Yritysvaikutusten arviointi Lapin kunta- ja aluekehityspäivät

Samankaltaiset tiedostot
Lähtökohta maakunnan yhteisen arviointimallin kehittämiseen

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Hyväksytty: kunnanhallitus OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN. 1. Johdanto

HANKINTASEMINAARI Ville Helander Varapuheenjohtaja Kymen Yrittäjät ry. ja Kouvolan Yrittäjät ry.

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä. Etunimi Sukunimi, xx.xx.2019

Mustasaari. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Riihimäki. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Yritysvaikutusarvioinnin käsikirja

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Koulutusmateriaali kuntien viranhaltijoille

Kannus. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Kohti Yrittäjyysmaakuntaa. Markku Kivinen

Maalahti. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Raahe. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Naantali. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Kustavi. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Transkriptio:

Yritysvaikutusten arviointi Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 24. - 25.9.2019 Elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät Twitter: @GrekinSatu

Yrittäjyyden muutoksia Yrittäjien ikääntyminen Kiihtyvä kaupungistuminen Työnantajayrittäjien koon pieneneminen Työvoimapula ja osaava työvoima Kansainvälistyvien pkyritysten määrän kasvu Yrittäjän ja palkansaajan rajan hämärtyminen Nuorten yrittäjyysinnon vahva kasvu

Yritysrakenne Suomessa 0,2 % Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0 % Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,6 % Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 725 93,2 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 519 Yhteensä286 934 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus 2017

PITKÄT PÄIVÄT AHERRETAAN Jopa 44 prosenttia yrittäjistä työskentelee viikossa yli 50 tuntia. Alle 40 viikkotyötuntia tekee vain 27 prosenttia yrittäjistä. Joka viides yrittäjä ei lomaile ollenkaan tai pitää lomaa alle viikon. Noin puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa.

YRITTÄJÄN LOMPAKKO EI OLE AINA PAKSU Tiesitkö, että reilu viidennes yrittäjistä on pienituloisia? Heidän vuositulonsa jäävät alle 15 000 euroon ja vain viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Yksinyrittäjistä 45 prosentilla on alle 2 000 euron bruttotulot kuukaudessa.

Kasautumisesta Koska kasautumisen edut yhä useammille yrityksille ja kotitalouksille ovat suuremmat kuin sen haitat Yritysten fyysinen, teknologinen ja historiallinen läheisyys lisää tuottavuutta Vaikutukset ovat enimmäkseen paikallisia Kun kaupunkialueen väestömäärä 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 8 %. Toimialan koon 2-kertaistuminen alueella lisää toimialan yritysten tuottavuutta keskimäärin 4,5 % ko. alueella (Rosenthal & Strange (2004))

Kasautumisen eduista ihmisille korkea tuottavuus mahdollistaa korkean tulotason tiheät työmarkkinat pienet työttömyysriskit mahdollisuus erikoistua pidemmälle hyödykekirjo yhteydet muuhun maailmaan laajemmat maallekin pääsee entistä helpommin, samoin maalta kaupunkiin ihmisten kirjo Heikki A. Loikkanen (HY) Oulun seminaarissa 7.6.2017

Kasautumisen haitoista Kysytyt paikat ovat niukkoja - asuminen ja toimitilat ovat kalliita hyvissä sijainneissa ruuhkat, saasteet, melu rikollisuus ja muut turvallisuusriskit paikallisen vaikuttamisen ongelmat isossa systeemissä, jota on vaikea edes ymmärtää byrokratia, kasvottomuus, tehottomuus, korruptio Heikki A. Loikkanen (HY) Oulun seminaarissa 7.6.2017

Pitkä aikaväli: Suomi on vaurastunut poikkeuksellisen nopeasti 35000 BKT/asukas vuoden 1990 ostovoimakorjatuissa dollareissa 30000 25000 20000 15000 10000 Suomi Ruotsi Iso-Britannia 5000 Yhdysvallat Saksa Hollanti 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Suomessa BKT/asukas on 14 kertaistunut -Ruotsissa 12 kertaistunut -Saksassa 7 kertaistunut -Hollannissa 7,3 kertaistunut -Yhdysvalloissa 7,5 kertaistunut -Iso-Britanniassa 5,3 kertaistunut Suomi on yksi harvoista alun perin köyhistä maista, joka on onnistunut kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason 1900-luvulla. Lähde: The Maddison-Project, http://www.ggdc.net/maddison/maddison-project/home.htm, 2013 version.

Miksi Suomi on menestynyt? 1. Vientivetoinen teollistuminen Suurempien markkinoiden kysyntä Erikoistuminen suurtuotannon mittakaavaedut Vapaakauppa 2. Inhimillinen pääoma Aiempaa tuottavampien tuotantoteknologioiden käyttöönotto Uudet teknologiat edellyttää inhimillisen pääoman kasvua Kopioiminen 3. Ulkomaiset sijoitukset 4. Vakaa, luotettava ja kansainvälisesti vertailtuna tehokas hallinto

Alueet kilpailevat keskenään. avainasemassa: 1. Osaava työvoima, 2. Pääoma ja 3. Teknologia

12 26.9.2019

Tehtävän lähde: 5. luokan yhteiskuntaopin koe

Yritysvaikutusten SUOMEN YRITTÄJIEN arvioinnista STRATEGIA

Yritysvaikutusten arviointi LÄHTÖKOHTA Yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on luoda hyvät toimintaedellytykset yritystoiminnalle Yritysten ja kunnan menestymistä voidaan tukea arvioimalla päätösten yritysvaikutukset jo valmistelussa Suurin osa kunnissa tehtävistä päätöksistä vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin Eli pakollista TAVOITTEET Kunnan organisaatio sitoutuu yritysvaikutusten arviointiin Yritysvaikutusten arviointi suunnitelmallista ja jatkuvaa Päätösten vaikutukset yritysten toimintaympäristöön arvioidaan säännönmukaisesti

Milloin yritysvaikutusten arviointi? Palvelujen ulkoistukset tai kun ulkoistettua otetaan takaisin omaksi tuotannoksi Kaavat ja liikennesuunnitelmat Merkittävät kilpailutukset Ohjeet (esim. hankintaohje) Palveluseteli Nollavaihtoehto Kunnan päätöksillä on yleensä suoraan tai ainakin välillisesti vaikutuksia yrityksille tai yritysten toimintaedellytyksiin.

Yritysvaikutusten arvioinnin piirteitä kaikkialla: Usein riitautuvaa tai väärinymmärrettyä: Onnistumisen eväitä: 1. Tehty ilman riittävää kuulemista 2. Arvioitu vaikutukset alakanttiin 3. Arvioitu vain se vaihtoehto, että päätös tehdään 4. Takerrutaan malliin 1. Yrittäjäjärjestö on organisoitunut lausumaan yritysvaikutuksista 2. Ja lausutaan vahvalla mandaatilla 3. Keskitytään valmisteltavaan asiaan, ei yrva-mallin yksityiskohtiin tai siihen, sovellettiinko oikein 4. Yrvan teko on lempeän pakollista

Yritysvaikutusten arviointi eri vaiheissa Ei yritysvaikutuksia! ASIAN VIREILLE- TULO Onko yritysvaikutuksia? VAIKUTUSTEN TUNNIS- TAMINEN Onko riittävästi tietoa? Riittävästi tietoa! TIEDON HANKINTA TIEDON KOKOAMINEN JA ANALYSOINTI Vaikutusten kuvaaminen, vaihtoehtojen vertaaminen, päätösehdotus PÄÄTÖS Tiedotus Vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin? VAIKU- TUSTEN SEURAA- MINEN (ja mittaaminen) ja JÄLKI- ARVIOINTI ON EI

