Siilinjärven kunta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2010 Päivitys vuodelle 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009
Ympäristölautakunta sivu 2(30) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 VALVONTASUUNNITELMAN VALMISTELU U... 4 3 VALVONTAVIRANOMAINEN SIILINJÄRVELLÄ... 4 4 VALTAKUNNALLISET OHJELMAT... 5 4.1 Elintarvikevalvontaohjelma... 6 4.2 Eläinten terveys- ja hyvinvointiohjelma... 8 4.3 Terveydensuojelulain valvontaohjelma... 9 4.4 Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaohjelma... 10 4.5 Kemikaalilain valvontaohjelma... 10 5 VALVONTASUUNNITELMA... 12 5.1 Valvontakohteet... 12 5.1.1 Elintarvikevalvonta... 12 5.1.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 13 5.1.3 Terveydensuojeluvalvonta... 13 5.1.4 Tuoteturvallisuusvalvonta... 13 5.1.5 Kemikaalivalvonta... 13 5.1.6 Tupakkalain valvonta... 14 5.1.7 Nikotiini valmisteiden myynnin valvonta... 14 5.2 Painopistealueet... 14 5.3 Säännöllisen valvonnan tarkastukset... 15 5.3.1 Elintarvikevalvonta... 16 5.3.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 18 5.3.3 Terveydensuojelu... 19 5.3.4 Tuoteturvallisuusvalvonta... 21 5.3.5 Kemikaalivalvonta... 21 5.3.6 Tupakkalain valvonta... 23 5.3.7 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta... 24 5.4. Muut tarkastukset ja valvontatoimet... 24 5.5 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Gluteenimääritykset lisätty... 25 5.5.1 Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset... 25 5.5.2 Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset... 25 6 VARAUTUMINEN EPIDEMIOIDEN SELVITTÄMISEEN... 27 7 VARAUTUMINEN MUIHIN TERVEYSVAARATILANTEISIIN... 27 8 VIESTINTÄ... 28 9 HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 29 10 VALVONNAN VOIMAVARAT SUHTEESSA TARVITTAVAAN... 29 11 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 29 LIITE... 30
Ympäristölautakunta sivu 3(30) 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvan terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä on vuodesta 2004 lähtien uudistettu. Viimeisin uudistus koskee eläinlääkintähuoltolakia, jonka kokonaisuudistus astui voimaan 1.11.2009. Samalla muutettiin eläintautilakia, eläinsuojelulakia ja eläinten kuljetuksesta annettua lakia. Lainsäädäntömuutosten tavoitteena on lisätä kunnallisen valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua. Myös valvonnan yhdenvertaisuus ja avoimuus ovat lakimuutosten perusteena. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö ja valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (ns. valvontasuunnitelma-asetus) edellyttävät, että kunnallisten valvontaviranomaisten tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen lääninhallitukselle (1.1.2010 alkaen Itä-Suomen aluehallintovirastolle) toimintavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta on lähetettävä lääninhallitukselle (1.1.2010 alkaen aluehallintovirastolle) vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Kunta perii suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisen maksun. Valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan perusteella. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon taksassa valvontakohteet ovat jaettu maksuluokkiin, joiden perusteella maksut pääsääntöisesti peritään. Valtio korvaa kunnan valvontaviranomaiselle aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusvirastojen kuntien toimeen pantaviksi esittämistä tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka laissa säädetään ao. viraston tehtäviksi. Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta hyväksyi 24.1.2008 vuosien 2008 2010 valvontasuunnitelman. Tällä suunnitelmalla päivitetään edellä mainittu suunnitelma vuodelle 2010. Itä-Suomen lääninhallituksen lääninelintarviketarkastaja ja läänineläinlääkäri auditoivat kunnan elintarvikevalvonnan 25.3.2009. Tässä suunnitelmapäivityksessä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon auditoinnista laaditussa raportissa esitetyt kehitysehdotukset. Elintarvikelain 41 :n edellyttämät toimet valvontaviranomaisen laatujärjestelmien luomiseksi ovat yhteistoiminta-alueella toteutettavia toimia.
Ympäristölautakunta sivu 4(30) Päivitetty suunnitelma on viimeinen pelkästään Siilinjärven kunnan ympäristöterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma. Jatkossa Siilinjärven ympäristönterveydenhuolto on osa 1.1.2011 aloittavan yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelmaa, kun Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kunnat muodostavat ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. 2 Valvontasuunnitelman valmistelu Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 9.11. 23.11.2009. Nähtävillä pitoa koskeva kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla 6.11.2009 ja paikallislehti Uutis-Jousessa 8.11.2009. Valvontasuunnitelmaluonnoksen johdosta ei jätetty mielipiteitä. 3 Valvontaviranomainen Siilinjärvellä Siilinjärven kunnanvaltuuston hyväksymän toimivaltasäännön 26 :n mukaan ympäristölautakunta hoitaa kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle määrätyt tehtävät, eläinsuojelulain 15 :n mukaiset tehtävät sekä lääkelaissa kunnalle määrätyt nikotiinivalmisteiden myyntiä ja valvontaa koskevat tehtävät. Ympäristölautakunta on myös kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lautakunta on siirtänyt toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille (päätöksen viimeisin päivitys 11.12.2008). Lautakunnan alaiset virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät ovat seuraavassa taulukossa. Viranhaltijoilla on erityislainsäädännön edellyttämä pätevyys. Virka / toimi Viranhaltija Tehtävät Eero Lappeteläinen II kunnaneläinlääkäri puh. 461 2232 ja 044 740 1426 Virpi Seppänen Praktikkoeläinlääkäri puh. 044 740 1428 I kunnaneläinlääkäri Terveystarkastajat Toimistosihteeri Hanna Rintala puh. 401 423 ja 044 740 1423 Susanna Haatainen puh. 401 427 ja 044 740 1427 Ritva Savolainen puh. 401 424 ja 044 7401 424 Eija Potasev puh. 401 425 Eläinlääkintähuolto (praktikkopalvelut), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto (Kuopion, Maaningan ja Siilinjärven suureläinpraktikoiden esimies), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, lautakunnan esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä eläinlääkintähuollon osalta Elintarvike-, tuoteturvallisuus- ja tupakkavalvonta Toimistotehtävät ml. TerveKuu (0,55 htv) Terveydensuojelu-, tuoteturvallisuus-, tupakka- ja kemikaalivalvonta (0,5 htv), lisäk- Matti Nousiainen Ympäristötarkastaja puh. 401 422 ja 044 740 1422 si ympäristönsuojelun tehtäviä Ympäristöpäällikkö Arja Saarelainen Terveysvalvonnan johtaja (0,1 htv), lauta-
