Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Sapelikatu 47 15150 Lahti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006 24.10.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy

1. JOHDANTO...3 2. TUTKITUT KAATOPAIKKAJÄTEKUORMAT...3 3. MISSÄ JA MITEN TUTKIMUS SUORITETTIIN...4 4. JÄTTEIDEN LAJITTELU TUTKIMUKSESSA...5 5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU...7 5.1. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrä...7 5.2 Kaatopaikkajätteen laatu...7 5.2.1 Kaatopaikkajätteen laatu 2-astian lajittelussa...9 5.2.2 Kaatopaikkajätteen laatu 5-astian lajittelussa...11 5.2.3 Kaatopaikkajätteen koostumus kunnittain...14 5.2.4. Kaatopaikkajätteen koostumus biohajoavuuden mukaan...15 5.2.5. Kotkan voimalan vaatimukset jätteiden energiahyödyntämiselle...17 6. YHTEENVETO TULOKSISTA...18 6.1. Näkyvyys mediassa...20 7. JOHTOPÄÄTÖKSET...21 LÄHTEET...23 LIITE 1...24 LIITE 2...25 LIITE 4...29 LIITE 5...30 LIITE 6...34 LIITE 7...35 LIITE 8...36 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 2

1. JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitalouksilta Kujalan jätekeskukseen tulevan kaatopaikkajätteen koostumus. Jätetutkimuksessa saatua tietoa tullaan käyttämään Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toiminnan suunnittelussa seuraavasti: loppusijoitettavan jätteen laadun määrittäminen tuote- ja materiaalikierrätyksen tehostaminen biohajoavan jätteen määrän rajoittaminen kaatopaikalla jätteen energiahyötykäytön suunnittelu jäteneuvonnan suunnittelu Tutkimuksen suoritti ympäristötekniikkainsinööriksi (AMK) opiskeleva Kaisa Autio, ja avustajina toimivat PHJ:n jäteneuvoja Marja-Liisa Kosonen, ympäristötekniikkainsinööriksi (AMK) opiskeleva Akseli Syyrakki ja PHJ:n konemiehet Markku Uski, Ari Pusila ja Matti Siivonen. Tutkimuksen ohjaajana toimi palvelupäällikkö Päivi Rahkonen. Jätteen biohajoavuutta koskevat osat on kirjoittanut toimitusjohtaja Tuula Honkanen. Tutkimus suoritettiin 31.7.- 25.8.2006 välisenä aikana. 2. TUTKITUT KAATOPAIKKAJÄTEKUORMAT Tutkittavat kuormat olivat kotitalouksilta kerättävää kaatopaikkajätettä eri kunnista (Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Padasjoki, Pukkila), 5-2- ja 1-astian alueilta, sekä taajamista ja haja-asutusalueilta. Näin saatiin mahdollisimman kattava otos Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueelta tulevasta kaatopaikkajätteestä. Vaikka tutkittavat kuormat pyrittiin valitsemaan siten, että ne koostuivat pääosin kotitalousjätteistä, kuormissa oli jätteitä kauppaliikkeiltä, teollisuudelta, päiväkodeilta yms. Tämä otettiin huomioon tutkittaessa ja arvioitaessa kuormaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muut kuin kotitalousjätteet jätettiin kokonaan otoksien ulkopuolelle. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 3

Kaatopaikkajätekuormia tutkittiin yhteensä 16 kappaletta. Kuormien kokonaispaino oli 88 200 kg. Kuormista otettiin otoksia, joiden kokonaispaino oli 3 300 kg. Näin saimme kattavan otoksen kaatopaikkajätteen laadusta. 5-astian järjestelmä tarkoittaa sitä, että kerros- ja rivitaloissa (Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila) joissa on vähintään 10 huoneistoa, on kerättävä erikseen kaatopaikka-, bio- ja energiajäte, sekä keräyspaperi ja -kartonki. 2-astian järjestelmää käytetään omakotitaloissa ja pienkiinteistöissä, joissa on alle 10 huoneistoa. Näissä on oltava kaatopaikkajätteen ja energiajätteen keräys. Vähintään kolmen huoneiston rivitaloissa tulee olla astia keräyspaperille. Pienkiinteistöille suositellaan biojätteen kompostointia (Jätteiden lajitteluohjeet, 2006, 3, Lahden jätehuoltomääräykset, 2003). Jätehuoltomääräykset ovat kaikissa kunnissa samanlaiset, lukuun ottamatta Asikkalan haja-asutusaluetta (LIITE 1). Asikkalan jätehuoltomääräykset sanovat, että energiajätteen keräys on pakollista vain asemakaava-alueella, eikä hajaasutusalueella. Siten Asikkalan haja-asutusalueella on 1-astian keräys. Otimme sen tutkimuksessa huomioon, ja näin ollen Asikkalan haja-asutusalueen kaatopaikkajätteeseen kuuluu myös energiajäte. (Asikkalan jätehuoltomääräykset, 2000) Jätehuoltomääräysten mukaan paperia, pahvia ja kartonkia voidaan polttaa vähäisiä määriä (esim. Nastolan jätehuoltomääräykset, 2004). 3. MISSÄ JA MITEN TUTKIMUS SUORITETTIIN Tutkimus suoritettiin Kujalan jätekeskuksen energiajätteen paalaushallissa ja sen ulkopuolella olevalla asfalttikentällä. Jätekuorman saavuttua se purettiin asfalttikentälle, jonka jälkeen konemiehet levittivät kuorman. Tässä vaiheessa kuormasta poistettiin yli 80 cm:n pituiset kappaleet. Poistetut tuotteet punnittiin ja listattiin kokonaismäärään. Tämän jälkeen kuorma jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan, joista kustakin osasta otettiin 600 litran jäteastiaan noin 56-82 kg jätettä. Jäteastiat siirrettiin paalaushalliin, jossa suoritettiin jätteiden käsinlajittelu. Yhdestä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 4

