IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS



Samankaltaiset tiedostot
IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Kalastuslainsäädäntöä

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kalastusalueen vedet

Joensuun kalastuskunta

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Puula-forum Kalevi Puukko

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

Hyväksytty

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa Eräluvat

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalastustiedustelu 2016

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Näin siis Kari Rajamäki v Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Mökkien vuokraus Suomessa. SunrayTravels

Kestävää kalastusta Pielisellä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kalastus Taivalkoskella

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

Kalastuksen kehitys Koitereella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Istutussuositus. Kuha

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

Näyttelijä erämaan vankina Inarissa. Miten luparahat käytetään? Nuorille ilmainen kalastuspäivä Eräammattilaisten kohdevinkit Lapissa

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017

Transkriptio:

IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS

Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat Vuoksen runsaista ja kookkaista lohista kantautuvat jo 1830- luvun alkupuolelta. Englantilaiset urheilukalastajat olivat hurmaantuneita Vuoksen maisemista ja valtoimenaan ilmaan loikanneista lohista. Kalastusmatkailun kulta-aikaa Vuoksella kesti aina 1920-luvulle saakka. Sen jälkeen alkoi Suomen voimakas teollistuminen. Tehtaat tarvitsivat paljon energiaa, ja siksi kuuluisiin lohijokiin rakennettiin voimalaitoksia. Näin tapahtui myös Vuoksella, ja tämä johti kalakantojen taantumiseen. Vuoksen maine kuuluisana lohijokena oli mennyttä, mutta vain hetkeksi. Onneksemme luonto osaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja Vuoksen kalakannat alkoivat elpyä; Vuoksesta alkoi taas saada saalista, myös lohikalaa, jota kulkeutui voimalaitosten läpi alavirtaan ja uusia paikallisesti lisääntyviä lohikalakantoja alkoi muodostua. Lohikalakantojen runsastumista edesauttoi myös 1980- luvun lopulla alkanut istutustoiminta. Näillä tekijöillä on merkitys Vuoksen palautumisessa taas kaikkien tuntemaksi lohijoeksi. Vuokselle myönnetään virkistyskalastuslupia ja palveluita kehitetään jatkuvasti. Lisäksi omaa, vahvistunutta kalakantaa hoidetaan runsain, säännöllisin istutuksin. Vuoksi on merkittävä kalastusvesi, elämys ja luonnonläheinen kokemus niin perhokalastajille, uistimensoutajille ja syysöiden tuulastajille kuin perheen pienille kalamiehille ja -naisillekin. Vuoksella kalastat kansallismaisemassa! Vuoksen saalis Vuoksen alkuperäiseen kalalajistoon on kuulunut sekä vaellus- että paikalliskalalajeja. Vuoksen tärkeimmät pyydettävät virkistyskalastukseen sopivat kalalajit ovat taimen, harjus, siika, muikku, lohi, ahven, hauki ja kirjolohi. Taimen Taimen viihtyy puhtaissa vesissä. Vuoksessa taimenten istutukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myönteisesti taimenten saalismääriin. Vuosittain Vuoksesta nostetaan tuhansia yksilöitä. Parhaimmat taimenpaikat ovat Tainionkosken voimalaitokselta Vuoksen ylittävälle VT 6 sillalle. Myös Mellonlahden matalikko on hyvä paikka taimenten kalastukseen. Harjus Harjus on yksi perhokalastajien pääsaaliskaloista, jonka pyynnillä on pitkät perinteet Vuoksella. Niillä on suhteellisen hyvät kasvuolosuhteet, sillä yli kilonpainoiset harjukset eivät ole harvinaisia saaliita. Parhaimmat harjusten kalastuspaikat ovat Sienimäen ja Teollisuustyöväen asuntomuseon väliset matalikot, siltojen ympäristöt ja Mellonlahden matalikko. Muikku Muikku on Vuoksen erikoisuus, jota pyydetään runsaasti liippimällä Tainionkosken voimalaitoksen alapuolelta. Parasta liippimisaikaa on toukokuusta syyskuuhun, ja päiväsaaliit voivat olla jopa useita satoja kiloja. Muikut kulkevat vastavirtaan suurina parvina. Parvet ajautuvat ns. Mutterin rannassa lähelle rantaa, josta ne voidaan pyytää tarkoitukseen soveltuvalla liippihaavilla. Lohi Lohi on huomattavasti harvinaisempi kalasaalis Vuoksella. Vuosittain saadaan joitakin Saimaan lohia, jotka ovat kulkeutuneet Vuokseen Tainionkosken voimalaitoksen läpi. Kirjolohi Saalis Siika Siika on yleinen saaliskala Vuoksella. Vuoksella esiintyy todennäköisesti useita eri siikakantoja. Parhaita siikapaikkoja ovat Tainionkosken voimalaitoksen alapuoli, kaupungintalon kohdalla ja McDonald sin ranta. Siika on myös yleinen tuulastuskala. Muut kalalajit Kirjolohta istutetaan Mellonlahteen talvella ja kesäaikaan Vuoksen puolelle. Kirjolohi on saavuttanut suosion kirjolohipilkkijöiden keskuudessa Mellonlahdella. Vuoksella kirjolohet kasvavat muikkuravinnolla nopeasti suuriksi, ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa saaliskalojen joukossa. Lue kalalajien vieressä oleva QR-koodi puhelimellasi, niin saat lisätietoja kalasta! Muita yleisiä Vuoksessa viihtyviä saaliskaloja ovat hauki, lahna ja ahven. Ahvenet ja hauet viihtyvät Vuoksessa erinomaisesti ja kasvavat suuriksi. Yli kilon painavat ahvenet eivät ole harvinaisia, ja hauissakin rikotaan kymmenen kilon raja vuosittain. Parhaita ahvenpaikkoja ovat Neitsytniemen, Linnankosken ja Varpasaaren lahdet. Hauki käy parhaiten pyydykseen Vuoksen matalikoilla ja suvantopaikoissa. Hauki on myös suosittu tuulastuskala.