Ympäristölautakunta sivu 5(30) puh. 401 421 ja 044 740 1421 kunnan esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä, lisäksi ympäristönsuojelun tehtäviä Ympäristötoimiston henkilöstö hoitaa myös Maaningan ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntien väliseen sopimukseen perustuen. Eläinlääkäripäivystys on järjestetty yhdessä Kuopion kaupungin ja Maaningan kunnan kanssa. Siilinjärven kunta järjestää suureläinpäivystyksen, pieneläinpäivystyksen järjestämisestä vastaa Kuopion kaupunki. Henkilöstön kokonaistyöpanoksen jakautuminen osa-alueittain vuonna 2009 ja vuonna 2010 on seuraava: Osa-alue Kokonaistyöpanos (htv 1)2) ) 2009 2010 Elintarvikevalvonta 1,1 1,54 Terveydensuojelun valvonta 0,5 0,37 Tuoteturvallisuusvalvonta 0,2 0,14 Kemikaalivalvonta 0,1 0,06 Tupakkavalvonta 0,06 0,04 Eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu 2,6 2,6 Ympäristönsuojelu 1,55 1,0 Myynti Maaningalle 0,47 0,68 Hallinto 0,92 1,2 Yhteensä 7,5 7,6 1) henkilötyövuosina 2) sisältää myös toimistosihteerien työpanoksen 4 Valtakunnalliset ohjelmat Keskushallintoviranomaiset eli Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Kuluttajavirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laativat yhteisen valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman. Lisäksi keskushallintoviranomaiset laativat toimialaltaan toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa määritellään valvontaohjelmien yhteiset periaatteet, joita ovat o tarkastusten sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika, o valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja luokitus sekä tarkastustiheys, o näytteenotto ja valvontaprojektien ohjaus, o kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sekä o raportointiohje. Vuosia 2008 2010 koskevassa ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa ohjeistetaan myös muita kuin ns. valvontasuunnitelmaasetuksessa edellytettyjä osa-alueita. Näitä ovat o voimavarojen riittävyys ja henkilöstön pätevyys, o laatutyö ja järjestelmät, o varautuminen erityistilanteisiin ja
Ympäristölautakunta sivu 6(30) o viestintä. Tämän valvontasuunnitelman päivitystä ovat ohjanneet seuraavat valtakunnalliset valvontaohjelmat: o Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2008 2010 (Eviran julkaisuja 18/2007) ja sen päivityskirje vuodelle 2009 (15.5.2009 Evira, Kuluttajavirasto, Valvira ja SYKE) o Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma 2009 2010 (Eviran julkaisu heinäkuu 2008) ja sen päivitys heinäkuu 2009 o Valtakunnallinen eläinten terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelma 2010 (Eviran julkaisu heinäkuu 2009) o Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2008 2010 (STTV:n oppaita 2:2007) ja valtakunnallisten terveydensuojelulain, tupakkalain ja kemikaalilain vuosien 2008 2010 valvontaohjelmien päivityskirje vuodelle 2010 (Valvira ja SYKE 31.7.2009) o Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2008 2010 (STTV:n oppaita 4:2007), valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2008 2010, päivitys 1.8.2009 (Valviran oppaita 1:2009) sekä valtakunnallisten terveydensuojelulain, tupakkalain ja kemikaalilain vuosien 2008 2010 valvontaohjelmien päivityskirje vuodelle 2010 (Valvira ja SYKE 31.7.2009) o Valtakunnallinen kemikaalilain valvontaohjelma vuosille 2008 2010, valvontaohjelman päivitys vuodelle 2010 (1.8.2009 Valvira ja SYKE) sekä valtakunnallisten terveydensuojelulain, tupakkalain ja kemikaalilain vuosien 2008 2010 valvontaohjelmien päivityskirje vuodelle 2010 (Valvira ja SYKE 31.7.2009) o Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2008 2010 (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2007) ja sen päivitys vuodelle 2010 (Kuluttajavirasto KUV/5631/5212009 10.7.2009). Kemikaalilain ja tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmissa korostetaan, että suunnitelmallisesta valvonnasta perittävät maksut on tarkoitettu kohdentaa kunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan voimavarojen kehittämiseen. Evira on lähettänyt valvontamaksujen kohdentamisesta kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille kirjeen 15.7.2009. 4.1 Elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontaohjelma on paitsi osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa, myös osa vuosien 2009 2013 elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Elintarvikevalvontaohjelman päivityksessä tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia, muun muassa lainsäädännön muutoksia. Ohjelmassa myös muistutetaan lämpötilan mittausvälineiden siirtymäajan päättymisestä 31.12.2009 (komission asetus (EY) N:o 37/2005). Elintarvikevalvonnan tulevaisuuden suunnitelmissa on kehittää riskinarvioinnin periaatteisiin perustuvan luokittelumallin pohjalta Risk Sheriff ohjelma liha- ja kala-alan laitosten lisäksi kaikille elintarvikealan yrityksille ja ottaa ohjelmat käyttöön vuoteen 2012 mennessä. Tietojärjestelmätyötä jatketaan siten, että kuntien valvontaviranomaisten on vietävä keskitettyyn valvontakohdejärjes-
Ympäristölautakunta sivu 7(30) telmään (KUTI 1) valvontakohteet vuoden 2010 loppuun mennessä. Valvontatietojärjestelmä (KUTI 2) on suunniteltu ottaa käyttöön siten, että vuoden 2011 valvontatiedot kootaan sähköisesti keskistetystä tietojärjestelmästä. Evira odottaa aluehallintovirastojen, kuntien ja muiden elintarvikevalvontaviranomaisten osallistuvan Eviran vuoden 2010 tulostavoite-ehdotuksen tavoitteena olevan Kuluttajan luottamus toimialan valvontaan ja tuotteiden aitouteen ja merkintöjen oikeellisuuteen on varmistettu tavoitteen toteuttamiseen seuraavien hankkeiden avulla: o Elintarvikkeista esitettäviin ravitsemusväitteisiin liittyvä hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa elintarvikealan toimijoita saattamaan ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimukset omavalvontasuunnitelmaan ja toteuttamaan vaatimuksia käytännössä, edesauttaa käynnistämään ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EY) N:o 1924/2006 valvonta, yhtenäistää ja vakiinnuttaa ravitsemusväitteiden valvontaa koko Suomessa sekä tuottaa tietoa hyväksymättömien ravitsemusväitteiden käytöstä elintarvikkeissa. o Lisäaineet, aromit ja entsyymit: 20.1.2009 voimaan tulleiden elintarvikelisäaineita, aromeja ja elintarvike-entsyymeitä koskevia uusia EYasetuksia ja niiden valvontaohjeita koskevaan koulutukseen osallistuminen. o Elintarvikkeiden radioaktiivisuusvalvontaan liittyvä hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kuntia tunnistamaan oman valvonta-alueensa elintarvikkeiden radioaktiivisuuteen liittyvä tilanne ja kannustaa tiedottamaan siitä, edesauttaa kuntia kehittämään valmiussuunnitelmansa myös säteilyvaaratilanteen varalta, edesauttaa kuntia luomaan toimiva suhde paikalliseen laboratorioon, jonka analyysivalikoimaan kuuluvat radioaktiiviset aineet sekä tuottaa tietoa kattavasti koko Suomesta radioaktiivisten aineiden esiintyvyydestä elintarvikkeissa. o Aluehallintovirastojen elintarvike- ja muun ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmämalli o Menettely, jolla aluehallintovirasto arvioi kunnan resursseja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelain mukaisesti ottaen huomioon erityisesti valvontasuunnitelman kattavuus suhteessa valvontatarpeeseen lainsäädännön ja toimialakohtaisten valvontaohjelmien mukaisesti, valvonnan priorisointi ottaen huomioon lainsäädännössä yksityiskohtaisesti määrätyt tehtävät ja toimialakohtaisten valvontaohjelmien mukaiset tehtävät, valvonnan kohdistaminen riskinarvioinnin mukaisesti,
Ympäristölautakunta sivu 8(30) henkilöresurssien riittävyys suhteessa tarvittavaan erityisosaamiseen ja työkokemukseen (kentän tuntemus) sekä esteettömyyteen työtehtävässä, toiminnan laatu ottaen huomioon auditointien tulokset, asiakaspalaute (kantelut, valitukset ja muu asiakaspalaute), viranhaltijapalaute ja viranomaispalaute sekä normien kehittämistarve. o Kuntien laitosvalvonnan kehittäminen suunnittelemalla auditointimenetelmät. Zoonoosien esiintyvyystasoa elintarvikkeissa toteuttavat seuraavat seurantahankkeet: o Salmonellan esiintyminen kasviksissa (salaatit, tuoreet yrtit, idut) vuosina 2010 2011 o Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyvyys kaupan olevissa kylmäsavustetuissa ja graavisuolatuissa kalastustuotteissa, eräissä juustoissa sekä lämpökäsitellyissä lihavalmisteissa (EU-hanke). Elintarvikevalvontaohjelman päivityksessä ei ole muutettu säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien valvontakohteiden jaottelua riskiluokkiin toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella. Ohjelmassa on luokille määritelty ohjeellinen vuosittain tehtävien tarkastusten määrä (tarkastustiheys) ja ohjeellinen tarkastusaika. Ohjelman mukaan tarkastuskertojen määrää voidaan riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää 50 %. Tarkastusajan tulee sisältää tarkastukseen ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittava aika sekä tarkastukseen valmistautumisen. Valvontaohjelmassa esitetyt tarkastuskerrat ja - ajat on esitetty liitteen kohdassa 1. 4.2 Eläinten terveys- ja hyvinvointiohjelma Myös eläinten terveys- ja hyvinvointiohjelma on osa elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Ohjelmassa toimintaympäristön muutoksina tarkastellaan muun muassa eläinten merkintää ja rekisteröintiä, johon liittyen ollaan valmistelemassa lakia eläintunnistusjärjestelmästä. Uudessa yleisessä eläinrekisterissä on jo lammas- ja vuohirekisteriosiot. Seuraavaksi yleiseen eläinrekisteriin siirretään sikarekisteri. Eläinten hyvinvointia valvovat EU-eläinsuojelutarkastukset tulevat lisääntymään komission päätökseen (EY) N:o 778/2006 perustuen. Sikojen, vasikoiden, munivien kanojen, turkiseläinten, ankkojen, hanhien, lampaiden ja vuohien lisäksi tarkastuksia laajennetaan uusiin eläinlajeihin. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan monivuotisia kehittämishankkeita ovat o valvonnan auditointijärjestelmän kehittäminen (2008 2011), o valmiuden kehittäminen (2006 2011), o täydentävien ehtojen valvonnan kehittäminen (2005 2011), o riskiperusteisen päätöksenteon menetelmien kehittäminen eläinten hyvinvointivalvontaan (2008 2011), o eläinrekistereiden kehittäminen (2006 2012),
Ympäristölautakunta sivu 9(30) o tuotantotilojen lääkekirjanpidon tarkastukset (2006 2011) ja o sivutuotevalvonnan kehittäminen (2006 2011). Ohjelmaan mukaan otettujen hankkeiden tavoitteena on tukea uuden ja voimassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa ja näille alueille asetettuja keskeisiä kansallisia tavoitteita. Vuonna 2010 kuntia koskevat hankkeet ovat o vesiviljelyeläinten riskiperusteinen valvonta, o eläinlääkäreiden kuukausi-ilmoitukset, o Traces-ohjelman käyttö sekä o sivutuotealanlaitosten valvonnan tehostaminen. Hankkeita, joihin kunnat voivat osallistua ovat o riskinarviointi eläinten hyvinvoinnissa / nautarekisterin ns. hiljaisten tilojen tarkastaminen, o tarhattujen villisikojen olosuhdekartoitus, o teurastamoiden eläinsuojeluvalvonta sekä o lehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimus. 4.3 Terveydensuojelulain valvontaohjelma Terveydensuojelulain vuosien 2008 2010 valvontaohjelman vuoden 2010 päivityksen tarkoituksena on edelleen vakiinnuttaa terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta- ja tarkastustoiminta. Ohjelman painopistealueita ei ole muutettu. Vuonna 2010 painopistealueina on o pienempien vesilaitosten erityistilannevalmiuksien valvonta (vuonna 2009 painopistealueena olivat suurten vesilaitosten erityistilannevalmiuksien valvonta), o koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden valvonta (käynnistyi vuonna 2009), o vanhainkotien, palvelutalojen ja muiden asumispalvelujen terveydellisten olosuhteiden valvonta sekä o valmistautuminen ennen vuoden 2011 uimakautta ns. EUuimarantojen, joilla käy yli sata uimaria päivässä uimakauden aikana, uimarantaprofiilien laadintaan. Päivityksessä muistutetaan seuraavista talousvettä koskevista julkaisuista o Malliohjelma / valvontatutkimusohjelma vesilaitokselle (http://www.valvira.fi/files/ohjeet/valvontatutkohjelmamalli.doc) o Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa suunnitelma (http://www.valvira.fi/files/ohjeet/erityistilannesuunnitelma2009.doc) o Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje (http://www.valvira.fi/files/ohjeet/vesihuoltolaitoksen_kriisiviestintaohje. pdf). Valvontaohjelman päivityksen mukaan Valvirassa aloitettu ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän (YTERVA) päivitystyö terveydensuojelulain osalta valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Päivitystyön yhteydessä laaditaan ja ajanmukaistetaan mm. tarkastusohjeita, ohjeita valvontakohteiden riskinarvioinnista sekä ohjeita terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittelystä.