kuormasta lajiteltiin käsin 168-246 kg jätettä. Suljetut pussit avattiin puukolla ja jäte lajiteltiin silmämääräisesti 16 eri jakeeseen. Jätejakeet punnittiin ja merkattiin tulokset ylös. Kuvia tutkimuksen eri vaiheista on LIITTEESSÄ 2. Tilastointia varten jätekuorman kokonaispaino ja kuorman tiedot saatiin vaa alta ja Scalex-Eco vaakaohjelmasta. Kaikki erikoiset ja poikkeavat jätteet kuormissa kirjattiin ylös. Tiedot taulukoitiin valmiille pohjalle, johon merkittiin kilot ja erikoisuudet kuormissa. 4. JÄTTEIDEN LAJITTELU TUTKIMUKSESSA Periaatteena lajittelussa oli, että jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu syntypaikalla lajitella ennen jäteastiaan laittamista. Lajittelukäytäntö perustui siihen, että asukkaille on jaettu lajitteluohjeita, joiden mukaan eri kunnissa ja asumismuodoissa tulisi jätteet lajitella. TAULUKOSSA 1 on esitelty jätejakeiden lajittelu tutkimuksessa ja LIITTEESSÄ 8 tarkempi kuvaus jätejakeista. TAULUKKO 1 Jätejakeiden lajittelu tutkimuksessa 1. Biojäte ja pehmopaperi 2. Keräyspaperi 3. Keräyspahvi ja -kartonki 4. Muovienergiajäte 5. Muu energiajäte 6. Lasi 7. Metalli 8. Puu 9. Risut 10. Haravointijäte 11. SER 12. Ongelmajätteet 13. Renkaat 14. Vaipat ja kuukautissiteet 15. Tekstiilit 16. oikea Kaatopaikkajäte 17. Suuret kappaleet 17. Suuret kappaleet Tutkimuksessa biohajoaviksi jätteiksi luokiteltiin biojäte, pehmopaperi, keräyspahvi, keräyspaperi, keräyskartonki, muu energiajäte, puu, risu, haravointijäte, tekstiilit, vaipat ja kuukautissiteet. (vrt. YTV Jätehuolto, 2004, 65-66). Biojäte käsittää ruokaja kasvijätteen sekä kukkamullan. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 5

Energiajätteeksi lasketaan muovi (ei PVC) ja muu energiajäte, mm. styrox, vähän likaantuneet kartonkipakkaukset, erilaiset muovituotteet ja kertakäyttöastiat yms. Yleisesti energiajätteeseen kuuluvat sellaiset muovit ja pahvit, joiden materiaalihyödyntäminen ei enää onnistu (Jätteiden lajitteluohjeet, 2006, 4,6).Tutkimuksessa energiajäte lajiteltiin muovienergiajätteeksi ja muuksi energiajätteeksi, sen vuoksi, että muu energiajäte on biohajoavaa, kuten paperi. Energiajätettä ei pitäisi olla PHJ:n alueella kaatopaikkajätteessä, koska sen erilliskeräys on pakollista koko alueella, lukuun ottamatta Asikkalan hajaasutusaluetta. Ongelmajätteitä, renkaita ja sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ei saisi laittaa kaatopaikkajätteeseen. SER:n ja ongelmajätteiden tuonti pienjäteasemille on asukkaille maksutonta. Lasi, metalli, puu ja keräyspahvi, -kartonki ja -paperi ovat hyötyjätteitä, joita saa olla kaatopaikkajätteessä alle 30 % kuorman tilavuudesta. (Hinnasto, 2006, 6). Oikeaksi kaatopaikkajätteeksi kuuluu sellainen jäte, jota ei voida enää mitenkään hyödyntää. Sellaisia jätteitä ovat alumiinia sisältävät pakkaukset kuten sipsipussit, PVC-muovia sisältävät tuotteet, hehkulamput, posliini yms.(jätteiden lajitteluohjeet, 2006, 5,7). Tutkimusta tehdessä täytyi miettiä tiettyjen jätejakeiden lajittelua. Tietyt jätteet jouduttiin laittamaan oikeaan kaatopaikkajätteeseen, vaikka ne materiaalien puolesta olisi voitu lajitella toisin. Seuraavassa on esimerkkejä selventämään asiaa: Kaatopaikkajätemuovipussit laitettiin oikeaan kaatopaikkajätteeseen, vaikka ne energiajätettä ovatkin, koska niiden käyttötarkoitus palvelee oikeaa kaatopaikkajätettä. Täydet ruokapakkaukset, marinoidut muovipakkaukset ja pahasti likaantunut muovi laitettiin oikeaan kaatopaikkajätteeseen, koska niitä ei voinut lajitteluohjeiden mukaisesti laittaa energiajätteeseen. Kengät ja nahkatuotteet lajiteltiin oikeaan kaatopaikkajätteeseen. Tekstiileiksi luettiin kaikki kangastuotteet, kuten vaatteet, liinat, pyyhkeet, tyynyt yms. Tunnistamaton muovi laitettiin oikeaan kaatopaikkajätteeseen. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 6

5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrä Tutkimuksessa kävimme läpi yhteensä 16 autokuormaa, joissa oli 88 200 kg jätettä. Otoksia otimme 48 kappaletta 600 litran jäteastioihin, yhteensä 3 300 kg. TAULUKOSSA 2 on esitelty määrätiedot. Otoksien painot vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaatopaikkajäte 5-astian alueelta (kerrostalot, isot rivitalot) vai 2- astian alueelta (haja-asutusalue, omakotitaloalue). 5-astian alueen jäteastiat painoivat keskimäärin 66 kg ja 2-astian alueen jäteastiat 71 kg. Ero ei ole kovin suuri, mutta näyttää sen, että 2-astian järjestelmässä jäteastioihin laitetaan painavampia tavaroita ja etenkin biojätettä, joka nostaa jäteastian painoa. TAULUKKO 2. Tutkimuksen jätemäärät Tutkitut kuormat Tutkittujen kuormien jätemäärä Otoksia kuormista Otoksien käsin lajiteltu jätemäärä Suuret jätteet yhteensä Otoksien koko 16 kpl 88 200 kg 48 kpl 3 300 kg 600 kg ~68,5 kg (56-82 kg) 5.2 Kaatopaikkajätteen laatu Kaatopaikkajätteen laatua voisi kuvailla kohtalaiseksi. KUVIOSSA 1 näkyy jätteiden jakauma kaikkien otosten kesken. Kaatopaikkajätettä (sisältyy oikea kaatopaikkajäte, tekstiilit, vaipat ja kuukautissiteet ja biojäte 2-astian lajittelualueelta) otoksissa oli 48 p% ja hyödynnettävissä olevaa jätettä 52 p%. (KUVIO 2). Kaatopaikkajätteiden seassa on noin puolet sinne kuulumatonta jätettä, jonka materiaali- tai energiahyödyntäminen olisi olemassa olevan lajittelu- ja keräysjärjestelmän mukaan mahdollista. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 7

Positiivista tuloksissa oli se, että ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua ja renkaita oli kuormissa vähän. Lääkkeitä ei löytynyt kuin muutamia, mutta neuloja oli joissakin otoksissa paljon (LIITE 3). Pistävät ja viiltävät jätteet tulisi pakata tiiviisiin ja koviin astioihin, esim. muovi- ja lasipurkkeihin ja viedä ensisijaisesti apteekkeihin. Tässä asiassa olisi vielä tiedottamista asukkaille. Positiivista oli myös keräyspaperin pieni määrä (6%). Kaatopaikkajätteen koostumus kaikissa otoksissa, % "Oikea" Kaatopaikkajäte 20 % Suuret kappaleet 1 % Biojäte & Pehmopaperi 22 % Tekstiilit 9 % Vaipat & Kuukautissiteet 6 % Renkaat 0,1 % Keräyspaperi 6 % Keräyspahvi & Keräyskartonki 6 % Ongelmajätteet 1 % SER 5 % Haravointijäte 1 % Risut 1 % Puu 2 % Metalli 5 % Lasi 3 % Muu energia 4 % Muovi =energia 10 % KUVIO 1. Kaatopaikkajätteen koostumus kaikissa kuormissa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 8

Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä, % Hyödynnettävät jätteet 52 % Kaatopaikkajäte (sis. vaatteet, vaipat ja "oikean" kaatopaikkajätteen ja biojätteen 2-astian alueelta) 48% KUVIO 2. Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä Luvuissa 5.2.1 ja 5.2.2 on selitetty tutkimuksessa selvinnyt 2- ja 5-astian jätteiden koostumus. Tämä siksi koska niiden lajitteluohjeistus on erilainen, ja näin saadaan tarkempi kuva jätteiden laadusta. 5.2.1 Kaatopaikkajätteen laatu 2-astian lajittelussa 2-astian keräysalueilta tutkittujen otoksien koko oli 1708 kg, 52 % tutkitusta kokonaismäärästä. Kaatopaikkajätteeseen 2-astian alueella kuuluvat tekstiilit, biojäte, pehmopaperi, vaipat ja kuukautissiteet sekä sellainen jäte, jota ei voida enää hyödyntää eli oikea kaatopaikkajäte. Esim. alumiinipakkaukset, nahkatuotteet, pölynimuripussit, hehkulamput, posliini, PVC-tuotteet kuuluvat oikeaan kaatopaikkajätteeseen. (Jätteiden lajitteluohjeet, 2006, 5,7). Omakotitaloille ja pienkiinteistöille suositellaan kompostointia. Jos asukas Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 9

kompostoi jätteensä, hän voi saada 12 viikon tyhjennysvälin joissakin kunnissa jopa 16 viikkoa. Jos asukas ei kompostoi jätteitään, on tyhjennysväli kaksi viikkoa. Poltettavia jätteitä 2-astian jätteissä oli vähemmän kuin 5-astian jätteissä, koska omakotitaloissa asuvat ihmiset polttavat pahveja, paperia, kartonkia ja puuta, kun taas kerrostaloissa tähän ei ole mahdollisuutta (KUVIO 3). 2-astian alueen kaatopaikkajätteen koostumus % Kaatopaikkajäte 20 % Suuret kappaleet 0,3 % Biojäte & Pehmopaperi 23 % Tekstiilit 10 % Keräyspaperi 5 % Vaipat & Kuukautissiteet 8 % Renkaat 0,2 % Ongelmajätteet 1 % SER 4 % Haravointijäte 0,5 % Risut 1 % Puu 2 % Metalli 5 % Lasi 2 % Keräyspahvi & Keräyskartonki 6 % Muovi =energia 9 % Muu energia 3 % KUVIO 3. Kaatopaikkajätteen koostumus 2-astian alueella Energiajätettä oli 12-p%, joka on vähemmän kuin 5-astian alueen jätteissä. Tämä johtuu luultavammin siitä, että ihmiset lajittelevat energiajätettä, koska se on halvempaa kuin kaatopaikkajäte ja näin näkyy selvemmin asukkaan jätekustannuksissa. Haravointijätteen ja risun vähäisen määrän selittää ajankohta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 10

jolloin tutkimus tehtiin. Esim. keväällä ja syksyllä kuormissa on oletettavasti enemmän ko. jätteitä. Kaatopaikkajätteen osuus kokonaisjätemäärästä on 61-p% (KUVIO 4). Tämä johtuu siitä, että biojäte lasketaan kuuluvaksi kaatopaikkajätteeseen 2-astian lajittelussa. Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä 2-astian jätteissä, % Hyödynnettävät jätteet 39 % Kaatopaikkajäte (sis. vaatteet, vaipat, biojätteen ja jätteen mitä ei voi enää hyödyntää) 61 % KUVIO 4. Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä 2-astian jätteissä 5.2.2 Kaatopaikkajätteen laatu 5-astian lajittelussa 5-astian keräysalueilta tutkittujen otoksien kokonaismäärä oli 1588 kg, 48 % tutkitusta kokonaismäärästä. Kaatopaikkajätteeseen 5-astian alueella kuuluvat tekstiilit, vaipat ja kuukautissiteet sekä sellainen jäte, jota ei voida enää hyödyntää eli oikea kaatopaikkajäte. Esim. alumiinipakkaukset, nahkatuotteet, pölynimuripussit, hehkulamput, posliini, PVC-tuotteet kuuluvat oikeaan kaatopaikkajätteeseen. (Jätteiden lajitteluohjeet, 2006, 5,7). Biojätettä löysimme tutkimuksessa paljon kaatopaikkajätteestä (21-p%) (KUVIO 5), vaikka 5-astian lajittelussa biojätteelle on varattu oma astiansa, johon se pitäisi lajitella. Energiajätettä löytyi 15-p% otoksista. Tilavuudesta energiajäte vie kuitenkin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 11

