TYRNÄVÄN KUNNAN HYVINVOINTIKATSAUS: VUOSITTAINEN RAPORTTI VUOSILTA 2013-2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015

AIHEITA Terveydenhuoltolaki Tyrnävä strategia Terveyteen vaikuttavia tekijöitä Indikaattoriotoksia Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot Painopisteet/ kehittämiskohteet ja tavoitteet Suunnitelma

TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin, ja on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin

TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.

TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valmistettava valtuustolle kerran valtuustokaudessa LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS

TYRNÄVÄN STRATEGIA

TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 10 % 15 % 15 % 25 % 35 % Elintavat Sosioekonomiset tekijät * Perimä Terveydenhuolto Ympäristötekijät (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. (Tilastokeskus) 7

Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. (Lähde: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/)

0-6-vuotiaat, % väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 14,2 14,4 15,4 15,3 15,7 16 16,5 16,5 16,9 - Kempele 12,6 12,7 12,8 12,9 12,7 12,5 12,9 12,5 12,3 - Liminka 16,8 17,8 18,5 18,9 18,5 18,3 18,1 17,5 17,4 - Muhos 10,9 10,9 11,5 12,3 12,4 12,3 12 12 12,1 - Lumijoki 13,1 13,7 14,3 14,3 14,5 14,5 14,4 14,5 14,2 - Koko maa 7,6 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 7,8 7,8 - Pohjois-Pohjanmaa 9,5 9,6 9,7 9,8 9,9 10 10,1 10,1 10,1 -

Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat aviotai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheet, % perheistä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 53,9 54,2 55,7 55,4 54,9 55 55,9 55,5 56,5 - Kempele 54,1 53,8 53,7 53,1 53,3 52,5 53,1 52 52,1 - Liminka 59,1 59,9 60,4 61,4 61,3 62,5 63,3 62,9 62 - Muhos 49,1 49,1 49,7 49,1 48,7 48,6 47,9 48,7 48,3 - Lumijoki 53,2 53,8 54,2 52,9 51,6 50,8 49,3 49,8 49 - Koko maa 41,7 41,5 41,2 40,9 40,5 40,3 40 39,7 39,5 - Pohjois-Pohjanmaa 45,2 45 44,8 44,4 44,2 44 43,8 43,5 43,2 -

Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 9,4 9,7 9,2 8,9 10,2 9,7 9,6 9,9 9,9 - Kempele 13,1 13,4 14,3 15,2 16,2 15,9 14,7 14,8 16,4 - Liminka 9,3 9,4 8,5 9,1 9,9 10,9 11,2 10,4 9,9 - Muhos 15,2 14,2 13,6 13,8 13,3 13,1 13,7 13,6 14,6 - Lumijoki 10,3 11,7 11,5 10,6 10,2 10 10,8 10,3 12,1 - Koko maa 19,9 20 19,9 20 20 20,1 20,2 20,3 20,4 - Pohjois-Pohjanmaa 16 16 16,3 16,2 16,4 16,4 16,6 16,8 17,2 -

Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 - vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde, demografinen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 69,1 70,2 71,4 70,5 70,7 72 72,7 74,4 76 - Kempele 51,5 52,1 53,5 53,8 54,4 53,9 56 57 58,6 - Liminka 71,6 72,6 73,5 74,4 74 74,1 75,2 74,7 75 - Muhos 61,5 61,7 62,6 63,5 63,7 64,4 64,4 66 67,7 - Lumijoki 74,2 76,6 77,1 74,8 73,5 71,6 71,7 75,5 78,7 - Koko maa 50 49,8 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 - Pohjois-Pohjanmaa 52,1 52,1 52,9 52,8 53,1 53,4 54,2 55,5 56,8 -