Ympäristölautakunta sivu 10(30) Terveydensuojelulain valvontaohjelman päivityksessä ei ole muutettu valvontakohteiden riskiluokitusjakoa. Ohjelmaan ei sisälly ohjeellisia tarkastusaikoja. Riskiluokat ja tarkastustiheydet ovat esitetty liitteen kohdassa 2. Terveydensuojelulain valvontaohjelman päivityksessä korostetaan, että valvontasuunnitelmia laadittaessa on tärkeää noudattaa valvontaohjelmien tarkastustiheyksiä, eikä laatia valvontasuunnitelmaa kunnan valvontaresurssien mukaisesti. 4.4 Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaohjelma Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen vuosien 2008 2010 valvontaohjelman vuoden 2010 päivityksen lähtökohtana on ollut pyrkimys pitää muutokset mahdollisimman vähäisinä ja vain välttämättömimmissä asioissa. Teemaalueina ovat edelleen o valvonnallisen otteen tehostaminen ja o tuoteturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen. Valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi tuoteturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänellä osaava varahenkilö. Vuoden 2010 valtakunnallisen tuoteturvallisuusvalvontaprojektin aiheena on yleisötilaisuuksien turvallisuus. Projektin yhteydessä pyritään parantamaan eri viranomaisten (poliisi, pelastuslaitos) yhteistyötä sekä löytämään sopivia linjauksia valvonnan suorittamiseksi tehokkaasti, mutta siten, että turhilta päällekkäisyyksiltä vältytään. Tarkastukset yleisötilaisuuksiin tehdään kesän aikana. Itä-Suomen lääninhallituksen valvontaprojektina on vaihtoehto- /uskomushoitojen tarjoajien kartoitus. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa esitetyt keskimääräiset tarkastustiheydet ja -ajat kohdetyyppikohtaisesti ovat liitteen kohdassa 3. 4.5 Kemikaalilain valvontaohjelma Kemikaalilain vuosien 2008 2010 valvontaohjelman päivityksessä vuodelle 2010 on otettu huomioon voimassa olevista EY-asetuksista erityisesti REACH-asetus (Asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista; (EY) N:o 1907/2006), CLP-asetus (Asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta; (EY) N:o 1272/2008) sekä niiden johdosta kemikaalilainsäädäntöön tehdyt muutokset. CLPasetuksen mukaista luokitus-, merkintä- ja pakkausjärjestelmää sovelletaan rinnan nykyisen kemikaalilainsäädännön mukaisen järjestelmän kanssa vuoteen 2017 saakka. Muita keskeisiä EY-asetuksia ovat pesuaineasetus ((EY) N:o 648/2004), asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ((EY) N:o 850/2004) sekä tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskeva asetus ((EY) N:o 765/2008). Kemikaalilainsäädäntöä sovelletaan myös biosideihin ja suojauskemikaaleihin. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa REACHasetuksen mukaisten tiedottamisvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamista, kemikaalilain ja CLP-asetuksen mukaisten luokitusten, merkintöjen ja pakkaamisen noudattamista, pesuaineista annetun asetuksen mukaisten merkintöjen noudattamista sekä vaarallisten kemikaalien vähittäismyyntiä koskevien säännösten noudattamista.
Ympäristölautakunta sivu 11(30) Valvontaohjelman päivityksen liitteenä olevat tarkastus- ja raportointilomakkeet ovat uusittu REACH- ja CLP-asetuksiin perustuen. Valvontaohjelman mukaan valvontakohteiden tarkastustiheys on määriteltävä siten, että valvontakohteista tarkastetaan vuosittain vähintään joko 10 % tai 1 valvontakohde / 10 000 asukasta. Valviran ja SYKE:n antamat kohdetyyppien ohjeelliset tarkastustiheystavoitteet ja tarkastusajat ovat esitetty liitteen kohdassa 4. Kemikaalilain valvontaohjelman päivityksessä korostetaan, että valvontasuunnitelmia laadittaessa on tärkeää noudattaa valvontaohjelmien tarkastustiheyksiä, eikä laatia valvontasuunnitelmaa kunnan valvontaresurssien mukaisesti. 4.6 Tupakkalain valvontaohjelma Vuosien 2008 2010 tupakkalain valtakunnallinen valvontaohjelma päivitettiin vuodelle 2010 kokonaan tupakkalain (laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi) muutosten vuoksi. Tupakkalain 1.4.2009 voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemukset, jotka saapuivat 30.6.2009 mennessä, on kunnan valvontaviranomaisen käsiteltävä 31.3.2010 mennessä. Lainsäädäntömuutosten lisäksi ohjelman päivityksessä on muutettu ohjelman liitteinä olevia raportointilomakkeita. Tupakkalain valvontaohjelman tarkoituksena on vakiinnuttaa suunnitelmallinen valvonta- ja tarkastustoiminta ohjelmakauden loppuaikana. Tupakkalain valvontaohjelman päivityksessä korostetaan, että valvontasuunnitelmia laadittaessa on tärkeää noudattaa valvontaohjelmien tarkastustiheyksiä, eikä laatia valvontasuunnitelmaa kunnan valvontaresurssien mukaisesti. Valvontaohjelman päivityksessä ei muutettu tupakkalain valvonnan painopisteitä. Ne ovat o pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten, harrastus- ja kerhotilojen ja muiden alle 18-vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevien tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen ja automaattisten myyntilaitteiden valvonta. o tupakan, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä tupakkajäljitelmien myymälämainonnan ja esillepanon valvonta erityisesti huoltoasemilla ja suurten päivittäistavaraketjujen vähittäismyyntipisteissä. o tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden pääasiassa alle 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuissa ulkotiloissa. Valvira voi järjestää valvontaohjelman painopisteitä noudattaen valvontahankkeen voimaan tulleiden ja suunniteltujen tupakkalainmuutosten toimeenpanon toteutumisen seuraamiseksi. Valvontahanke olisi syksyllä 2010. Tupakkalain valvontaohjelman mukaiset kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet ovat liitteen kohdassa 5.
Ympäristölautakunta sivu 12(30) 5 Valvontasuunnitelma Siilinjärven kunnan pinta-ala on noin 506 km 2, josta maata on 401 km 2. Siilinjärvellä oli vuoden 2008 lopussa 20 769 asukasta. Asukkaat ovat keskimääräistä nuorempia, alle 15-vuotiaita oli 21 % asukkaista. Asukkaiden keski-ikä on 38,7 vuotta. Väestö on myös keskimääräistä paremmin koulutettua. Yli 15- vuotiaista korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 27,5 % väestöstä. Kunnan asukkaista puolet asuu kirkonkylässä, runsas neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorela -alueella. Vuoden 2007 lopussa Siilinjärvellä oli työllistä työvoimaa 9292 henkilöä, työpaikkoja oli 6412, joista o 6 % oli alkutuotannossa, o 30 % oli jalostuksessa rakentamisessa ja o 64 % oli palveluissa. Vuonna 2008 Siilinjärvellä oli 926 yritystä. Suurimpia työnantajia ovat Siilinjärven kunta, Karjalan lennosto, Yara Suomi Oy, Tarinan sairaala, Lujabetoni Oy, Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä, Kunnonpaikka ja Hydroline Oy. Vuonna 2008 Siilinjärvellä oli 201 tilaa, joilla oli peltoa keskimäärin 38,4 ha. Maitotiloja on 67 (kiintiökausi 08/09). Noin puolet maitotiloista on liittynyt vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoon. Siilinjärveläiset seurat ja yhdistykset toimivat aktiivisesti ja ne järjestävät erilaisia, tilapäisiä tapahtumia. 5.1 Valvontakohteet Kaikki tiedossa olevat, Siilinjärvellä sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ovat digitaalisessa muodossa TerveKuu -nimisessä valvontaohjelmassa (versio 4.2). Ohjelma on ollut käytössä vuodesta 2001 alkaen ja siinä on valmius valtakunnalliseen tiedonkeruuseen. Ohjelmassa on toimijoiden ja toimipaikkojen tiedot sekä mm. toimipaikkoja koskevat tarkastuspöytäkirjat ja näytteiden tutkimustulokset. Kohteiden, jotka on hyväksytty ohjelman käyttöön oton jälkeen, hyväksymisasiakirjat (päätös) ovat järjestelmässä. Lisäksi kohteiden asiakirjojen paperiversiot ovat kohdekansiossa tai -riippukansiossa. Valtakunnallisen tiedonkeruun (KUTI 1) edellyttämä kohdetietojen tarkistaminen aloitettiin vuonna 2009 ja sitä jatketaan suunnitelmavuonna. Tarkistettavana on muun muassa ennen vuotta 1996 toimintansa aloittaneiden toimipaikkojen huoneiston hyväksymis- ja toiminnan aloitusajankohdat. Tietoa mahdollisista uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta sekä seuraamalla paikallislehti Uutis-Jousta. Käytettävissä on myös toimialakohtainen yritysluettelo. 5.1.1 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvontakohteita ovat o hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot,
Ympäristölautakunta sivu 13(30) o elintarvikealan toiminta, josta tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle, o alkutuotantopaikat sekä o elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita valmistavat ja markkinoivat toimijat. Siilinjärvellä sijaitsevien elintarvikevalvonnan kohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 1. 5.1.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietojen mukaan Siilinjärvellä oli 1.5.2007 maatiloja ja kotieläimiä seuraavasti: Eläin Maatiloja Kotieläimiä Nautaeläimet 80 5 424 Siat 4 2 063 Lampaat 6 360 Hevoset 25 215 Eläinsuojelulain 24 mukaan valvottavat kohteet 13 Yli 20 uuhen/kutun tiloja 2 5.1.3 Terveydensuojeluvalvonta Terveydensuojelulain mukaisia säännöllisen valvonnan kohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja terveydensuojelulain 18 :n ja 19 :n mukaisen hyväksynnän vaativat talousvettä toimittavat laitokset. Muita kohteita voidaan ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jos toiminta riskinarviointiin perustuen voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Terveydensuojelulain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 2. 5.1.4 Tuoteturvallisuusvalvonta Tuoteturvallisuusvalvonnassa kunnan valvontaviranomainen valvoo pääsääntöisesti kuluttajapalveluiden turvallisuutta. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääosin Kuluttajavirasto. Kuitenkin kosmetiikan, lelujen ja kynttilätuotteiden valmistusta valvoo kunnan valvontaviranomainen. Kuluttajavirasto voi pyytää apua kunnan valvontaviranomaiselta näytteenotossa ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvonnassa. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohdeluokkiin sijoittuvien valvontakohteiden lukumäärä on liitteen kohdassa 3. 5.1.5 Kemikaalivalvonta Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen valvontakohteita ovat kuluttaja- ja teollisuuskemikaalien toimittajat sekä vähittäismyyntipaikat. Kemikaalitoimittajia ovat REACH- ja CLP-asetusten mukainen valmistaja, maahantuoja, jatkokäyttäjä ja jakelija. Kemikaalien markkinoille saattamisesta vastaavien kemikaalitoimittajien tulisi löytyä keskusviranomaisten ylläpitämistä rekistereistä ja luetteloista, joita ovat kemikaalituoterekisteri (KETU), luettelot ennakkohyväksyntää tai ilmoitusta edellyttävistä suojauskemikaaleista ja antifouling-valmisteista
Ympäristölautakunta sivu 14(30) sekä biosidisten torjunta-aineiden rekisteri (BTA). Siilinjärvellä on kaksi teollisuuskemikaalien toimittajaa. Kuluttajakemikaalien toimittajia ei ole tiedossa. Kemikaalien vähittäismyyntipaikkoja ovat o erikoistumattoman vähittäismyynti (päivittäistavaramyymälä, tavaratalo), o erikoismyymälät (rautakauppa, jakeluasema tai auto- ja veneilytarvikkeiden myymälä, huonekaluliikkeet, kodinkoneliikkeet, puutarha- ja valokuvausalan sekä askartelu- ja harrastekaupat, internet- ja suoramyynti) ja o itsepalvelutavaratalot (halpamyymälät/-tavaratalot, realisointi- ja poistomyymälät). Tärkeimpiä valvontakohteita ovat Siilinjärvellä eräät erikoismyymälät. Kunnassa ei ole itsepalvelutavarataloja. Tyypillisiä vähittäismyynnissä olevia vaarallisia aineita sisältäviä kemikaaleja ovat viemärinavausaineet, tuulilasinpesunesteet, grillihiilien sytytysnesteet, spraymaalit, lakat, liuottimet sekä erilaiset pesu- ja puhdistusaineet. Vähittäismyynnissä olevia biosidisia torjunta-aineita ovat hyönteiskarkotteet ja -myrkyt ja jyrsijöille tarkoitetut myrkyt, suojauskemikaaleja ovat erilaiset puunsuoja-aineet. Kemikaalilain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 4. 5.1.6 Tupakkalain valvonta Tupakkalain mukaisia valvontakohteita ovat mm. o päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetut sisätilat sekä niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetut ulkotilat, o tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat ja automaattiset myyntilaitteet, o tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä tupakkajäljitelmien myymälämainonta ja esillepano erityisesti huoltoasemilla ja suurten päivittäistavaraketjujen vähittäismyyntipisteissä, o ravitsemisliikkeet (täyskielto ja erillinen tupakointitila). Tupakkalaissa säädettyä mainonta- ja myynninedistämiskiellon noudattamista valvotaan kunnan alueella toimivissa yrityksissä. Tähän valvonnan piiriin kuuluvat myös paikallislehtien ja paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavien julkaisujen mainokset. Tupakkalain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on liitteen kohdassa 5. 5.1.7 Nikotiini valmisteiden myynnin valvonta Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntipisteitä on Siilinjärvellä 10. 5.2 Painopistealueet Kuntien elintarvikevalvonnan tiedon kehittämiseen liittyen on päivitettävä TerveKuu-ohjelmassa olevien valvontakohteiden tiedot. Valvontakohteita koskeva tietoaineisto siirretään vuoden 2010 lopussa kohdetietojärjestelmään (KUTI 1).