suuremman tilan kuin esim. biojäte. Määrällisesti kuormissa oli eniten energiajätettä. Keräyspaperia, -pahvia, -lasia ja metallia oli kuormissa kohtalaisesti. Näiden jätejakeiden lajittelu on iskostunut paremmin ihmisten mieliin, vaikkakin näiden hyötyjätteiden yhteinen osuus kaatopaikkajätteestä oli 21-p%. Haravointijätettä ja risuja otoksissa oli vähän, jonka selittää vuodenaika ja se, että kerrostaloalueella ei synny asukkaille niin paljon näitä jätejakeita. 5-astian alueen kaatopaikkajätteen koostumus p-% "Oikea" Kaatopaikkajäte 20 % Suuret kappaleet 1 % Biojäte & pehmopaperi 21 % Tekstiilit 9 % Vaipat & Kuukautissiteet 5 % Keräyspaperi 6 % Renkaat 0 % Keräyspahvi & keräyskartonki 7 % Ongelmajätteet 1 % Muovi =energia 10 % SER 5 % Haravointijäte 1 % Risut 1 % Puu 1 % Metalli 5 % Lasi 3 % Muu energia 5 % KUVIO 5. Kaatopaikkajätteen koostumus 5-astian alueella Liipolan ja Jalkarannan jätteiden keräyskokeilussa vuonna 1997 selvisi, että kaatopaikkajätteestä 45 % oli lajiteltu oikein. Liipolan ja Jalkarannan jätteiden keräyskokeilussa tutkittiin kuuden kuukauden ajan jätteiden lajittelua - kyseessä oli 5-astian alue. Jätekatoksissa oli astiat myös metallille, lasille ja paristoille. Asukkaille annettiin neuvoa, opastusta ja paljon tiedotusta, myös mediassa. Näillä keinoin saatiin kaatopaikkajätteen laatu huomattavasti paremmaksi, kuin mitä se Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 12

tässä tutkimuksessa on. Vuoden 1997 tutkimuksessa tutkittiin myös muiden jätejakeiden laatua, kuten biojätettä, pahvia, energiajätettä yms. Tutkimuksen mukaan biojätettä oli kaatopaikkajätteen seassa 26-p% ja energiajätettä 17-p%. Tutkimuksen mukaan yleisemmin virheitä tapahtui siinä, että jätekatokseen vietäessä jäte oli laitettu väärään astiaan tai jätettä ei oltu lajiteltu ollenkaan (Rahkonen & Salonen, 1997, 31). Sama asia oli huomattavissa myös tässä tutkimuksessa. Tältä pohjalta on hyvä perustella sitä, että neuvontaa ja tiedottamista lisäämällä voitaisiin saada kaatopaikkajätteen laatu paranemaan ainakin 10 %. Nyt tehdyssä tutkimuksessa saatiin oikein lajitellun kaatopaikkajätteen osuudeksi 5-astian alueella 33-p% kokonaisjätemäärästä, joka on kohtalaisen heikko lajittelutulos (KUVIO 6). Rahkosen ja Salosen tutkimukseen verrattuna tulos on 12- p-yksikköä % huonompi. Biojätettä jätemäärässä oli 21-p% ja energiajätettä 15-p%. Hyödynnettäviä jätteitä kaatopaikkajätteen seassa oli siis 2/3 (67-p%) kokonaisjätemäärästä. Se on todella paljon ja kuvastaa huonoa lajittelun tasoa. Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä 5-astian jätteissä Kaatopaikkajäte (sis. vaatteet, vaipat ja jätteen mitä ei enää voi hyödyntää) 33 % Hyödynnettävät jätteet 67 % KUVIO 6. Kaatopaikkajätteen osuus koko jätemäärästä 5-astian jätteissä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 13

5.2.3 Kaatopaikkajätteen koostumus kunnittain Kaatopaikkajätteen koostumuksessa kunnittain ei ollut mitään mainittavia eroja (KUVIO 7). Suuria kappaleita oli kaikissa kuormissa melko vähän. Niiden määrä oli alle 1 % kuormien kokonaispainoista. Ainoastaan Lahden tulos antaa tarkan kuvan kaatopaikkajätteen laadusta, koska Lahdesta tarkastettiin eniten kuormia. Hämeenkoskelta, Padasjoelta, Pukkilasta ja Myrskylästä tarkastettiin vain yksi kuorma, mikä lisää tuloksen virhemarginaalia merkittävästi. Pukkila ja Myrskylä esiintyvät yhdessä sen takia, että näistä kunnista tuli yhteiskuorma, josta ei voinut eritellä kuntien jätteitä. Kaatopaikkajätteen jakautuminen kunnittain, % Kaatopaikkajäte % 120 100 Tekstiilit Vaipat +Siteet Biojäte+pehmopaperi Ongelmat 80 SER Harav.jäte 60 Risut Puu 40 Metalli Lasi 20 Muu energia Muovi =energia 0 Asikkala Lahti Nastola Padasjoki Pahvi +kartonki Keräyspaperi Renkaat Suuret kappaleet KUVIO 7. Kaatopaikkajätteen koostumus kunnittain Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 14

