Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Pitkäaikaistyöttömien määrä on Turussa puolittunut kolmessa vuodessa Työttömyyden nopea lasku jatkui Turussa ja Turun seutukunnassa edelleen syyskuussa 2019. Työttömyysaste Varsinais-Suomessa kunnittain syyskuussa 2019, Turussa oli syyskuussa 9 884 työtöntä, jossa oli laskua 972 henkeä vuoden takaiseen syyskuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 10,5, jossa oli laskua 1,1 -yksikköä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa 2 810. Määrä laski vuositasolla nopeasti, 840 hengellä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski 28 :iin (oli 34 ). Pitkäaikaistyöttömien määrä on Turussa puolittunut vuoden 2016 syyskuuhun verrattuna, jolloin se oli 5 652. Oheisesta kartasta käy ilmi, että Turun työttömyysaste oli vakiintuneeseen tapaan Varsinais-Suomen maakunnan korkein. Se oli myös huomattavasti Turun seutukunnan muita kuntia korkeampi, mikä on tavallista alueidensa keskuskaupungeille. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 7,9, joka on 0,8 - yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin ja pienempi kuin koko maan syyskuun työttömyysaste 8,6. Maakuntatasolla on tapahtunut iso muutos, sillä Varsinais-Suomen työttömyys alitti ensimmäistä kertaa Uudenmaan tason. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi Turussa syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna nopeasti, 25. Kaavio: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Työnvälitystilasto
Turun sijoitus on selvästi parantunut 10 suurimman kaupungin vuosivertailussa Lahti Pori Jyväskylä Tampere Oulu Turku Kuopio Helsinki KOKO MAA Vantaa Espoo 7,5 9,1 8,8 8,6 8,2 11,5 11,1 10,8 10,48 10,46 12,4 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Työmarkkinoiden kausivaihtelun takia työllisyystilanteen muutoksia on syytä verrata ensisijaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan. Turun työttömyysaste oli 10,5 syyskuussa 2019, jossa oli laskua 1,1 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Turun työttömyysprosentti oli syyskuussa 2019 kymmenen suurimman kaupungin keskivaiheilla. Vuoden takaiseen syyskuuhun verrattuna Turun sijoitus parani neljällä. Jyväskylässä, Porissa ja Tampereella työttömyysaste nousi vuodentakaiseen verrattuna, joten työmarkkinoiden kehitys oli suurimmissa kaupungeissa vahvasti jakautunutta. Tampereella kehitykseen vaikutti työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin kuuluvien määrän lasku vuoden takaiseen verrattuna, ks. dia 5. Työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa 9/2019,
Pitkäaikaistyöttömien määrä on Turussa puolittunut kolmessa vuodessa 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2810 2 000 1 000 1189 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa syyskuussa 2 810. Määrä laski vuositasolla edelleen nopeasti, 840 hengellä (-23 ). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 38 syyskuussa 2017, 34 syyskuussa 2018 ja 28 syyskuussa 2019. Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli syyskuussa 1 189 ja laskua vuositasolla168 henkeä (-12 ). Miesten osuus työttömistä oli 55 ja naisten 45. Syyskuussa molempien sukupuolten työttömyys laski 9 :n vuosivauhtia. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömät sekä työttömät sukupuolen mukaan Turussa 9/2019,
Tampereella vertailukolmikon selvästi korkein laaja työttömyys syyskuussa 2019 Tampere 10,8 6,7 17,5 Turku 10,5 5,2 15,7 Oulu 10,5 5,1 15,6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Työttömät työnhakijat Työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevat Lähde: TEM, työnvälitystilasto Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien työnhakijoiden ja työvoimahallinnon palveluissa olevien yhteismäärää (aktivointiasteeseen laskettavat palvelut). Kun työttömien työnhakijoiden määrään lisätään palveluissa olevien määrä, niin laajan työttömyyden mukaiseksi työttömyysasteeksi saadaan: Tampere 17,5, Turku 15,7 ja Oulu 15,6. Tampereella oli työvoimahallinnon palveluissa edelleen suhteessa työvoimaan huomattavasti Oulua ja Turkua enemmän henkilöitä, vaikka määrä vuositasolla laskikin selvästi. Työvoimahallinnon palveluissa olevien määrällä ja niiden (valtion)rahoituksen alueellisella kohdentamisella on näin olennainen merkitys avoimen työttömyyden tasoon. Laaja työttömyys Oulussa, Tampereella ja Turussa 9/2019,
Turun seutukunnan työttömyysaste oli syyskuussa vertailuseutukuntien toiseksi alhaisin Lahden seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Oulun seutukunta 11,0 10,4 10,2 9,8 Tampereen seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Helsingin seutukunta 9,1 8,7 8,3 8,0 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun seutukunnan työttömyysaste oli 8,3 syyskuussa 2019, jossa oli laskua 0,9 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Turun seutukunnan sijoitus vertailuryhmässä parani vuoden takaiseen syyskuuhun verrattuna kahdella, kun Turun seutukunta ohitti Kuopion ja Tampereen seutukunnat. Ero alhaisimman työttömyyden Helsingin seutukuntaan oli enää 0,3 -yksikköä. Työttömyysaste 10 suurimman kaupungin seutukunnissa 9/2019,
Työllisten määrä supistui Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa hieman Varsinais-Suomessa työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä 0,8 (-2 000) pienempi kuin vuotta aiemmin. Tärkeimmissä verrokkimaakunnissa työllisten määrän muutos oli vastaavasti: Uusimaa 1,1, Pirkanmaa 0,0, Pohjois-Pohjanmaa -0,2 ja Satakunta 0,4. Turun seutukunnassa työllisten määrä supistui vuodentakaiseen verrattuna 0,6. Työllisten määrän muutoksia on syytä tulkita työvoimatutkimuksen otoksen pienuuden takia esitettyjen pienimpien alueiden osalta suuntaa antavina. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työlliset (15-74-vuotiaat) alueittain