka perustuu tuloihisi ja aiempiin menoihisi. Seuraa rahankaytt o asi ja vertaa sita suunnitelmaasi. Jos sinulla on raha-asioihin liittyvia kysymyksia, pyydaapualuo- tettavalta ystav alt a. Miten suojella lasta kulutuskulttuurilta? Lapset ovat ymmarrett av astikin mainostajien erityinen maalitaulu. Nuoret ostavat tavaroita ja kaytt av at rahaa enemman kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teini-ikai- set kuluttavat vuosittain miljardeja dollareita. Tutkija Juliet Schorin mukaan lapset, jotka ovat syvall a kulutuskulttuurissa, karsiv at muita useammin lapsuusian masennuksesta ja ahdistuneisuudesta ja heillaonkeskim aar aist a huonompi suhde vanhempiinsa. Seuraavassa kerrotaan, millak aytann on tavoilla jotkut vanhemmat ovat pyrkineet suojelemaan lapsiaan. VALISTA: Lapsia ei voi suojella mainonnalta taysin, koska sita on kaikkialla. Siksi olemme selittaneet tytoille, etta mainostajilla on selva tavoite: pa ast ak asiksi ihmisten rahoihin. Mainostajat eivat ajattele meidan parastamme. (James ja Jessica.) OLELUJA: Lapsetvoivatk artta a jotain tavaraa viimeiseen saakka. On tarke a aollaantamatta periksi. Vahitellen he oppivat, ettei kaikkea voi saada. Keskustelimme usein siita, miten voimme tytart amme kasvattaessamme olla tasapainoisia ja mihin asettaa rajat. (Scott ja Kelli.) RAJOITA ALTISTUMISTA MAINONNALLE: Meidan perheessa katsotaan hyvin vah an televisiota. Se ei vain ole meilla tapana. Teemme sen sijaan kaikkea muuta: laitamme ruokaa ja syomme yhdessa, ja pojat ovat kovia lukemaan. (John ja Jenniffer.) Heratk a a! Kesakuu 2013 11

MAITA JA KANSOJA PANAMA Katsaus Panamaan Panaman kanava San Blasin saaristo PANAM A P A N A M A PANAMA tunnetaan luultavasti parhaiten Atlantin ja Tyynenmeren yhdistav ast a kanavastaan. Koska maa liitta a toisiinsa Pohjois- ja Etela-Amerikan, se yhdista amy os naiden kahden alueen asukkaita. Panamalaiset edustavatkin useita rotuja ja kulttuureja. Suuri osa vaest ost aonalkuper aisasukkaiden ja eurooppalaisten jalkel aisi a. Kun espanjalaiset loyt oretkeilij at saapuivat Panamaan vuonna 1501, he kohtasivat lukuisia alkuperaisyhteis oj a, joista osa on olemassa edelleen. Naihin kuuluvat muun muassa gunat (aiemmin kunat). Monet heistaasuvatalkuper aisvaest on asuttamalla alueella San Blasin saaristossa seka Karibian-

TIESITKO? Panamassa elav a zetekinsammakko (Atelopus zeteki) heiluttaa raajojaan houkutellakseen puolisoehdokkaita ja varoittaakseen kilpakosijoita. Guna-nainen, jolla on ylla an kirkasvarinen, alikeompelutekniikalla valmistettu mola-pusero, kadess a an lemmikkiapina. meren puoleisella rannikolla Panaman ja Kolumbian rajan tuntumassa. He kasvattavat oman ravintonsa ja metsast av at seka kalastavat puunrungosta koverretuilla kanooteilla. Kun guna-mies avioituu, han muuttaa asumaan vaimon perheen luo ja tekee tyot a heille. Jos vaimo aikanaan synnytta atytt aren, mies perheineen voi muuttaa muualle ja perustaa oman kodin. Panamassa on kolmisensataa Jehovan todistajien seurakuntaa. Kokouksia pideta an paitsi espanjaksi myos englannin, gudzaratin, ˇ gunan, haitinkreolin, kiinan ja ngaberen kielellasek a panamalaisella viittomakielella. Asukkaita: 3 629 000 Pa akaupunki: Panam a Virallinen kieli: Espanja Valtiomuoto: Perustuslaillinen demokratia Ilmasto: Trooppinen Luonto: Viileita vuoristometsia seka savanneja ja sademetsia. Rannikoita reunustaa yhteensa runsaat 1600 saarta. Sivut 12 ja 13: Panaman kanava: Alvaro Leiva/age fotostock; guna-nainen: Wolfgang Kaehler/SuperStock; sammakko: Courtesy Brian Gratwicke; vene: Michel Renaudeau/age fotostock Heratk a a! Kesakuu 2013 13