Ympäristölautakunta sivu 15(30) Elintarvikevalvonnan kohteiden riskinarviointi saatetaan loppuun vuonna 2010 valvonnan kohdentamiseksi oikein. Myös elintarvikevalvontakohteiden omavalvontasuunnitelmat hyväksytään elintarvikelain mukaisesti. Omavalvontasuunnitelma hyväksytään, jos se täyttää lainsäädännön minimivaatimukset tai se hyväksytään ehdollisesti, jolloin toimijan on täydennettävä omavalvontaansa puuttuvilta osin. Lisäksi osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin. Eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnassa painotutaan uuden eläinlääkintähuoltolain vaatimusten soveltamiseen käytäntöön. Lisäksi osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin. Terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa painopisteenä ovat o pienempien vesilaitosten valmiudet erityistilanteisiin o vanhainkotien yms. vanhusten palveluun tarkoitettujen kohteiden terveysolot. Tarve asuntojen terveydellisiä olosuhteita koskeviin tarkastuksiin säilynee. Terveydensuojelulain mukaisissa kohteissa osallistutaan sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Tuoteturvallisuusvalvonnassa osallistutaan valtakunnalliseen yleisötilaisuuksien turvallisuutta koskevaan projektiin ja Itä-Suomen lääninhallituksen vaihtoehto-/uskomushoitojen tarjoajia koskevaan kartoitusprojektiin. Kemikaalivalvonnassa painopisteenä ovat myös vuonna 2010 erikoismyymälät. Lisäksi osallistutaan mahdollisiin valtakunnallisiin valvontaprojekteihin. Tupakkavalvonnassa osallistutaan mahdolliseen Valviran tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä koskevaan valvontahankkeeseen. Lakisääteisiä tehtäviä ympäristöterveydenhuollossa ovat myös elinympäristön terveellisyyden edistäminen sekä terveyshaittojen ja vaarojen torjunta ennakolta. Näitä tehtäviä hoidetaan jatkamalla aktiivista osallistumista maankäytön suunnitteluun. 5.3 Säännöllisen valvonnan tarkastukset Säännöllisen valvonnan tarkastuksella arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohteisiin tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Koska riskinarviointityö Siilinjärvellä on vielä alussa, perustuu tämä valvontasuunnitelma pääosin valtakunnallisissa valvontaohjelmissa esitettyihin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin, valvontakohteiden aikaisempaan toimintaan, mm. omavalvonnan tasoon sekä käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. Tarkastusten sisältö perustuu valtakunnallisiin valvontaohjelmiin. Tarkastustiheys kohdetyypeittäin on esitetty suunnitelman liitteessä. Kohdekohtaisesti suunnitellut tarkastukset tallennetaan TerveKuu-ohjelmaan ja toimialakohtaiset tarkastussuunnitelmat, jotka tallennetaan yhteiseen hakemistoon.
Ympäristölautakunta sivu 16(30) 5.3.1 Elintarvikevalvonta Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Tarkastus voi kohdistua. o omavalvonnan toimivuuteen, o omavalvontanäytteiden tuloksiin, o elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin tai välineisiin, o henkilön ammattitaidon selvittämiseen, o työohjeisiin, o työskentelytapoihin, o jäljitettävyyteen, o elintarvikkeiden koostumukseen, o pakkausmerkintöihin ja pakkausmateriaaleihin tai o mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen. Siilinjärvellä sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia liitteen kohdassa 1 esitettyyn perustuen pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastukset kohdistuvat ensisijaisesti omavalvonnan toimivuuteen. Tarkastuksilla käytetään Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikön sekä Eviran laatimia tarkastuslomakkeita. Kohteissa tehtävien tarkastusten lisäksi toimintaa valvotaan myös tarkastamalla kohteen asiakirjoja toimistotyönä. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia. Valvonnassa otetaan erityisesti huomioon o 1.2.2009 voimaan tullut MMM: n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (28/2009) o EY-asetuksen 37/2005 (2 artikla) edellyttämien pakastettujen elintarvikkeiden kuljetusvälineiden, välivarastojen ja varastojen lämpötilan mittausvälineiden standardin EN 12830 mukaisuus ja mittausvälineiden kalibrointi vuosittain standardin EN 13486 mukaisesti Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan omavalvontasuunnitelmassa tai sen toteuttamisessa puutteita, valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä omavalvontasuunnitelman toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotto- ja analyysikustannukset laskutetaan toiminnanharjoittajalta. Kohteeseen tehdään ns. lisätarkastus havaittujen epäkohtien korjausten valvomiseksi. Myös näistä tarkastuksista peritään maksu. Suunnitelmavuonna jatketaan kohdekohtaista riskinarviointia Oulun seudun ympäristöviraston laatimalla mallilla. Arvioitujen kohteiden tarkastustiheys ja tarkastuksen sisältö perustuvat jatkossa riskiluokitukseen. Riskinarviointi on tehty seuraavissa riskiluokissa:
Ympäristölautakunta sivu 17(30) Liha-alan laitokset Kala-alan laitokset Maitoalan laitokset Muna-alan laitokset Kasvisten pakkaamot ja kasvistuotteiden valmistuspaikat Leipomot Muut valmistuspaikat sekä varastot ja kuljetustoiminnat Ammattikeittiöt Myymälät ja myyntipaikat Riskiluokka Kohteiden Riskiluokitettujen lukumäärä kohteiden määrä Pienteurastamo 0 Liha-alan laitos yli 10 milj. kg/v 0 Liha-alan laitos 1 10 milj. kg/v 0 Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v 0 Kala-alan laitos yli 500 000 kg/v 0 Kala-alan laitos 250 000 500 0 000 kg/v Kala-alan laitos alle 250 000 0 kg/v Maitoalan laitos yli 2 000 000 l/v 0 Maitoalan laitos 50 000 2 000 0 000 l/v Maitoalan laitos alle 50 000 l/v 0 Muu maitoalan laitos 0 Munapakkaamo yli 100 000 kg/v 0 Munapakkaamo alle 100 000 0 kg/v Munatuotteiden valmistuslaitos 0 Kasvisten valmistuspaikka, jossa 5 3 pilkkomista tai muuta jalos- tusta Kasvispakkaamo, jossa vähäistä 4 0 kauppakunnostusta Leipomo, missä valmistetaan 1 0 helposti pilaantuvia leipomotuotteita Leipomo, missä valmistetaan 1 0 ruoka- ja kahvileipää Muu elintarvikkeiden valmistuspaikka 8 2 (esim. yhdistelmäelintar- vikkeiden valmistusta) Eläimistä saatavia elintarvikkeita varastoiva laitos Elintarvikevarasto 1 0 Elintarvikekuljetus 9 0 Keskuskeittiö ja ravintola, joka 11 11 toimittaa ruokaa myös muualla tarjottavaksi Ravintola (valmistus ja tarjoilu 23 9 ko. paikassa) Laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, 15 4 sairaalat, henkilöstöravintolat; valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) Tarjoilukeittiö (muualla valmistetun 21 5 ruoan tarjoilu) Tarjoilupaikka (ei ruoanvalmistusta, 23 1 vähäistä tarjoilua) Myymälä, jossa ruoanvalmistusta 2 0
