HE 217/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 71/2008 vp. lisäksi myös muihin puolustusvoimien virkoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

laalliselta osaltaan puolustusvoimien sotilasammattihenkilöstön siviilihenkilöstö palvelee samantyyppisissä siviiliviroissa palvelevat virkamiehet.

1992 vp - HE 343. oikeuttavaa palvelusaikaa upseerin tai opistoupseerin viroissa vähintään 30 vuotta, ei

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 30/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia.

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva alkaen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 80/2014 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan. vuonna 2016 ja sen jälkeen sattuviin eläketapahtumiin.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

1988 vp. - HE n:o 74

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. N:o Laki

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

PUOLUSTUSVOIMIEN JA RAJAVARTIOLAITOKSEN HENKILÖSTÖN ELÄKETURVA

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti päivänä maaliskuuta 2000.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

VASTINE LAUSUNTOIHIN; HALLITUKSEN ESITYS 30/2017 VP LAIKSI PUOLUS- TUSVOIMISTA ANNETUN LAIN 47 :N MUUTTAMISESTA

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

Transkriptio:

HE 217/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain 5 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että erikoisupseerin ja sotilaspapin virat lisättäisiin valtion eläkelakiin niin sanottua sotilaseläkeoikeutta kartuttaviksi viroiksi. Lisäksi esitetään eräitä pienehköjä muutoksia sotilaseläkejärjestelmään. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1997 alusta. YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1. Yleistä Eläke-etuoksia on viime vuosina yhtenäistetty erityisesti puolustusvoimissa. Uudistustyössä eräänä keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että puolustusvoimissa olisi tulevaisuudessa vain kaksi eläkejärjestelmää eli niin sanottu sotilaseläkejärjestelmä, joka tuottaa sotilasviroissa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 30 palvelusvuoden jälkeen 55 vuoden iässä ja valtion yleinen eläkejärjestelmä, joka tuottaa muissa viroissa ja työsuhteisissa tehtävissä oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä. Tällä hetkellä puolustusvoimissa sotilasviroissa palvelevat voidaan jakaa neljään eri ryhmään eli upseerit, opistoupseerit, sotilasammattihenkilöt sekä erikoisupseerit ja sotilaspapit Sotilaseläkesäännökset uudistettiin niin sanottujen uusien upseereiden ja opistoupseereiden osalta vuoden 1993 alusta lisäämällä sotilaseläkkeeseen vaadittavaa palvelusaikaa viidellä vuodella sekä säätämällä eläkeiäksi 55 vuotta. Sotilasammattihenkilöstön osalta eläkesäännösten yhdenmukaistaminen suoritettiin vuoden 1995 alusta lukien. 1.2. Erikoisupseerit ja sotilaspapit Erikoisupseereiden ja sotilaspappien eläkekysymys ei ollut kypsä ratkaistavaksi vielä vuonna 1994 valtion eläkelain muutosten yhteydessä, vaan tuolloin todettiin yhtenäistämisen edellyttävän perusteellista selvitystyötä, jossa otettaisiin huomioon valmiustekijät, kenttäkelpoisuus sekä tehtäväalojen merkitys sodanajan kokoonpanoissa. Erikoisupseereita ja sotilaspappeja on tällä hetkellä yhteensä 1006. Ryhmä koostuu 21 eri virasta ja useista ammattialoista (sotilasinsinöörit, sotilasteknikot, sotilaslääkärit, sotilashammaslääkärit, sotilaseläinlääkärit, sotilaspapit, sotilaskapellimestarit sekä sotilastaloudenhoitajat). Näille ammattiryhmille on yhteistä se, että heidät rekrytoidaan tutkinnon suorittaneina puolustusvoimiin, jossa käytännön työn ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kautta pätevöidytään sotilasammattiin. Voimassaolevan eläkelainsäädännön mukaan erikoisupseerit ja sotilaspapit kuuluvat valtion yleiseen eläkejärjestelmään pakollisen eroamisiän ollessa tällä hetkellä 60 vuotta. Puolustusministeriön tarkoituksena on perustaa nykyisten puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolus- 360479V

2 HE 21711996 vp tusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja kenttäpiispan virkojen lisäksi erikoisupseenn ja sotilaspapin virat, joihin siirrettäisiin sodanajan suorituskyvyn kannalta keskeisimmät tehtävät, sotilasinsinöörit, sotilasteknikot, sotilaslääkärit, sotilaskapellimestarit ja sotilaspapit Nämä virat olisivat sotilasvirkoja ja niitä olisi yhteensä 822. Kyseiset virat ehdotetaan siirrettäviksi niin sanottuun sotilaseläkejärjestelmään. Näiden osalta ei siirtymäsäännöksiä olisi, joten oikeus vanhuuseläkkeeseen syntyisi, mikäli asianomaisella virkamiehellä olisi palvelusta sotilasvirassa vaadittavat 30 vuotta ja ikää vähintään 55 vuotta. Lääkäreiden osalta sotilaseläkejärjestelmän piiriin sisällytettävät sodanajan valmiuden kannalta keskeisimmät tehtävät tulisivat kohdentomaan selkeästi joukoissa toimiviin yleislääkärin tehtäviin, joskin halutaan säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Tällä mahdollisuudella ei kuitenkaan haluta kasvattaa lääkärikoulutuksen saaneiden lukumäärää sotilaseläkejärjestelmän piirissä suunnitellusta. Valtion yleisen eläkejärjestelmän piirissä olisi lääkäreistä 55 prosenttia eli nykyiset siviililääkärit ja sotilaseläinlääkärit kokonaisuudessaan sekä ne sotilashammaslääkärit ja sotilaslääkärit, joiden valmiudelliset tehtävät eivät ehdottomasti edellytä kuulumista sotilaseläkejärjestelmän piiriin. Sotilastaloudenhoitajat, yhteensä 84 virkaa, on tarkoitus kokonaisuudessaan siirtää valtion yleisen eläkejärjestelmän piiriin. Siviiliviroiksi muutettavien osalta eroamisikää koskevat siirtymäsäännökset on tarkoitus säätää samansisältöisiksi kuin upseereilla, opistoupseereilla, sotilasammattihenkilöillä ja siviilihenkilöillä. Uudistuksen myötä tehtäväjako sotilaallista valmiutta edellyttäviin sotilasvirkoihin ja toisaalta siviilitehtäviin selkiytyisi entisestään ammattiryhmien sisällä. Puolustusministeriö tulee vuosittain seuraamaan sotilaseläkejärjestelmän kustannuksia, sen piiriin kuuluvien lukumäärää sekä kohdentomista eri ammattialoille. 1.3. Sotilaseläkeajaksi lukeminen Valtion eläkelaissa edellytetään, että U\) seerin tulee palvella nimenomaan upseenn virassa vaaditut 30 vuotta, jotta hän voisi jäädä eläkkeelle sotilaseläkejärjestelman 55 vuoden eläkeiässä. Opistoupseereille luetaan hyväksi myös värvättynä. sotilasammattihenkilönä, rajavartijana ja merivartijana palveltu aika. Puolustusvoimissa on hakeuduttu viime vuosina jatkokoulutuksen kautta sotilasammattihenkilöstä opistoupseeriksi ja erityisesti opistoupseerista upseeriksi. Vuosittain Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelee 1-2 opistoupseerin virassa palvellutta. Kun eläkeoikeus lasketaan upseerin virassa vain viimeksi palveliosta sotilasvirasta aiempaa esimerkiksi opistoupseerin virassa palveltua aikaa huomioimatta, se johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen ja rajoittaa ammattikunnasta toiseen hakeutumista sotilasvirkakategorian sisällä. Lisäksi se rajoittaa henkilöstön monikäyttöisyyttä. Edellä olevan perusteella ehdotetaan eläkeajan laskennan yhtenäistämistä siten, että kaikki sotilasviroissa sekä värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palveltu aika luettaisiin sotilaseläkeajaksi. 1.4. Lentäjien palvelusaika Tällä hetkellä lentäjän tehtävissä palvelevien upseereiden ja opistoupseereiden oikeus lukea hyväksi palvelusaikansa puolitoistakertaisena on valtion eläkelain 5 :n mukaan sidottu ilmavoimien palvelukseen. Säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksinomaan ilmavoimien palveluksen sijaan hyväksyttäisiin palvelus upseerina ja opistoupseerina puolustusvoimissa lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävissä. Muutos olisi perusteltu helikopteritoiminnan siirtyessä ilmavoimista maavoimiin. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Valtion eläkejärjestelmiä uudistettaessa järjestelmien kehittämisen ohella eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut säästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimissa tehdyt muutokset ovat merkinneet palvelusajan pidentymistä henkilöstöryhmästä riippuen viidestä seitsemään vuoteen. Pelkästään sotilaseläkejärjestelmään aiemmin tehdyillä muutoksilla aikaansaadaan tasapainotilanteessa noin vuonna 2020 noin 240 miljoonan markan säästöt vuositasolla. Erikoisupseerien ja sotilaspappien eläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen oli alunperin tarkoitus toteuttaa yhdessä koko eläkejärjestelmän uudistamisen kanssa, mutta varsin pian todettiin, ettei

HE 217/1996 vp 3 muutoksen toteuttaminen ollut mahdollista ilman perusteellisia, aikaa vaativia selvityksiä. Nyt erillisenä toteutettaessa muutoksesta aiheutuu lisäkustannuksia. Puolustusministeriön hallinnonalan eläkemaksut nousevat noin 11 miljoonaa markkaa vuodessa. Kertasuorituksina on maksettava niiden osuus, joille muutos merkitsee välitöntä eläkkeellesiirtymistä. Sellaisia henkilöitä, joilla on vuoden 1997 alkuun mennessä puolustusvoimien palvelusta sotilasvirassa yli 30 vuotta ja ikää vähintään 55 vuotta, on pääesikunnan ilmoituksen mukaan palveluksessa 35-40 pääasiassa sotilasteknikoiden ryhmässä. Näistä aiheutuisi kertakustannuksena puolustusvoimille noin 7-8 miljoonan markan meno. Muut ehdotetut muutokset lisäävät vähäisessä määrin valtion menoja, sillä ne koskevat hyvin pientä henkilömäärää. Lisäkustannukset on suunniteltu katettavaksi puolustusvoimien toimintamenoista. 3. Asian valmistelu Erikoisupseerien eläkejärjestelmän muutosta valmisteltiin tekemällä puolustusvoimissa valmiudellisin perustein kattava tehtäväkartoitus. Tehdyn kartoituksen perusteella muodostettiin ammattiryhmäkokonaisuudet ja sitä kautta ehdotukset kunkin viran sijoittamisesta joko sotilasviraksi tai siviiliviraksi. Sotilasvirkoihin sijoitettavat ehdotettiin siirrettäviksi sotilaseläkejärjestelmään ja siviilivirkoihin sijoitettavat valtion yleiseen eläkejärjestelmään. Puolustusvoimat on neuvotellut tehtäväkartoituksesta ja siirroista henkilöstönsä kanssa. Oheinen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä puolustusministeriön ehdotuksen perusteella. Asiaa on käsitelty yhteistmmintamenettelyssä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa valtion eläkeneuvottelukunnassa. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 5. Pykälän 6 momentissa säädetään ilmavoimien lentäjien palvelusajan lukemisesta tietyin edellytyksin puolitoistakertaisena eläkeajaksi. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös muu puolustusvoimien lentäjänä palveltu aika luettaisiin eläkeajaksi puolitoistakertaisena..8. Pykälän 4 momentin 1 kohdan b-alakohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että upseereilla ja opistoupseereilla vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevassa palvelusaikavaatimuksessa otettaisiin huomioon kaikki eläkeajaksi luettavat palvelukset puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa, samoin kuin värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palvellut ajat. 4 momentin 2 kohdassa ehdotetaan lisättäväksi erikoisupseerit sekä sotilaspapit niin sanotun sotilaseläkeoikeuden piiriin. Samalla laajennettaisiin sotilasammattihenkilöiden ja rajavartijoiden osalta vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan 30 vuoden palvelusaikavaatimukseen hyväksiluettavia palveluksia vastaavasti kuin upseereilla ja opistoupseereilla. Nykyisin sotilasammattihenkilöille luetaan hyväksi vain värvättynä ja sotilasammattihenkilönä palvellut ajat ja rajavartijoilla vain rajavartijana ja merivartijana palvellut ajat. 4 momentin 3 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi vanhan edunsaajan asemassa oleville upseereille ja opistoupseereille vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan palvelusaikavaatimukseen vastaavat laajennukset kuin edellä on kuvattu. 2. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaan palvelusaikavaatimukseen hyväksiluettavia palvelusaikoja laajennettaisiin voimaantulosäännöksen 2 momentissa myös niiden upseerien ja opistoupseerien osalta, joihin sovelletaan ennen tammikuun 1 päivää 1995 voimassa olleita säännöksiä. Valtion yleiseen eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten johdosta sotilaseläkejärjestelmään siirrettävillä erikoisupseereilla ja sotilaspapeilla lasketaan eläkekarttuma 1,5 prosenttia vuodessa vuosien 1995 ja 1996 ajan eli siihen hetkeen saakka, jolloin edunsaaja siirrettiin sotilaseläkejärjestelmään. Voimaantulosäännöksen 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että sotilaseläkejärjestel-

4 HE 217/1996 vp maan siirrettävät saisivat hyväkseen sotilaseläkekarttuman myös vuosilta 1995 ja 1996. Näin vältettäisiin se, että näissä viroissa eläke karttuisi vähemmän kahden vuoden ajalta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

HE 217/1996 vp 5 Laki valtion eläkelain 5 ja 8 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 5 :n 6 momentti ja 8 :n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 5 :n 6 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1600/92) ja 8 :n 4 momentti 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa laissa (638/94), seuraavasti: 5 Puolustusvoimien upseerin tai opistoupseerin viran haltijalla, joka vähintään viisi vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena. 8 Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virkamiehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta vähennettynä muun kuin lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvelevan virkamiehen osalta niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin, sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taikka rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa palveleva virkamies on palveluksen päättyessä täyttänyt 55 vuotta Ja hänellä on tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, palvelevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta: Eläkeaikaa vuoden Eläkkeeseen vaadittava 1994 loppuun eläkeaika mennessä vähintään 16 vuotta 25 vuotta vähintään 13 vuotta 26 vuotta vähintään 10 vuotta 27 vuotta vähintään 7 vuotta 28 vuotta vähintään 3 vuotta 29 vuotta alle 3 vuotta 30 vuotta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut lain tultua voimaan. Tätä lakia ei sovelleta valtion eläkelain muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun lain (638/94) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettuihin edunsaajiin. Heihin sovellettavassa ennen 1 päivää tammikuuta 1995 voimassa olleessa valtion eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitetuksi elä-

6 HE 217/1996 vp keajaksi luetaan kuitenkin myös muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palveltu aika. Muita mainitun valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksiä sovelletaan tämän lain estämättä sellaisenaan. Puolustusvoimista annetun asetuksen (667/92) 35 :n 2 ja 3 kohdassa mainituissa viroissa palveleviin, joihin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1997 tämän lain 8 :n 4 momentin 2 kohtaa, sovelletaan 1 pruvastätammikuuta 1995 lukien palvellun ajan osalta valtion eläkelain 10 :n 3 momentin säännöksiä eläkkeen määrästä, jos momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ennen 1 päivää tammikuuta 1940 syntyneisiin virkamiehiin sovelletaan kuitekin ennen 1 päivää tammikuuta 1993 voimassaolleita säännöksiä eläkkeen määrästä sekä valtion eläkelain 10 :n 4 momenttia. Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri A Jja A lho

HE 217/1996 vp 7 Liite Laki valtion eläkelain 5 ja 8 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 5 :n 6 momentti ja 8 :n 4 momentin 1 kohdan b alakohta sekä 2 ja 3 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 5 :n 6 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1600/92) ja 8 :n 4 momentti 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa laissa (638/94), seuraavasti: Voimassa oleva laki 5 Ehdotus 5 Ilmavoimien upseerin tai opistoupseerin viran haltijalla, joka vähintään 5 vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjäntutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena. Puolustusvoimien upseerin tai opistoupseerin viran haltijalla, joka vähintään viisi vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena. 8 Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virkamiehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa tarkoitetussa virassa tai, opistoupseerin viran ollessa kyseessä, yhteensä a alakohdassa tarkoitetussa virassa ja värvätyn, sotilasammattihenkilön, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta vähennettynä muun kuin lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvelevan virkamiehen osalta niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 2) jos puolustusvoimien sotilasammattihenkilön tai rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa palveleva virkamies on palveluksen 8 Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virkamiehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta vähennettynä muun kuin lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvelevan virkamiehen osalta niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden ikään, kun hän erosi palveluksesta, ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin, sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taikka rajavartiolaitoksen rajavartijan virassa

8 HE 21711996 vp Voimassa oleva laki päättyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on tällaisessa virassa eläkeaikaa vähintään 30 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto, palvelevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja tällaisessa virassa tai, opistoupseerin viran ollessa kyseessä, yhteensä tällaisessa virassa ja värvätyn sotilasammattihenkilön, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta: Eläkeaikaa vuoden Eläkkeeseen vaadittava 1994 loppuun eläkeaika mennessä vähintään 16 vuotta 25 vuotta vähintään 13 vuotta 26 vuotta vähintään 10 vuotta 27 vuotta vähintään 7 vuotta 28 vuotta vähintään 3 vuotta 29 vuotta alle 3 vuotta 30 vuotta Ehdotus palveleva virkamies on palveluksen päättyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta; 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, palvelevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä ja tästä eläkeajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä ja vähintään kolme vuotta palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuoden ajalta: Eläkeaikaa vuoden Eläkkeeseen vaadittava 1994 loppuun eläkeaika mennessä vähintään 16 vuotta vähintään 13 vuotta vähintään 10 vuotta vähintään 7 vuotta vähintään 3 vuotta alle 3 vuotta 25 vuotta 26 vuotta 27 vuotta 28 vuotta 29 vuotta 30 vuotta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sattunut lain tultua voimaan. Tätä lakia ei sovelleta valtion eläkelain muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun lain (638/94) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettuihin edunsaajiin. Heihin sovellettavassa ennen 1 päivää tammikuuta 1995 voimassa olleessa valtion eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitetuksi eläkeajaksi luetaan kuitenkin myös muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilas-

HE 217/1996 vp 9 Voimassa oleva laki Ehdotus virassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä palveltu aika Muita mainitun valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksiä sovelletaan tämän lain estämättä sellaisenaan. Puolustusvoimista annetun asetuksen (667/92) 35 :n 2 ja 3 kohdassa mainituissa viroissa palveleviin, joihin sovelletaan J päivästä tammikuuta J997 tämän lain 8 :n 4 momentin 2 kohtaa, sovelletaan J päivästä tammikuuta J995 lukien palvellun ajan osalta valtion eläkelain JO :n 3 momentin säännöksiä eläkkeen määrästä, jos momentin J ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ennen J päivää tammikuuta J940 syntyneisiin virkamiehiin sovelletaan kuitenkin ennen J päivää tammikuuta J993 voimassaolleita säännöksiä eläkkeen määrästä sekä valtion eläkelain JO :n 4 momenttia 360479V