Luova tuho ja metsäbiotalouden tulevaisuus Lauri Hetemäki Ohjelmajohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Studia Forestalia, Joensuu, 11.12.2014
Esityksen sisältö ja rakenne 1. Suomen metsäalan toimintaympäristön muutokset 2. Näkymät nykyisille ja uusille metsäteollisuustuotteille 3. Tuotteisiin liittyvät palvelut 4. Venäjän metsäalan kehitys ja vaikutukset 5. Loppukommentti 21.1.2015 2
Taustakirjallisuutta 21.1.2015 3
Esityksen tausta Suomen metsäala ja sen toimintaympäristö ovat rakenteellisessa muutoksessa, joka on merkittävin sitten 1800-luvun lopun (tervan vienti loppui, sahateollisuuden nousu, massanja paperin valmistus alkoi) Suomen metsäala on jo luovaan tuhon prosessissa, ja se tulee jatkumaan tulevina vuosikymmeninä Tilanne edellyttää muutoksia ajattelutavassa, tavoitteissa, strategioissa ja niitä tukevassa politiikassa 21.1.2015 4
Euroopan ja Suomen metsäalat ovat parhaillaan luovassa tuhossa Joseph Schumpeter 21.1.2015 5
Esimerkki luovasta tuhosta 21.1.2015 6
2000-luvun alun kolmanneksen peukalosääntö Suomen metsäteollisuuden kehitys 2000-luvulla on ollut tuotannon määrän, bruttoarvon, kotimaisten investointien ja työllisyyskehityksen perusteella alamäkeä Monet alan keskeisistä tunnusluvuista ovat tällä vuosituhannella pienentyneet suurin piirtein kolmanneksen niiden huippuluvuista Tämä alamäki ei ole pelkästään laman seurausta (se alkoi jo ennen sitä), vaan merkittävässä määrin rakenteellista Tuleva suhdannenousu ei tule näitä ongelmia pyyhkimään pois 21.1.2015 7
Nykytuotteiden kehitysnäkymät Paperiteollisuuden kapasiteetti Suomessa tulee edelleen vähenemään; RISI (2013) arvioiden mukaan 36 % 2012 > 2028 Kartonkiteollisuuden voi pysyä nykytasolla Nykyisiä sellutehtaita hyödynnetään myös jossain määrin tekstiiliteollisuuden ja yhdyskuntien energiatarpeisiin Puutuoteteollisuus suuri kysymysmerkki. Kysyntä maailmalla kasvaa, mutta paraneeko Suomen kilpailukyky ja alan rakenne? Nykytuotteita valmistetaan Suomessa vielä 2020, mutta vähemmän 21.1.2015 8
Metsäteollisuuden tuotanto 1990-2014e ja arviot vuoteen 2020 16 14 Paperi ja kartonki miljoonaa kuutiota tai tonnia 16 14 12 10 8 6 Havusahatavara Sellu X 4 4 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tilastot: METINFO & Metsäteollisuus ry X = Hetemäk i & Hänninen (2009) ennusteet 21.1.2015 9 e e e X X X 12 10 XX 8 6
Metsäteollisuuden tuotanto muuttaa yhä enemmän Pohjoisilta havumetsävyöhykkeiltä sinne, missä asiakkaat ovat, puut kasvavat nopeasti ja työvoima on halpaa 21.1.2015 10
Entä uudet puuhun perustuvat tuotteet? Puustahan voi tehdä mitä vain! 21.1.2015 11
Tuotteiden ja toimilaojen monipuolistuminen Forest biomass Increasing demand in textile markets to replace e.g. cotton and polyester Biofuels Increasing demand in transportation sector Increasing demand for low CO 2, healthy and cost competitive construction material 21.1.2015 12
Metsäteollisuudesta biotalouteen Puunjalostuksen tulevaisuus on puukemiassa ja tuotteissa, jotka integroituvat osaksi muita toimialoja Nämä toimialat hyödyntävät puun ainesosia mitä moninaisimpiin tuotteisiin (kemianteollisuus, energiateollisuus, elintarviketeollisuus, lääketeollisuus, jne.) Vuonna 2020 puunjalostus on jo hajautunut useille eri toimialoille siinä määrin, että sanat metsäteollisuus tai metsäsektori nykyisessä muodossaan ovat jo menettämässä merkitystään 21.1.2015 13
Esimerkki muutoksesta biotalouteen Sellutehdas tänään Konsepti: yksi yritys Energiakäyttö: uusiutuvat + fossiili Biotuotetehdas huomenna Konsepti: yritysten ekosysteemi Energiakäyttö: 100% uusiutuvia Sellua 0.5Mt 340 M /vuosi Sellua 1.3Mt 2017 800 M /vuosi Kemikaaleja, energiaa, yms. 2020 - yli 1 mrd. /vuosi 21.1.2015 14