70 Tyrnävän vanhus- ja lapsihuoltosuhteet vuonna 2012 vertailukunnittain/ 100 työikäistä 60 50 61 52 57 40 40 43 30 20 10 29 25 25 32 18 14 27 19 25 Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde 0 Vanhushuoltosuhde kuvaa yli 65 vuotiaiden määrää suhteessa 15-64 vuotiaisiin Lapsihuoltosuhde kuvaa alle 15 vuotiaiden määrää suhteessa 15-64 vuotiaisiin (Lähde: Tilastokeskus, laskenta Näpänkangas, A. 2012. Pohjois-Pohjanmaan liitto)

Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 170,5 172,4 165,2 162,5 157,9 171,8 167,6 162,9 - - Kempele 121,8 125,7 122,8 122,8 124 134,7 132,5 129,6 - - Liminka 157,7 158,8 153,8 153,7 154,1 160,8 158,6 154,2 - - Muhos 158 160,1 157,2 153,5 155 165,1 164,4 161 - - Lumijoki 179,2 180,4 177,1 175,4 167,7 176,9 170,6 171,7 - - Koko maa 131,5 132 128,1 123,7 124,1 133,7 131,1 129,4 - - Pohjois-Pohjanmaa 148,5 151 146 142,3 143,2 153,7 149,1 146,7 - -

Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 23,3 24,7 23,6 23,4 23,7 22,9 23,3 24 - - Kempele 25,6 26 25,6 25,2 25,9 24,8 24,5 24,2 - - Liminka 22,7 22,9 22,8 24 22,9 22,9 23,6 23,3 - - Muhos 22,8 22,9 22,9 23,6 22,5 22,7 22,5 22,8 - - Lumijoki 24,1 24 25,6 25,4 26,9 24,4 24 24,7 - - Koko maa 28,2 28,1 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5 - - Pohjois-Pohjanmaa 26,1 26,5 26,6 26,9 26,3 25,9 26,2 26,1 - -

Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 14,7 14,7 17,7 18,8 18,5 18,5 20,4 18,7 - - Kempele 7,4 7,3 7,8 9 9,1 9,4 9,7 9,5 - - Liminka 12,8 11,4 11,4 12,6 12 12,2 13,7 11,7 - - Muhos 13 14,1 14,2 15,1 13,5 13,9 14,4 14,5 - - Lumijoki 18,3 17,8 20,2 23,2 22,2 22,5 18 23,3 - - Koko maa 13,7 14 14,5 15 14,9 14,8 14,9 15 - - Pohjois-Pohjanmaa 14,7 15,1 15,8 16,6 16,5 16,8 16,9 16,8 - -

Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Lasten pienituloisuusaste 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 16,5 16,8 21,7 24,2 24,6 25,2 28,9 26,4 - - Kempele 8 8 7,9 10 10,2 10,6 11,3 11 - - Liminka 14,9 13,6 13,3 14,8 14 15 16,7 13,9 - - Muhos 12,3 13,8 13,5 14,9 13,6 14,9 16,5 16,5 - - Lumijoki 18,5 15 18,4 23,5 23 25,9 18,4 29,3 - - Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - - Pohjois-Pohjanmaa 14,8 14,9 15,8 16,7 17 17,8 18,2 17,8 - -

Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustasomittain 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 267 277 284 293 298 303 310 315 - - Kempele 361 366 373 376 379 384 390 394 - - Liminka 327 343 354 364 372 382 389 392 - - Muhos 283 289 295 300 309 314 318 323 - - Lumijoki 237 246 252 257 267 270 283 285 - - Koko maa 303 308 313 319 325 330 335 340 - - Pohjois-Pohjanmaa 308 313 319 324 331 336 341 345 - -

Indikaattori ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 114,7 117,6 114,1 115,8 108,3 109,5 109,6 113,4 113,6 - Kempele 101,5 95,5 94,5 98,4 101,9 108,7 105,2 102,8 100 - Liminka 108,8 104,3 112 116,4 118,6 114,5 112,3 111,8 109,8 - Muhos 127,1 127,9 124,5 123,5 120,4 121,5 124,8 123,9 123,7 - Lumijoki 112,8 115,4 120,3 115 111,2 103 102,5 101,8 101,1 - Koko maa - - - - - - - - - - Pohjois-Pohjanmaa - - - - - - - - - -

THL: sairastavuusindeksi, ikävakioitu Tyrnävä 112,5 Kempele 107,7 Liminka 101,8 Muhos 126,6 Lumijoki 117,7 Koko maa 100 Pohjois-Pohjanmaa 119,9 http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/atlas/kunnat_profiili/atlas.html?select=091&indicator=i0 Indikaattori on koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu (koko maa=100) ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan. Sairausryhmät (Tyrnävän indeksi) Syöpäindeksi (83,9), Sepelvaltimotauti-indeksi (152,4), Aivoverisuonisairausindeksi (147,1), TULE indeksi (116,9), Mielenterveysindeksi (106,4), Tapaturmaindeksi (99,4), Dementiaindeksi (97,9) Näkökulmat (Tyrnävän indeksi) Kuolleisuuspainotettu indeksi (107,1), Työkyvyttömyyspainotettu indeksi (111,2), Elämänlaatupainotettu indeksi (113,7) ja Kustannuspainotettu indeksi (118,1)

250,0 Kelan terveyspuntarin kansantaudit Tyrnävällä 2000-2012 200,0 150,0 100,0 50,0 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kansantaudit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 103 Diabetes 135,7 128,1 127,1 124,6 125,1 120,8 120,3 129,3 143,6 143,2 139,7 138,5 137,5 112 Psykoosit 117,7 125,8 123,2 123,8 122,2 118,8 120,5 118,0 116,2 109,3 114,6 107,1 118,7 201 Sydämen vajaatoiminta 186,8 187,7 182,9 189,4 181,5 177,8 182,7 186,2 197,8 199,4 207,1 209,7 209,0 202 Nivelreuma 112,9 111,3 115,3 113,3 108,5 112,4 117,9 120,5 126,1 126,4 125,2 125,8 124,9 203 Astma 144,1 141,4 140,4 133,7 139,1 136,6 137,2 136,7 130,7 130,4 130,6 135,2 134,2 205 Verenpainetauti 111,2 112,5 114,1 117,6 120,8 123,1 123,6 128,9 130,4 129,4 131,2 133,6 134,2 206 Sepelvaltimotauti 140,0 137,1 145,1 142,5 138,8 140,1 138,0 138,6 145,8 147,2 148,6 154,2 152,0 Kansantauti-indeksi 135,5 134,8 135,4 135,0 133,7 132,8 134,3 136,9 141,5 140,8 142,4 143,4 144,4

Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 2031 2131 2299 2421 2650 2984 3098 3046 3294 - Kempele 1960 2032 2142 2300 2492 2518 2544 2690 2806 - Liminka 1972 2058 2290 2440 2584 2772 2743 2883 2987 - Muhos 2133 2418 2399 2592 2868 3126 3061 3246 3469 - Lumijoki 2319 2461 2412 2354 2663 2596 2711 3051 2926 - Koko maa 2305 2441 2567 2707 2929 3061 3103 3272 3445 - Pohjois-Pohjanmaa 2253 2362 2499 2624 2847 3003 3029 3215 3369 -

Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 940 1044 1099 1226 1365 1555 1588 1573 1617 - Kempele 933 985 1053 1066 1177 1207 1193 1251 1310 - Liminka 957 1044 1164 1250 1393 1457 1426 1546 1628 - Muhos 920 1103 1025 1133 1241 1284 1290 1416 1559 - Lumijoki 1111 1147 1112 1159 1293 1306 1391 1568 1584 - Koko maa 1091 1157 1227 1298 1401 1490 1505 1589 1690 - Pohjois-Pohjanmaa 1040 1098 1160 1237 1356 1430 1398 1512 1594 -

Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 614 604 680 665 732 835 913 831 936 - Kempele 621 638 664 743 814 802 813 875 922 - Liminka 636 631 710 701 688 759 771 759 809 - Muhos 682 754 785 832 970 1144 1087 1093 1137 - Lumijoki 641 727 725 660 872 779 791 942 752 - Koko maa 735 779 810 850 920 954 974 1028 1067 - Pohjois-Pohjanmaa 693 729 783 804 866 930 964 1023 1057 -

Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito mukaan lukien hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 443 450 493 500 516 550 544 588 681 - Kempele 403 407 423 473 480 478 513 540 559 - Liminka 383 398 400 473 484 533 524 552 524 - Muhos 524 552 580 623 655 694 681 735 781 - Lumijoki 571 586 549 508 472 484 499 518 556 - Koko maa 468 494 521 546 595 600 605 631 663 - Pohjois-Pohjanmaa 506 525 544 568 600 614 634 639 677 -

TEA -viisari http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/teaviisari Linkin kautta pystyy tarkastelemaan oman kunnan tietoja ja tarvittaessa vertaamaan niitä muihin kuntiin Tyrnävän perusterveydenhuollon pisteet ovat suhteessa koko maahan matalat (kunnan pisteet: 33/ kokomaan arvo: 60)

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24- vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 12,4 10,5 11,2 11 12,8 11,3 10,9 8,1 - - Kempele 9 9,5 10,3 10,1 9,2 9,5 7,7 9,1 - - Liminka 11,4 11,1 11,8 9,9 9 7,8 9,8 8,5 - - Muhos 11,3 10,8 9,5 9,4 8,5 9,9 10,2 12,3 - - Lumijoki 13,8 16,1 16,1 10,7 8,1 11 11,6 7,5 - - Koko maa 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - - Pohjois-Pohjanmaa 9,4 9,4 9,6 10,1 10 9,7 9,8 9,7 - -

Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24- vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 12,9 10 10,2 10,6 12 19,8 13,6 13,9 12,9 - Kempele 15,5 15,7 14,7 14,7 13,5 17,6 17,4 15,6 17,5 - Liminka 13,9 13,1 11 12,6 12,2 16,9 12,4 11 16,8 - Muhos 17,8 13,9 11,7 11,2 12,1 17,4 15,7 15,7 18,9 - Lumijoki 17,3 11,7 10,5 12,9 13,8 18,3 8,7 15,4 16 - Koko maa 13,5 11,9 10,2 9 8,8 13,8 13 11,9 12,4 - Pohjois-Pohjanmaa 18,5 16,3 14,4 13,4 13,9 18,9 17 16,7 18 -

Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 51,9 57,9 56,4 53,3 54,4 50,7 55,3 57,3 57,8 - Kempele 54,7 56,6 55,6 55,6 55,9 57,7 55,4 56,1 56,2 - Liminka 56 56,6 52,8 53,7 56 52 53,4 55,6 56 - Muhos 53,5 54,9 53,3 52,5 52,8 55,4 53,9 55,6 55,3 - Lumijoki 55,8 57,4 59,5 51,9 52,2 58,3 56 55,9 49 - Koko maa 57,1 57,5 57,2 57,2 58,1 58,8 59 59 59,2 - Pohjois-Pohjanmaa 55,2 56,1 55,4 55,2 55,8 56,8 56,4 56,6 57,2 -

Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 9,3 9 8,9 8,8 8,6 8,7 8,8 8,6 7,9 - Kempele 6,8 6,9 6,9 7,1 7,3 7,5 7,7 7,8 7,8 - Liminka 7,7 7,2 7,5 7,3 7,5 7,5 7,5 7,1 6,8 - Muhos 11,7 11,7 11,5 11,5 11,4 11,1 11 10,9 10,9 - Lumijoki 10,7 10,7 10,7 10,5 10,4 10,3 10,5 10,7 9,8 - Koko maa 8,8 8,8 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3 - Pohjois-Pohjanmaa 10,1 10,1 10,1 10,4 10,5 10,5 10,5 10,4 10,2 -

Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15-64- vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 22 27,2 21,7 21,7 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 - Kempele 24,2 23,5 24,9 23,3 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 - Liminka 26,3 24,3 21,5 20,7 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 - Muhos 22,2 25,5 19,9 17,1 17 12,8 16,8 17,9 20,4 - Lumijoki 25,5 33,3 29,8 22,7 22,9 18,5 24,1 22,1 19,3 - Koko maa 25,3 26,3 26 24 21,4 15,7 20,4 23,4 24,2 - Pohjois-Pohjanmaa 21,8 23,1 21,9 19,3 17,9 14,7 19 20,4 21,3 -

KOETTU TERVEYS Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta 12 16 16 17 Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 12 15 29 29 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus 6 11 11 13 34 32 Ylipaino 8 16 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 12 16 % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 12 29 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 6 34 Koulu-uupumus 11 Ylipaino 8 2005 (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 34 43 Ei syö koululounasta päivittäin 38 34 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 25 32 42 47 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8 13 13 12 21 20 24 30 Tupakoi päivittäin: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 10% Lumijoki 14% Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 9 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kouluterveyskyselyn kouluruokailu 0 10 20 30 40 50 60 tuloksista 70 80on keskusteltu % 90 100 Kuulammen ruokalatoimikunnassa 13.2.14. Todettu, että tulokseen 34 voi vaikuttaa ruoka, mitä päivän aikana on tarjottu. Kyseisellä 38 42 koululla on tarkasteltu kahden päivän ajan 5.-9. luokkalaisten ruokailua. 5 8 13 21 20 25 Vakioidut prosenttiosuudet Tulokset: 18.2. Ruoka: jauhelihaperunasoselaatikko. Ruokailemassa kävi: 436. Poissa: 42 Oppilaista jätti syömättä: 34. Biojätettä lautasilta kertyi: 7 kg. 20.2 Ruoka: sitruunainen uunikala kylmäkastike ja perunat. Ruokailemassa: 452. Poissa: 32. Syömättä jätti: 28. Biojätettä lautasilta kertyi: 14,6 kg. 2005 (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 16 37 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 20 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 29 40 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 8 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 16 18 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 16 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 29 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 16 2005 (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

ELINOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 33 33 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 32 29 26 33 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 9 8 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 54 55 Ei yhtään läheistä ystävää 6 8 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 10 12 13 14 22 19 19 19 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 8% Lumijoki 12% Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

ELINOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 9 6 10 13 19 22 26 33 32 54 2005 (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KOULUOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 38 54 Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia 12 26 23 26 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 18 24 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 32 39 Vaikeuksia opiskelussa 29 34 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 6 7 8 8 Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin 39 43 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KOULUOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 12 18 26 32 38 Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin 6 8 29 39 2005 (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn 2013 ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Lintsaaminen vähentyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Humalajuominen vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulutapaturmat lisääntyivät Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi JOHTORYHMÄN MIELESTÄ KOULUTERVEYSKYSELYN SUURIMMAT HUOLENAIHEET OVAT: Tupakointi Seksuaalinen väkivalta Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Ruokailu Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulun työilmapiiri parani

Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot, joita kuntien on tavoitteita asettaessa tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin Kotona asuvat 75 v täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 31.11.olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 91,0 92,0 % Tavoitetaso 13,0 14,0 % Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2,0 3,0 Lähde: Ikäihmisten laatusuositus 2013

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 86,3 87,5 85 84,5 86,3 88 85,1 87,4 88,8 - Kempele 90,9 90,9 89,6 87,8 91,8 90,4 91,4 91,5 91,8 - Liminka 84,7 86,8 88,3 87,9 88,6 89,9 89,9 88,5 88,2 - Muhos 92,6 92,6 93,3 91,6 90,6 86,5 87,8 87,2 91,3 - Lumijoki 95,2 88 85,7 85,1 82,8 99,3 100 100 100 - Koko maa 89,7 89,6 89,4 89,3 89,3 89,4 89,5 89,5 90 - Pohjois-Pohjanmaa 89,6 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89,9 -

