Pk-toimialabarometri

TEM Toimialapalvelu Syksy 01 Pk-toimialabarometri www.tem.fi/toimialapalvelu

Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tuloksia julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Syksyn 01 Pk-yritysbarometri perustuu 4 3 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta. Tulosten vertailua on tehty ko. toimialaryhmän osalta koko maan, teollisuuden ja palvelualan näkymiin. Ajallista vertailua on tehty osittain sanallisesti koko maan osalta kevään 01 barometrin ja ko. toimialaryhmästä riippuen joko kevään 01 tai syksyn 01 barometrin tuloksiin.

Tiivistelmä Suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kevään 01 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +, kun se viime keväänä oli +3. Elintarvikkeiden valmistusta edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja paremmiksi. Elintarviketeollisuudessa yleiset suhdanneodotukset ovat myös vuoden takaista paremmat saldoluvun ollessa nyt +, kun se syksyllä 01 oli +43. Elintarviketeollisuuden toimialalla suhdannenäkymät ovat myös henkilökunnan määrän osalta aiempaa paremmat. Saldoluku on nyt +3, kun vuosi sitten saldoluku oli +. Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+14) perusteella hieman heikommat kuin keväällä 01 (+1). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Elintarviketeollisuudessa on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (4 %). Yrityksensä toiminnan loppumista ei ennakoi yksikään alan vastaajista. Investoinnit ovat pk-yrityksissä eniten toteutettuja uusiutumiseen liittyviä toimia. Elintarviketeollisuudessa seuraavaksi useimmin mainitaan uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen, uuden henkilöstön palkkaaminen sekä työn uudella tavalla organisoiminen. Kehittämistarpeet ja esteet Koko maan ja elintarviketeollisuutta edustavat pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Elintarviketeollisuudessa tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät tarpeet mainitaan toiseksi useimmin. Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Elintarviketeollisuudessa kustannustaso koetaan selvästi pahimpana esteenä kehittämiselle. Kansainvälistyminen Noin joka neljännellä koko maan ja kahdella viidestä elintarviketeollisuusalan pkyrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä molempia noin kahdella viidestä. Toimialalla suoraa palvelujen vientiä on alle joka kymmenennellä ja suoraa tavaroiden vientiä lähes yhdeksällä kymmenestä. Omistajanvaihdos Yli puolet vastanneista koko maan ja 3 % elintarviketeollisuusalan pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa ja toimialalla joka viides.

Sisällys ESIPUHE... 1 SISÄLLYS... 3 1. JOHDANTO... 4 1.1 Barometri... 4 1. Aineisto.... YRITYKSET JA TYÖLLISYYS... 3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT... 4. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN.... PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN... 1. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET... 1. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA... 1. OMISTAJANVAIHDOS... 0 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT... 1, toimialaraportti

Pk-yritysbarometri, syksy 01 Toimialaraportti, 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 0, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 3 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 01. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja toimialan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen. Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee, % saldoluku = + 30, % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja. 4

1. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat vastanneista elintarvikkeiden valmistuksen toimialaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja toimialalta vastanneista yrityksistä n= % Toimialaryhmä 0 Teurastus, lihan käsittely, lihatuotteiden valmistus 9 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 9 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 4 4 Maitotaloustuotteiden valmistus 1 1 Leipomotuotteiden valmistus 33 31 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus 1 14 Eläinruokien valmistus Juomien valmistus alle 0, miljoonaa euroa 43 41 0,-0,49 miljoonaa euroa 14 13 0, - 0,99 miljoonaa euroa 13 13 Liikevaihto vuonna 01 1,0-1,49 miljoonaa euroa 13 13 1,-1,99 miljoonaa euroa 3 3,0-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli 11 11 1 henkilö 1 0-4 henkilöä 31 9 Henkilöstömäärä -9 henkilöä 9-19 henkilöä 9 0-49 henkilöä 11 0 tai yli henkilöä Voimakkaasti kasvuhakuiset 19 1 Kasvuhakuiset Yrityksen kasvuhakuisuus Asemansa säilyttäjät 4 3 Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 0 0 Yrityksellä vientitoimintaa Kyllä 3 33 Ei 0 Ennen 1990 19 1 Yrityksen perustamisvuosi 1990-1999 1 000-009 3 0-4 40 Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti Paikallisilla tai alueellisilla 4 Valtakunnallisilla Suomessa 4 40 Kansainvälisillä

. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Työllistämisodotukset ovat koko maassa saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 01. Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka viides (1 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes ( %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu +14 (keväällä +1). Palvelutoimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat ja teollisuudessa positiivisemmat kuin koko maan pk-yrityksissä. Elintarvikkeiden valmistuksen toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan vastaajista 4 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi %. Saldoluku on nyt +3, kun se syksyllä 01 oli +. Saldolukujen perusteella työllistämisodotukset ovat toimialalla selvästi paremmat kuin koko maassa ja palvelualalla ja myös paremmat kuin teollisuudessa. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n=413 1 14 Teollisuus, n=490 31 3 Palvelut, n= 0 3 13 Elintarvikkeiden valmistus, n= 4 3 0 0 40 0 0 0

3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset koko maassa jäävät kevään 01 näkymiä heikommiksi. Lähiajan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +, kun se keväällä oli +3. Noin puolet (3 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 3 % arvioi suhdanteiden paranevan ja % huononevan. Palvelualoilla sekä teollisuudessa suhdannenäkymät ovat saldoluvun perustella edelleen selvästi positiiviset, mutta saldoluvut jäävät koko maan tavoin kevään 01 lukemista. Elintarviketeollisuuden yleiset suhdannenäkymät ovat koko maata ja vertailutoimialoja myönteisemmät. Toimialan lähiajan suhdanneodotukset ovat myös viime syksyn tasoa paremmat saldoluvun ollessa nyt +, kun se syksyllä 01 oli +43. Suhdanteiden paranemista ennakoi alalla nyt useampi ja ennallaan pysymistä hivenen harvempi kuin syksyllä. Suhdanteiden heikkenemistä arvioi myös hieman harvempi kuin vuosi sitten. Kuva. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n=49 3 3 Teollisuus, n=491 40 3 Palvelut, n=900 3 3 Elintarvikkeiden valmistus, n= 0 34 0 0 40 0 0 0

Taulukko. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa 4 39 14 34 Teollisuus 3 9 4 Palvelut 4 3 14 34 4 3 3 1 Investointien arvo Koko maa 1 0 19 Teollisuus 30 19 11 Palvelut 19 1 19 0 49 3 13 3 Viennin arvo Koko maa 13 9 19 - Teollisuus 31 13 1 Palvelut 11 1 1-41 44 14 Tuonnin arvo Koko maa 11 1 1 - Teollisuus 19 0 11 9 Palvelut 19-13 1 11 Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa 43 0 3 Teollisuus 49 4 44 Palvelut 39 3 31 4 49 4 43 Materiaalien hinnat Koko maa 4 0 4 43 Teollisuus 33 3 Palvelut 3 4 3 4 0 Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa 4 49 41 Teollisuus 1 4 4 Palvelut 41 3 3 3 Kannattavuus Koko maa 3 4 1 19 Teollisuus 39 4 1 Palvelut 3 4 1 19 1 3 14 3