HISTORIAN LEHDILL A EL REQUERIMIENTO INTERFOTO/Alamy JUMALAN NIMESS A esitetty uhkavaatimus Jos ette naintee hy okk a an kimppuunne Jumalan avulla ja kayn sotaa teita vastaan joka taholta kaikin mahdollisin keinoin ja alistan teidat kirkon ja hanen Majesteettinsa ikeen alle ja teen teidat kuuliaisiksi ja otan vaimonne ja lapsenne ja teen heistaorjia ja vien omaisuutenne ja aiheutan teille kaikkea mahdollista pahaa. Siitaseuraavakuolemajavahinkotulee olemaan omaa syytanne, ei Majesteetin eikameid an. LYHYESTI ( El Requerimiento oli uhkavaatimus, jonka espanjalaiset konkistadorit esittivat valloittaessaan Amerikkaa 1500-luvulla. ( Alkuperaisasukkaita vaadittiin tunnustamaan katolisen kirkon valta. ( Uhkavaatimus luettiin a aneen espanjaksi tai latinaksi paikallisille asukkaille, jotka eivat osanneet kumpaakaan kielta. ( Uhkavaatimus oli Amerikan historian jarkytt avimpi a julistuksia. K AIKISTA koskaan esitetyista virallisista julistuksista tam a lienee eriskummallisimpia. Se on osa el Requerimientoa, uhkavaatimusta, joka espanjalaisten konkistadorien taytyi 1500-luvulla lukea a aneen heidan valloittaessaan alueita Amerikan mantereelta. Mika konkistadorien viesti paikallisille oikeastaan oli? Miksi he esittivat tallaisen uhkavaatimuksen? Pakkoka annytyst a Pian sen jalkeen kun Kolumbus oli astunut jalallaan Amerikan mantereelle vuonna 1492, sekaespanjalaiset etta portugalilaiset alkoivat vaatia uusia alueita hallintaansa. Molemmat kansakunnat pitivat paavia Kristuksen edustajana maan pa all a, joten he pyysivat hant aratkaisemaan kiistan. Paavin ohjauksessa kirkko jakoi alueet Espanjan ja Portugalin kesken. Ehtona oli, etta molemmat maat lahett aisiv at lahetyssaarnaajia ka annytt am a an alkuperaisasukkaita. Sita mukaa kuin alueita valloitettiin, Espanjan hallitsija yritti laillistaa konkistadorien harjoittaman riiston. Espanjalaiset vaittiv at, etta koska paavi toimi Jumalan puolesta antaessaan maat heidan hallintaansa, konkistadorit olivat vapaita menettelema an mielensa mukaan alkuperais- asukkaiden ja heidan omaisuutensa suhteen sekarajoit- tamaan heidan vapauttaan.