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä - 7,9-11,4 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 - Kempele - 10,8-11,3 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 - Liminka - 12,2-10,2 17,4 17,9 19,7 20 18,8 - Muhos - 6,5-9 21,1 19,2 19,6 20,7 23 - Lumijoki - 14,4-17,2 17,2 7 14 - - - Koko maa - 11,2-11,2 11 11,3 11,8 12,2 11,9 - Pohjois-Pohjanmaa - 16,5-15,3 15,3 15 14,7 15,5 14,8 -

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 3,5 3,6 3,5 5,4 5,6 4,2 3,2 4,1 0,3 - Kempele 2,7 3,3 2,4 1,6 4,3 3,8 3,6 3,4 3,7 - Liminka 1 1,6 1,9 3,5 4,1 5,3 4,2 2,9 3,8 - Muhos 5,2 5,3 5,1 5,5 4,6 4,9 4,5 4,1 4,7 - Lumijoki 2,4 3,2 1,6 0,7 1,5 2,1 2,7 3,8 3,2 - Koko maa 3,6 3,7 3,7 3,9 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5 - Pohjois-Pohjanmaa 6 6 6,1 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 -

Kunnan painopiste- ja kehittämisalueiksi esitetään seuraavia kolmea teemaa tuleville vuosille: 1. Osallisuus Osallisuus kansalaisena Oikeus taloudellisesti tuotettuihin laadukkaisiin kuntapalveluihin. Osallisuus vaikuttajana Oikeus tulla kuulluksi itseä koskevissa asioissa. Oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Oikeus edustukselliseen vaikuttamiseen. Sosiaalinen osallisuus Pystyvyys arjen vuorovaikutustilanteissa. Yksilön kehitysyhteisöjen tukeminen. (Kehitysyhteisöjä ovat mm. koti, suku, kaveripiiri, harrastuspiirit, päiväkoti, koulu, internet)

2. Kuntalaisen omavastuu Yksilön ja lähiyhteisön sekä kolmannen sektorin panos kansalaisen hyvinvoinnissa. 3. Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Kunnan sisällä osastojen välisen yhteistyön lisääminen. Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Kunnan ostamat palvelut (kunnan järjestämisvastuu) Palvelujen kehittäminen seudullisena ja valtakunnallisena yhteistyönä

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus kansalaisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Peruspalvelut ovat kaiken ikäisille helposti tavoitettavissa. Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja korkea laatu Kaikille nuorille löytyy toisen asteen opiskelupaikka Ammattitaitoimen ja riittävä henkilökunta, Esimiehet Vanhuspalveluiden selkeä ja ajantasainen tiedottaminen. Ikäihmisten palveluopas ajan tasalla. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Sovittu hoidonporrastus toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Terveyskeskuksessa noudatetaan yleistä ohjeistusta kiireettömän sairaalahoidon kriteereistä Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Päivähoitopaikkojen riittävyys ja monipuolisuus - varhaiskasvatus Opetuspalvelujen laadun varmistaminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ajantasaiset kokoelmat kirjastossa - kirjastotoimi Oppilashuoltoryhmiin osallistuminen Toimiva kouluterveydenhuolto Työllisyystyöryhmä Opinto-ohjaus Etsivätyö Paja Sivistysosasto Talousarvion puitteissa Talousarvion puitteissa Koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, psykologi, psyk. sairaanhoitaja Talousarvion puitteissa Hoitoonpääsyajat - vastaanotto - suunterveydenhuolto - mielenterevyspalvelut Seniorineuvolan toiminta / käyntimäärät. Ajanvaraus toimii hyvin ja hoitotakuu toteutuu Hoitoonpääsyajat vastaanotto suunterveydenhuolto mielenterveyspalvelut Työttömien terveystarkastuksien toteutuminen Asetusten mukaiset seulonnat toteutuvat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa Opetuksen määrä h/opp Opetuksen kustannus /opp Asetusten mukaiset seulonnat kouluterveydenhuollossa toteutuvat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus vaikuttaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Edustuksellisen demogratian tukeminen Oppilaskuntatyö Vaalien organisointi Äänestysprosentti Kansalaisten kuuleminen päätöksenteossa Asiakaskyselyt Sosiaali- ja terveystoimen palvelusuunnitelmat Yleiset kuulemistilaisuudet Kouluhankkeen kuulemiset