5.2.4. Kaatopaikkajätteen koostumus biohajoavuuden mukaan Tutkimuksen perusteella kaatopaikkajätteestä on 59 % biohajoavaa (KUVIO 8). Päijät-Hämeen Jätehuolto kokoaa vuosittain toimialueellaan syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärän. Vuoden 2004 tilastojen mukaan se oli 102 000 tonnia (511 kg/as). Kansallisen biojätestrategian (Ympäristöministeriö 2004) mukaan yhdyskuntajätteestä on 84 % biohajoavaa. Päijät-Hämeessä syntyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä on siten 85 000 tonnia. Kaatopaikalle päätyi yhdyskuntajätettä 44 400 tonnia v. 2004. Kun tästä määrästä nyt tehdyn tutkimuksen mukaan on biohajoavaa 59 %, kaatopaikalle päätyy 26 000 tonnia biohajoavaa jätettä eli 31 % syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Virhettä tähän tulokseen aiheuttaa se, että tässä tutkimuksessa tutkittiin vain kotitalousjätteitä, vaikka yhdyskuntajäte koostuu myös laitoksien, kauppojen jne. jätteestä. Yrityksiä ja laitoksia koskevat kuitenkin samat lajittelumääräykset kuin kotitalouksiakin, joten virhe on todennäköisesti pieni. Toisen mahdollisen virheen aiheuttaa se, että oikeaa kaatopaikkajätettä ei tässä tutkimuksessa laskettu mukaan biohajoavaksi jätteeksi, vaikka sinne lajiteltiin täydet ruokapakkaukset. Pääosa oikeasta kaatopaikkajätteestä on kuitenkin muuta kuin biohajoavaa (kts. liite 8). Biohajoavasta jätteestä suurin osa on biojätettä (ruokajäte) ja pehmopaperia (43- p%). Myös keräyspahvia, keräyspaperia, tekstiilejä, vaippoja ja kuukautissiteitä on paljon biohajoavassa jätteessä (KUVIO 9). Risujen ja haravointijätteen määrä on tässäkin yhteydessä vähäinen, mikä johtuu vuodenajasta. Syksyllä ja keväällä tilanne olisi erilainen. YTV:n vuonna 2003-2004 tehdyn tutkimuksen mukaan YTV-alueen kaatopaikkajätteessä oli 69 % biohajoavaa jätettä. Tämän tutkimuksen mukaan PHJ:n alueen biohajoavan jätteen määrä kaatopaikkajätteessä (59%) on pienempi kuin YTV:n. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että YTV on tehnyt laajemman tutkimuksen, joka antaa tarkemman kuvan. Biojätteen ja pehmopaperin osuus Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 15

YTV:llä oli 47 %, kun PHJ:n tutkimuksessa tulokseksi saatiin 40-p%. Hyötyjätteiden määrät olivat aika samansuuruisia ja niissä ei ollut kuin muutamien prosenttien ero. YTV:n tutkimuksessa haravointi- ja risujätteen osuus oli 8 %, kun PHJ:n tutkimuksessa tulokseksi saatiin vain 2 %. Tämä selittyy sillä, että YTV:n tutkimus oli laajempi ja kaatopaikkajätettä oli tutkittu kaikkina vuodenaikoina. YTV:llä oli kaiken kaikkiaan biojätettä biohajoavasta jätteestä 55 %, kun PHJ:llä tulos oli 42 % (YTV Jätehuolto, 2004, 65-66). Biohajoavan jätteen m äärä kokonaisjätemäärästä, % Muu jäte 41 % Biohajoavajäte 59 % KUVIO 8. Biohajoavan jätteen määrä kokonaisjätemäärästä Kaatopaikkajätteen koostumus biohajoavuuden mukaan Muu energia 7 % Tekstiillit 16 % Biojäte & Pehmopaperi 40 % Vaipat & Kuukautissiteet 11 % Haravointijäte 1 % Risut 1 % Puu 3 % Keräyspahvi & Keräyskartonki 11 % Keräyspaperi 10 % KUVIO 9. Kaatopaikkajätteen koostumus biohajoavuuden mukaan, 59 % tutkitusta kokonaismäärästä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 16

5.2.5. Kotkan voimalan vaatimukset jätteiden energiahyödyntämiselle PHJ on sitoutunut toimittamaan 20 000 t kaatopaikkajätettä 15-vuoden ajan hyödynnettäväksi Kotkan Energia Oy:n uuteen jätteenpolttolaitokseen. (Vuosi- ja ympäristökatsaus 2005, 3). Energiahyödyntäminen alkaa kesällä 2008. Kotkan jätteidenpolttolaitos asettaa jätteiden laadulle haasteita, kun jätteiden kuljetus sinne alkaa. Polttolaitos ei voi hyödyntää yli 60*60*80 cm:n kokoisia tavaroita, jotka ovat kovia ja vaikeasti hajoavia, sellaisia ovat esim. joustinsängyt, kovat patjat, sohvat yms. Suurin osa jätteistä kelpuutetaan polttolaitokseen. Siirtokuormauksen yhteydessä suuret jätteet saattavat hajota pienempiin osiin, mikä nostaa jätteiden hyödyntämisprosenttia. Tutkimuksessa löytyi suuria kappaleita vain alle prosentti. Sähkö- ja elektroniikkaromua löytyi eniten (KUVIO 10). Tutkimuksen mukaan kuitenkin 93 % kaatopaikkajätteestä soveltuisi polttoon. Suuret metallikappaleet yms. selvät hyötyjätteet on tarkoitus poistaa kuormista siirtokuormauksen yhteydessä. Jos haluttaisiin tarkempi ja kattavampi tulos (tässä tutkittiin vain 16 kuormaa, mikä on suurten kappaleiden kannalta liian pieni otos), niin kuormia täytyisi tutkia penkalla pidempi aika, jotta saataisiin totuudenmukaisempi kuva suurten kappaleiden määristä kuormissa. Kotkan voimalan vaatimukset jätteiden energiahyödyntämiselle Suuret kappaleet 1 % SER 5 % Ongelmajätteet 1 % Energiahyödynnettävät jätteet 93 % KUVIO 10. Kotkan voimalan vaatimukset jätteiden energiahyödyntämiselle Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 17