Jarkeiltiin, ettav akivallan kaytt ooli oikeutettua, jos siihen oli hyvat syyt. Siksi Espanjan taytyi keksiahyv at syyt. (Jesuiitta Francis Sullivan, teologian professori.) Paavi Aleksanteri VI: The Art Gallery Collection/Alamy; intiaanit: SuperStock Espanjalaiset laativat asiakirjan, jossa paavin pa at os ilmoitettiin paikallisille asukkaille. Nait a vaadittiin omaksumaan kristillisyys ja tulemaan Espanjan kuninkaan alamaisiksi. Mikali alkuperaisasukkaat vastustelivat, espanjalaiset katsoivat, ettaheill aolioikeusk aydasotaan aita vastaan Jumalan nimessa. Ep aoikeudenmukainen, jumalaton, p oyristytt av a Espanjan hallitsija luetutti uhkavaatimuksen rauhoitellakseen omaatuntoaan ja antaakseen oikeutuksen siirtomaiden valloitukselle. Konkistadorit lukivat julistuksen usein laivan kannella ennen hyokk ayst a tai maihin noustuaan asukkaille, jotka eivat osanneet eurooppalaisia kielia. Valist a se luettiin tyhjille majoille, joiden asukkaat olivat paenneet kauhun vallassa. Tam apakkok aannytys johti veriloylyihin. Esimerkiksi Chilessa teurastettiin era ass a vuonna 1550 kaydyss ataistelussa parituhatta araukaania. Konkistadori Pedro de Valdivia kertoi eloon ja aneist a kuninkaalle: Kahdeltasadalta katkaistiin kadet ja nenaheid an niskoittelunsa takia; olinhan monta kertaa lahett anyt heidan luokseen sanansaattajia ja esittanyt heille Teidan Majesteettinne antamat kaskyt [uhkavaatimuksen]. Uhkavaatimuksen lukeminen on ehka tyynnyttanyt maahantunkeutujien omaatuntoa, mutta heidan uskontonsa houkuttavuutta se ei ollut omiaan lisa am a an. 1500-luvulla elanyt lahetyssaarnaaja ja munkki Bartolom edelascasas, joka oli omin silmin nahnyt, mita uhkavaatimus sai aikaan, kirjoitti: Miten epaoikeudenmukainen, jumalaton, poyris- tyttav a, jarjet on ja mieleton tam ak asky olikaan! Siita, mil- laista hape a a se aiheutti kristilliselle uskolle, en aio puhua. Kronikoitsija Gonzalo Fern andez de Oviedo valitti, etta Amerikan alkuperaisasukkaiden julma kohtelu antoi naille erittain huonon ensivaikutelman kristillisyydesta. Onko Jumalan syy, etta poliittiset ja uskonnolliset vallankaytt aj at syyllistyivat tallaisiin julmuuksiin hanen nimessa an? Raamatussa sanotaan: Kaukana olkoon tosi Jumalasta, ettah an toimisi jumalattomasti, ja Kaikkivaltiaasta, ettah an toimisi epaoikeudenmukaisesti! (Job 34:10.) Joidenkin l ahteiden mukaan uhkavaatimuksen lukeminen lopetettiin vuonna 1573. AIKAJANA 1492 ) Kolumbus saapuu Uuteen maailmaan Noin 1493 ) Paavi Aleksanteri VI antaa Espanjan ja Portugalin kuninkaille hallintaoikeuden loydettyihin alueisiin 1513 ) Uhkavaatimus otetaan kaytt o on 1550 ) Noin 2 000 araukaania surmataan Chilessa 1573 ) Espanjan kuningas lakkauttaa virallisesti uhkavaatimuksen kayt on Heratk a a! Kesakuu 2013 15

SUUNNITTELUN TULOS? Ryh avalaan ev a T AYSIKASVUINEN ryhavalas on suurempi ja painavampi kuin linja-auto. Siita huolimatta tam a valtava nisak as sukeltelee ja ka antyilee vedessah ammastytt a- van nopeasti ja ketterasti. Miten se on mahdollista? Se johtuu osittain sen rintaevien kuhmuroista. Mieti: Useimmilla valailla evien etureuna on silea. Ryhavalaalla niissa on kuitenkin poikkeuksellisen suuria kuhmuroita. Valaan uidessa vesi virtaa kuhmuroiden yli, jolloin muodostuu lukuisia pyorteit a, jotka lisa av at veden nostetta. Tam an ansiosta valas voi pita aev an kohtauskulman suurena nopeuden silti karsim atta. Tall oin kuhmurat myos vahen- tav at veden vastusta, mistaon merkittav a ahy otya, koska valaan evien pituus on perati noin kolmannes sen ruumiin pituudesta. Tutkijat pyrkivat soveltamaan tat atietoasuunnitellessaan tehokkaampia perasimi a, vesiturbiineja, tuulivoimaloita ja helikopterin roottorin lapoja. Mita ajattelet? Onko ryha- valaan eva evoluution vai suunnittelun tulos? s n o Tamalehtija aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa www.jw.org/fi tai lue koodi g13 06-FI