Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen yhteydessä käytetään yleensä termiä rasvanpoisto. Liuotinaineita käsiteltäessä pääasiallisin terveysvaara on hengitysteitse tapahtuva altistuminen. Rasvanpoistotehtäviä tehneillä onkin tavattu pitkäaikaiseen korkeaan liuotinainealtistumiseen liittyen liuotinaineaivosairaustapauksia. Emäksisten aineiden suurin terveyshaitta aiheutuu niiden ihoa ja limakalvoja syövyttävästä vaikutuksesta. Pesupaikalla on oltava hyvä ilmanvaihto ja kohdepoisto tai kohdepoistolla varustettu kaappi. Työntekijän on tarpeen käyttää hengityksen suojaimia, jos ilmapitoisuus on korkea tai työtä tehdään poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten pesulaitteiden huoltotöiden aikana. Haitallisimmat aineet (esim. trikloorietyleeni) suositellaan korvattaviksi muilla vähemmän haitallisilla aineilla esim. alkalisilla vesiliuoksilla. Työtehtävän kuvaus Metallipintojen rasvanpoisto ja puhdistus on olennainen työvaihe metalliteollisuudessa, esimerkiksi valmistettaessa ajoneuvoja, koneita ja elektroniikkaa. Puhdistus voidaan tehdä usealla eri aineella ja menetelmällä riippuen vaaditusta puhtaustasosta ja jatkokäsittelytoimenpiteistä. Metallien rasvat ja öljyt voidaan poistaa liuotinaineilla, alkalisilla pesuaineella tai vesi-liuotinemulsiolla. Liuottimet voivat olla palavia tai palamattomia. Pesumenetelmiä ovat esim. ruiskutus, upotus, pyyhintä, liuotinhöyrypesu tai ultraäänipesu. Rasvanpoistossa käytettävät kemikaalit Vesipohjaiset pesuaineet Vesipohjaiset pesuaineet voivat olla emäksisiä, neutraaleja tai happamia tai näiden yhdistelmiä. Emäs- eli alkalinen pesu irrottaa öljyä, rasvaa ja muita orgaanisia aineita sekä epäorgaanisia suoloja. Alkaliset liuokset vaikuttavat parhaiten kuumina (60-90 C). Alkalinen puhdistus suoritetaan joko upottamalla tai suihkuttamalla. Emäksisten pesuaineiden ph voi olla välillä 10,5-13,5. Mitä suurempi ph-luku on, sitä syövyttävämpää pesuaine on, yleensä yli 11,5 ph:n omaavat aineet tai liuokset tulee automaattisesti katsoa syövyttäviksi. 1/9
Emulsiopesuaineet sisältävät vettä, orgaanista liuotinta, synteettisiä emulgoimisaineita ja muita lisäaineita. Emulsioiden liuottimet ovat tavallisesti orgaanisia hiilivetyjä kuten liuotinbensiiniä, ja näiden liuotinaineiden osuus laimennetussa pesuaineessa on tavallisesti alle 10%. Liuotinpohjaiset pesuaineet Palavat Palavista liuottimista käytetään rasvanpoistoon mm. seuraavia aineita: liuottimet liuotinbensiinit (lakkabensiini, mineraalitärpätti, White spirit, Varsol) aromaattiset liuottimet (tolueeni ) alkoholit (isopropanoli, metanoli ja etanoli). Palamattomat liuottimet Palavilla liuottimilla rasva poistetaan pyyhkimällä, valelemalla, ruiskuttamalla tai upottamalla. Palamattomat rasvanpoistoliuottimet ovat kloorattuja tai fluorattuja hiilivetyjä. Trikloorietyleeni eli tri, perkloorietyleeni eli perri ja metyleenikloridi ovat yleisimmin käytettyjä kloorihiilivetyjä. Käytettyjä pesumenetelmiä ovat mm. höyrypesu, ruiskutus tai upotus. Höyrypesulaitteissa käytetään yleisimmin trikloorietyleeniä ja perkloorietyleeniä (tetrakloorietyleeni). Ultraäänipesulaitteissa ja suljetuissa pesulaitteissa käytetään mm. fluorihiilivetyjä tai metyleenikloridia. Rasvanpoistossa käytettäviä menetelmiä ja kemiallisia aineita Höyrypesu Aineet Työn kuvaus Altistuminen Altistumisen hallinta Höyrypesussa käytetään yleisesti kloorattuja hiilivetyliuottimia kuten trikloorietyleeniä tai perkloorietyleeniä Myös fluorihiilivetyjä, niiden eettereitä tai niiden seoksia käytetään. Seokset voivat sisältää myös muita aineita kuten trans-1,2-dikloorietyleeniä, metanolia ja pieniä määriä nitrometaania. Höyrypesualtaat voivat olla käsikäyttöisiä tai automatisoituja, avoimia tai osittain suljettuja. Pestävät tavarat ruiskutetaan tai pidetään höyryssä ennen nostoa kuivausosaan, jossa höyry jäähdytetään, ja se tiivistyy takaisin nesteeksi ja palautuu altaaseen. Pesuvaiheen kesto vaihtelee riippuen altaan koosta ja pestävistä esineistä, ollen tyypillisesti noin 30 min. Metallien rasvanpoistoa tekevien työntekijöiden lukumäärä on tyypillisesti 1-3 työntekijää/yritys ja pesuvaiheen kesto alle 4 h/työpäivä ja sitä ei tehdä joka päivä. Joillakin työpaikoilla höyrypesu on kuitenkin jatkuvaa ja sitä tehdään kokopäiväisesti ympäri vuoden. Trikloorietyleenihöyryn pitoisuus työilmassa on korkeimmillaan, kun pestyjä tavaroita nostetaan altaista ja tavaroihin jäänyt pesuaine haihtuu ilmaan. Kuivausvaiheen pituus ja jäähdytyksen tehokkuus vaikuttavat olennaisesti pestyihin esineisiin jäävään pesuainemäärään ja siten myös työntekijöiden altistumiseen. Kuivaus- ja valutusaikojen tulee olla riittävän pitkiä nostovaiheessa, jotta tavaroihin jää mahdollisimman vähän haihtuvaa liuotinta. Pesutilan tulee olla alipaineinen muiden työtilojen suhteen, ja se tulisi eristää muista tiloista. Työntekijöiden on käytettävä aktiivihiilellä varustettua hengityksen suojainta tai paineilmalaitetta, jos ilmapitoisuus ylittää HTP-arvon lyhyenkin työvaiheen aikana. Pesualtaat on huollettava ja puhdistettava tietyin väliajoin, joka riippuu mm. altaan käytön määrästä. Huolto- ja puhdistustilanteissa, joissa joudutaan mm. poistamaan sakkaa ja lisäämään liuotinta, työntekijät voivat altistua suurille höyrypitoisuuksille ja tapaturmaisesti roiskeille. Työvaiheen aikana tarvitaan hyvä ilmanvaihto, kohdepoisto ja hengityksen suojaimet, suojavaatteet ja suojakäsineet. Klooratut hiilivedyt ja niiden höyryt voivat hajota UV-valon vaikutuksesta tai korkeassa lämpötilassa muodostaen myrkyllisiä hajoamistuotteita (kloorivety ja fosgeeni). Mittauksin on varmistettava, että kloorattujen hiilivetyjen höyryt eivät leviä työtiloihin, joissa esim. hitsataan. 2/9
Ultraäänipesu Aineet Tavallisin pesuaine on vesi tai vesiliuos Myös kloorihiilivetyjä kuten perkloorietyleeniä tai metyleenikloridia sekä fluorihiilivetyjä, niiden eettereitä tai niiden seoksia käytetään. Fluorihiilivetyliuottimet voivat sisältää myös muita aineita kuten trans-1,2-dikloorietyleeniä, metanolia ja pieniä määriä nitrometaania. Palavista liuottimista voidaan käyttää liuotinbensiinia, metanolia, etanolia tai isopropanolia. Altistuminen Altistuminen liuotinhöyryille voi olla merkittävää, jos pesupaikalla ei ole riittävää ilmanvaihtoa. Liuotinaineet voivat imeytyä elimistöön myös ihon kautta. Altistumisen hallinta Kohdepoisto tai imulla varustettu kaappi, tarvittaessa hengityksen suojaimet, suojavaatteet ja -käsineet. Alkalinen pesu Aineet Alkaliset rasvanpoistoaineet ovat natriumhydroksidin, kaliumhydoroksidin, natriumkarbonaatin tai inatriummetasilikaatin vesiliuoksia tai niiden seoksia. Alkalisten pesuliuosten ph voi