Ympäristölautakunta sivu 18(30) Alkutuotanto Muu ilmoitusta edellyttävä toiminta Helposti pilaantuvia elintarvikkeita 1 0 myydään myös palvelumyyn- tinä Helposti pilaantuvat elintarvikkeet 14 0 myydään teollisesti pakat- tuina (esim. laatikkomyymälät ja kioskit) Elintarvikehuoneisto, jossa ei fyysisesti käsitellä elintarvikkeita (maahantuonti, nettimyynti, agentuurit) Siirrettävä tila / liikkuva myyntilaite 5 0 Säännöllinen (hyväksymistä 11 0 edellyttävä) ulkomyynti ja tarjoilu sekä siihen rinnastettava toiminta Maidontuotanto 66 0 Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely 15 0 Muu alkutuotanto 119 Elintarvikkeen kanssa kosketukseen 1 0 joutuvia tarvikkeita valmis- tavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Elintarvikelain 13.2 :n kohtien 2 8 0 18 mukainen toiminta Yhteensä 364 35 Kunnaneläinlääkäri tekee tarvittaessa ante mortem tarkastuksia tiloilla sekä luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksia elintarvikelain 43 :n 3 momentissa tarkoitetuissa paikoissa. Eviran Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyvyys kaupan olevissa kylmäsavustetuissa ja graavisuolatuissa kalastustuotteissa, eräissä juustoissa sekä lämpökäsitellyissä lihavalmisteissa projektiin, joka on EU-hanke, osallistutaan ottamalla tarvittaessa näytteitä. Lisäksi osallistutaan seuraaviin Eviran hankkeisiin: o Elintarvikkeista esitettävät ravitsemusväitteet o Lisäaineet, aromit ja entsyymit. 5.3.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinten terveyden valvontaa tehdään säännöllisesti osana elintarvikelain mukaisia alkutuotantotilojen tarkastuksia. Samoilla tarkastuksilla kiinnitetään huomiota myös eläinten hyvinvointiin. Säännöllisiä valvontakäyntejä tehdään tiloille seuraavissa tapauksissa: o Yli 20 kutun/uuhen tiloille tehdään vuosittain tiloille pakollisten lampaiden ja vuohien TSE-tautien valvontaohjelman sekä maedi-visna terveysvalvontaohjelmien mukainen eläinten terveydentilan, tilan eläinliikenteen ja -kontaktien, kirjanpidon sekä näytteiden lähettämisen ja muun toiminnan lainmukaisuuden tarkastus. Maedi-visna -tarkastuksel-
Ympäristölautakunta sivu 19(30) la otetaan verinäytteitä MMMa 15/EEO/2001 mukaisesti, ja tarkastuskäynnin sekä näytteiden perusteella tilalle annetaan terveystodistus. o Säännöllisiä eläinsuojelutarkastuksia tehdään eläinsuojelulain 24 :n mukaisiin kohteisiin. Vuonna 2010 tarkastetaan säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat, ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten myymistä harjoittavat toimijat sekä hevostilat, joissa hevosmäärä on 6 tai enemmän. o Alkutuotantopaikoista maidontuotantotilat tarkastetaan elintarvikelain ja alkutuotantoasetuksen mukaisesti kerran kolmessa. Valtakunnallisessa vuoden 2010 valvontaohjelman hankkeista osallistutaan seuraaviin hankkeisiin: o Vesiviljelyeläinten riskiperusteinen valvonta o Eläinlääkäreiden kuukausi-ilmoitukset o Traces-ohjelman käyttö o Nautarekisterin hyödyntäminen riskiperusteisen hyvinvointivalvonnan kehittämisessä o Lypsylehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimuksen tehostettu valvontahanke. Jos lääninhallitus suorittaa eläinsuojeluauditoinnin/-auditointeja kuntaan, niihin osallistutaan. 5.3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen tarkastuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen terveyshaitan esiintyminen tai sellaisen olosuhteen esiintyminen, josta voi aiheutua terveyshaitta. Olosuhteiden lisäksi tarkastellaan toimintaa ja arvioidaan kohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastukset tehdään yleensä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. Havainnot tarkastuksella tehdään pääasiassa aistinvaraisesti. Ympäristötoimiston mittalaitteiden avulla arvioidaan alustavasti tarkempien mittausten/tutkimusten tarpeellisuus. Tarkastukseen liittyy ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Vuonna 2010 painopistealueena ovat o pienempien vesilaitosten valmiudet erityistilanteisiin sekä o vanhainkotien yms. vanhusten palveluun tarkoitettujen kohteiden terveysolot. Siilinlahden uimaranta on ns. EU-uimaranta, jolla käy yli sata uimaria päivässä uimakauden aikana. Rannalle laadittiin vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 edellyttämä uimavesiprofiili. Asetuksen mukaan EU-uimarantojen uimavesiprofiilit tulee tehdä ennen uimakauden 2011 alkua. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehdään eri kohdetyypeittäin liitteen kohdan 2 mukaisesti. Tarkastusten sisältö on valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen kohdetyypeittäin seuraava:
Ympäristölautakunta sivu 20(30) Kohde Talousvettä toimittavat laitokset Kylpylät Yleiset uimarannat Päivähoitopaikat Koulut ja oppilaitokset Tarkastuksen sisältö Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi Asiakasmäärään perustuen henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden toiminta niiden huolto ja käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto sekä jätehuolto. Uimaveden laaturiskeihin ja kävijämääriin perustuen rannan siivous ja jätehuolto, yleiseen käyttöön tarkoitettu käymälät ja pukeutumistilat, valvontaviranomaisen ottamien valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria ja muita kotieläimiä uimarannalle Lapsimäärään perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha- ja leikkialueet Oppilasmäärään perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Vanhainkodit, palvelutalot ja asumispalvelut Asiakasmääriin ja asiakkaiden omatoimisuuteen/hoidettavuuteen perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Kauneushoitolat, parturit, kampaamot, julkiset kuntosalit ja liikuntatilat Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, käymälät. Kauneushoitoloissa sekä julkisilla kuntosaleilla ja liikuntatiloissa myös pukeutumistilat. Asiakasmääriin ja harjoitettavan toiminnan laatuun perustuen yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, il-