Vakavaraisuus Koko maa 3 4 Teollisuus 41 49 31 Palvelut 3 4 4 4 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa 3 9 19 Teollisuus 33 0 Palvelut 9 19 40 Tilausten määrä Koko maa 44 44 1 3 Teollisuus 39 9 44 Palvelut 43 4 1 31 0 3 Panostukset kansainvälistymiseen Koko maa 13 0 - Teollisuus 1 4 1 Palvelut 13 19-43 43 14 9 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa uskotaan koko maassa saldolukujen perusteella yleisimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +43) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+41). Myös palkkakustannusten nousuun (+3) ja liikevaihdon kasvuun (+34) uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät koko maassa hieman kevättä heikommiksi saldoluvun ollessa nyt + (keväällä+4). Elintarviketeollisuudessa uskotaan vahvimmin liikevaihdon kasvuun (+1) ja tilausten määrän kasvuun (+). Seuraavaksi vahvimmin alalla uskotaan innovaatioiden ja tuotannon tai tuotteiden positiiviseen kehitykseen (+). Odotukset investointien arvon kasvusta ovat alalla selvästi positiiviset saldoluvun ollessa nyt +3, kun se vuosi sitten oli +.

4. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksistä on jonkin verran vähemmän, 33 %. Joka kymmenes koko maan vastanneista päättäjistä sanoo yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen. Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pkyrityksistä. ta edustavissa pk-yrityksissä voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä on tämän syksyn otoksessa % (syksyllä 01 %) eli selvästi enemmän kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on elintarviketeollisuudessa nyt 4 % (vuosi sitten 3 %) ja asemansa säilyttämään pyrkiviä 1 % (vuosi sitten %). Vailla kasvutavoitteita olevia pk-yrityksiä on % (viime syksynä %). Yrityksensä toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ei nyt ennakoi yksikään alan vastanneista, kun vuosi sitten näin arvioi 3 prosenttia. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa yhteensä 44 % mikä on hieman vähemmän kuin keväällä 01. Elintarviketeollisuudessa tämä yhteenlaskettu osuus on peräti % (syksyllä 01 3 %). Kuva 3. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 9 1 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 3 34 44 4 Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 1 31 33 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 14 0 Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 3 4 0 0 0 30 40 0 0 Kaikki vastaajat, n=419 Teollisuus, n=491 Palvelut, n=9, n=

Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja pääosin myös vertailutoimialoilla pk-yritysten eniten toteuttamia uusiutumiseen liittyviä toimia viimeisen vuoden aikana. Elintarviketeollisuudessa on myös panostettu eniten investointeihin, jonka jälkeen useimmin mainitaan uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen, uuden henkilöstön palkkaaminen sekä työn uudella tavalla organisoiminen. Toimialalla myös keskimääräistä useampi mainitsee uusille markkinoille laajentumisen. Uutta henkilöstöä sanoo palkanneensa selvästi useampi kuin vuosi sitten (49 % => %). Kuva 4. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 1 kk:n aikana, %, */ Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) Kouluttanut henkilöstöä Organisoinut työtä uudella tavalla mm. toimintatapoja kehittämällä Palkannut uutta henkilöstöä Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita Ottanut käyttöön uusia teknologioita Laajentunut uusille markkinoille Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja 4 1 9 0 3 1 1 43 9 39 3 41 3 0 4 30 4 1 0 1 1 1 0 0 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=4114 Teollisuus, n=43 Palvelut, n=9, n=9 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä alle joka viidennellä, teollisuudessa noin kahdella viidestä ja palvelualan pk-yrityksistä alle joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Elintarviketeollisuuden alalta vastanneista päättäjistä 1 % sanoo yrityksellään olevan suoraa tuontia. Taulukko 3. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Koko maa Teollisuus Palvelut Elintarviketeollisuus Suoraa tuontitoimintaa 1 4 1 Noin joka neljännellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Näistä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on molempia noin kahdella viidestä. ta edustavissa pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on tämän syksyn otoksessa noin kahdella viidestä (43 %). Näistä suoraa palvelujen vientiä on alle joka kymmenennellä ( %) ja suoraa tavaroiden vientiä lähes yhdeksällä kymmenestä ( %). Kuva. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */, **/ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu 4 3 43 49 4 14 0 1 39 14 1 1 3 11 0 0 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=433 Teollisuus, n=4 Palvelut, n=4, n= */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. **/ Suora palvelujen vienti ja suora tavaroiden vienti kysytty viimeksi yhdessä muodossa suora vienti; tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. 1

Puolella koko maan ja noin kahdella kolmesta elintarviketeollisuuden pk-yrityksestä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Toimialan vastaajien lukumäärät jäivät pienehköiksi (kuva ja ). Kuva. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 01, % yrityksistä <9% 3 0 3-49% 30 3 41 = > 0% 0 3 0 0 30 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=13 Palvelut, n=31, n=

Muut EU-maat (pl. Yhdistyneet kuningaskunnat) muodostavat pk-yritysten merkittävimmän markkina-alueen ulkomailla. Kuva. Pk-yritysten markkinaosuudet ulkomailla, % yrityksistä, joilla toimintaa ulkomailla, */ Muut EU-maat kuin Yhdistyneet kuningaskunnat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois- Irlanti (Yhdistyneet kuningaskunnat) Venäjä Muut Euroopan maat kuin EU Yhdysvallat Kiina Muut Aasian maat Kanada Australia Lähi-itä Afrikka (pl. Lähi-itä) Muut Amerikan maat kuin USA ja Kanada Intia Muu maailma 1 1 1 1 30 0 4 13 1 13 19 1 1 11 1 1 13 3 9 0 0 1 4 0 0 4 30 3 3 3 41 1 4 9 90 0 0 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=4 Teollisuus, n=11 Palvelut, n=4, n=30 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 14

. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET Koko maassa pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä johtamisessa. Elintarviketeollisuudessa sekä vertailutoimialoilla tulokset ovat kehittämistarpeiden osalta pitkälti vastaavat kuin koko maassa. Elintarviketeollisuudessa kuitenkin tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät tarpeet mainitaan markkinoinnin ja myynnin jälkeen toiseksi useimmin ja sen jälkeen vienti ja kansainvälistyminen sekä johtaminen. Kuva. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %, */ Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Johtaminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ei osaa sanoa 3 3 3 34 3 3 3 3 3 19 1 4 0 19 1 19 19 19 34 1 41 1 9 9 1 1 1 1 14 0 0 30 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=494 Palvelut, n=903, n= */ Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Pk-yritysten pahimpia kehittämisen esteitä koko maassa ovat tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Palvelualan tulokset vastaavat pitkälti koko maan tilannetta. Teollisuudessa työvoiman saatavuus ja kustannustaso nähdään pahimpina kehittämisesteinä ja myös muita ryhmiä selkeämmin. Elintarviketeollisuudessa kustannustaso mainitaan selvästi useimmin ja myös muita vertailuryhmiä useammin pahimpana esteenä kehittämiselle. Yritystoiminnan sääntely, kilpailutilanne ja resurssitekijät ovat alalla yhtä suurin osuuksin seuraavaksi useimmin mainitut. Kuva 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %, */, **/ Kilpailutilanne 9 14 1 1 Työvoiman saatavuus 1 1 1 Kustannustaso 13 13 1 9 Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne 1 11 11 Yritystoiminnan sääntely 9 11 1 Rahoitus 9 1 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) 1 14 Ei osaa sanoa 14 1 0 1 0 30 3 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=494 Palvelut, n=903, n= */Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa. **/ Keväällä 01 työvoiman saatavuus sisältynyt resurssitekijöihin. 1

. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Noin neljällä viidestä koko maan pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Toimialoittain tarkasteltuna tulokset vastaavat pääosin koko maan tilannetta. Teollisuusja elintarviketeollisuusyrityksiä edustavissa ryhmissä keskimääräistä useammalla on omat Internet-kotisivut. Elintarviketeollisuudessa myös keskimääräistä useampi sanoo hyödyntävänsä sosiaalista mediaa. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet-kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa 14 1 1 1 3 4 1 4 1 3 3 1 3 3 34 3 4 4 1 4 0 0 40 0 0 0 90 9 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=494 Palvelut, n=903, n= */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Verkkokaupan käyttöönottoa yrityksensä tuotteiden ja palveluiden myynnissä suunnittelee koko maassa, teollisuudessa sekä palvelualalla alle joka kymmenes vastanneista pkyrityksistä. Elintarviketeollisuudessa verkkokaupan mainitsee selvästi useampi, 19 % vastanneista. Alalla myös pilvipalvelujen sekä big datan käyttöön ottoa aikovia on keskimääräistä enemmän. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 11. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 1 kk:n aikana % */ Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksen omat Internet-kotisivut Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa 9 9 13 3 4 4 1 4 3 4 3 4 0 3 3 19 1 0 3 0 0 30 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=494 Palvelut, n=903, n= */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