6. YHTEENVETO TULOKSISTA Lajittelussa ei ollut merkittäviä eroja, kun tarkastellaan 2- ja 5-astian hyötyjätteitä (pahvi, kartonki, paperi, metalli, puu ja lasi). Tutkimuksen mukaan haja-asutusalueiden ja omakotitaloalueiden jätteissä oli vähemmän pahvia, paperia ja muuta energiajätettä (14-p%), kuin 5-astian alueella (18-p%). Tähän syynä on se, että ihmiset polttavat näitä jätejakeita. Biojätteitä molemmissa oli yhtä paljon, mikä on 5-astian kohdalla huolestuttavaa, koska biojätteen erilliskeräys on tehty kovin helpoksi, eivätkä asukkaat siitäkään huolimatta lajittele biojätteitään. Asukkaat eivät myöskään ehkä miellä, että pehmopaperia saa laittaa biojätteen joukkoon, koska sen määrä kaatopaikkajätteessä oli todella suuri. Energiajätteen (muovi- ja muu energiajäte) kohdalla täytyy mainita, että tutkimuksessa määrät on esitelty painoprosentteina, eikä tilavuuksina. Jätejakeen keveyden vuoksi tässä tutkimuksessa ei välity ihan oikeaa kuvaa energiajätteen määrästä. Energiajäte on huomattavasti kevyempää kuin esim. biojäte. Todellisuudessa energiajäte vei noin puolet jäteotoksien tilavuuksista (LIITE 4). Energiajäte lajiteltiin kahteen jakeeseen sen vuoksi, että muu energiajäte käsitti biohajoavan energiajätteen, kuten paperin (kuitit, piirustuspaperi), leivinpaperin, pumpulin yms. Näin saatiin tarkempi kuva biohajoavan jätteen määrästä. Tämän laatuselvityksen tulokset ovat vain elokuulta. Haravointijätteen ja risujen määrä on jo huomattavasti vähentynyt toukokuisen kaatopaikkajätteen määrästä lokakuussa myös haravointijätteen osuus kasvaa. Jos haluttaisiin kattavampi tieto haravointijätteiden ja risujen määrästä kaatopaikkajätteessä, olisi tutkittava jätteitä myös keväällä ja syksyllä. Haravointijätteen ja risujen määrän voisi olettaa myös nostavan biohajoavan jätteen määrää ja osuutta kaatopaikkajätteestä. Kuivaa kesää voidaan myös pitää syynä siihen, miksi kasvijätettä oli vähän kaatopaikkajätteen joukossa. Tekstiilejä oli 2- ja 5-astian alueilla melkein yhtä paljon. Tekstiilit kuuluvat kaatopaikkajätteeseen. Tutkimuksessa ne lajiteltiin omaan ryhmään tekstiilien Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 18

biohajoavuuden takia. Vaipat ja kuukautissiteet ovat kaatopaikkajätettä, mutta nämäkin jakeet lajiteltiin omaan ryhmäänsä biohajoavuuden vuoksi. 2-astian alueella vaippoja ja siteitä oli 3-p% enemmän kuin 5-astian alueella. Asia selittyy sillä, että omakotitaloalueella on enemmän lapsiperheitä. Tutkimuksessa positiivista oli ongelmajätteiden vähäinen määrä. Tutkimuksessa ilmenneitä ongelmajätteitä olivat lähinnä kyllästetty puu, liima, paristot, maali ja muutamat lääkkeet. Mitään kovin hälyttävää ei löytynyt. Joskin otoksista löytyneet neulat kuitenkin hankaloittivat ja hidastivat lajittelua. Näiden pussien kohdalla oli oltava erityisen varovainen, mutta ne oli myös lajiteltava. Renkaita tutkimuksessa löytyi vain kaksi kappaletta, joten niidenkin määrä oli vähäinen. Suuria kappaleita oli alle yksi prosenttia kuormista. Tämän tutkimuksen mukaan energiahyödynnettävää jätettä olisi 93-p% jätekuormista. Tarkemman tuloksen saamiseksi kuormia pitäisi tutkia enemmän ja saada suurempi otos, kuin mitä se tässä tutkimuksessa oli. Lajittelun tason voi sanoa Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella olevan kohtalainen tai jopa heikko. Asukkaissa on myös niitä jotka lajittelevat jätteensä, mutta osaa asukkaista lajittelu ei kiinnosta millään tasolla. Yleisesti kuormat olivat samankaltaisia, jotkut kuormat haisivat voimakkaammin kuin toiset. Hajun voimakkuus oli paljolti riippuvainen biojätteen määrästä. 2-astian alueen kuormat olivat kaikkein haastavimpia, koska näissä jätteiden tyhjennysväli saattoi olla 12 viikkoa tai jopa 16 viikkoa. Tutkimuksen edetessä selvisi, että kaikki asukkaat jotka ilmoittavat kompostoivansa biojätteensä, eivät sitä tosiasiassa tee. Jos asukas kompostoi biojätteensä on tyhjennysväli pidempi kuin niillä asukkailla jotka eivät kompostoi. Kompostoimattomilla asukkailla tyhjennysväli on kaksi viikkoa. Asukkaat saavat rahallista säästöä, kun tyhjennysväli on pidempi kuin, että se tyhjennettäisiin joka toinen viikko. Tähän tulokseen päädyimme, kun tutkimme 5-astian alueen biojätettä, joka oli noin kaksi viikkoa vanhaa. Vertasimme biojätettä 2-astian alueen jätteisiin, joiden piti olla kaksi viikkoa vanhaa ja totesimme, että näin ei ollut. Joukossa oli niitä jätteitä joilla oli oikea kahden viikon tyhjennysväli. Myös ne Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 19

asukkaat, jotka tuottavat vaippoja ovat velvoitettuja tyhjentämään jäteastiansa kahden viikon välein (LIITE 6). Biojäte oli alkanut kompostoitumaan monissa 2-astian alueen otoksissa. Erilaisia biohajoavia tuotteita ei pystynyt enää kunnolla tunnistamaan, esim. maitopurkkia ei erottanut sanomalehdestä. Näissä otoksissa oli myös todella pistävä haju ja paljon toukkia. Biojäte oli alkanut kompostoitumisen myötä muuttaa muotoaan. Biojätteessä oli paljon hometta, ruoka oli alkanut limoittumaan ja sulamaan (LIITE 7). Tutkimuksen perusteella voisi sanoa, että 12 viikon tyhjennysväli on aivan liian pitkä jätteille, joiden joukossa mahdollisesti on pilaantuvaa jätettä. Järkevintä olisi, jos tyhjennysväli olisi kaikissa tapauksissa maksimissaan neljä viikkoa. Tällöin jätteen laatu ei ennättäisi huononemaan radikaalisti. 6.1. Näkyvyys mediassa Mediassa oltiin kiinnostuneita tutkimuksesta. Tutkijoita haastateltiin Lahden radioon, Hämeen uutisiin ja Etelä-Suomen Sanomiin. Lajittelu sai paljon huomiota mediassa ja se herätti reaktioita niin puolesta kuin vastaan. Liitteessä 5 on tutkimuksesta tehtyjä artikkeleita. Medianäkyvyys oli tulevaisuuden kannalta hyvä asia, koska se herätteli ihmisiä huomaamaan lajittelun huonon tilan. Kaikkia asukkaita lajittelu ei tietenkään kiinnosta, mutta silti jotkut saattoivat saada kipinän parempaan lajitteluun. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 20

