1
Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 17 Pk-yritysbarometri perustuu 4 66 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.
3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 17. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +3 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +3. n alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku + on kahdeksan prosenttiyksikköä heikompi kuin keväällä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime keväänä eli 6 % alueen pk-yrityksistä. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 17 (+16). n alueella saldoluku +1 jää selvästi koko maata heikommaksi. Alueella näkymät näiltä osin ovat myös selvästi kevättä heikommat (+1). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Pohjois- Karjalan alueella on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 17. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa ja alueella lähes vastaava määrä kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja n alueen pk-yrityksissä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä yhteistyö/verkottuminen ovat kehittämisen tarpeista seuraavina. Pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kustannustaso ja kilpailutilanne. Verrattuna kevään 17 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat pk-yrityksissä yleisimmin hyödynnetyt tai käytetyt digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee noin viidesosa.
4 Sisällys Esipuhe... Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 1.1 Barometri... 1. Aineisto... 6. Yritysten osuudet toimialoilla... 7 3. Yritykset ja työllisyys... 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät... 9. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen... 1 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen... 14 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet... 16. Pk-yritysten rahoitus... 19 9. Pk-yritysten toimintaympäristö... 4 1. Omistajanvaihdos... 11. Digitaalisuus liiketoiminnassa... 6 1. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa... 9 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... 3 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot... 31 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot... 3 Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 1 HELSINKI puhelin 9 9 1 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi
1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 1, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 66 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 17. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). ) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 11 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 6 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee,6 % saldoluku = + 3, % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.
6 1. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 17 1 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 16 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 14 Rakentaminen 19 1 Kauppa 13 Palvelut 96 61 alle, miljoonaa euroa 3 4,-,49 miljoonaa euroa 4 1,-,99 miljoonaa euroa 1 1 1,-1,49 miljoonaa euroa 6 4 1,-1,99 miljoonaa euroa 3,-4,99 miljoonaa euroa 13 miljoonaa euroa tai yli 9 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset 1 Kasvuhakuiset 9 3 Asemansa säilyttäjät 34 Ei kasvutavoitteita 7 17 Toimintansa lopettavat 3 Kyllä 1 Ei 116 Ennen 199 41 6 199-1999 16-9 3 1-1 33
7. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli 4 yritystä [1] vuonna 1. Näistä yrityksistä noin 677 toimi n alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 61 %, kaupan 1 %, rakentamisen 1 % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, %. Rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli lähes saman verran ja teollisuusyrityksiä hieman enemmän kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 1 1 1 16 1 61 1 3 4 6 7 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous
3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [] mukaan koko maan työllisten määrä oli 73 henkeä kesäkuussa 17. Lukema on 1 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli,9 % [] kesäkuussa 17, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. n alueella työskenteli vuoden 17 toisella neljänneksellä yhteensä 67 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 1, % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella,1 prosenttiyksikköä vuoden 16 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku 1 7 11 1 4 69 16 Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (4 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes ( %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Kuten keväällä 17, saldoluvuksi muodostuu +16. Pohjois- Karjalan alueella saldoluku +1 jää selvästi koko maata heikommaksi. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 17 kun taas alueella näkymät näiltä osin ovat selvästi kevättä heikommat (+1). Kuva. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 3 1 1 - -1-1 / /3 /4 / /6 /7 / /9 /1 /11 /1 /13 /14 /1 /16 /17. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 17, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 17, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 17, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain
9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+3) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 17 (+3). Vajaa puolet (44 %) koko maan pkyrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. n alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku + on kahdeksan prosenttiyksikköä heikompi kuin keväällä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime keväänä eli 6 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku 3 6 1 47 44 9 3 Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) 4 3 1-1 - -3 / /3 /4 / /6 /7 / /9 /1 /11 /1 /13 /14 /1 /16 /17