Ympäristölautakunta sivu 21(30) Julkiset majoitushuoneistot Hautausmaat manvaihto, toiminnan aiheuttama melu Asiakasmääriin perustuen varustelutaso, majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesuja saunatilat, yleinen siisteys, siivousjärjestelyt, sisäilman laatu, ilmanvaihto Pohjavesiolosuhteisiin perustuen ruumiiden säilytys, hautojen peittäminen, yleisökäymälät, puhtaanapito Säännöllisen valvonnan lisäksi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa osallistutaan sisäilmaongelmien terveydellisten haittojen selvittelyyn yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Muista valvontakohteista tärkeimmällä sijalla ovat asunnot, joissa valvontaa tehdään pyynnön perusteella epäiltäessä asunnon olosuhteiden aiheuttavan terveyshaittaa. 5.3.4 Tuoteturvallisuusvalvonta Tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvän tarkastuksen tarkoituksena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen ja kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävänä on selvittää, onko tarkastuksen kohde mahdollista saada riittävän turvalliseksi. Toiminnanharjoittaja miettii tarvittavat turvallistamiskeinot. Valvontakohteisiin tehdään ennalta sovittuja tarkastuksia, jälkivalvontaan liittyviä tarkastuksia ja ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Tarkastuksesta sovitaan etukäteen kohteen kanssa, ellei ole olemassa jotain syytä tehdä tarkastus yllättäen. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia tehdään esim. kuluttajailmoitusten yhteydessä. Tarkastus tehdään myös muun muassa, jos kohteessa on tapahtunut onnettomuus, vaaratilanne tai muu erityistilanne. Tarkastuksilla käytetään Kuluttajaviraston työohjeita, valvontaohjeita ja tarkastuslistoja. Tuoteturvallisuusvalvontaan sisältyy keskeisesti ennen tarkastusta toimistolla tehtävä työ, jolloin tutustutaan kohteeseen mm. selvittämällä turvallisuusasiakirja/-suunnitelma. Tuoteturvallisuusvalvonnan tarkastukset kohdistuvat liitteen kohdassa 3 oleviin Kuluttajaviraston määrittämiin kohdetyyppeihin. Muita kohteita valvotaan mm. ilmoitusten ja tapauskohtaisesti tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Lisäksi osallistutaan vuoden 2010 valtakunnallisen tuoteturvallisuusvalvontaprojektiin, jonka aiheena on yleisötilaisuuksien turvallisuus, ja Itä-Suomen lääninhallituksen valvontaprojektiin, missä kartoitetaan vaihtoehto-/uskomushoitojen tarjoajia. 5.3.5 Kemikaalivalvonta Kemikaalivalvonnan tavoitteena on selvittää, täyttävätkö Suomessa markkinoilla olevat ja Suomen kautta Euroopan markkinoille saatettavat kemikaalit Euroopan yhteisöjen kemikaaleja koskevan lainsäädännön vaatimukset ja määräykset. Tarkastuksen laajuus riippuu siitä, tehdäänkö tarkastus kemikaalitoimittajan toimipaikassa vai vähittäismyymälässä. Kemikaalitoimittajien ja vähittäismyyjien tarkastuksilla tarkastetaan, että vaarallisen tai vaarallisia aineita sisältävän kemikaalin
Ympäristölautakunta sivu 22(30) 1. pakkaus täyttää kemikaaliasetuksen 15 :n tai CLP-asetuksen 35 artiklan mukaiset vaatimukset, ja että pakkaus on varustettu turvasulkimella ja näkövammaisille tarkoitetulla vaaratunnuksella STM : n asetuksen (430/2001) tai CLP-asetuksen liitteen II osan 3 mukaisesti 2. etiketin merkinnät täyttävät kemikaaliasetuksen 16 :n tai CLP-asetuksen 17 artiklan mukaiset vaatimukset 3. STM:n asetuksen (553/2008) mukaiset tiedot on toimitettu Valviran ylläpitämään kemikaalituoterekisteriin (KETU-rekisteri) kemikaalilain 48 a :n 2 momentin mukaisesti, ja että etiketin merkinnät vastaavat rekisteriilmoituksen kohtaa 15 4. pesu- ja puhdistusaineiden pakkausmerkinnät ovat pesuaineasetuksen 11 artiklan ja liitteen VII mukaiset 5. biosidivalmisteet, antifouling-valmisteet ja suojauskemikaalit löytyvät Valviran ja SYKEn ylläpitämistä rekistereistä ja luetteloista, ja että 6. REACH-asetuksen kemikaaleja koskevia rajoituksia noudatetaan. Lisäksi kemikaalitoimittajien tarkastuksilla tarkastetaan, että vaarallisen tai vaarallisia aineita sisältävän kemikaalin 7. käyttöturvallisuustiedote on laadittu REACH-asetuksen artiklan 31 (tai 1.12.2010 asti kumotun STM :n asetuksen 1202/2001) mukaisesti, ja että käyttöturvallisuustiedote vastaa KETU-rekisteriin ilmoitettuja tietoja ja että etiketin merkinnät vastaavat käyttöturvallisuustiedotteen kohtaa 15. Kemikaalivalvontatarkastukset sovitaan yleensä etukäteen. Tarkastukset suunnataan ensisijaisesti kunnan alueella toimiviin erityisesti yleiseen kulutukseen tarkoitettuja kemikaaleja markkinoille saattaviin kemikaalitoimittajiin. Tarkastettavaksi valitaan vaarallisiksi luokiteltuja tai vaarallisia aineita sisältäviä kemikaaleja. Kemikaalitoimittajan luona tarkastetaan vähintään viisi (5) kemikaalia. Kemikaalitoimittajaa pyydetään toimittamaan etukäteen tarkastettavien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet tai koostumustiedot, jos kemikaali on tarkoitettu vain yleiseen kulutukseen, sekä niiden etiketit. Ennen varsinaista tarkastusta tarkastetaan etikettimerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden vastaavuus. Ennen tarkastusta selvitetään tarkastettavia kemikaaleja koskevat mahdolliset rajoitukset sekä ennakkohyväksyntää edellyttävien biosidisten torjunta-aineiden ja suojauskemikaalien löytyminen rekistereistä. Ennen varsinaista tarkastusta selvitetään myös, tulisiko tarkastettavat kemikaalit varustaa turvasulkimella tai näkövammaisille tarkoitetulla vaaratunnuksella. Jokaisesta kemikaalitoimittajan toimipaikalla tarkastettavasta kemikaalista täytetään valvontaohjelman liitteenä oleva tarkastuslomake, mistä tarkastetun kemikaalin tiedot syötetään Valviran valvontatietojen keruujärjestelmään. Vähittäismyynnin tarkastuksilla valvotaan, että vähittäismyyntiasetuksessa (676/1993) kemikaalien myynnille, muulle luovuttamiselle ja säilyttämiselle annettuja vaatimuksia noudatetaan. Näitä ovat muun muassa erittäin myrkylliset ja myrkylliset kemikaalit säilyttäminen lukitussa tilassa tai muutoin siten, etteivät asiaankuulumattomat saa niitä haltuunsa. Lisäksi valvotaan, että jakelulaitteistot on merkitty, jos on kyse polttonesteiden tai muiden kemikaalien vähittäismyynnistä automaateista. Vähittäismyynnin tarkastusten tavoitteena on myös selvittää, löytyykö vähittäismyynnistä puutteellisin merkinnöin varus-