olla välillä 10,5-13,5 eli ne ovat voimakkaita emäksiä. Alkaliset pesuaineet voivat sisältää myös pinta-aktiivisia aineita eli tensidejä, jotka emulgoivat orgaanisia epäpuhtauksia, kompleksinmuodostajia, jotka liuottavat metalloorgaanisia yhdisteitä, inhibiittoreita, jotka suojaavat metallipintaa korroosiolta, ja erikoislisäaineita. Työn kuvaus Altistuminen Altistumisen hallinta Muut pesumenetelmät Altistuminen Altistumisen hallinta Alkalinen puhdistus suoritetaan joko upottamalla puhdistettavat kappaleet kuumaan liuokseen (60-90 C) tai suihkuttamalla. Kuumasta vesiliuoksesta kulkeutuu ilmaan vesihöyryn mukana emäksiä. Suihkutettaessa alkalipesuaineita pesuainesumu leviää helposti ilmavirtojen mukana työilmaan. Tehokas kohdepoisto tai pesukaappi. Roiskeilta suojaava naamari, emäksille sopivat käsineet ja suojavaatteet. Edellä mainittujen menetelmien ja aineiden lisäksi metalleja pestään upottamalla, ruiskuttamalla tai pyyhkimällä ja pesussa voidaan käyttää seuraavia aineita: Emulsiopesuaineita, jotka sisältävät veden lisäksi mm. liuotinta (liuotinbensiini, tolueeni) ja pinta-aktiivisia aineita. Orgaanisia hiilivetyliuottimia, jotka voivat olla esim. liuotinbensiiniä tai tolueenia. Kloorattuja hiilivetyliuottimia, jotka voivat olla esim. metyleenikloridia tai perkloorietyleeniä. Alkoholeja, jotka voivat olla metanolia, etanolia tai isopropanolia. Metallien pesuaineet voivat olla myös em. aineiden seoksia. Orgaaniset liuottimet haihtuvat ilmaan sitä helpommin mitä korkeampi on niiden höyrynpaine. Altistuminen liuotinhöyryille voi olla merkittävää, jos pesupaikalla ei ole tehokasta kohdepoistoa. Ruiskutettaessa ilmassa on liuotinhöyryn lisäksi nestepisaroita. Liuotinaineet voivat imeytyä elimistöön myös ihon kautta. Vesiemulsioiden käyttö vähentää altistumista liuotinaineille. Tehokas kohdepoisto tai pesukaappi käytettäessä orgaanisia liuottimia. Ruiskutus tehtävä esim. kohdepoistolla varustetussa kaapissa. Ruiskutettaessa ilmassa on liuotinhöyryn lisäksi nestepisaroita, jolloin hengityssuojain on varustettava sekä pöly- että aktiivihiilisuodattimella. Pesuaineen korvaaminen vähemmän haitallisella 3/9
Merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) HTP 2007 (8h) Trikloorietyleeni 50 mg/m 3 (79-01-6) Perkloorietyleeni (127-18-4) Metyleenikloridi (75-09-2) 70 mg/m 3 Tolueeni (108-88-32) 190 mg/m 3 Liuotinbensiinit, 200 mg/m 3 ryhmä 2 Isopropanoli (67-63-0) 500 mg/m 3 Metanoli (67-56-1) 270 mg/m 3 Etanoli (64-17-5) 1900 mg/m 3 Natriumhydroksidi (1310-73-2) Dekafluoropentaani HFC-43 (138495-42-8) Pentafluorobutaani (406-58-6) 1,2-Dikloorietyleeni (156-60-5) Metoksinonafluorobutaani HFE-7100 Etoksinonafluorobutaani HFE-7200 (163702-06-5, 163702-05-4) Tyypillinen altistumistaso Nostettaessa tavaroita höyrypesualtaista ilman liuotinhöyrypitoisuus voi ylittää HTP-arvon. 350 mg/m 3 Helposti haihtuva, ilmapitoisuus voi olla korkea, jos kohdepoistoa ei ole 2 mg/m 3 (HTP 15min ) - - 800 mg/m 3 - - Työmenetelmä ja käytetyt ainemäärät vaikuttavat olennaisesti ilmapitoisuuteen. Pitoisuudet voivat ylittää HTP:n, jos ilmanvaihto puutteellinen ja kohdepoistoa ei ole NaOH:n pitoisuus ilmassa on ollut yleensä alle 25% HTP, mutta ruiskutettaessa tai jos emäksisiä pesuaineita käytetään kuumana, ilmapitoisuus voi olla korkea Uusia aineita, jotka kehitetty korvaamaan otsonia tuhoavat freonit. Aineet ovat vähemmän haihtuvia kuin freonit. Käytetään usein seoksina, jotka voivat sisältää esim. trans-1,2- dikloorietyleeniä, metanolia ja pieniä määriä nitrometaania. Altistumistasoista ei mittaustuloksia. Altistumisen tekninen torjunta Höyrypesu: Tehokas jäähdytys ja höyryn poisto altaan reunaimuilla. Riittävän pitkä kuivaus ja valutusaika nostovaiheessa. Pesutila alipaineinen muiden työtilojen suhteen ja pesutila eristetty muista tiloista. Hengityksen suojaimet, jos ilmapitoisuus yli HTP:n. Altaan huollon aikana kohdepoisto ja henkilökohtaiset suojaimet. Orgaanisille liuottimille sopivat suojakäsineet Pyyhintä, ruiskutus tai kasto: Tehokas kohdepoisto tai kaappi, Hengityksen suojaimet, jos ilmapitoisuus yli HTP:n. Suojakäsineet. Aineen vaihto esim. emäksisiin pesuaineisiin. Orgaanisille liuottimille sopivat suojakäsineet Tehokas kohdepoisto tai kohdepoistolla varustettu kaappi. Hengityksensuojaimet, jos ilmapitoisuus yli HTP:n. Suojakäsineet. Aineen vaihto esim. emäksisiin pesuaineisiin Tehokas kohdepoisto tai kohdepoistolla varustettu kaappi. Hengityksensuojaimet, jos ilmapitoisuus on yli HTP:n. Orgaanisille liuottimille sopivat suojakäsimeet Tehokas kohdepoisto tai pesukaappi. Roiskeilta suojaava naamari, emäksille sopivat käsineet ja suojavaatteet Tehokas kohdepoisto tai kohdepoistolla varustettu kaappi. hengityksensuojaimet, jos ilmapitoisuus on korkea. Suojakäsineet. 4/9
Asioita, joihin työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? q Onko työntekijöille järjestetty koulutusta oikeista työtavoista ja kemikaalien haitoista? q Onko pesupaikoissa, joissa käytetään haihtuvia orgaanisia liuotinaineita, tehokkaat kohdepoistot. Kohdepoiston tehokkuutta voidaan selvittää esim. savulla. q Onko tila, jossa höyrypesuallas sijaitsee, alipaineinen? Alipaineisuus voidaan selvittää esim. savulla. q Hitsataanko työtilassa, jossa käytetään kloorattuja hiilivetyliuottimia (esim. trikloorietyleeniä, perkloorietyleeniä tai metyleenikloridia)? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? q Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Altistuvatko naistyöntekijät liuotinaineille (raskaana olevat: altistumista liuottimille rajoitettu) ja tunnetaanko heidän altistumistasonsa? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita, hengitystieoireita, keskushermosto-oireita? q Onko altistumista arvioitu ilma- tai biologisin mittauksin? q Onko altistumisen ilmanvaihto ja suojautuminen riittävää pesulaitteiden huollon aikana? q Voiko liuotinhöyry levitä ympäröiviin tiloihin? q Ovatko liuotinvarastot palomääräysten mukaiset? q Mihin kerätään käytetyt pesuaineet ja miten jätteet hävitetään? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? Altistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalla käyttöturvallisuustiedotteisiin. Pesuaineiden aiheuttaman haitan suuruutta voidaan selvittää arvioimalla altistumistasoja tai mittaamalla epäpuhtauksien pitoisuutta ilmasta tai joissain tapauksissa tutkimalla elimistöön kulkeutuneen aineen määrää biomonitoroinnilla (veri tai virtsanäyttein). Altistumista trikloorietyleenille, perkloorietyleenille ja 5/9
metyleenikloridille voidaan mitata biomonitorointimenetelmin (virtsan trikloorietikkahappo, veren tetrakloorietyleeni, veren häkä-hb). Biomonitorointi antaa parhaan kuvan kokonaisaltistumisesta, mikäli altistutaan vain yhdelle liuotinaineelle. Jos käytetään useiden eri liuottimien seoksia, yhden aineen biomonitorointi antaa usein liian positiivisen kuvan altistumisen tasosta. Siksi altistuttaessa liuotinseoksille, altistumista arvioidaan mittaamalla ilman liuotinhöyrypitoisuuksia. Raskaana oleva työntekijä ei saisi altistua yli 10% HTP-arvosta oleville liuotinpitoisuuksille. Mikäli altistutaan vain yhdelle liuottimelle, raskauden aikaista altistumista voi arvioida biomonitoroinnein. Mutta mikäli käytössä on useita liuotinaineita, raskauden aikana altistumista liuotinaineille tulee arvioida työhygieenisin mittauksin. Raskauden aikana altistuttaessa trikloorietyleenille virtsan trikloorietikkahappopitoisuus (U-TCA) ei saa ylittää pitoisuutta 50 µmol/l. Metyleenikloridin kohdalla veren häkäpitoisuuden (B-häkä-Hb) raja on 0,02 ja perkloorietyleenin kohdalla veren tetrakloorietyleenin raja on 0,2 µmol/l. Raskaana olevien työntekijöiden kohdalla työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa". Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki nuorista työtekijöistä 998/1993 ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi mahdollinen suojainten käyttö altistumisen minimoimiseksi. Ennen työn aloittamista on työnantajan/oppilaitoksen/ammattioppilaskunnan tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät terveyshaitat Liuotinaineille altistuttaessa akuutit keskushermostohaitat (mm. humalan tunne) mikäli altistutaan HTP-arvot ylittäville pitoisuuksille. Pitkäaikaiseen (vuosia jatkuneeseen) liialliseen altistumiseen liuotinaineille liittyy hermostohaittavaikutusten riski (liuotinaineaivosairaus), jonka oireita ovat mm. keskittymiskyvyttömyys, muistin ja tarkkaavaisuuden ongelmat. Liuotinaivosairauden oireet ovat helposti sekoitettavissa esimerkiksi pitkäaikaisen masentuneisuuden aiheuttamiin oireisiin. Liiallinen liuotinaineille altistuminen raskauden aikana voi aiheuttaa riskin raskaudelle (ks. kirja "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa"). Liuotinainealtistus voi lisätä melun kuuloa vaurioittavaa vaikutusta. Metyleenikloridi voi aiheuttaa akuutin myrkytyksen, jos työtilassa on huono ilmanvaihto. Se aiheuttaa häkä-hemoglobiinin muodostumista veressä. Trikloorietyleeni on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Sen epäillään aiheuttavan erityisesti munuaissyöpää. Turvallista rajaa, jonka alapuolella ei minkäänlaista syöpäriskiä triloorietyleenille altistuttaessa ole, ei pystytä nykytiedon valossa määrittämään, minkä takia altistuminen sille tulee minimoida niin vähäiseksi kuin mahdollista. Monet altisteista voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. 6/9
Kloorattujen hiilivetyjen lämpöhajoamistuotteet (kloorivety eli suolahappo ja fosgeeni) voivat aiheuttaa akuutteja myrkytyksiä. Suolahappo aiheuttaa ärsytysvaikutuksia erityisesti ylähengitysteissä, fosgeeni voi aiheuttaa jopa keuhkopöhön altistuttaessa äkillisesti korkeille pitoisuuksille (esim. puolen tunnin ajan 20 mg/m 3 pitoisuudelle). Alkalisessa pesussa käytettävät voimakkaat emäkset ovat voimakkaasti ärsyttäviä tai syövyttäviä joutuessaan kosketuksiin ihon, silmien ja hengitysteiden limakalvon kanssa. Koska alkaalisessa pesussa käytetään kuumia kemikaalia, myös palovammat ovat mahdollisia. Uusien freoneja korvanneiden fluorihiilivetyjen terveysvaikutuksista on vain rajallisesti tietoa saatavilla, mutta olemassa olevien eläinkoetulosten perusteella niiden myrkyllisyys on ollut suhteellisen vähäistä. Varovaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa tietojen rajallisuuden takia. Työperäisiä sairauksia metallin rasvanpoistotehtävissä Rasvanpoistotehtäviä tehneillä on tavattu pitkäaikaiseen korkeaan liuotinainealtistumiseen liittyen liuotinaineaivosairaustapauksia. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Käytettäessä orgaanisia liuotinpesuaineita, pesupaikalla on oltava hyvä ilmanvaihto ja kohdepoisto tai kohdepoistolla varustettu kaappi. Tilan, jossa liuotinhöyrypesuallas sijaitsee, on oltava alipaineinen muihin tiloihin nähden. Työntekijän on tarpeen käyttää hengityksen suojaimia, jos ilmapitoisuus on korkea tai työtä tehdään poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten pesulaitteiden huoltotöiden aikana. Haitallisimmat aineet (esim. trikloorietyleeni) suositellaan korvattaviksi muilla vähemmän haitallisilla aineilla esim. alkalisilla vesiliuoksilla. Ruiskutettaessa emäksisiä pesuaineita tai käytettäessä niitä kuumina, työkohde on varustettava kohdepoistolla tai työ on tehtävä kohdepoistolla varustetussa kaapissa. Roiskeilta suojaava naamari, emäksille sopivat käsineet ja suojavaatteet Henkilönsuojaimet Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Suojakäsinemateriaaleja ovat esim. alkalisille aineille: neopreeni, nitriilikumi, PVC ja liuottimille esim. PVA tai 4H. Hengityksensuojaimina raitisilmanaamari tai yhdistelmäsuodatin aerosolille P2 tai P3 ja orgaanisille höyrylle/kaasulle A2. 7/9
Alkalipesua tekevän työntekijän on käytettävä roiskeiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi suojavaatetusta, suojakäsineitä ja kasvosuojaa. Lisäksi, jos emäksinen sumu voi levitä työilmaan, on tarpeen käyttää alkalisumulle tarkoitettua hengityksensuojainta. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Kontaminaation välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. Melu, hankalat työasennot, palo- ja räjähdysvaara. Muut työympäristön vaaratekijät Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset Työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot liuotinaineet, hiilivedyt, hiilivetyjen halogeenijohdannaiset, hapot ja emäkset. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa - kirjasta. Huomioitavaa On huomioitava, että yllä oleva lista käytössä olevista altisteista on vain suuntaa antava ja käytettävissä valmisteissa saattaa tapahtua muutoksia, mitkä voivat muuttaa kyseessä olevan työtehtävän altisteprofiilia. Selvitä työpaikalla käytössä olevat valmisteet ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: etanoli, metanoli, metyleenikloridi, liuotinbensiini, natriumhydroksidi Kemikaalikortit: etanoli, isopropanoli, metanoli, metyleenikloridi, natriumhydroksidi, perkloorietyleeni, trikloorietyleeni. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. 8/9
Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Heikkilä P ja Saalo A: Työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset 1994-2003. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 12. Työterveyslaitos 2004. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 1.12.2005 Päivitetty: 31.5.2007 9/9