7. JOHTOPÄÄTÖKSET Loppusijoitettavan jätteen laadusta voidaan tutkimuksen perusteella sanoa, että kaatopaikkajätteessä oli oikein lajiteltua kaatopaikkajätettä keskimäärin 48-p%. Sinne kuulumattomista jätteistä eniten oli biojätettä ja energiajätettä. Mitään vaarallista tai hälyttävää kaatopaikkajätteestä ei löytynyt. Ongelmajätteitä oli vain 1- p% kokonaisjätemäärästä. Merkitsemisen arvoista kuitenkin oli se, että otoksista löytyi aika paljon pistäväksi ja viiltäväksi jätteeksi luettavia neuloja. Tuote- ja materiaalikierrätystä tehostamalla saataisiin hyötyjätteitä pois kaatopaikkajätteestä. Biojätteen keräys, kuljetus ja hyödyntäminen on Päijät- Hämeessä järjestyksessä. Jäte päätyy Kujalan Komposti Oy:n kompostointilaitokseen hyödynnettäväksi. Laitoksessa on kapasiteettia käsitellä nykyistä enemmän biojätettä. Sähkö- ja elektroniikkaromulla (5-p%) ja keräyspaperilla (6- p%) on koko tuottajavastuu, joka kattaa jätteestä aiheutuvat kulut. Keräyskartongilla ja pahvilla (6-p%) on osa tuottajavastuu, joka tarkoittaa sitä, että jäte ei maksa kerääjälle mitään, ainoastaan kuljetus. Asukkaiden tietoisuutta asiassa pitäisi lisätä. Myös ekopisteiden lasin (3-p%) ja metallin (5-p%) keräyksestä pitäisi tiedottaa enemmän. Myös siitä mahdollisuudesta, että taloyhtiöt voisivat hankkia jätekatoksiinsa keräysastiat lasille ja metallille. Syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä menee kaatopaikalle alle 50 %, mikä on kaatopaikan ympäristöluvan ja tavoitteiden mukaista. Siten nykyisellä lajittelujärjestelmällä saadaan merkittävä osa biohajoavasta jätteestä pois kaatopaikalta. Kotkan jätteidenpolttonäkökulmasta kaatopaikkajätteestä ei löytynyt mitään hälyttävää. Ongelmajätteitä (1-p%), SER:ä (5-p%) ja suuria kappaleita (1-p%) oli vain vähän. Suurien kappaleiden osuus oli todella vähäinen, johtuen otoksen pienuudesta. Tarkemman kuvan saamiseksi kaatopaikkajätteen pakkarikuormia pitäisi tutkia suurempi määrä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 21

Neuvonnalla voitaisiin saada lajittelutehokkuus nousemaan ainakin 10 %, kun ihmiset saisivat kohdennettua tietoa lajittelusta. Neuvonnan pitäisi olla aktiivista neuvontahenkilökunta menisi konkreettisesti paikanpäälle sinne missä neuvontaa tarvittaisiin, mm. taloyhtiöiden siivoustalkoot. Puhelinneuvonta ja lähetetyt materiaalit eivät ole riittävä keino. Etenkin pitäisi keskittyä tiedottamaan ja neuvomaan asukkaita, jotka asuvat 5-astian lajittelun huoneistoissa joissakin taloissa on myös astiat keräyslasille ja metallille. Heille lajittelu on tehty todella helpoksi ja tällöin tätä lajittelumahdollisuutta tulisi myös käyttää. Jäteastioiden määrä asunnoissa vaikuttaa myös lajitteluun. Taloyhtiöiden panos hankkia asuntoihin lokerovaunut, parantaisi lajittelua, koska siitä tehtäisiin todella helppoa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 22

LÄHTEET Asikkalan kunta, Asikkalan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 2000, [viitattu 20.8.2006] http://www.phj.fi/yhteiset/jatehuoltom_asikkala.html Lahden kaupunki, Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 2003, [viitattu 20.8.2006 ] http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/c3535c36f51b98a5c2256f93003e429b/ $file/jätehuoltomääräykset%2034-2003.doc Nastolan kunta, Nastolan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 2004, [viitattu 20.8.2006] http://www.phj.fi/yhteiset/jatehuoltom_nastola.html Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Hinnasto, 2006. Esite. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Jätteiden lajitteluohjeet, 2006. Esite. Markprint Oy, Lahti. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. 2006. Vuosi- ja ympäristökatsaus 2005. Esite. Markprint Oy. Lahti Rahkonen, P & Salonen, L. 1997. Liipolan ja Jalkarannan jätteiden keräyskokeilu. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. YTV Jätehuolto. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:13 Ympäristöministeriö 2.12.2004. Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 23

LIITE 1 Katkelmia kuntien jätehuoltomääräyksistä 4 Jätteiden erilliskeräily kiinteistöltä Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet seuraavasti: Asuinkiinteistöt - kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla keräysvälineet kaatopaikkajätteelle ja energiajätteelle - asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään kolme (3) huoneistoa, on oltava keräysvälineet kaatopaikkajätteen ja energiajätteen lisäksi keräyspaperille - asuinkiinteistöillä, joissa on vähintään kymmenen (10) huoneistoa, on oltava energiajätteen, kaatopaikkajätteen ja keräyspaperin lisäksi keräysvälineet biojätteelle sekä pahvi- ja paperi-pakkausjätteelle (Lahden jätehuoltomääräykset, 2003) 4 Jätteiden erilliskeräily kiinteistöltä Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet seuraavasti: Asuinkiinteistöt - kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla keräysvälineet kaatopaikkajätteelle ja asemakaava-alueella myös energiajätteelle (Asikkalan jätehuoltomääräykset, 2000) 19 Jätteen poltto Keräyspaperiksi soveltumatonta paperia, pahvia ja kartonkia voidaan polttaa vähäisessä määrin lämmityksen yhteydessä. (Nastolan jätehuoltomääräykset, 2004) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 24

LIITE 2 KUVA 1 Jätekasa purettuna loosiin KUVA 2 Konemies jätteen levityksessä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 25

KUVA 3 Levitetty tutkimuskuorma KUVA 4 Tutkittavat jäteotokset Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 26

KUVA 5 Yleiskuva lajittelusta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 27

LIITE 3 KUVA 6 Tutkimuksessa löydettyjä neuloja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 28

LIITE 4 KUVA 7 Kuvassa on yhden kaatopaikkajätepussin sisältö lajiteltuna. Oikealla on energiajätteen määrä, keskellä on biojäte ja vasemmalla kaatopaikkajäte. KUVA 8 Kuvassa on yhden kaatopaikkajätepussin sisältö lajiteltuna, energiajätteen määrä on oikealla ja kaatopaikkajäte kuvan etuosassa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 29

LIITE 5 Lahden radio 11.8.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 30

30 Etelä-Suomen sanomat 17.8.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 31

Etelä-Suomen sanomat 17.8.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 32

Etelä-Suomen sanomat 21.8.2006 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 33

LIITE 6 Jätehuoltomääräysten mukainen keräysvälineiden tyhjennys 14 Keräysvälineiden tyhjennys Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Tyhjennysvälin on oltava sellainen, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista, hygieenistä haittaa kuten hajua tai terveydellistä vaaraa. Biojätettä ja muita pilaantuvia jätteitä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä kerran kahdessa viikossa tai useammin. Biojätteen tai muun pilaantuvan jätteen keräysväline, jossa lämpötila ei ylitä + 5 C, voidaan tyhjentää harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Pilaantumattomia jätteitä sisältävät keräysvälineet voidaan tyhjentää järjestetyssä jätteenkuljetuksessa 1, 2, 4 tai 8 viikon välein. Muussa jätehuollossa keräysvälineet on tyhjennettävä tarvittaessa. (Lahden jätehuoltomääräykset, 2003) 14 Keräysvälineiden tyhjennys Pilaantumattomia jätteitä sisältävät keräysvälineet voidaan tyhjentää järjestetyssä jätteenkuljetuksessa enintään 12 viikon (3 kk) välein. Muussa jätehuollossa keräysvälineet on tyhjennettävä tarvittaessa. (Nastolan jätehuoltomääräykset, 2004) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 34

LIITE 7 KUVA 9 Kuvassa vanhaa biojätettä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 35

LIITE 8 KAATOPAIKKAJÄTTEESTÄ TUTKITUT JÄTEJAKEET 1. BIOJÄTE JA PEHMOPAPERI ruokajäte, hedelmien, juuresten, vihannesten ja kananmunien kuoret kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen talouspaperi ja paperiset lautasliinat kukkamulta ja kasvinjätteet pienet luut puunlastu ja puru (eläinten häkeistä) 2. KERÄYSPAPERI sanoma- ja aikakauslehdet mainokset ja kirjekuoret (myös ikkunalliset) kirjoitus- ja monistuspaperit uusiopaperi puhelinluettelot, kirjat (kannet poistettuina) 3. KERÄYSKARTONKI pahvilaatikot ja ruskeat paperit kartonkiset muro-, hiutale- ja keksikotelot nestepakkauskartongit kuten maito-, mehu- ja pesuainetölkit (myös alumiinilla vuoratut) muna- ja hedelmäkennot paperipussit, -kassit ja -säkit WC- ja talouspaperihylsyt 4. MUOVIENERGIAJÄTE elintarvikemuovit esim. viili- ja jugurttipurkit, muovipussit, -rasiat, -kääreet ja -alustat muoviset pullot ja ämpärit esim. shampoopullot vaahtomuovit rouheena tai pieninä paloina styroxalustat ja -kotelot käytetyt kertakäyttöastiat 5. MUU ENERGIAJÄTE läpivärjätyt kartongit, piirustuspaperit kartonkiset kertakäyttöastiat likaantuneet kartonki- ja paperipakkaukset esim. pitsalaatikot kuitit ja muistilaput käärepaperit (elintarvike- ja lahjapaperit) 6. LASI värilliset ja kirkkaat lasipullot ja purkit 7. METALLI tölkit, tyhjät maalipurkit metallikannet ja -korkit alumiinivuoat ja foliot muut metalliset tuotteet 8. PUU vaneri, lastulevy, kuitulevyt ja puuhuonekalut sekä muut puuesineet yli ranteenpaksuiset oksat ja puiden rungot puhdas puru ja lastu 9. RISUT alle ranteenpaksuiset oksat ja puiden rungot. 10. HARAVOINTIJÄTTEET puunlehtien ja -neulasten haravoinnista kertyvä jäte, pensasaitojen tasaamisesta syntyvä silppu sekä ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen 11. SER sähkö- ja elektroniikkalaitteet, loisteputket 12. ONGELMAJÄTTEET maalit, liimat. lakat, liuottimet, lääkkeet, öljyt, öljynsuodattimet, paristot, jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, moottorinpesunesteet, torjunta-aineet, iskunvaimentimet, voimakkaat puhdistusaineet ym. ongelmajätteet 13. RENKAAT auton- ja mopon renkaat 14. VAIPAT JA KUUKAUTISSITEET vaipat, siteet 15. TEKSTIILIT vaatteet ja kodin tekstiilit 16. OIKEA KAATOPAIKKAJÄTE kengät, kumi-, nahka- ja keinonahkatuotteet posliini, keramiikka, ikkunalasi, peilit, hehkulamput PVC-muovit, 03-merkityt ja muut tunnistamattomat muovit pölynimurinpussit, tupakantumpit, purukumit elintarvikkeita sisältävät pakkaukset ja suuret luut alumiinia sisältävät pakkaukset esim. kahvipussit, sipsipakkaukset, rasioiden alumiiniset kannet narut, nauhat, sidontavanteet muovipussit, joissa kaatopaikkajäte oli viety jäteastiaan hienojakoinen mutu, jota ei voitu enää lajitella 17. SUURET KAPPALEET yli 60x60x80 cm kovat ja vaikeasti hajoavat tavarat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy