Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 94/2012/1 Dnro ISAVI/77/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2012 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Lapinlahti HAKIJA Esko Voutilainen Paasikoskentie 152 A 73250 Korpijärvi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 64 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 21 alle 6 kk:n vasikkaa (550 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen tilalla on 80 lypsylehmää, 79 hiehoa, 50 lihanautaa ja 26 alle puolivuotiasta vasikkaa (814 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitetulla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 28.9.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Hakija on tehnyt ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain mukaisen ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja 26.2.2002 antamassaan ratkaisussa todennut, että toiminnalle silloisessa laajuudessaan ei tarvitse hakea ympäristölupaa. Hakijalla on lannanluovutussopimuksia ja maanvuokrasopimuksia yhteensä noin 131 ha:n peltoalasta. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. 2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Lapinlahden kunnan Kärsämäen kylässä Sihvo-tilalla (kiinteistötunnus 402-426-6-53) Paasikoskentien varrella. Uusi navetta rakennetaan nykyisen karjarakennuksen yhteyteen. Karjarakennuksen vierellä on kaksi lietesäiliötä. Lisäksi tilalla on asuinrakennus, varastorakennus, viljavarasto ja halli/korjaamorakennus. Tilakeskuksen ympärillä on peltoja ja muita maatilojen tilakeskuksia. Nyt rakennettavan etälietesäiliön suunnitellulle sijoituspaikalle on noin 10 km tilakeskuksesta. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Lietesäiliöt sijaitsevat lähimmillään noin 70 metrin päässä koskiensuojelulain nojalla suojellusta Tiilikkajoesta. Pelloista noin 60 ha on Harsukankaan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0868702). Alueella on vesiosuuskunnan vedenottamo. Pellot sijaitsevat pienkoneiden lentokentän ympärillä. Eläinsuojan toiminta Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen maitoa 700 000 litraa ja lihaa 15 000 kg vuodessa. Lypsylehmille, lihanaudoille ja nuorkarjalle tulee lietelantajärjestelmä ja pikkuvasikoille kestokuivikepohja. Kuivikkeena käytetyn kutterinpurukerroksen paksuus on 20 cm ja pohjan pinta-ala on 30 m 2. Kuivikepohja tyhjennetään viisi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin. Lanta varastoidaan hakijan toisella tilalla olevassa lantalassa, jonka tilavuus on 270 m 3. Betonisia lietesäiliöitä on ennestään omalla tilalla kolme ja lisäksi on käytettävissä kaksi vuokrasäiliötä. Tilalla on 2 930 m 3 lietetilavuutta ja lisätilavuutta rakennetaan 1 000 m 3. Liete siirtyy suurimpaan tilakeskuksen säiliöön valutuksella ja siitä muihin lähisäiliöihin pumppaamalla. Karja on laitumella noin neljä kuukautta vuodessa. Laidunta on 3,7 ha. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin 1 500 tonnia vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely: Jäte Määrä t/a Käsittely Yhdyskuntajäte 2 kaatopaikka Kuolleet eläimet 4 raatokeräily Rehujäte 2 kuivalantala/pelto Muovit 7 kierrätys, kaatopaikka Vaaralliset jätteet (akut, loisteputket, 1 vaarallisen jätteen keräys jäteöljy jne) Metallit 3 kierrätys Paperit 0,2 keräys/poltto
3 Karjarakennuksen WC-vedet ja vuosittain noin 420 m³ maitohuoneen jätevesiä ja eläinsuojan pesuvesiä johdetaan lietesäiliöön. Käyttövesi otetaan vesiosuuskunnan verkosta. Karjan liete ja lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 215 ha. Omaa peltoa on 84,5 ha, vuokrapeltoa 106,5 ha ja sopimuspeltoa 24 ha. Liete levitetään pintalevittimellä ja mullataan välittömästi paitsi nurmelle levityksen jälkeen. Pohjavesialueella oleville pelloille on keväällä tai nurmen ensimmäisen niiton jälkeen levitetty nestemäistä lantaa enintään 10 tonnia hehtaarille vuodessa. Polttoöljy varastoidaan neljässä säiliössä, joiden yhteistilavuus on 9 000 litraa. Säiliöt ovat betonisessa katetussa suoja-altaassa. Muita öljytuotteita on enintään 200 litraa betonipohjaisessa konehallissa. Arvio ympäristövaikutuksista Karjarakennus ja lietesäiliöt ovat tiiviitä, joten niistä ei tule valumia ympäristöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena ympäristötukiehtojen ja viljelysuunnitelman mukaisesti. Siitä ei aiheudu haittoja pintaveden laadulle. Aistinvaraisen arvion mukaan hajut leviävät navetasta noin 150 metrin päähän. Lietesäiliöihin muodostuu kuivakerros pinnalle, joka vähentää hajujen leviämistä. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät suurimmat ympäristöriskit ovat mahdollinen tulipalo, tuotantotilojen tai varastojen vuoto tai eläintaudin leviäminen karjaan. Rehuvarastoissa varastoidaan vain kuivia rehuja ja säilörehu on paaleissa, joten vuodot eivät ole mahdollisia. Polttoainevuotoa varten on purua imeytysaineeksi. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan ja viat korjataan välittömästi. Tulipalon varalle on pelastussuunnitelma ja hankittu sammutuskalustoa. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Lietevuodon sattuessa säiliö tyhjennetään ja viat korjataan. Mahdollisissa tauti- tai muissa häiriötapauksissa ollaan yhteydessä viranomaisiin, joilta saadaan lisätietoa toimimisesta ko. tilanteessa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakemus ei sisällä kuvausta parhaan käytettävissä olevan tekniikan käytöstä tilalla.
ASIAN KÄSITTELY 4 Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lapinlahden kunnassa 18.10. 19.11.2012 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapinlahden kunnanhallitukselta, Lapinlahden ja Rautavaaran kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Lapinlahden ja Rautavaaran kuntien terveydensuojeluviranomaisilta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELYkeskus). 1) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakijan eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöalueen 04.661 tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla, jotka eivät sovellu pohjavesialueelle. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueiden läpi ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Eläinten ei tulisi päästä laitumelta vesistöön. Rehu on käsiteltävä ja varastoitava niin, ettei tule valumia vesistöön. Asutuksen läheisyydestä johtuen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis tankkauspaikka. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. 2) Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Eläinsuoja sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavassa Porkkalan maatalousalueella (MT 233). Alueella ei ole yksityiskohtaisempaa kaavaa. Kaikkien eläinsuojan ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee olla tiiviitä niin, että päästöjä maaperään ei tapahdu. Hakemuksessa on esitetty, että eläinsuojan yhteyteen tulee jaloittelualue. Se tulee rakentaa tiiviiksi ja lanta sieltä tulee kerätä kuivalanta-
5 laan. Kuivalantalan tilavuuden riittävyys 12 kk:n lannan varastointiin tulee varmistaa. Lapinlahden ympäristönsuojelumääräysten mukaan polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille, polttoainetta läpäisemättömälle alustalle siten, että kemikaali ei pääse valumaan maaperään, vesistöön tai viemäriin. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen. Polttoaineen tankkauspaikan on oltava päällystetty tiiviillä, polttonestettä läpäisemättömällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen. Polttoainesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestolla. Kemikaalin käsittely- ja varastointipaikoilla on oltava nopeasti käyttöönotettavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lantaa leviä ympäristöön lannan siirtojen ja kuljetusten aikana. Tarvittaessa likaantuneet siirtotiet tms. alueet on puhdistettava. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä sijaitsevien käytössä olevien talousvesikaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Luvassa tulee antaa myös määräykset lannan levittämisestä pohjavesialueella oleville pelloille. 3) Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomaisena Ympäristölupahakemuksessa kuvatusta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mikäli toiminnanharjoittaja huomioi toiminnan synnyttämät ajoittaiset haju- ja meluhaitat, lannankuljetuksen määräykset, haittaeläinten torjunnan toiminnassaan, kuolleiden eläinten hävittämisen vaatimukset, rakenteiden kunnossapidon, laiduntamisen sekä peltojen lannoituksen ja niille tapahtuvan lietteen levityksen mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lannan levitysajan rajallisuuden ja levitystavan vuoksi toiminta ei aiheuta terveyshaitaksi luettavaa hajuhaittaa, sillä kynnys todeta hajun aiheuttavan terveyshaittaa on yleensä huomattavasti korkeampi kuin viihtyvyyshaitan. Hajuhaittojen vähentämiseksi pellot tulee kuitenkin muokata tai mullata mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen. Lannan kuljetuksessa peltolohkoille on huolehdittava, ettei kuljetuskalusto likaa yleisiä tieosuuksia. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä käytössä olevien talousvesikaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Peltojen lannoitus ja lannan levitys eivät saa aiheuttaa myöskään vesistöön sellaisia valumia, jotka voisivat huonontaa veden käyttökelpoisuutta ja laatua uima- ja käyttövetenä. Lietesäiliöt on aidattava niin, että eläinten ja ihmisten joutuminen niihin voidaan estää.
Eläinten reitit laitumille tulee olla mahdollisimman kovapohjaiset. 6 Säilörehun kuljetuksesta ja lietteen levityksestä aiheutuva meluhaitta on ajoittaista eikä sen katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Yöaikaan työskentelyä tulee kuitenkin välttää. Haittaeläintorjunnasta on huolehdittava. Haittaeläinten pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen rakenteissa tulee estää. Lintujen ja muiden haittaeläinten pääsy navettaan tulee minimoida mm. salmonellariskin vuoksi. Eläinsuojan, lantavarastojen ja polttoainevarastojen rakenteet on pidettävä kunnossa säännöllisillä tarkastuksilla, huolloilla ja korjauksilla. Alkutuotantopaikalla käytettävän veden on oltava puhdasta (alkutuotantoasetus MMM 134/2006). Oman kaivon vesi on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein, mikäli sitä käytetään eläimistä saatavien alkutuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen. Vedestä on tutkittava vähintään E.coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti arvioitu väri ja haju. Edellä mainittujen bakteerien pitoisuuksien täytyy olla 0 pmy/100 ml, eikä vedessä saa olla selvää vierasta väriä tai hajua. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. 4) Rautavaaran kunnan ympäristötarkastaja Osa lannanlevityspelloista sijaitsee Rautavaaran kunnan Kangaslahdessa Harsukankaan I-luokan pohjavesialueella, jolla on myös Kangaslahden vesiosuuskunnan vedenottamo. Rautavaaran kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on rajoitettu lietteen levitystä I-luokan pohjavesialueelle: etäisyys vedenottamoon vähintään 600 m, lietettä ja virtsaa saa levittää enintään 10 tonnia hehtaarille vuodessa, liete ja virtsa on levitettävä keväällä tai nurmen ensimmäisen niiton jälkeen. Rautavaaran kunta on asettanut lentokenttäalueelle viisi pohjaveden havaintoputkea. Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen tulee myönnettävässä ympäristöluvassa antaa määräykset lannan käsittelystä mainitulla pohjavesialueella. Lupaviranomaisen tulee ottaa myös huomioon asiasta aikaisemmin annettu Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (29.12.2006 taltio 3616, dnro 1728/2/05), jonka mukaisesti lietteen levitys tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön tarkoitetulla pohjavesialueella ei ole sallittua. Kielto pohjautuu ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa säädettyyn ehdottomaan pohjaveden pilaamiskieltoon. Kielto on voimassa suoraan lain nojalla. Asiassa ei ole oikeudellista merkitystä sillä, onko sama tai vastaava kielto mahdollisesti sisällytetty ympäristönsuojelulain 19 :ssä tarkoitettuihin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava myös pohjaveden laaduntarkkailuun Harsukankaan I-luokan pohjavesialueella.
Hakijan vastine 7 Hakijan on toimittanut vastineena lausuntoihin Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesienhoidon suunnitteluun liittyvien Harsukankaan pohjavesialueelta otettujen pohjavesinäytteiden tutkimustuloksia sekä vedenottamon raakavesi- ja verkostovesitarkkailun tuloksia. ELY-keskuksen järjestämässä tarkkailussa seurataan muun muassa maa- ja metsätalouden vaikutuksia pohjaveden laatuun ja vedenpinnan korkeuteen. Lisäksi hakija on vastineessaan ilmoittanut, että eläinsuojan yhteydessä ollut maapohjainen jaloittelutarha on poistettu käytöstä. Mikäli uusi jaloittelutarha rakennetaan, se sijoitetaan laidunalueelle uuden navetanosan pohjoispuolelle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Esko Voutilaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Sihvo-tilalle (402-426-3-53) Lapinlahden kunnan Kärsämäen kylässä. Eläinyksikkömäärä on 814. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän ja säiliöihin johdettavien jätevesien varastointiin. Lietesäiliöt on täytettävä altapäin ja tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilakeskuksessa olevien lietesäiliöiden pintakuorettuma tulee säilyttää ehyenä, kun lietettä siirretään etäsäiliöihin. Lietesäiliöön johdettavien eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vesien laatua tulee seurata omavalvonnalla. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastot on tyhjennettävä ja lanta kuljetettava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Varastojen ympäristö ja siirtotiet on siistittävä, jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
8 Polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttonestesäiliöissä tulee olla lukitus, ylitäytönesto ja laponesto. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 102 ha. Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, puristenestettä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voi käyttää pohjavesialueella, jos maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueesta osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueella saa käyttää ainoastaan siellä käytettäväksi soveltuvia torjuntaaineita. 6. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. 7. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. 9 Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois- Savon ELY-keskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu alla mainittu este voidaan poistaa antamalla lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.
Luvan myöntämisen yleiset perustelut 10 Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa sekä muita maatiloja ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja ne ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, hieho 2, sonni 2,4, alle vuoden ikäinen lehmävasikka 1,4, alle vuoden ikäinen sonnivasikka 1,8 ja alle puolivuotias vasikka 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lietteen käsittelystä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää pitämällä lietesäiliön pintakuorettuma ehyenä paitsi silloin, kun säiliö kerran vuodessa tyhjennetään täysin tyhjäksi. Naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää myös ottamalla huomioon tuulensuunta lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa. Toiminnanharjoittajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä 3 930 m 3 lietelannan ja noin 275 m² kuivalannan varastotilaa. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 3 855 m³ ja kuivalantaa 84 m³. Sadevesiä kertyy varastoihin noin 300 m³ ja jätevesiä 400 m³ vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin, kun otetaan huomioon laidunkauden aikana laitumelle jäävän lannan määrä. Lietelantaa on mahdollista varastoida kuivalantalassa esimerkiksi turpeeseen imeytettynä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 2,7 yli vuoden ikäistä lihanautaa, 3,5 hiehoa tai alle vuoden ikäistä sonnivasikkaa, 4,5 alle vuoden ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimuspeltoa 215 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 102 hehtaaria. Peltoala on riittävä, vaikka pohjavesialueella oleville pelloille ei levitetä lietelantaa. Raadot toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa.
11 Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä säiliöt altapäin. Lietettä syntyy enemmän kuin aiemmin, joten sitä siirretään etäsäiliöihin. Siirrosta aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi on määrätty säilyttämään naudanlannan pinnalle syntyvä kuorettuma ehyenä. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. Taudinaiheuttajien leviäminen lietelantaan ja edelleen peltoon voidaan ehkäistä omavalvonnalla esimerkiksi rajoittamalla eläinsuojan WC:n käyttöä ulkomaanmatkojen tai vastaavan jälkeen. Tarvittaessa taudinaiheuttajat tulee tuhota esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. (Lupamääräys 2) Tankkauspaikan tiiviysvaatimuksella ja polttoöljysäiliöiden varustevaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säätää maa- ja metsätalousministeriö. Pohjois-Savo kuuluu nautojen keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 102 hehtaaria. Pohjaveden pilaaminen ja pilaantumisriskin aiheuttaminen on ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa yksiselitteisesti kielletty. Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.
12 Ympäristöluvassa voidaan rajoittaa lannan levitystä etenkin vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Tällöin otetaan huomioon muun muassa pohjavesialueen ominaisuudet, levitettävä lantalaji ja levitysmäärä sekä levityksen toistuvuus. Harsukankaan vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 650 ha, josta noin 10 % eli suhteellisen suuri osa on luvan saajalla viljelykäytössä. Lietelantaa on levitetty näille pelloille noin kymmenen vuoden ajan. Ympäristöhallinnon pohjavesialuetietojen mukaan Harsukankaan pohjavesialueen maaperä on eri osissaan eri karkeuksista hiekkaa. On mahdollista, että eloperäisen nestemäisen lannan ravinteita ja mikrobeja kulkeutuu pohjaveteen ja aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputket (5 kpl) vuonna 2007. Tämän jälkeiseltä ajalta on olemassa kahdet vesinäytteiden tulokset (2008 ja 2010), joista jälkimmäisissä on korkeampi nitriitti-nitraattitypen pitoisuus. Tulosten perusteella on kuitenkin mahdotonta päätellä, onko lietelannan levityksellä ollut vaikutusta pohjaveden laatuun. Luvan saaja voi halutessaan teettää tarkemmat maaperä- ja virtausolosuhdeselvitykset pohjavesialueella olevilta pelloiltaan ja niiden perusteella hakea muutosta aluehallintovirastolta lupamääräyksen 5 pohjavesialueella olevien peltojen nestemäisen lannan levityskieltoon. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen
13 kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: tulipalo, polttoainevuoto maaperään, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu ympäristönsuojeluviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai lannan varastointitavan muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupaviranomainen ei ole toimivaltainen antamaan määräyksiä alkutuotannossa käytettävän veden laadusta. Lietelannan levittäminen pohjavesialueelle on kielletty, joten pohjaveden tarkkailuun osallistumisesta ei ole annettu määräystä. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on jätettävä 31.12.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.
Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen 14 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja -ohjeita (Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO-C 4, 7.1.2001). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8,12, 13, 15, 72, 118, 122 Jäteasetus (179/2012) 11 ja liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Lapinlahden kunnanhallitus Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomainen Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Rautavaaran kunnan terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
15 Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Lapinlahden kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. 16 Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.
VALITUSOSOITUS LIITE 17 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.