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Sosiaalinen osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Pärjäävyys arjen vuorovaikutustilanteissa Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tukemisen toimintamallit ovat käytössä. Vanhusten kotona asumisen tukeminen Seniorineuvola Mielenterveyskuntoutujien päivätoimi, Mielenterveysneuvola Päihdetyö, Mielenterveysneuvola Tapahtumat Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö 4-v tarkastukset, Neuvola, terveydenhoitajat Perhetyö, Neuvola/sosiaalityö Vanhuspalvelut/ ennaltaehkäisevät palvelut Kuntouttavan työtoiminnan ja Kansalaisten palkkatuetun työn järjestäminen aktivoiminen (sosiaalitoimi) Pajatyö (sivistystoimi) 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % Huolen aiheiden määrä (4-v tarkastuksista) Sos asiakkuudet Lastensuojelun avuhuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-v vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet vuoden aikana Huostassa olleet 0-17v viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Työ- ja elinkeinosuunnittelija, sosiaaliohjaaja (aikuissosiaalityö) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (oppisopimusopiskelija?) Toimenpiteissä olevat % työttömistä (sosiaalitoimi) Nuoriso-ohjaajat pajatyössä, etsivä nuorisotyöntekijä (sivistystoimi)

4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansalaisen omavastuu Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Läheisestä huolehtiminen Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä, Terveyspalvelut Kansalaisten terveystiedon lisääminen, Terveyspalvelut Tarjotaan puitteet kunnon ylläpitämiseksi terveellisten elintapojen edistämiseksi 1.liikuntapalvelut 2.kirjastopalvelut (sivistysosasto) 3.lähiruoka 4.kevyenliikenteen väylät 5.Puistoalueet (tekninen osasto) 6.Tyrnäväilmiö (hallinto- ja kehittämisosasto) Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö Kansansairaudet Puheeksiottamiset ja neuvonpidot yhdessä järjestöjenkanssa Turvallisuustietoisuuden lisääminen Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ensiaputaitojen tason nosto EA1 koulutettujen työntekijöiden määrä.

5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Monialainen yhteistyö Henkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä Tilojen käytettävyys Hyvinvointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Sähköiset palvelut Sosiaalinen media käyttöön kunnan tiedottamisessa Toimintamallien kuvaaminen Seudun kuntien välinen yhteistyö jatkuu Parannetaan yhteistyötä sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa Tarkoituksen mukaiset toimitilat kullekin toiminnolle Koulujen ja päiväkotien tilojen käytön tehostaminen Strategiatyö LNPO 2025 Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen osaksi kunnan strategia-, talous- ja toimintasuunnittelua. Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus-, opetus- ja sosiaalihenkilöstö Tiedottaminen - kotisivut, Terveyspalveluista tiedottaminen kunnan internet-sivujen kautta Facebook-sivujen luominen ja ylläpito (hallinto- ja kehittämisosasto) Organisaatiokaaviot Hoitopolkujen kehittäminen, kuvaaminen ja juurruttaminen käytännön työhön

Lisätiedot: Marjukka Manninen Kunnanjohtaja Eliisa Tornberg Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Jouni Kurkela Hyvinvointikertomusvastaava