Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 212 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 24/213
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 24/213 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 212 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 24/213 Valokuva: LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Harriprint Tmi Karkkila 213 ISBN 978-952-25-1-4 (nid.) ISBN 978-952-25-11-1 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)
Sisältö 1 Johdanto... 7 2 Pohjavesialue... 9 2.1 Perustietoa... 9 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät... 9 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät... 1 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista... 1 3.2 Vesinäytteiden analysointi... 1 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet... 11 4 Säätila vuonna 212.... 11 5 Tulokset.... 12 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju... 12 5.1.1 Yleistä... 12 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta... 13 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo... 13 5.1.2.2 Porlan vedenottamo... 14 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 14 5.1.3.1 Enics Finland Oy... 14 5.1.3.2 Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus... 16 5.1.4 Yleisseuranta... 21 5.1.4.1 Lohjan vesilaitos, Antinkujan ja Kalkkitien havaintopisteet... 21 5.1.4.2 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu... 22 5.1.5 Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista... 25 5.2 Kaivola Keskilohja... 26 5.2.1 Yleistä... 26 5.2.2 Kaivolan vedenottamon seuranta... 27 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 28 5.2.3.1 Nordic Waterproofing Oy... 28 5.2.3.2 Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky... 3 5.2.4 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista... 32
5.3 Moisionpelto... 33 5.3.1 Yleistä... 33 5.3.2 Moisionpellon vedenottamon seuranta... 33 5.3.3 Moisionpellon pohjavesialueen seuranta... 35 5.3.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste TB-PVP1... 35 5.4 Pappilankorpi... 35 5.4.1 Yleistä... 35 5.4.2 Pappilankorven vedenottamon seuranta... 35 5.4.3 Pappilankorven pohjavesialueen seuranta... 36 5.4.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS1... 36 5.4.3.2 Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto... 37 5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven tarkkailualueiden pohjaveden mittaustuloksista... 39 5.5 Lempola Lempoonsuo... 4 5.5.1 Yleistä... 4 5.5.2 Lempolan vedenottamon seuranta................................ 4 5.5.3 Yhteenveto Lempola Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustukoksista... 41 5.6 Takaharju Perttilä... 42 5.6.1 Yleistä... 42 5.6.2 Takaharjun vedenottamon seuranta... 42 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 44 5.6.3.1 Rudus Betonituote Oy... 44 5.6.3.2 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy... 47 5.6.3.3 Skanska Infra Oy, meluvallityömaa... 51 5.6.4 Yhteenveto Takaharju Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista... 54 5.7 Lehmijärvi... 56 5.7.1 Yleistä... 56 5.7.2 Lehmijärven vedenottamon seuranta... 56 5.7.3 Lehmijärven pohjavesialueen seuranta... 57 5.7.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK6... 57 5.7.3.2 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelun havaintopiste SK5... 58 5.7.4 Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista... 58
5.8 Uusniitty Ratametsä... 59 5.8.1 Yleistä... 59 5.8.2 Uusniityn vedenottamon seuranta... 59 5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 61 5.8.3.1 Cembrit Production Oy... 61 5.8.3.2 Peab Industri Oy/ MBR, Lohjan betoniasema... 66 5.8.3.3 Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema... 69 5.8.3.4 Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka ja vanha teollisuuskaatopaikka... 74 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista... 79 6 Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen... 81 7 Yhteenveto... 82 Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta... 89 Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 212, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset... 9 Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 212... 95 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 212... 96 Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 212 ja pinnankorkeustietoja... 97 Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 212 yhteistarkkailussa... 98 Kuvailulehti... 99
1 Johdanto Vuonna 2 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/24) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (133/24). Vuonna 26 tuli voimaan valtioneuvoston asetus 14/26 vesienhoidon järjestämisestä, jota muutettiin asetuksella 341/29. Uudessa asetuksessa vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristönlaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 122/26 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/29, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (26/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista, ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 215 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vuonna 212 voimaan tulleessa vesilaissa (587/211) säädetään mm. pohjaveden ottamisesta, vedenottamon suoja-alueesta ja ottamistoiminnan luvanvaraisuudesta. Ympäristönsuojelulain (86/2) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (luku 1, 8 ) kieltää ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämisen pohjaveteen, eikä pohjaveden laatu saa huonontua tai käydä terveydelle vaaralliseksi. Kuntia edellytetään (luku 3, 25 ) huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (119/21, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos: vedenoton vaikutuksien, vedenottamoiden valuma-alueiden riskien ja vedenlaadun seuranta, vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 7
Lohjan ympäristöyksikkö: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedontarve pohjaveden laadusta Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset Lohjanharjun pohjavedenottamoilta otetuista talousvesianalyyseistä vuodelta 212. Pohjaveden yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 212 lopulla mukana 13 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Cembrit Production Oy, kuitusementtilevytehdas Enics Finland Oy, elektroniikkatehdas Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, metallin kierrätystoiminta Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Suitiantien välivarastointialue Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesi- ja viemärilaitos, pohjavedenottamot Lohjan ympäristöyksikkö, yleisseuranta Nordic Waterproofing Oy, kattohuopatehdas Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, jätehuoltotoiminta, välivarastointi Rudus Betonituote Oy, betonituotetehdas Skanska Infra Oy, meluvallityömaan jälkitarkkailu ja Muijalan kaatopaikat Vuoden 212 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotosta on vastannut sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden alat vesi- ja vesistönäytteet / näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
esitetty vuosien 27/29 212 aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotettuja pohjaveden mittaus- ja analyysituloksia. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan vain vuoden 212 tuloksia. Havaintopisteiden sijaintikartat on koottu erilliseksi liitteeksi, joka toimitetaan toiminnanharjoittajien lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 2 Pohjavesialue 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: 142851 A ja 142851 B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km² (Arola & Rantala 211). Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäinen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt keskimäärin 8 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevien kallioiden väliin. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa selänne kohoaa 117 metrin korkeuteen. Matalimmillaan (+15 +3 m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa. (Kajander & Huuhko 24) Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon. Pohjavedenjakaja siis kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä ja kolme oli yksityisiä. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 212 yli 7 2 m³ pohjavettä, josta noin 1 67 m³ oli Tytyrin kalliopohjavettä (liitteet 3a ja 3b). Aiemmin varavedenottamona toimineesta Porlan ottamosta otettiin vettä viiden kuukauden ajan vuonna 212. 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Vuonna 211 valmistuneessa Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa riskikohteet on luokiteltu sijaintiriskin ja päästöriskin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 9
perusteella kolmeen luokkaan, jolloin kokonaisriski vedenottamon alueen pohjavedenlaadulle ilmaistaan ei-merkittävänä, vähäisenä tai merkittävänä. Sijaintiriskiin vaikuttavat kohteen sijainti pohjavesialueen ja vedenottamoiden suhteen, maalajit sekä pintaveden valumasuunnat ja imeytyminen. Päästöriskissä huomioidaan kohteessa käytettävät haitta-aineet, aineiden liukenemis- ja kulkeutumisominaisuudet sekä varastointiolosuhteet. (Arola & Rantala 211) 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputken vedenpinnan korkeus mitattiin ennen huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun syvyystiedon ja putkikorttiin merkityn, pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N6-korkeusjärjestelmän mukaiset. Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO 5667111) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 28). Ennen näytteenottoa vettä pyrittiin pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 2 3 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen tehtiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa käytettiin uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatetaan joutua käyttämään noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte otettiin hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita käytettiin mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C₁₀ C₄₀ jaoteltuna keskitisleisiin (C₁₀ C₂₁) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C₂₁ C₄₀). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) laaja määritys käsitti yhteensä 119 yhdistettä, sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsitti kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja/tai nestekromatografisella LC/MSD-menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit määritettiin pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi tehtiin suodatetusta (,45 µm) pohjavesinäytteestä. Kaikki analyysitulokset ja tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista sekä mittausepävarmuuksista on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa on erilliset toimintamenetelmiä koskevat ohjeet poikkeavista tilanteista. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vähimmäistoimenpide on uusintanäytteiden otto ja tilanteen seuranta. 4 Säätila vuonna 212 Vuoden 212 keskilämpötila Lohjan Porlan havaintoasemalla oli 5,3 C, mikä on yli asteen vähemmän kuin vuonna 211. Pitkän ajan vertailukauden (1981 21) keskilämpötila Porlassa on 5,5 C eli vuoden 212 lämpötila ei poikennut merkittävästi keskimääräisestä. Alkuvuodesta 212 oli hyvin kylmiä ja toisaalta lauhoja jaksoja, alkuvuosi oli luminen myös etelässä. Kesä oli viileä ja keskimääräistä sateisempi, hellepäivien lukumäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Syksy oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Pysyvä lumipeite saatiin Etelä- Suomeen joulukuun alkupäivinä. (Ilmatieteen laitos 212) Vuosi 212 oli normaalia sateisempi. Porlan havaintoaseman sademäärä oli 81 mm, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina ja myös suurempi kuin vertailukauden (1981 21) keskimääräinen sademäärä (723 mm). Edellisen kerran koko vuoden sadekertymä ylitti 8 mm vuonna 27 Porlan havaintoasemalla. Vuonna 212 Lohjalla keskimääräistä sateisempaa oli kesä- ja syyskuussa. Lohjan Porlan kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat on esitetty kuvassa 1 vuoden 212 osalta ja kuvassa 2 vuosilta 27 212. mm 16 14 12 1 8 6 4 2 Lohja Porla, sademäärät ja lämpötilat 212 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu C 25 2 15 1 5-5 -1-15 vertailu 1981-21 sademäärä keskilämpötila vertailulämpötila 1981-21 Kuva 1. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 212. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 11
mm 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärä ja lämpötila Lohjalla, Porlan havaintoasemalla sademäärä keskilämpötila C 25 2 15 1 5-5 -1-15 tammi.7 huhti.7 heinä.7 loka.7 tammi.8 huhti.8 heinä.8 loka.8 tammi.9 huhti.9 heinä.9 loka.9 tammi.1 huhti.1 heinä.1 loka.1 tammi.11 huhti.11 heinä.11 loka.11 tammi.12 huhti.12 heinä.12 loka.12 Kuva 2. Kuukauden keskimääräiset sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuosina 27 212. 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 4. Analyysitulosten valmistuttua testausselosteet on toimitettu toiminnanharjoittajille ja viranomaisille. Lisäksi kaikki yhteistarkkailuun kuuluvat tulokset on koottu erilliseen koosteeseen, joka toimitetaan em. tahoille. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteissä 2a ja 2b. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 41/21 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) ja 461/2 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/29). 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju 5.1.1 Yleistä Tarkkailualueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 212 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet, Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjaveden havaintopisteet Gunnarlan tehtaalla ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu. Lohjan vesilaitos asennutti Myllylammen vedenottamon lähialueelle kaksi uutta havaintoputkea, joista tutkittiin pohjaveden laatu. Uusimman suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat öljysäiliöt, asutus ja viemärit, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, maantiekuljetukset ja teiden suolaus. Vähäisen riskin kohde on mm. pieneläinten hautausmaa. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
5.1.2 Vedenottamoiden seuranta 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 päivättyyn lupaan 59/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 212 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 35 m³/vrk, mikä on 157 m³/vrk enemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77). Vuosien 29 212 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 3. Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 212 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 212 veden kloridipitoisuus oli 25 mg/l, mikä on samansuuruinen kuin vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettu enimmäispitoisuus 25 mg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 212 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. mmpy 41, 4, Pinnankorkeudet, Myllylampi 65 66 77 mmpy Pinnankorkeudet, Porla 1462 39, 1784 179 38, 39, 37, 38, 36, 37, 35, 36, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 34, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 29 212 Myllylammen ja Porlan vedenottamoilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 13
