1 PÄÄTÖS Nro 120/2013/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2013 ASIA Onkinevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen, Kärsämäki HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset alueen kaavoitustilanne... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Toiminnan ympäristövaikutukset... 4 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäyttö... 7 Jälkihoitovaiheen tarkkailu... 8 Korvaukset ja kompensaatiot... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Hakemuksen täydennykset... 8 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Määräykset... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 11 RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 12 Oikeusohje... 12 MUUTOKSENHAKU... 13
3 HAKEMUS Vapo Oy on 20.6.2012 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt Kärsämäen kunnan alueella sijaitsevan Onkinevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 22.3.2004 antaman päätöksen nro 28/04/1 mukaan toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuutta kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 28/04/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Onkinevan noin 98 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotantoon sekä vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden ja laskuojan kautta Juurusojaan ja edelleen Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Onkinevan turvetuotantoalue on osaksi vuokrattua aluetta ja osaksi hakijan omistuksessa. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Onkineva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Onkinevan eteläpuolelle ja osittain turvetuotantoalueelle ulottuva alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Suunnittelumääräysten mukaan alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintäarvojen säilymistä. Lisäksi Onkinevan eteläpuolelle on merkitty pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankin-
nan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Maakuntakaavan mukaan turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. 4 Yleiskuvaus toiminnasta Onkinevan turvetuotantoalue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Kärsämäen kuntakeskuksesta pohjoiseen. Onkinevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on tehty vuosina 1984 1987 ja tuotanto aloitettu vuonna 1988. Onkinevan tuotantopinta-ala on ollut suurimmillaan 104,6 hehtaaria. Onkinevan turvetuotantoalueelta vedet on johdettu kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojaa pitkin Juurusojaan. Onkinevalla turvetuotanto on loppunut vuonna 2012, jolloin tuotannossa oli noin 12 hehtaaria. Vuonna 2012 tuotannosta oli poistettu yhteensä 92,6 hehtaaria, josta jälkikäytössä oli 27 hehtaaria ja maanomistajalle takaisin luovutettu 55 hehtaaria. Tuotannosta poistetusta alasta 58 hehtaaria oli jo kasvittunutta pinta-alaa. Hakijan omistamat alueet ovat metsittyneet/alkaneet metsittyä. Onkinevalla on jo tehty jälkihoitotoimia sekä osa alueesta on siirtynyt uuden maankäytön piiriin. Toiminnan ympäristövaikutukset Vesistö Onkinevan turvetuotantoalue sijaitsee Pyhäjokeen laskevan Kärsämäenjoen vesistöalueen (54.081) Juurusojan alueella (54.084). Kärsämäenjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 425 km 2. Juurusojan valuma-alueen pintaala on noin 58 km 2 ja järvisyys 1,76 %. Juurusoja saa alkunsa Juurusjärvestä ja sen valuma-alue on pääosin metsää ja peltoa. Juurusoja laskee Kärsämäenjoen alaosalle noin 10 kilometrin päässä Onkinevalta. Kärsämäenjoki yhtyy Pyhäjokeen noin kaksi kilometriä Juurusojan yhtymäkohdan alapuolella. Onkinevan alapuolella Juurusojaan laskevat myös hakijan Silonevan turvetuotantoalueen vedet. Onkinevan purkuvesistön veden laatutietoja on tarkasteltu Herttatietokannasta saatujen Juurusojan näytetulosten perusteella. Lisäksi taustatietona on käytetty yläpuolisen Juurusjärven, josta Juurusoja saa alkunsa, näytepisteen vedenlaatutietoja. Näytteitä on otettu vaihtelevasti kyseisistä näytepisteistä vuosina 1977 2004. Lisäksi Juurusjärvestä on otettu näytteitä vuonna 2008.
5 Paikka pvm. Sähkönjohtokyky m S /m Vedenlaatutietoja Juurusjärvestä ja Juurusojasta vuosilta 1977 2008 COD (Mn) mg/l Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l ph Rauta µg/l Sameus FTU Juurusjärvi 17.6.2004 5 26 23 600 5,5 2 600 2 160 20.5.2008 30 5 33 720 5,5 3 000 8.9.2008 32 6 25 690 5,4 3 300 Juurusoja, Kanaperä Juurusoja, Haapaperä Juurusoja, alapää Väri mg/l 20.3.1984 9 52 30 113 2 030 5,7 15 000 14 533 30.7.1984 6 37 16 56 1 080 6,5 4 100 12 357 12.3.1985 8 28 16 115 2 220 5,9 12 000 20 555 20.3.1984 9 43 7 63 1 800 5,9 8 700 19 467 20.7.1984 6 38 13 57 1 010 6,6 3 900 13 352 12.3.1985 39 53 52 290 2 010 7,0 31 000 96 909 7.11.1977 8 31 24 83 1 300 6,5 3 100 21 280 27.4.1988 9 40 35 120 1 600 6 4 800 20 350 4.5.1988 4 31 21 89 1 100 5,6 2 300 17 250 28.91994 10 27 83 1 400 6,8 3 500 22 240 5.7.1994 39 7,1 11.7.1994 22 7,4 52 20.7.1994 26 7,6 160 28.7.1994 31 7,6 80 20.5.2008 26 12 91 6 300 7,1 3 000 8.9.2008 38 12 110 2 700 6,6 3 500 Juurusjärven ja erityisesti Juurusojan vesi on kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja värin perusteella hyvin humuspitoista ja ruskeaa. Juurusojan vesi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Vedenlaatu on ollut hyvin samankaltaista näytepisteillä eri näytteenottoajankohtina. Juurusojan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Kärsämäenjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle Kärsämäenjoessa on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus. Kalasto ja kalastus Juurusojassa esiintyy keväisin kutukalaa (hauki, ahven, särki). Kärsämäenjoella on tehty kalastustiedustelu viimeksi vuonna 2010 Pyhäjoen yhteistarkkailun yhteydessä. Kalastajien määrä oli Kärsämäenjoella vuonna 2010 aiempaa suurempi, mikä johtui pääasiassa tiedustelun erilaisesta otannasta. Haastatelluista 65 rakennetusta tilasta 19 kalasti Kärsämäenjoella. Kalastus oli lähinnä pienimuotoista heittovapa- ja onkikalastusta. Kalastus oli vuonna 2010 aiempaa aktiivisempaa ja käytössä oli myös katiskoja, joten kokonaissaalis (340 kg) oli moninkertainen edellisvuosiin verrattuna. Talouskohtainen saalis oli 18 kg. Katiskoilla saatiin etenkin haukea ja särkeä. Saalis on ollut kaikkina vuosina lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Onkinevan turvetuotannon päästöt Onkinevan turvetuotantoalue on ollut päästötarkkailussa vuosina 2007 ja 2010. Lähtevän veden laatu on ollut samalla tasolla tai hiukan parempaa kuin laskeutusaltaallisilla tuotantosoilla keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan
alueella. Onkinevalta lähtevän veden laatu on ollut tarkkailuvuosina 2007 ja 2010 seuraava: v. 2007 v. 2010 Näytteitä 9 10 Kiintoaine mg/l 13,1 11,6 COD Mn mg/l 33 40 Kok.P µg/l 54 54 Kok. N µg/l 1 240 1 352 6 Hakemuksessa on esitetty Onkinevan tuotantoalueen vuosipäästöt vuosilta 2005 2011. Onkinevan tarkkailutietoja on käytetty vuosien 2007 ja 2010 päästöjen laskennassa, muiden vuosien päästöt on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan laskeutusaltaallisten soiden tarkkailutietojen perusteella. Onkinevan päästöt vuosina 2005 2011 ovat seuraavat: Vuosi Pinta-ala BRUTTO NETTO tuotanto Kiintoaine Kok. P Kok.N Kiintoaine Kok. P Kok.N ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 2011 21 2 967 14 343 2 583 11 247 2010 52 3 394 29 726 2 656 22 540 2009 52 6 058 54 923 5 125 44 687 2008 57 9 739 58 1 409 8 405 45 1 074 2007 80 3 456 29 784 2 825 21 602 2006 80 3 952 29 851 2 973 21 599 2005 95 6 939 41 839 5 978 31 579 Keskiarvo 5 215 36 839 4 364 28 618 Pyhäjoen yhteistarkkailun yhteydessä on arvioitu eri kuormittajien laskennallisia osuuksia Kärsämäenjoen ainevirtaamasta sekä kuormituksen aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä jokisuulla kesä-elokuussa 2010. Kärsämäenjoella selvästi suurin vedenlaatuun vaikuttava tekijä on tarkastelun perusteella maatalous, jonka osuus fosforin ainevirtaamasta oli 32 % ja typen ainevirtaamasta 27 %. Seuraavaksi merkittävimmät kuormittajat olivat asutus ja metsätalous. Kuormitusvaikutuksen vähentämisen jälkeen jäljelle jääneet ravinnepitoisuudet ovat luonnonhuuhtouman arvoksi liian suuria, eli kokonaiskuormitus on arvioitua suurempaa. Hajakuormituksen arviointiin liittyy epävarmuutta ja lisäksi laskennassa käytetyt virtaamat ovat peräisin vesistömallijärjestelmästä ja kyseisessä aineistossa on todennäköisesti epätarkkuutta. Laskentatapa ei myöskään huomioi sedimentoitumisen ja sitoutumisen vaikutusta uomassa, eikä toisaalta esimerkiksi uomaeroosion tai pohjasta vapautumisen vaikutusta. Eri kuormittajien laskennalliset osuudet Kärsämäenjoen ainevirtaamasta sekä kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset jokisuilla kesä-elokuussa 2010 (taulukossa on esitetty laskennallisten ja havaittujen arvojen erotus)
7 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäytt ö Onkinevan tuotantoalueen vedet johdetaan nykyisten lupamääräysten mukaisesti laskeutusaltaiden kautta vesistöön. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta niin kauan kuin vesiensuojelun kannalta on tarpeen, toisin sanoen kun tuotannosta poistetut alueet on otettu uuteen maankäyttöön/kasvittuneet tai kaksi vuotta turvetuotantotoiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet kuten jätekatokset, paloaltaat ja ynnä muut ovat käytössä siihen saakka, kun niitä työmaalla tarvitaan. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita. Alueella voidaan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Hakijan omistamat alueet on saatettu mahdollisimman nopeasti uuden maankäyttömuodon piiriin tuotannon päätyttyä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on ilmoitettu vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämisestä. Tuotannon päätyttyä kokonaan alueen loputkin pinta-alat tarkistetaan ja tarvittaessa siistitään esimerkiksi tasaamalla. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on yleensä noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät kuitenkin poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina, yleensä useiden vuosien aikana, voi jälkihoitovaihe olla suurelle osaa tuotantoalaa merkittävästikin mainittua kahta vuotta pidempi. Samalla tuotantoalueella voi olla samanaikaisesti sekä tuotantokäytössä olevia, tuotannosta jo poistettuja tukialueina toimivia että jälkihoitovaiheessa olevia pinta-aloja. Lisäksi alueella voi vielä olla sellaisia pinta-aloja, jotka ovat jo siirtyneet muun maankäyttömuodon piiriin. Onkinevalla tilanne on jo useana vuonna ollut juuri tällainen. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä pitämällä vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja sarkaojarakenteet) kunnossa. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa kahden vuoden ajan tai siihen asti, kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai se on kasvittunut. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai esimerkiksi koko laskeutusaltaan valuma-alueella, sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä.
Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Hakijan omistamilla alueilla uutena maankäyttömuotona on metsitys. Suurin osa alueesta on jo metsittynyt ja jäljellä olevilla alueilla metsitys tehdään viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuokra-alueiden osalta uudesta maankäyttömuodosta päättää maanomistaja. Viimeksi tuotannossa/tukialueena ollut alue luovutetaan vuokranantajalle vuoden 2012 jälkeen. Maanomistajan mukaan mahdollisia käyttömuotoja ovat maa- /metsätalous ja osalla aluetta mahdollisesti kosteikko. 8 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään yhtenä vuonna kerran kuukaudessa ajalla 15.5. 30.9. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Korvaukset ja kompensaatiot Hakija on maksanut vuotuista kalatalousmaksua, joka on ollut vuodesta 2005 lähtien 118 euroa vuodessa ja vuodesta 2009 lähtien 70 euroa vuodessa. Hakija on katsonut, ettei kalatalousmaksun maksaminen vuoden 2013 jälkeen ole tarpeen. Suurin osa aikaisemmin kalatalousmaksun suuruuden perustana olleesta alueesta siirtyy vuoden 2012 aikana jälkikäyttöön, eikä siitä johtuva kuormitus alapuoliseen vesistöön ole turvetuotannosta aiheutuvaa. Onkinevan auma-alueiden ja niiden läheisillä saroilla ei ole aloitettu jälkihoitotoimia ja siitä johtuen hakija esittää, että kalataloudelle aiheutuvaa haittaa kompensoitaisiin näiden alueiden osalta vielä vuonna 2013. Muuta korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa vahinkoa tai haittaa ei aiheudu. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 31.10.2012 täydentänyt hakemustaan korjatulla hakemustekstillä siten, että hakemus koskee jälkihoidon vahvistamista, kuvalla tuotannosta poisjätetystä alueesta ja hakemuksen liitteen 7 tiedoilla.
9 Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kärsämäen kunnassa 23.11. 27.12.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on 20.11.2012 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta ja Kärsämäen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että se on tehnyt Onkinevalle lupakaudella kolme tarkastusta, joista viimeisen vuonna 2012. Vakavia puutteita ei ole havaittu. Toiminnasta ei ole tullut ELY-keskukselle valituksia. Laskeutusaltaat tulee pitää kunnossa ja puhdistaa vähintään kerran vuodessa niin kauan, kunnes alue on kokonaan siirtynyt uuteen maankäyttöön tai kasvittunut kauttaaltaan. On huolehdittava, että polttoainesäiliöiden varastointipaikkojen maaperä on polttoaineesta puhdas. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa hakemuksen suhteen. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä 3. Kärsämäen kunta ELY-keskus on todennut, että kalatalousmaksu on maksetta vielä vuosilta 2013 ja 2014. ELY-keskuksella ei ole muuta huomauttamista hakemuksesta. Kärsämäen kunta on todennut, että se puoltaa Onkinevan tuotannon lopettamiseen liittyviä suunnitelmia. 4. Peruspalvelunkuntayhtymä Selänne Peruspalvelunkuntayhtymä on Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto vahvistaa Onkinevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät, jäljempää ilmenevät jälkihoitotoimet. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävä tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Määräykset 1. Tuotantoalue on siistittävä. Tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Alueelle saadaan jättää maanomistajan
luvalla jälkikäyttöä tukevia vesienkäsittelyrakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljyistä ja muista kemikaaleista puhdas. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jätteistä on pidettävä kirjaa. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta vähintään kahden vuoden ajan turvetuotantotoiminnan päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes alue on otettu kokonaan uuteen maankäyttöön tai Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on todennut alueen kasvittuneen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet ja laskuoja on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa kahtena vuotena turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai kunnes koko turvetuotantoalue on siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin. 4. Luvan haltijan on seurattava kasvittumaan jätettyjen alueiden kasvittumista ja edistettävä sitä tarvittaessa esimerkiksi kalkituksella. 5. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Tuotantoalueen jälkihoitovaiheen ajan pidettävään käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: jälkihoitotoimien toteutus kasvipeitteen muodostuminen tuotannosta poistuneille alueille, joita ei ole otettu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistukset mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna vesinäytteiden ottoajat havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojitukset kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään turvetuotannon päättymisen jälkeen yhtenä vuotena. Tarkkailu toteutetaan tuotantovaiheen päästötarkkailun tapaan. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan kertanäytteinä laskeutusaltaan alapuoliselta mittapadolta 1.5. 30.9. kahden viikon välein. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Tulokset tulee niiden valmistuttua toimittaa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Luvan haltijan on maksettava vuosittain 70 euron suuruinen kalatalousmaksu Kainuun ELY-keskukselle siten, että viimeisen kerran se maksetaan vuodelta 2014. 7. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta on 10
ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Luvan haltijan vastuu tuotantoalueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Onkinevan turvetuotannon ympäristöluvan haltija on hakenut toiminnan lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimenpiteiden vahvistamista. Kun Onkinevan jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Määräyksiä tulee noudattaa niin kauan kuin pilaantumista tai sen vaaraa voi aiheutua. Maanomistaja vastaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisesta jälkikäytöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen myös vuokratun alueen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY-keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut. Alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuneesta pilaantumisesta, kuten maaperän öljyyntymisestä ja on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän (määräys 1). Määräyksessä 2 on määrätty alueen vesienjohtamisjärjestelyistä vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Toimivuuden kannalta vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on oleellista (määräys 3). Kuormitusta vesistöön on ehkäistävä sopivin toimenpitein (määräys 4). Käyttö- ja päästötarkkailulla saadaan riittävät tiedot turvetuotantoalueen jälkikäyttöön siirtämisen ja jälkikäytön ympäristövaikutuksista (määräys 5). Kalatalousmaksua maksetaan viimeisen kerran vuonna 2014, jolloin kalatalousmaksua on maksettu kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Maksu on määrätty kalatalousviranomaisen vaatimuksen mukaisena (määräys 6). Turvetuotannon valvojana toimivalle ELY-keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Luvan haltijan vastuun päättymisestä on tarpeen määrätä päätöksessä (määräys 7).
12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 2. Kainuun ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 90 1 ja 3 momentti Jätelaki (646/2011) 28 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 2 500 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole säädetty maksua turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistamista koskevan asian osalta. Tämän vuoksi maksu määrätään käytetyn työajan (50 tuntia) ja yksikköhinnan (50 /t) perusteella. Käsittelymaksu on näin ollen 2 500 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ilkka Haataja Tapio Orjasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilkka Haataja ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 661 tai vaihde 0295 017 500. TO/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Kärsämäen kunta Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
1 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 13.1.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.