Vuoksen lupahinnat Vrk-lupa 12 Viikkolupa 24 Kalenterivuoden lupa 70 Moottoriuistelulupa 24 vrk/100 vuosi (erillinen alue) Tuulastuslupa 15 (1.8.-31.12. vain Vuoksen Kalastuspuistosta) Yrityslupa 60 (väh. 5 kpl, vain KEHY Matkailupalvelusta) Nuorisolupa 12-18-vuotiailta on 50% normaalista luvan hinnasta Lupamyyntipisteet Vuoksen Kalastuspuisto, Kotipolku 4, puh. (05) 4323123 KEHY Matkailupalvelut (yritysluvat), puh. (05) 2352330 Urheiluliike Kisa, Lappeentie 41, puh. 020 789 0560 Uimahallin kassa, Kotipolku 2, puh. 020 617 7294 Imatran kaupunginkirjastot Urheilu-Koskimies, Ratakatu 37-39, Lappeenranta, puh. (05) 612 9013 Kalastusluvan voi maksaa myös suoraan pankkiin tai maksuautomaatilla. Maksun voi suorittaa myös nettipankilla. Tällöin maksukuitti vastaa kalastuslupaa. Maksu suoritetaan tilille EKOP FI3950940010000178. Ehdoton edellytys luvan kelpoisuuteen on, että maksukuitissa ovat seuraavat tiedot: Mikä lupa, esim. Vuoksen kalastuslupa/vrk-lupa Tilinumero (EKOP FI3950940010000178) Mille päivälle lupa on otettu Ahdin antimia atraimella Vuoksen kalastuslupaehdot Kalastusalue käsittää sivun 6 kartan mukaisen alueen Vuoksessa ja Mellonlahdella. Kieltoalueet on merkitty maastoon kieltokyltein. Kalastaminen läänikohtaisella viehekortilla ei ole sallittua. Vuoksen kalastuslupa on henkilökohtainen ja oikeuttaa uisteluun ja virvelöintiin. Alle 12-vuotiaat saavat uistella ja virvelöidä luvan omistajan kanssa ja tämän kiintiöstä ilmaiseksi. 12-18-vuotiaiden lupa on puolet normaaliluvan hinnasta. Mato-onginta ja pilkintä on sallittua ilman Vuoksen kalastuslupaa. Poikkeuksena on Mellonlahden erityiskalastusalue, jossa myös mato-ongintaan ja pilkintään vaaditaan Vuoksen kalastuslupa. Mellonlahdella sallitaan myös ravustaminen vuosittain erillisellä luvalla. Uistelu ja virvelöinti on sallittua ympäri vuoden lukuun ottamatta paikallista rauhoitusta Mansikkalan rautatiesillan ja Tainionkosken voimalaitoksen välisellä alueella 15.10-15.11 välisenä aikana molemmat päivät mukaan lukien. Veneessä ja rannalla saa yhtaikaa olla pyynnissä enintään kaksi (2) vapaa. Samoin onginnassa ja pilkinnässä saa käyttää enintään kahta (2) vapaa. Moottorin käyttö uistelussa on kielletty. Poikkeuksena on erillinen moottoriuistelualue välillä Kyyrönkoski-rajavyöhyke. Moottoriuistelulupa on henkilökohtainen ja oikeuttaa kalastamaan enintään neljällä (4) vavalla venekuntaa kohti. Seisovien pyydysten käyttö esim. iskukoukku tai siihen rinnastettavat välineet on kielletty. Lupa oikeuttaa kalastamaan yhteensä kolme (3) lohikalaa vuorokaudessa (lajit: taimen, lohi, kirjolohi, harjus). Jokaisen 18-64 vuotiaan Vuoksen luvalla viehekalastusta harjoittavan henkilön tulee lisäksi suorittaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Pelkästään ongintaan ja pilkintään ei kalastuksenhoitomaksua tarvita. Muikun liippimisessä tarvitaan Vuoksen lupa ja valtion kalastuksenhoitomaksu. Tuulastus sallitaan erillisluvalla 1.8-31.12 välisenä aikana. Tuulastuksessa kielletyt lajit ovat taimen, lohi, kirjolohi ja harjus. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm Järvitaimen 60 cm Järvilohi 60 cm Kuha 37 cm (kalastusalueen suositus 45 cm) Luvat Lupaehdot Vuoksen harjus on kaunis