1 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto 47 3 1 9 3 13 4 Investointien arvo 17 6 7-1 3 19 4 Panostukset kansainvälistymiseen 14 9 7-13 1 69 17 - Viennin arvo 6 4-16 1 69 16-1 Tuonnin arvo 6 69-19 11 74 1-4 Palkkakustannukset henkilöä kohden 4 49 6 39 4 3 7 33 Materiaalien hinnat 4 4 4 44 44 4 4 Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat 3 63 34 41 4 37 Kannattavuus 31 1 13 39 46 14 Vakavaraisuus 3 4 9 9 3 3 9 9 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys 9 6 1 19 3 6 Tilausten määrä 34 16 1 4 4 11 37 Kapasiteetin käyttöaste 47 4 43 47 46 7 4
11 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +4 %), liikevaihdon kasvuun (+4) sekä materiaalien hintojen nousuun (+4) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa vastaavan tasoiset kuin keväällä 17 saldoluvun ollessa (+4; keväällä +3). n alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +44) ja kapasiteetin käyttöasteen kasvuun (+43). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat palkkakustannusten kasvuun (+39) ja lopputuotteiden tai palveluiden hintojen nousuun (+34). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella jäissä (-1). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kevääseen nähden lähes ennallaan. Kannattavuuden kehitysnäkymät ovat alueella kääntyneet laskuun. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä 17. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 7 6 4 3 1-1 - / /3 /4 / /6 /7 / /9 /1 /11 /1 /13 /14 /1 /16 /17 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 6 4 3 1-1 - / /3 /4 / /6 /7 / /9 /1 /11 /1 /13 /14 /1 /16 /17 Liikevaihto, Kannattavuus,
1. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Pohjois- Karjalan alueella on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 17. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa ja alueella lähes vastaava määrä kuin keväällä. Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät 7 4 34 16 3 1 37 31 19 3 Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja alueella voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on yhteensä vähemmän kuin keväällä 17. 7 6 4 3 1 / /3 /4 / /6 /7 / /9 /1 /11 /1 /13 /14 /1 /16 /17
13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n alueen pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Investointien osuus on alueella hieman pienempi kuin kevään 17 barometrissa. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 1 kk:n aikana, % */ Investoinnit 7 73 Uuden henkilöstön palkkaaminen 39 41 Henkilöstön koulutus 3 Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen 43 36 Laajentuminen uusille markkinoille 19 3 Uusien teknologioiden käyttöönotto 3 4 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 6 17 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
14 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja noin joka kuudennella n alueen pkyrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen ja myös tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. n alueella näiden tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajamäärien jääminen vähäiseksi. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu 9 6 1 17 1 13 4 3 39 37 4 6 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja Noin puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. n alueella vastaajamäärät jäivät tässä pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 16, % yrityksistä <9% 3 4 1-49% 3 46 = > % 31 1 3 4 6
1 n pk-yrityksistä 1 %:lla ja n alueella 1 %:lla on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 1 1
16 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (3 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). n alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä ( %), toiseksi eniten yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (3 %) ja kolmanneksi eniten henkilöstön kehittämisessä koulutuksessa (7 %). Taulukko. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen 1 Yrityksen hallitustyöskentely 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 7 31 Markkinointi ja myynti 3 Vienti ja kansainvälistyminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi 1 19 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 17 16 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 3 31 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 6 6 Ei osaa sanoa 19 16 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa 1 19 1 17 16 6 6 19 16 7 3 31 3 31 1 3 4 6
17 ssa ja ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja kustannustaso. Verrattuna kevään 17 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Alueella yritystoiminnan sääntelyn merkitys on nyt pienempi kuin keväällä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely 1 13 Kustannustaso 17 17 Kilpailutilanne 1 Rahoitus 9 9 Työvoiman saatavuus 14 1 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) 3 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 14 11 Ei osaa sanoa 14 1 Byrokratiaa pidetään yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Taulukko 1. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia 49 4 Työlainsäädäntö 13 Työehtosopimukset 4 Muu sääntely 14
1 Kuva 1. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 1 1 / /3 /4 / /6 /7 / /9 /11 /13 /1 /17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva 11. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 1 1 / /3 /4 / /6 /7 / /9 /11 /13 /1 /17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan
19. Pk-yritysten rahoitus n ja n alueen pk-yrityksistä alle joka viidennellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä tilanne on lähes vastaava kuin keväällä 17. Taulukko 1. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen 3 kuukauden aikana?, % Ei Kyllä 3 17 1 Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (4 %) tai Nordea (3 %). n pk-yritysten pääpankkina on useimmiten Osuuspankki (69 %). Taulukko 11. Yrityksen pääpankki, % Nordea 17 3 Osuuspankki 69 4 Paikallisosuuspankki 3 4 Danske Bank 7 Säästöpankki 7 Handelsbanken 1 Muu 3 n pk-yrityksistä 4 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, 49 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 1. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % 1 49 Ei Kyllä 4
Syksyn pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja n alueen yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 1 kuukauden aikana. Reilulla neljäsosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. ssa ja alueella alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja kaksi prosenttia alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva 1. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 1 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 1 kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet 3 9 7 6 61 63 4 6 Rahoitusta on otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 13. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista 76 69 Rahoitusyhtiöstä 43 7 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) - Finnverasta 13 16 Tekesistä 3 ELY-keskuksista 1 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta - Muualta 9 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
1 Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 1 kuukauden aikana. Taulukko 14. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 1 kk:n aikana?, % Ei Kyllä 1 19 7 Pk-yritykset koko maan tasolla aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä. Alueella myös Finnvera ja ELY-keskukset ovat merkittäviä toimijoita, joista rahoitusta aiotaan hakea. Taulukko 1. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista 3 6 Rahoitusyhtiöstä 4 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 3 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 7 1 Finnverasta 31 1 Tekesistä 3 13 ELY-keskuksista 6 1 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - 1 Velkakirjamarkkinoilta - 1 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta 4 4 Muualta
ssa ja etenkin n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella rakennusinvestoinnit sekä yrityksen kehittämishankkeet ovat seuraavaksi yleisimmät ulkoisen rahoituksen aiotut käyttötarkoitukset. Kuva 13. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 1kk:n aikana, %, */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen 3 3 3 4 4 4 3 7 6 11 11 1 17 4 4 4 1 3 4 6 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 36 4 Kireät vakuusvaatimukset ja rahoituksen huono yleinen saatavuus ovat tärkeimmät syyt sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava pieni vastaajamäärä. Kuva 14. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy 1 13 11 1 1 1 3 4 7 3 33 34
3 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja n alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen 1 kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva 1. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei 6 9 Kyllä 14 4 6 1 Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. n alueella vastaajamäärä jäi pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 16. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta 63 6 Oman pääoman ehtoista rahoitusta 37 3 1 3 4 6 7
4 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. n ja n alueen pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä asuinympäristön viihtyisyyden osalta, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Heikoimmat arviot kehityksestä saavat koko maassa ja alueella sopivan työvoiman saatavuus yritykselle sekä liikenneyhteydet. Kuva 17 1. Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: - = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut 1 1 1 14 16 9 6 7 1 4 1 1 3 4 7 6 67 7 61 61 7 66 6 6 6 3 3 7 11 1 13 6 3 64 7 4 1 7 1 - -1 Pysynyt ennallaan 1 19 3 1 3 4 7 1 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan 4 4 1 6 4 3 79 6 9 16 33 3 1 1 6 63 1 1 9 4 1 6 1 3 66 7 73 76 6 7 1 17 1 1 19 14 3 11 66 17 4 11 66 1 - -1 Pysynyt ennallaan 1 1 3 3 3 4 3
1. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana. Kuva 19. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % - vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 7 13 13 1 1 1 1 49 3 1 3 4 6 Valtaosa, neljä viidestä syksyn pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa neljä viidestä ja alueella hieman harvempi, kolme neljästä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % - vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 1 7 6 1 11 1 1 4 6 1
6 11. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan ja n alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva 1. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 1 3 3 1 13 1 1 1 11 3 7 19 3 3 4 1 7 7 4 6 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
7 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin ottaa käyttöön vuoden sisällä melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa % ja ssa 6 % pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 1 kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 9 9 6 6 7 4 4 1 9 6 4 6 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva 3-4. Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen 3 31 19 4 1 1 1 19 39 41 39 34 33 3 44 44 43 41 16 1 1 7 3 1 11 13 9 6 1 11 17 11 16 13 11 1 1 7 9 1 11 14 1 3,69 3, 3,67 3,76 3,43 3, 3,37 3,4 3,4 3,36 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen 1 1 13 1 1 11 11 9 14 7 39 39 3 33 31 1 13 13 19 4 1 14 16 1 16 14 14 4 4 1 11 14 13 3,1 3,31 3,1 3,3,9,9,,39 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo
9 1. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet vastanneista koko maan ja myös n alueen pk-yrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein arvioi hyödyntävänsä koko maassa joka viides ja alueella hieman harvempi, 16 %. Satunnaisesti koko maassa ja alueella muotoilua sanoo hyödyntävänsä joka neljäs vastanneista. Kuva. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti 16 1 4 Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua 9 4 6
3 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, 11 Helsinki toimisto@yrittajat.fi puhelin 9 9 1 yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 1, 31 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 1 47 11 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin 6 4 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 1, 13 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin 61 31 HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu C, 1 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin 7 33 HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu 11 A 1, 131 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin 1 9 39 KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 6 A, 71 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin 1 37 77 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, 671 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin 6 31 9 KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 41 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin 1 4 9 KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 41 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin 44 1 419 LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 6,. krs, 961 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin 4 9 PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B,. krs, 33 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin 3 1 6 POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie, 11 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin 367 194 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 91 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin 1 3 19 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu 1, 114 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin 1 3 43 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 1, 1 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin 1 4 14 RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu 1-14 D, 61 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin 463 37 SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 4, 11 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin 31 931 SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu B, 3. krs, 711 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin 17 36 UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1,. krs, 44 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin 1 31 3 VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu, 1 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin 7 71
31 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 11, 11 Helsinki vaihde 9 46 11 www.finnvera.fi KUOPIO Kallanranta 11, PL 117, 7111 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 11, 11 Helsinki JOENSUU Länsikatu 1 rak. 3 B, 11 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu 11, 41 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, 71 Kajaani KUOPIO Kallanranta 11, PL 117, 7111 Kuopio LAHTI Askonkatu, 7. krs, 11 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu, 31 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 1 A,. krs, 1 Mikkeli OULU Sepänkatu, 91 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 1 Pori ROVANIEMI Rovakatu, 96 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu, 63 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie, 331 Tampere TURKU Humalistonkatu 1, 1 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 3, 6 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St. 19116 St. Petersburg, Russia PL 1, 31 Lappeenranta puh. +3 4 96
3 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 17 Helsinki puhelin 9 6 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu, 61 Seinäjoki puhelin 9 7 ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, 1 Mikkeli puhelin 9 4 ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 1, 114 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 131 Hämeenlinna puhelin 9 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu, 41 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 4 D, 31 Lappeenranta puhelin 9 9 ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 71 Kajaani puhelin 9 3 ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 41 Jyväskylä puhelin 9 4 ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 961 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 941 Kemi puhelin 9 37 ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu, 331 Tampere Yliopistonkatu 3 (Attila), 331 Tampere puhelin 9 36 ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 3 B,. krs, 61 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 671 Kokkola puhelin 9 ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 4 B, 1 Joensuu puhelin 9 6 ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 91 Oulu puhelin 9 3 ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, 71 Kuopio puhelin 9 6 ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 1 B, 1 Pori puhelin 9 ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 1 B,. krs, Helsinki puhelin 9 1 ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio, Turku puhelin 9 ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Pk-yritysbarometri, kevät 17 Alueraportti, Alue 1 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 11 Helsinki puhelin 9 9 1 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi