Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. 15. Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. 16. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut. 17. Jeesus kysyi heiltä: "Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?" He pysähtyivät murheellisina, 18. ja toinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: "Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut." 19. "Mitä te tarkoitatte?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Se mies oli tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä. 20. Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. 21. Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, 22. ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla 23. mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. 24. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet." 25. Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? 26. Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa." 27. Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. 28. He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, 29. mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. 30. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. 31. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidän näkyvistään. 32. He sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?" 33. Heti paikalla he lähtivät matkaan ja palasivat Jerusalemiin. Siellä olivat koolla yksitoista opetuslasta ja muut heidän joukkoonsa kuuluvat. 34. Nämä sanoivat: "Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Simonille." 35. Nuo kaksi puolestaan kertoivat, mitä matkalla oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun hän mursi leivän.
Onneksi olkoon pääsiäisen johdosta. Näin toivotamme Japanissa @hyvää pääsiäistä@: onneksi olkoon pääsiäisen johdosta. Jos jokin, niin juuri pääsiäinen on sellainen tapahtuma, jonka johdosta meillä on syytä onnitella toinen toisiamme. Uudesta testamentista näemme, että juuri pääsiäisen tapahtumat, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, olivat alkuseurakunnan julistuksen keskus. Esim. Paavali sanoo tästä asiasta (1.Kor.15:3-): Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin on kirjoitettu, Hänet haudattiin, Hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin on kirjoitettu. Ja tämän jälkeen Paavali kertoo miten varma tuo ylösnousemus on, miten monet kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen. Siis Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus olivat alkuseurakunnan julistuksen ydinasia. Miksi? Jos Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus eivät olisi historiallisia tapahtumia, ei olisi mitään järkeä olla kristitty. Ei olisi pelastusta - syntien anteeksisaamista! Ei olisi pääsyä ruumiin ylösnousemukseen! Ei olisi pääsyä iankaikkiseen elämään! On niin kuin Paavali sanoo samassa 1. Kor.15:ssä luvussa: Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Uuden testamentin kuvaukset Jeesuksen ylösnousemuksesta ovat hyvin asiallisia ja luotettavia. Siellä ei yritetä kuvailla Jeesuksen haudasta nousemista tai sitä miten Jeesuksen ruumis muuttui kirkkauden ruumiiksi, vaan siellä on kerrottu jotakin kouriintuntuvampaa. Siellä on kerrottu niiden kokemukset, jotka löysivät haudan tyhjänä ja niiden kokemuksia, jotka kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen. Meillä on tänään tekstinä kuvaus yhdestä tällaisesta ylösnousseen kohtaamisesta. Jeesuksen ylösnousemuspäivän iltana kaksi opetuslasta (oliko kyseessä kaksi miestä vai aviopari?) oli menossa Emmaus nimiseen kylään. Alkutekstin mukaan tuo kylä sijaitsi 11 km:n päässä Jerusalemista. Näiden opetuslasten ajatukset ja puheet pyörivät lähipäivien tapahtumissa. Ennen kaikkea heitä askarruttivat ne uutiset mitä he olivat sinä päivänä kuulleet: Hauta oli tyhjä, siitä he olivat vakuuttuneita, koska luotettavat miehet (Pietari ja Johannes - kuten muista evankeliumeista tiedämme) olivat käyneet tarkistamassa asian.
Mutta saattoiko uskoa naisten puheita siitä että heille oli ilmestynyt enkeli, joka oli sanonut Jeesuksen elävän - ja jos, niin mitä se sitten piti sisällään! Kahden matkaajan askarrellessa näiden ongelmien parissa, heidän rinnalleen tulee joku ja kysyy mistä he oikein keskustelevat. Miehet ihmettelevät moista kysymystä. Onko mahdollista, että Jerusalemissa olisi vielä joku, joka ei näistä asioista tietäisi! Jeesuksen, tunnetun profeetan, kuolema ja siihen liittyneet tapahtumat (ristintapahtumat, maanjäristys, pimeys) olivat kaikkien puheenaiheena. Jostakin syystä miehet eivät heti tunnistaneet tätä kanssamatkaajaa Jeesukseksi! Miksi? Tekstimme sanoo että @heidän silmänsä olivat kuin sokaistut@. Ja sitten, kun he tunsivat hänet sanotaan: @silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet.@ Markuksen evankeliumissa tästä sanotaan: @Jeesus ilmestyi hahmoltaan vieraana kahdelle heistä, kun he olivat kulkemassa pois kaupungista.@ Tiedämme eri kuvauksista, että Jeesuksen ylösnousemus-ruumis oli jotenkin erilainen: Esim. Tuossa tilanteessa heti kun nämä kaksi tunnistivat Jeesuksen, hän oli jo poissa heidän näkyvistään. Jeesus saattoi tulla huoneeseen ovien ollessa lukitut. Jeesus myös ilmestyi hyvin monissa eri paikoissa lyhyen ajan sisällä: Näyttää siltä, että aika ei enää rajoittanut häntä. Ja kuitenkin Jeesuksella oli tuossa ylösnousemusruumiissa naulojen jäljet käsissään. Ja ruumis oli todellinen kosketeltava ruumis. Kun Paavali kuvaa meidän tulevaa ylösnousemus-ruumistamme, hän sanoo siitä mm. että ero tähän ruumiiseen verrattuna on jotakin sen tapaista kuin kun kylvetään siemen ja siitä nousee kasvi. Hän sanoo myös: @kylvetään vähäpätöisyydessä, nousee kirkkaudessa@. Koska me Raamatun mukaan saamme Jeesuksen kirkkauden ruumiin kaltaisen ruumiin, sopinee tuo kuvaus myös Jeesuksen ylösnousemusruumiiseen. Mutta palataan takaisin noiden kahden matkaajan tilanteeseen. Kun he olivat kertoneet noista hämmentävistä uutisista, mitä tuo heidän seuraansa liittynyt mies (Jeesus) teki? 25-27: Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? 26. Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa." 27.
Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. Te tunnette hyvin VT:n kirjoitukset. Miksi ette usko niitä? Siellähän on kirjoitettu että juuri tällä tavoin Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteen! Ja sitten Jeesus selitti näille kahdelle mitä hänestä oli VT:ssä kirjoitettu. Olen usein ajatellut, että se on raamattutunti, jonka olisin halunnut kuulla! Se oli niin valaisevaa opetusta, että nuo kaksi totesivat jälkeenpäin, kun he olivat tunnistaneet Jeesuksen ja Jeesus oli mennyt pois heidän näkyvistään, Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset? (32) Miten on mahdollista, että emme heti tunteneet Jeesusta! Vaikka meidän sydämemme oli intoa täynnä, kun kuuntelimme hänen puhettaan ja sitä mitä hän meille opetti! Ja sitten kerrotaan, että huolimatta ajankohdasta, he lähtivät takaisin Jerusalemiin kertoakseen toisille mitä oli tapahtunut! Heitä ei estänyt lähestyvä yö, eikä matkan pituus. Kun he pääsivät Jerusalemiin, he eivät heti saaneet suunvuoroa, sillä siellä olevilla oli myös kerrottavaa! @Herra on totisesti noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Simonille.@ Nämä kaksi saivat varmaan myös kuulla miten ja missä Jeesus oli ilmestynyt Pietarille. Me emme tiedä siitä tämän enempää. Mutta sitten saivat myös nämä kaksi Emmauksesta tullutta suunvuoron ja kertoivat mitä heille oli tapahtunut. Ja tuossa tilanteessa (36) Jeesus itse ilmestyi ensimmäisen kerran koko opetuslapsijoukolle. (Vaikka sitä tapahtumaa emme nyt tarkastele.) Näin Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi uudestaan ja uudestaan, osoittaen että hän oli noussut ruumiillisesti kuolleista. Ja ruumiin omistaen, ihmisenä, Ihmisen Poikana, Jeesus sitten palasi kirkkauteen. Siihen kirkkauteen, joka hänellä oli ollut Jumalana iankaikkisesti. Niin kuin Jeesus juuri ennen kuolemaansa rukoili: @Isä kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.@ (Joh.17::5). Nyt Jeesus toimii täällä Pyhän Hengen välityksellä, mutta tulee hetki jolloin hän tulee Ihmisen Poikana, tuossa kirkkauden ruumiissaan, kaikkien nähden, takaisin.
Ja tuo hänen tulonsa on jokaisen Jeesuksen oman odotus. (Fil.3:20-21) @Mutta me olemme taivaan kansalaisia ja taivaasta me odotamme pelastajaksi herraa Jeesusta Kristusta. Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken.@ Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Jeesus valmisti meille näin täydellisen ja valtavan pelastuksen, siksi meillä on aihetta onnitella toisiamme: Onneksi olkoon pääsiäisen johdosta!