Metsä-Groupin Äänekosken investointi riippu pitkälti siitä, miten sellun vientihinnan odotetaan kehittyvän 2017- Suomen valkaistun havusellun viennin yksikköarvo 1991-2014 700 650 Yksikköarvo euroa/tonni 700 650 600 600 550 500 Kesk iarvo 2008-2014 550 500 450 Kesk iarvo 2000-2007 450 400 350 300 Tilastot: METINFO Kesk iarvo 1990-1999 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 21.1.2015 15 400 350 300
Mutta, rakenteelliset kilpailukykytekijät muuttavat puunjalostuksen mittakaavaa Suomessa Suomi on pieni avoin talous, jonka rooli globaalitaloudssa on muuttumassa Nykyisen laajuinen raaka-aineiden, koneiden ja komponenttien teollinen jalostaminen ei näytä olevan Suomen tie 2000-luvun maailmantaloudessa (tai useiden OECD-maiden) Suomi ei todennäköisesti jatkossa valmista puunjalosteita 80 miljoonalle kuluttajalle, kuten tänään paperia ja kartonkia Sen sijaan tuotteisiin liittyvien palveluiden merkitys korostuu jatkossa 21.1.2015 16
Tulevien vuosien iso haaste Kuinka Suomen metsäala selviää sakkausvaiheesta 2015-2020? Sakkausvaihe = nykyinen metsäteollisuus ei tuo uutta nostetta, eikä uudet tuotteet ja palvelut vielä ehdi laajamittaisesti markkinoille 21.1.2015 17
Kohti palvelutaloutta: Mikä merkitys metsäalalle? 21.1.2015 18
Palveluiden kasvunäkymät perustuvat: Palveluiden globaaliin kysynnän kasvuun Suomen suhteellisiin kilpailukykyvahvuuksiin Teknologisen kehityksen (digitalisoituminen) mahdollistamiin uusin palveluliiketoimintoihin Tarpeeseen löytää uusia korkean jalostusarvon liiketoimintoja Suomen metsäalalla 21.1.2015 19
Perinteinen ajattelutapa 3 erillistä talouden sektoria (esim. kansantalouden tilinpidossa) Teollisuus Alkutuotanto Palvelut 21.1.2015 20
Uusi tilanne Sektorit yhdistyvät ja niiden erot ovat yhä enemmän veteen piirretty viiva Teollisuus Alkutuotanto Palvelut 21.1.2015 21
Sektorit ovat saman arvoketjun eri osia Vaikka tilastot vielä noudattavat vanhaa jakoa, toiminnassa on syytä unohtaa talouden sektorien kolmijako Teollisuus ja alkutuotanto ovat palveluvaltaistuneet tai palvelut ovat teollistuneet ja siirtyneet myös luonnonvaroihin (ekosysteemipalvelut) Sektoriajattelun sijasta tärkeätä miettiä liiketoimintoja, joilla on melkein aina joku luonnonvara-, teollinen-, palvelu-, digitaalinen ja aineettomien oikeuksien ulottuvuus 21.1.2015 22
Suomen metsäalan vahvuus yhä enemmän hymyilevän arvoketjun alku- ja loppupäässä Jalostusarvo / työtunti Kuva esitelmästä: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy, ETLA, 7.10.2010 T&k&i Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Brändäys Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Jakelu Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Panokset Tuotanto Tuotos 21.1.2015 23
Mitä palvelut voisivat tarkoittaa metsäalalla? 21.1.2015 24
Metsäalan palvelut: Kaikki kasvussa 2. Metsätalouden palvelut: suunnittelu, neuvonta, koulutus, T&K, inventointi, hallinto, konsultointi, jne. 1.Teollisuuden palvelut: pääkonttoritoiminnnot, suunnittelu, ohjelmointi, huolto ja ylläpito, markkinointi, patentit ja lisenssit, T&K, konsultointi, jne. 3. Metsien palvelut: matkailu- ja virkistys; metsästys, marjastus, hiilensidonta, kulttuuri, jne. 21.1.2015 25
Esimerkki mihin voidaan mennä: Kakkosnelosesta CLT-moduleihin 21.1.2015 26
Kakkosnelosen arvosta edelleen merkittävä osa tulee raaka-aineesta ja sahauksesta Metsänomistaja = 35 % Tukku- ja vähittäiskauppa = 33 % Sahayritys = 18 % Korjuu- ja kuljettajayritys = 9 % Energiayritys = 3 % Raaka-aine ja sahaus 50-55% tuotteen arvosta Palvelut, jakelu,... 45-50 % Lähde: Ali-Yrkkö, J. 2013. Mysteeri avautuu. ETLA B257 Logistiikkayritys (tuote ulos) = 2 % 21.1.2015 27
Mutta CLT tilaelementin (= huone) arvoketjussa palvelut luo suurimman arvon 4 x 12 x 3 metrin valmis huone Kootaan taloksi kuin leegopalikat Kuvat ja konsepti: Stora Enso 21.1.2015 28
Stora Enson CLT-arvoketjun palveluita Metsänomistja myy puuta SE CLT tehtaalle Itävallassa (metsänomistaja-, myynti ja osto-, IT-, hallinto- ja logistiikkapalvelut) SE Itävalta valmistaa CTL levyjä ja vien ne SE Hartolan ja Pälkäneen tehtaille (T&K, IT-, hallinto-, suunnittelu-, huolto- ja logistiikkapalvelut) Hartola ja Pälkäne valmistaa CLT levyistä moduleita ja elementtejä ja asentaa ne rakennuksiin (T&K-, IT-, suunnittelu-, hallinto-, huolto-, logistiikka-, markkinointi ja myynti- ja asennuspalvelut + lisenssit) Rakennusyritys vastaa talon rakennusprojektista (T&K-, IT-, suunnittelu-, lupa-, logistiikka-, hallinto-, markkinointi ja myyntipalvelut) 21.1.2015 29
CLT arvoketjussa paljon tehtäviä ja palveluita 1. CLT elementin ja talon valmistus jakaantuu lukusiin eri tehtäviin, jotka voivat sijoittua maantieteellisesti eri maihin ja joista vastaavat monet eri yritykset 2. Valmiin CLT elementin tai talon arvosta ja työpaikoista vain pieni osa liityy raaka-aineeseen ja sen käsittelyyn ja suurin osa tuotteeseen liittyviin muihin tehtäviin ja palveluihin 3. Mitä vaativampia ja vaikeammin saatavia tehtävät ovat, sitä suurempi niiden arvo on. Palvelutehtävät, kuten suunnittelu, kaikkein arvokkaimpia 21.1.2015 30
Esimerkki II: Miten matkailutuloja metsänomistajille? Matkailun aikaansaama arvonlisäys vuonna 2012 oli 4,43 mrd. Se oli suurempi kuin metsäteollisuuden ja 66 kertaa suurempi kuin pelialan. Toimialan kasvu 2007 > 2011 oli 26 % Tästä luontomatkailun osuus on arviolta ¼-osa, eli 1,1 mrd Nyt luontomatkailutuloja päätyy hyvin vähän metsänomistajille (metsien vuokratulot, maatilamatkailu) Voisiko esim. yhteismetsillä, yrittäjyyttä tukemalla, kaavoituksella, jne. lisätä tätä tulovirtaa metsänomistajille? 21.1.2015 31
Venäjän metsäalan kehitys ja vaikutukset Suomelle? 21.1.2015 32
Venäjän metsäteollisuustuotteiden tuotanto kasvanut vuodesta 2000 tuotteesta riippuen 45-70% Venäjän paperin, sahatavaran ja teollisuuspuun tuotanto 1992-2013 280 index 2000 = 100 280 240 240 200 160 Sawnwood Industrial Roundwood 200 160 120 120 80 40 Data: FAOSTAT & RISI Pulp and Paper 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 21.1.2015 33 80 40
Politiikan arvaamattomuus ohjaa Venäjäkauppaa Suomen metsäteollisuustuotteiden Venäjän viennin ja tuonnin arvo, 1996-2013 800 miljoonaa euroa 800 700 Vienti 700 600 500 2008 = Tuonti 600 500 Talous & politiikka 400 300 400 300 Puutullit 200 Tilastot: METINFO 96 98 00 02 04 06 08 10 12 21.1.2015 34 200
Venäjän kauppa kuitenkin edelleen melko aktiivista Suomen paperin- ja kartongin vientiarvo Venäjälle sekä hakkeen tuontimäärä Venäjältä, 1996-2013 3.0 miljoona k uutiometriä miljoonaa euroa 600 2.5 500 2.0 1.5 Paperin ja kartongin vienti 400 300 1.0 0.5 0.0 Tilastot: METINFO Hakkeen tuonti 2008 = 96 98 00 02 04 06 08 10 12 21.1.2015 35 200 100 0
Miten Venäjän metsäsektori kehittyy 10-20 vuoden aikana? Emme tiedä! Venäjän metsäsektorilla on halua kehittää alaa, mutta se ei riitä Politiikan ja yleisen taloustilanteen (energiateollisuuden) merkitys keskeinen Syntyykö kannustin investoida ja kehittää alaa (mm. infrastruktuuri)? Mikäli nykyiset hakkuukäytännöt ja metsänhoitotavat (tai jälkimmäisen puute) jatkuvat, ongelmaksi voi maailman suurimmassa havumetsämaassa muodostua puupula Tällä hetkellä näyttää, että nykyinen tilanne jatkuu Venäjän metsäsektorilla ja näköpiirissä ei ole merkittäviä muutoksia Suomi-Venäjä kauppa jatkuu, mutta suuret investoinnit jäissä 21.1.2015 36
Lopuksi: Kohti metsätimanttia Suomen metsäsektorin tämän hetken tilanne sakkaus ei ole kuva Suomen metsäalan tulevaisuudesta Timantti, metsät ja puu ovat hiiltä Timantin korkea hinta perustuu sen imagoon ja niukkaan saatavuuteen Globaali kehitys näyttää tekevän metsistä nykyistä niukempia Metsän ja puun imago muodostuu siitä, miten hyvin ne auttavat vastaamaan ihmisten tarpeisiin Mikäli globaali kehitys on sen suuntainen kuin laajalti nähdään, metsiin ja puuhun perustuvien elinkeinojen arvo nousee 21.1.2015 37
Kiitoksia! 21.1.2015 38