Vuoksen kalastusalueet Voimalaitosten välinen patoallas Voimalaitosten välinen patoallas on yksi tärkeimmistä Vuoksen kalastusalueista. Suurin osa kalaistutuksista tehdään juuri kyseiselle alueelle. Kalastus alueella on monipuolista ja se soveltuu kaikenlaiseen vapakalastukseen, niin vetouisteluun kuin rantakalastukseenkin. Rantakalastusta helpottamaan on voimalaitosten väliselle alueelle rakennettu kalastuslaitureita, joista Ritikanrannan, Neitsytniemen ja Kalastuspuiston laiturit soveltuvat myös liikuntarajoitteisille henkilöille. Alue ei jäädy kokonaan talvellakaan, joten vapakalastuskausi voi jatkua ympäri vuoden. Muikun liippimistä kesäyössä Kalastusalueet Alueella sijaitsee kaksi suurempaa lahtea: Neitsytniemen lahti ja Varpasaaren lahti, jotka ovat talvella suosittuja pilkkimispaikkoja. Alue soveltuu matalien rantojensa vuoksi hyvin tuulastukseen. Alueen yläosassa, aivan Tainionkosken voimalaitoksen alapuolella sijaitsee Vuoksen erikoisuuksiin kuuluva muikun liippimispaikka, johon on rakennettu tarkoitukseen sopivia tasanteita.

Imatrankosken alapuolinen alue Imatrankosken alapuolella vesialue on ensin jokimainen, mutta muuttuu myöhemmin järvimäiseksi. Alueen yläosassa sijaitsee niin sanottu Mellonlahden matalikko, joka on alueen suosituin kalastuspaikka. Matalikko on myös perhokalastajien suosiossa hyvän kahlattavuutensa takia. Kyseisellä matalikolla on myös laaja lohikalojen kutemiseen soveltuva kutusoraikko. Alueen alaosa, joka rajoittuu rajavyöhykkeeseen on rauhallinen hitaasti virtaava paikoin syväkin (33 m) alue. Siellä sijaitsee Vuoksen ainut moottoriuistelualue. Alaosa on Vuoksen kalastuskohteista kaikkein erämaamaisin. Mellonlahti Mellonlahden erityiskalastusalue sijaitsee Imatran vanhan koskenuoman eteläpäässä. Mellonlahti on erotettu Vuoksesta 1980-luvun alkupuolella erillisellä patotiellä; kooltaan lahti on noin kaksi hehtaaria. Mellonlahden vesi on pääosin peräisin pohjalähteistä. Mellonlahdella on myös runsas täplärapukanta, jota voi pyytää erillisellä luvalla. Lisäksi Mellonlahdelle on istutettu karppeja ja kuhia, jotka ovat menestyneet ja kasvaneet hyvin. Kaikenlainen kalastus alueella vaatii Vuoksen kalastusluvan. Soutuveneen käyttö on luvallista ja sen tuonti on helppoa, koska tie tulee aivan rantaan. Patotien toisella puolen voi halutessaan pyytää järvitaimenta, siikaa tai harjusta. Pilkkikalat voivat olla Vuoksella isoja - varaa riittävän suuri kaira! Neitsytniemessä ja Mutterinrannassa sijaitsevat Vuoksen uusimmat rakennetut kalastuskohteet. Alueilla on kalastajia varten rakennetut kalastuslaiturit ja tulentekopaikat sekä lisäksi Neitsytniemen puolella on kalankäsittelyyn varattu tila. Neitsytniemen kalastuslaituri soveltuu myös liikuntarajoitteisille kalastajille ja laiturille kulku on mahdollista myös pyörätuolilla. Neitsytniemen kalastuslaiturin läheisyyteen on varattu ajoneuvoille oma parkkialue, jonka yhteydessä on myös wc. Kalastuslaitureille on pääsy vain kalastajilla. Tulentekopaikat ovat yleisesti kaikkien retkeilijöiden käytössä. Jokaisen tulee huolehtia alueen siisteydestä ja toimittaa roskat ja kalan perkuujätteet niille varatuille paikoille. Neitsytniemen kalastuslaituri on varattu ensisijaisesti aktiivisella vapakalastusmenetelmällä kalastaville. Pyyntipaikkaa ei saa varata passiivisella menetelmällä kalastamiseen, eli ns. ootto-onkijan tulee väistää. Ootto-onginta ei ole laiturilla kiellettyä, mutta se ei saa häiritä laiturilla tapahtuvaa muuta kalastusta. Muutenkin on hyvä muistaa herrasmieskalastajien säännöt eikä pilata omalla käytöksellä muiden kalastusta. Mikäli laiturilla on ruuhkaa, muista kierrätys! Helppoa ja turvallista kalastamista laiturilta Kalastusalueet Mellonlahden kalakanta on runsas. Lisäksi Mellonlahteen istutetaan vuosittain pyyntikokoisia kirjolohia virkistyskalastuksen tarpeisiin. Mellonlahdella sijaitsee liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuva kalastuslaituri sekä laavu nuotiopaikkoineen. Mellonlahti on varsinkin talvisin suosittu kirjolohen pilkkimispaikka ja suurin osa istutuksista suoritetaan talvella jäiden alle. Neitsytniemen ja Mutterinrannan kalastuskohteet

Vuoksen Kalastuspuisto - Kalaherkut mukaan tai paikanpäällä! Ravintola ja kahvila Wanha Virveli Risteilyt Vuoksella Kalastuspalvelut Vuoksella ja Saimaalla Kalastusluvat: Vuoksi ja Saimaa Tilaussauna Räihän Kuohu Viihtyisä leirintäalue Mökkimajoitusta Ohjelmapalvelut yrityksille ja yksityisille Avoinna kesäisin 1.4-30.9, muina aikoina tilauksesta Vuoksen Lautturi Oy Kotipolku 4, 55120 Imatra Puh: 05 432 3123 Taisto Kainulainen p. 0400 655 848 Teemu Kainulainen p. 050 384 9998 Kalastuspuisto sijaitsee keskeisellä paikalla! Kalastuspuisto

Vuoksi tarjoaa kalastuselämyksiä läpi vuoden, niin aktiiviharrastajille kuin vapaa-ajan kalastajille ja perhelomailijoille. Vuoksen lumo täytyy kokea itse. Imatran kaupunki Virastokatu 2, 55100 Imatra Puh. 020 617 2253 asiakaspalvelu@imatra.fi www.imatra.fi Matkailupalvelut F.O. Virtasen katu 6 55100 Imatra Puh. (05) 235 2330 imatra@gosaimaa.com www.kehy.fi