Lappeenranta, Helsinki Vaikutusarvioinnin nelikenttä Ovatko vaikutukset lieviä vai merkittäviä yrityksille? Kunta tekee arvioinnin itse, mutta kuullen yrittäjiä Lieviä vaikutuksia useille yrityksille Merkittäviä vaikutuksia useille yrityksille Kunta tekee arvioinnin yhdessä. Voi käyttää asiantuntijoita Montaako yritystä asia koskee? Ei tehdä Lieviä vaikutuksia harvoille yrityksille Merkittäviä vaikutuksia harvoille yrityksille Avoimuus erityisen tärkeää

Pirkanmaa: Toimijoiden rooli kehittämistyössä Elinkeinotiimi Osallistujina kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoa, yrittäjäyhdistyksen edustajia ja elinkeinojohtaja/-asiamies Maakunnallinen Yritysarviointimalli on pohja, josta on hyvä kehittää kuntakohtainen käytäntö. Lomakkeet ja yhdessä sovitut menetelmät käyttöön

Pirkanmaan lomake Tunnistamista helpottavat kysymykset, joissa vaikutukset jaoteltu 1. seudullisiin 2. kuntatasoon 3. Yritystasoon Kuten (2 ja 3): Vaikuttaako päätös yritysten toimintaedellytyksiin? Vaikuttaako päätös toimiala- tai markkinarakenteeseen? Vaikuttaako päätös elinkeinorakenteen monipuolisuuteen? Vaikuttaako päätös työllisyyteen? Riippuuko yritystoiminnan aloittaminen tai jatkuminen päätöksestä? Vaikuttaako päätös yritysten toiminnan kustannuksiin tai investointeihin? Vaikuttaako päätös yritysten työvoiman saantiin? Vaikuttaako päätös yritysten logistiikkaan? Vaikuttaako päätös yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin? Vaikuttaako päätös yrityksen liiketoiminnan kannalta keskeisiin aikatauluihin?

Mistä SUOMEN ne vaikutukset YRITTÄJIEN voi STRATEGIA selvittää?

Mikkelin yritysvaikutusten arviointi Päätöstä valmisteleva viranhaltija arvioi päätöksen mahdolliset yritysvaikutukset. Apuna arviointilomake 1. Onko valmisteltavalla päätöksellä yritysvaikutuksia? 2. Jos on, pystyykö viranhaltija itse arvioimaan niitä vai tarvitaanko muun tahon apua arvioinnissa? 3. Toteutetaan arviointi 4. Liitetään arviointi päätöksentekoon (päätösesityksen liitteeksi) Miten etenee: Valmisteltu asia: + + + + - - - - Täsmennykset 1. Vaikuttaako päätös yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin, kasvuun ja kehittymiseen? 2. Vaikuttaako päätös työpaikkojen määrään? 3. Tukeeko päätös kaupungin strategisten linjausten toteutumista? Mitä linjausta päätös tukee? 4. Tukeeko päätös kaupungin osaamiskärkien kehittymistä? Mitä osaamisen kärkeä/kärkiä päätös tukee? Mitä linjausta tukee? Mitä osaamiskärkeä tukee?

YRVA julkisissa hankinnoissa Mikkelissä Yritysvaikutusten arviointi YRVA Työllisyysvaikutusten arviointi TYVA Ympäristövaikutusten arviointi YMVA Taloudellisten/aluetaloudellisten vaikutusten arviointi TALVA Innovatiivisen potentiaalin arviointi IPA 26.9.2019 mikseimikkeli.fi

YRVA Kunnan elinkeinopoliittiset välineet: Tontit, tilat ja kaavoitus Yrittäjämyönteinen päätöksenteko Julkiset hankinnat Suoritettava kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kun hankinnan kokonaisarvo ylittää 200 000, hankinnan yritysvaikutuksista pitää pyytää lausunto Miksei Oy:n hankintaasiantuntijalta, joka tarvittaessa pyytää hankinnasta lausunnon vielä Mikkelin Yrittäjät ry:ltä tai toimialan paikallisilta yrittäjiltä/yrityksiltä. Yritysvaikutusten arviointia varten on laadittu työkalu 26.9.2019 mikseimikkeli.fi

TYVA Milloin: Työvaltaisissa hankinnoissa missä työn osuus on suuri Työllistämisvaikutukset Markkinavuoropuhelun yrittäjien kanssa, nykyinen toimittaja Työllistämisvelvoite Tiedonlähteenä esim. kaupungin työllistämispalvelut/työllisyyspalvelut Hankinnan työllisyysvaikutusten arviointi tehdään aina kun hankinnan työn osuus ylittää 120 000. Hankintalakiuudistus 2017 26.9.2019 mikseimikkeli.fi

TALVA Tunnistettavissa ainakin: Taloudelliset vaikutukset tilaajalle Taloudelliset vaikutukset toimittajille Taloudelliset vaikutukset alueelle Hankinnan aluetaloudellisten ja kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi suoritetaan aina kun hankinnan kokonaisarvo ylittää 200 000. 26.9.2019 mikseimikkeli.fi

IPA Hankinnan innovatiivisen potentiaalin arviointi tehdään aina kun hankinnan valmisteluvaiheessa tunnistetaan hankinnan pitävän sisällään innovatiivista potentiaalia joko tilaajan ja/tai toimittajan toiminnan suhteen. Innovaatiokumppanuutta voidaan käyttää, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Innovatiivisuus voi ilmetä: Luo kokonaan uutta toimintaa tilaajalle Uudistaa tai kehittää tilaajan toimintaa Luo kokonaan uutta liiketoimintaa tarjoajalle Uudistaa tai kehittää toimittajan toimintaa Hankintamenettely itsessään on innovatiivinen Tilaajan lomake Toimittajan lomake 26.9.2019 mikseimikkeli.fi

Jyväskylän yrittäjäyhdistysten foorumi Ryhmän jäsenet: Jyväskylän, Jyvässeudun ja Korpilahden Yrittäjien edustajat YRVA-ryhmän alla toimii teemaryhmiä: elinvoima ja hankinnat, kaavoitus, rakennus ja infra, yrittäjyyskasvatus sekä tapahtumat YRVA-ryhmä antaa kannanottoja yritysvaikutusten arviointiin, edustaa yrittäjiä Jyväskylän kaupungin ja yrittäjien yhteistyöfoorumeissa sekä järjestää yhdessä tapahtumia. On luotu myös arviointilomake Esittely kunnan puolelta, puheenjohto ja koollekutsuminen Yrittäjistä YRVA:n tavoitteena: 1. Päätösten yritysvaikutusten ennakkoarviointi 2. Yrittäjälähtöisyys ja yrittäjämäinen ajattelutapa päätöksenteossa 3. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka

Huomioita ja johtopäätöksiä Arviointimallia kannattaa kehittää tiiviisti kunnan ja viranhaltijoiden kanssa Kuntatyöpajojen etuna vuorovaikutteinen keskustelu yrittäjien ja kunnan välillä sitoutuminen prosessiin Arviointi ei ole aukoton Arviointi ei ole päätösesitys Lomakkeisiin ja muotoseikkoihin ei saa jumittua Hyväkään yrva ei takaa yrittäjyysmyönteisiä päätöksiä. Se ainoastaan tekee päätöksentekijät tietoisemmiksi vaikutuksista Tärkeintä sitoutuminen uuteen ajattelutapaan!

YRVAN muistilista Luo oma malli ja tapa toimia Sitouta koko henkilökunta Älä lisää byrokratiaa Kalenteroi YRVAn tekeminen Tee jälkiarviointi YRVAn onnistumisesta Onnistumisen mittareita: 1. Yrittäjäjärjestö ja kunnan luottamushenkilöt tietävät ja luottavat, että yritysvaikutukset arvioidaan aina 2. Mussutus keskittyy negatiivisiin vaikutuksiin tai asian muihin piirteisiin ei yrva-prosessiin

KUNNAT & YRITTÄJYYS Kuntajohdon YRITTÄJYYSVALMENNUS Kunnallisjohdon SEMINAARI 19.-20.5.2020 Elinkeinopoliittinen MITTARISTO HANKINTANEUVONTA Osallistu ja tilaa! Kuntavaikuttajan UUTISKIRJE yrittajat.fi/kunta