5.1.2.2 Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan lounaispuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu 22.9.1987 päivättyyn Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämään lupaan 52/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 8 m³/vrk. Vedenottamo oli pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 29 ottamo otettiin käyttöön. Vuonna 212 ottamo oli käytössä viiden kuukauden aikana (kesä-, heinä-, elo-, syys- ja marraskuu), jolloin vedenottamolta pumpattiin vettä keskimäärin 183 m³/vrk. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin heinäkuussa 212 liitteen 4 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 179). Vuosien 29 212 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 3. Vuonna 29 vettä pumpattiin noin kaksi kertaa enemmän kuin vuosina 21 212, mikä voidaan todeta pohjaveden painetason laskuna kyseisen vuoden osalta (kuva 3). Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti neljä kertaa vuoden 212 aikana. Heinäkuun 212 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Porlan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 212 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.1.3.1 Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas on toiminut alkuvuodesta 28 lähtien Gunnarlassa, joka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesi-alueella (142851 A). Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan kemikaalien varastointi ja käsittely aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Porlan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät kemikaalivarastojen ja tuotannon sijaitseminen sisätiloissa sekä asfaltoidut piha-alueet. Haitallisten aineiden pääsy orsi- ja pohjaveteen on käytännössä mahdollista vain suojarakenteiden tai viemäriverkon vaurioiden seurauksena (Ihonen & Onnila 26). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisluoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länsiluoteen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt 1.4.28 66 Elcoteqin Gunnarlan tehtaan ympäristöluvan (Dnro 425/67/678/25, 228, 21.9.26) siirtämisestä Enics Finland Oy:lle. Tämän ympäristöluvan mukaan yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (2.6, 3.6) ja yhden orsivesiputken (4.6) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 4 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Seurattavat vedenlaatutekijät vuonna 212 olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt). Tulokset Gunnarlan tehtaan tarkkailussa otettiin seurantaan liittyvät näytteet touko- ja marraskuussa. Tuloksia on esitetty taulukossa 1 ja kuvissa 4 5. Marraskuusta 21 lähtien havaintopisteestä 4.6 on ajoittain todettu pieniä pitoisuuksia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia yhdisteitä. Toukokuussa 212 näitä VOC-yhdisteitä ei todettu pohjavesipisteissä eikä orsivedessä. Marraskuussa 212 orsivesipisteessä 4.6 todettiin pienet pitoisuudet p-isopropyylitolueenia, alfa-pineeniä ja delta-kareenia taulukon 1 mukaisesti. Pohjavesipisteissä ei todettu VOC-yhdisteitä. Alfa-pineeni on tärpätin pääkomponentti. Aineiden alkuperä on edelleen epäselvä. Orsiveden (4.6) ph-arvot vuonna 212 alittivat lievästi talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Muutoin tutkitut veden laatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit. Pohjavesipisteiden sähkönjohtavuus on ollut hienoisessa noususuunnassa viime vuosien aikana (kuva 5). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀). Taulukko 1. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet vuonna 212 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 12 marras 12 toukokuu 12 marraskuu 12 2.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 3.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 4.6 orsivesi <5 <5 ei todettu p-isopropyylitolueeni 9 µg/l alfa-pineeni <,5 µg/l delta-kareeni <,5 µg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 15
mmpy 55 54 Pinnankorkeudet pohjavesi, Gunnarla mmpy 65 64 Pinnankorkeudet orsivesi, Gunnarla 4.6 53 63 52 51 2.6 3.6 62 61 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 4. Pinnankorkeudet vuosina 27 212 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. ms/m 2 Sähkönjohtokyky, Gunnarla 9, ph, Gunnarla 18 8,5 16 14 12 2.6 3.6 4.6 8, 7,5 7, 2.6 3.6 4.6 1 6,5 8 6, touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 5. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot vuosina 27 212 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. 5.1.3.2 Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1962 1966, jolloin sinne läjitettiin noin 24 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 6 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki on kunnostanut kaatopaikka-alueen vuosina 21 211. Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenivät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksen tarkoitus oli saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan kunnostetun kaatopaikan kokonaisriski Myllylammen vedenottamon pohjaveden laadulle on vähäinen. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (142851 A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-28-Y-327-111, YS 192). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Pohjaveden pinta on yli 1 m syvemmällä kuin jätetäytön alapinta. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 1.9.29, Dnro UUS- 28-Y-327-111, No YS 192 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro 82127788, 16.12.29). Tässä Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Tarkkailuohjelman mukaisesti ensimmäinen laaja näytteenottokierros toteutettiin toukokuussa 21, jonka jälkeen tarkkailu jatkuu kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Tarkkailu muuttuu, kun kolme vuotta on kulunut sulkemisrakenteiden valmistumisesta. Kaatopaikan alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeuksia havaintopisteistä L1, GA2, GA3, 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 sekä vedenlaatua havaintopisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 kaksi kertaa vuodessa liitteen 4 mukaisesti. Vuonna 212 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 21. Havaintopisteiden tuloksia on esitelty taulukoissa 2 4 ja kuvissa 6 12. Pohjaveden ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5) molemmilla mittauskerroilla pisteissä 2/9 ja 1.5 sekä kerran pisteessä 1/9. Korkeimmat kloridipitoisuudet (25 3 mg/l) olivat havaintopisteissä 1/9 ja 3/9, ympäristölaatunormi 25 mg/l ylittyi joka mittauskerralla vuonna 212. Havaintopisteessä 1.5 olivat matalimmat kloridipitoisuudet (11 16 mg/l). Edellisvuosien tapaan ammoniumtypen pitoisuus havaintopisteessä 3/9 oli 5 52 µg/l ja talousveden laatusuosituspitoisuus 4 µg/l sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l ylittyivät. Myös pisteessä 1/9 todettiin korkea ammoniumtypen pitoisuus (2 µg/l) lokakuussa 212. Havaintopisteessä 1.5 nitraattitypen pitoisuus 13 mg/l ylitti talousveden laatuvaatimuksen 11 mg/l toukokuussa 212. Samanaikaisesti havaittiin myös sulfaatti- (51 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuuden (65 µg/l) sekä orgaanisen kokonaishiilen määrän (TOC, 6,7 mg/l) nousu verrattuna aiempiin pitoisuuksiin. Metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen matalia. Ainoa ohjearvon ylitys oli havaintopisteessä 3/9 toukokuussa 212, jolloin liukoisen koboltin pitoisuus 4,2 µg/l ylitti pohjaveden ympä- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 17
ristönlaatunormin 2 µg/l. Lokakuussa havaintopisteessä 1/9 liukoisen koboltin (1,9 µg/l) ja nikkelin (8,1 µg/l) pitoisuudet olivat lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia taulukon 2 mukaisesti. Kaatopaikka-alueen pohjavedestä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 212. Fenolisia yhdisteitä todettiin vastaavasti kuin vuotta aiemmin: havaintopisteessä 1/9 bisfenoli A:ta oli,22,34 µg/l, havaintopisteiden 2/9 ja 1.5 bisfenoli A-pitoisuudet olivat matalia (,5 µg/l) tai yhdistettä ei todettu ollenkaan (taulukko 3). Bisfenoli A on mm. polykarbonaattimuovin raaka-aine ja sitä on todettu erilaisissa lämpöpapereissa ja kassakuiteissa. Yhdiste vaikuttaa ihmisessä häiritsemällä normaalia hormonitasapainoa (Rajasärkkä 212). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin havaintopisteistä 1/9, 2/9 ja 3/9 taulukon 4 mukaisesti. 1,2 dikloorietaania todettiin havaintopisteessä 3/9 toukokuussa 2 µg/l ja lokakuussa 1 µg/l, toukokuun pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 1,5 µg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 3 µg/l. Toukokuussa 212 havaintopisteessä 1/9 1,2 dikloorietaanin pitoisuus oli,5 µg/l. Edellisvuosien tapaan pohjavedestä määritettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä (22 66 µg/l) ympäristölaatunormin 7,5 µg/l ylittävät pitoisuudet. Yhdisteen hajukynnys (15 µg/l) ylittyi pisteissä 1/9, 2/9 ja 3/9 ja makukynnys (4 µg/l) havaintopisteessä 3/9 (Tidenberg ym. 29). Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat trikloorieteeni, vinyylikloridi, o-, m- ja p-ksyleenit ja bentseeni. Taulukko 2. Liukoisten metallien pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 212. Metallit, µg/l talousveden laatu 1/9 liukoinen 2/9 liukoinen 3/9 liukoinen 1.5 liukoinen 212 / ympäristönormi loka.12 loka.12 loka.12 loka.12 Alumiini, Al 2 / - <1 <1 <1 <1 <1-13 18 Arseeni, As 1 / 5 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 Barium, Ba 7 (WHO 28) 36 91 26 29 53-1 7,9 Kadmium, Cd 5 /,4 <,1,17 <,1 <,1,2 -,1,13 Koboltti, Co - / 2 <,5 1,9 <,5 <,5 4,2 - <,5 <,5 Kromi, Cr 5 / 1 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 Kupari, Cu 2 / 2 <5 4,3 <5 1 8 - <5 <1 Lyijy, Pb 1 / 5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 - <,5 <,5 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28) <1 <1 <1 <1 1 - <1 <1 Nikkeli, Ni 2 /1 4 8,1 2 1,9 1-1 <1 Rauta, Fe 2 / - <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 16 Sinkki, Zn - / 6 6 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 Vanadiini, V - <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 Taulukko 3. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 212. Fenoliset 1/9 2/9 1.5 yhdisteet, µg/l loka.12 loka.12 loka.12 bisfenoli A,22,34 ei todettu,5 ei todettu ei todettu 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
Taulukko 4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 212. VOC-yhdisteet, µg/l 212 talousveden laatuvaatimus / ymp.normi 1/9 2/9 3/9 loka.12 loka.12 loka.12 loka.12 1,2-dikloorietaani 3, / 1,5 µg/l,5 ei todettu ei todettu ei todettu 2 1 ei todettu ei todettu trikloorieteeni summapit. <,5 <,5 ei todettu ei todettu <,5 <,5 ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu vinyylikloridi,5 /,15 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,1 ei todettu ei todettu ei todettu ksyleenit summapit. - / 1 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu m+p <,5 o <,5 ei todettu ei todettu (Σo-, m- ja p-) bentseeni 1, /,5 µg/l ei todettu <,5 ei todettu <,5 <,5 <,5 ei todettu ei todettu MTBE - / 7,5 µg/l 27 22 26 26 66 52 ei todettu ei todettu 1.5 mmpy 59,5 59, 58,5 58, 57,5 57, 56,5 56, 55,5 55, 54,5 54, touko.8 marras.8 Pinnankorkeudet, Ojamonkangas L1 GA2 GA3 1/9 2/9 3/9 1.5 mg/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 1/9 2/9 3/9 1.5 Happi Kuva 6. Pinnankorkeudet ja happipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212, pinnankorkeuskuvaan on lisätty myös vuodesta 28 lähtien mittaustietoja ympäristöhallinnon POVET-pohjavesirekisteristä. ms/m 8 7 6 Sähkönjohtavuus 7,5 7, ph 1/9 2/9 3/9 1.5 5 6,5 4 3 2 1/9 2/9 3/9 1.5 6, 5,5 Kuva 7. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 19
mg/l Kloridi 1/9 5 2/9 45 3/9 4 1.5 35 3 25 2 15 1 5 mg/l 7 6 5 4 3 2 1 1/9 2/9 3/9 1.5 Sulfaatti Kuva 8. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. mmol/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus 1/9 2/9 3/9 1.5 mmol/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 9. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. µg/l 25 2 15 1/9 2/9 3/9 1.5 Ammoniumtyppi µg/l 14 12 1 8 1/9 2/9 3/9 1.5 Nitraattityppi 1 5 6 4 2 Kuva 1. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
µg/l 7 6 5 4 3 2 1 1/9 2/9 3/9 1.5 Kokonaisfosfori mgc/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Orgaaninen kokonaishiili, TOC 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 11. Kokonaisfosforin ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. µg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 MTBE 1/9 2/9 3/9 µg/l 12 1 8 6 4 2 Nikkeli 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 12. Bensiinin lisäaineen MTBE:n ja liukoisen nikkelin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 212. 5.1.4 Yleisseuranta 5.1.4.1 Lohjan vesilaitos, Antinkujan ja Kalkkitien havaintopisteet Myllylammen vedenottamon ja Ojamonkankaan väliselle alueelle asennettiin Lohjan vesilaitoksen toimeksiannosta loppuvuodesta 212 kaksi uutta havaintoputkea 3_12 ja 4_12. Havaintopiste 3_12 sijaitsee noin 85 m ja havaintopiste 4_12 noin 23 m etäisyydellä lounaan suunnassa Myllylammen vedenottamolta. Pohjaveden virtaus on havaintopisteiltä vedenottamolle päin. Havaintopisteiden pohjavedestä määritettiin joulukuussa 212 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, sameus, happi, kloridi, öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀) ja VOC-yhdisteet. Tulokset Kummassakaan pohjavesipisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Lähempänä vedenottamoa sijaitsevassa havaintopisteessä 4_12 oli kohonnut kloridipitoisuus 85 mg/l, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 21
mikä ylittää pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta alittaa talousveden enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Ylempänä sijaitsevan pisteen 3_12 kloridipitoisuus oli 13 mg/l. 5.1.4.2 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 29 yhteistarkkailuun mukaan tulleet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 sijaitsevat Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (142851 A). Vuonna 212 seurantaan otettiin mukaan orsivesipiste PT5, joka sijaitsee samalla paikalla kuin PT2. Havaintopisteen PT2 luoteispuolella noin 15 m etäisyydellä sijaitsee 196-luvulla toimintansa lopettanut Harjun kaatopaikka, josta kunnostetaan kevään 213 aikana tiealueella oleva osa eli noin neljäsosa. Kaatopaikalle on toimitettu oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä ja kaatopaikka-alue on osittain jäänyt valtatien 25 alle (Kivimäki 21). Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 1 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 2 m etäisyydellä valtatiestä 25. Vuonna 29 liitettiin tarkkailuun myös havaintopiste SK5, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (142851 B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Tämän pisteen tuloksia on käsitelty myös kohdassa 5.7.3 Lehmijärven pohjavesialueen seuranta. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 8 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2, PT3 ja PT5 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Vedenlaatu tutkittiin toukokuussa, jolloin pisteistä PT2 ja PT3 määritettiin lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX ja VOC-yhdisteet. Öljyhiilivedyt määritettiin orsivesipisteen PT5 vedestä. Lisäksi marraskuussa määritettiin havaintopisteestä PT2 lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus ja liukoiset metallit (Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Zn). Analyysit on koottu liitteen 4 taulukkoon. Tulokset Pohjaveden laatua tutkittiin touko- ja marraskuussa 212, pinnankorkeuksia mitattiin neljä kertaa vuodessa. Mittaustuloksia on esitetty taulukossa 5 ja kuvissa 13 16. Harjun kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevasta havaintopisteestä PT2 määritettiin marraskuussa pohjaveden ympäristönlaatunormien ylittävät pitoisuudet lyijyä (8 µg/l) ja sinkkiä (99 µg/l) 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
taulukon 5 mukaisesti. Lisäksi antimonin pitoisuus 2 µg/l oli lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia 2,5 µg/l. Muiden liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Myös toukokuussa liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet jäivät menetelmän määritysrajojen alapuolelle molemmissa havaintopisteissä (PT2 ja PT3). Havaintopisteen PT2 ph (8,6) oli noussut verrattuna aiemmin mitattuihin tuloksiin (7, 7,2) (kuva 13). Myös ammoniumtypen pitoisuus 61 µg/l oli korkeampi kuin aiemmin (< 4 µg/l), mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui. Vedessä oli niukasti happea, 1,3 mg/l. Havaintopisteiden PT2 ja PT3 AOX-arvot ovat laskeneet parissa vuodessa (vuonna 21: 51 µg/l ja 31 µg/l) alle menetelmän määritysrajan (< 5 µg/l). AOX-pitoisuus indikoi orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (esim. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymistä pohjavedessä. Orsivesipisteessä PT5 ei todettu öljyhiilivetyjä, eikä havaintopisteissä PT2 tai PT3 todettu VOC-yhdisteitä. Toukokuussa 212 havaintopisteen PT3 kloridipitoisuus 63 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Pisteessä PT2 oli ainoastaan 3,4 mg/l kloridia. Taulukko 5. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteessä PT2 marraskuussa 212. Metallit / puolimetallit PT2 liukoinen pitoisuus µg/l Talousveden laatu / ympäristönormi (pohjavesi) µg/l Antimoni, Sb 2 5 / 2,5 Arseeni, As 2 1 / 5 Elohopea, Hg <,6 1, /,6 Kadmium, Cd <,4 5 /,4 Kromi, Cr <2 5 / 1 Kupari, Cu 4 2 / 2 Lyijy, Pb 8 1 / 5 Molybdeeni, Mo <2 7 (WHO 28) Nikkeli, Ni <3 2 / 1 Sinkki, Zn 99 - / 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 23
mmpy 56, 55, 54, 53, 52, 51, 5, 49, 48, 47, helmi.9 elo.9 Pinnankorkeudet, Lohjanharju PT2 PT3 PT5 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 Kuva 13. Pinnankorkeudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 29 212. 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 ph helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 PT2 PT3 SK5 ms/m 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 helmi.9 elo.9 helmi.1 Sähkönjohtokyky PT2 PT3 SK5 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 Kuva 14. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 29 212. mg/l 25 Kloridi mmol/l 2,5 Kokonaiskovuus 2 2, 15 1 PT2 PT3 SK5 1,5 1, PT2 PT3 5,5 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 Kuva 15. Kloridipitoisuudet ja kokonaiskovuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 29 212. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
µg/l 1 2 1 8 6 Nitraattityppi, NO₃-N PT2 PT3 µg/l 6 5 4 3 AOX PT2 PT3 4 2 2 1 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 Kuva 16. Nitraattitypen ja AOX-pitoisuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 29 212. 5.1.5 Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi/Porla Lohjanharju tarkkailualueella seurattiin vuonna 212 pohjaveden pinnankorkeuksia 19 havaintopisteestä, joista kaksi oli orsivesipisteitä. Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet laskivat elokuussa osittain ainakin alkuvuotta suurempien vedenottomäärien johdosta (liite 3B). Muutoin pinnankorkeudet vuonna 212 pysyivät tasaisina ja pinnantasot olivat paikoin hieman korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Orsiveden pinta Gunnarlassa oli korkeammalla kuin vuotta aiemmin, mutta merkittävää muutosta aiempiin mittauksiin ei ollut. Lohjanharjun orsivesipisteen pinta nousi loppuvuotta kohti. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 212 pohjaveden laatua 1 havaintopisteestä ja orsiveden laatua kahdesta pisteestä. Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan tarkkailussa todettiin marraskuussa 212 orsivedessä pienet pitoisuudet p-isopropyylitolueenia, alfa-pineeniä ja delta-kareenia, näitä terpeenejä havaittiin samassa pisteessä jo vuonna 211. Orsiveden ph oli lievästi hapanta ja alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan lähimmissä havaintopisteissä pohjavesi oli hapanta ja ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät kahdessa havaintopisteessä (1/9 ja 3/9) ympäristölaatunormin 25 mg/l, myös ammoniumtypen talousveden laatusuosituspitoisuus (4 µg/l) ylittyi samoissa pisteissä. Nitraattitypen 13 mg/l pitoisuus keväällä 212 ylitti talousveden laatuvaatimuspitoisuuden 11 mg/l havaintopisteessä 1.5. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta,5,34 µg/l kahdesta havaintopisteestä, pitoisuudet olivat laskusuunnassa. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) to- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 25
dettiin kolmesta havaintopisteestä: 1,2-dikloorietaania todettiin kahdesta havaintoputkesta,5 2 µg/l, pitoisuudet alittivat talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 3 µg/l; pienet pitoisuudet trikloorieteeniä, vinyylikloridia, ksyleenejä ja bentseeniä; MTBE:tä määritettiin edelleen melko suuret pitoisuudet (22 66 µg/l) kolmesta havaintoputkesta. Bensiinin lisäaine MTBE:n ympäristölaatunormi 7,5 µg/l ylittyi selvästi. Yhdiste ei todennäköisesti liity kaatopaikan päästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vasta vuodesta 1991 lähtien. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 29). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja määritetyt metallipitoisuudet olivat yleisesti pieniä, ainoa ympäristönlaatunormin ylitys todettiin havaintopisteessä 3/9 koboltin (4,2 µg/l) osalta. Seuraavaksi suurimmat määritetyt metallipitoisuudet todettiin havaintopisteessä 1/9: liukoisen koboltin (1,9 µg/l) ja nikkelin (8,1 µg/l) pitoisuudet olivat lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia. Lohjan vesilaitoksen uusissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä, mutta lähempänä Myllylammen vedenottamoa sijaitsevassa pisteessä todettiin korkeahko kloridipitoisuus 85 mg/l. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa Harjun vanhan kaatopaikan lähellä liukoisen lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormit, mutta VOC-yhdisteitä tai öljyhiilivetyjä ei todettu. Tynninharjun alueen havaintopisteestä PT3 kloridin pitoisuus 63 mg/l oli melko korkea. Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamolla toukokuussa 212 veden kloridipitoisuus oli 25 mg/l, mikä on samalla tasolla vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuutta 25 mg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 212 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Porlan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 212 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.2 Kaivola Keskilohja 5.2.1 Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista yhteistarkkailussa ovat mukana Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas ja Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky. Lisäksi Lohjan vesilaitos oli mukana pohjaveden laadun seurannassa yhden pisteen osalta. Suurimmat riskit alueen pohjave- 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213
delle muodostavat teollisuus- ja yritystoiminta (varikko, pesula ym.), asutus ja viemärit sekä öljysäiliöt (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohde on mm. suurjännitepalosta vuonna 21 aiheutunut maaperän pilaantuminen. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta. 5.2.2 Kaivolan vedenottamon seuranta Kaivolan vedenottamo sijaitsee kalliopainanteessa ja oletettavasti alueelta ei ole hydraulista yhteyttä muuhun pohjavesialueeseen. Alueen pohjaveden virtaus suuntautuu etelään purkautuen Kruotinojaan. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea tai silttiä (Arola & Rantala 211). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 1.1.1987 päivättyyn lupaan 6/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 212 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 851 m³/vrk, mikä on noin 3 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 211. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Vuosien 29 212 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 17. mmpy Pinnankorkeudet, Kaivola 1774 42, 41, 4, 39, 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 1776 1777 Kuva 17. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 29 212 Kaivolan vedenottamolla. Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 212 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 24/213 27