Pk-yrityspäättäjät arvioivat myös yhdeksän eri digitalisoitumisesta syntyvän yksilöidyn mahdollisuuden merkitystä yrityksensä kannalta. Arviointi pyydettiin tekemään asteikolla -1, jossa =erittäin suuri merkitys ja 1=ei merkitystä. Taulukossa 4 on esitetty tulokset annettujen vastausvaihtoehtojen keskiarvotuloksina vastaajaryhmittäin. Koko maassa ja vertailutoimialoilla yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Elintarviketeollisuudessa nämä mahdollisuudet nähdään merkittävämpinä kuin muissa vastaajaryhmissä. Taulukko 4. Digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle, asteikko -1 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=494 Palvelut, n=903 Elintarvikkeiden valmistus, n= Yrityskuvan vahvistuminen 3,3 3, 3,1 4,0 Uusien asiakasryhmien tavoittaminen 3,9 3,4 3,3 3,9 Asiakaspalvelun parantuminen 3,4 3,49 3,4 3,1 Kannattavuuden parantuminen 3,30 3, 3,3 3, Liiketoimintaprosessien tehostuminen 3, 3,33 3,9 3, Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa 3,19 3,4 3, 3,3 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen 3, 3,0 3,1 3,3 Tuotekehityksen tehostuminen,4 3,0,90 3, Liiketoiminnan kansainvälistyminen,34,,3 3,04

. OMISTAJANVAIHDOS Yli puolet (4 %) vastanneista koko maan pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Palvelualalla sekä elintarviketeollisuudessa tämä osuus on suurempi ja teollisuudessa pienempi kuin koko maassa. Kuva 1. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 1 1 11 1 19 14 1 11 1 0 0 30 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=409 Teollisuus, n=490 Palvelut, n=4, n= 43 4 3 Valtaosa, noin neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista koko maan ja kaikkien vertailutoimialojen yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto kuten edellä myös omistajanvaihdos toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden viiden vuoden aikana. Kuva 13. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 1 1 1 0 1 0 0 11 9 1 13 9 1 9 1 9 0 0 40 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=490 Teollisuus, n=4 Palvelut, n=3, n= 0

Pk-toimialabarometri syksy 01 Puutuoteteollisuus 1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (postios. PL 3, 0003 Valtioneuvosto) Aleksanterinkatu, 00 Helsinki puhelin 09 01 www.tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Seinäjoki) Alvar Aallon katu, 00 Seinäjoki Vaasan toimipaikka (postios. PL, 1 Vaasa) Korsholmanpuistikko 44, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka (postios. PL, 1 Kokkola) Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola puhelin 09 0 00 www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 14, 01 Mikkeli) Jääkärinkatu 14, 00 Mikkeli puhelin 09 04 000 www.ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS (Postios. PL 9, 1141 Lahti) Kirkkokatu 1, 1140 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 130 Hämeenlinna puhelin 09 0 000 www.ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 41, 41 Kouvola) Salpausselänkatu, 40 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu B, 30 Lappeenranta puhelin 09 09 000 www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS (postios. PL 11, 1 Kajaani) Kalliokatu 4, 0 Kajaani puhelin 09 03 00 www.ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 0, 401 Jyväskylä) Cygnaeuksenkatu 1, 400 Jyväskylä puhelin 09 04 00 www.ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS (postios. PL 00, 91 Rovaniemi) Hallituskatu 3 B, 90 Rovaniemi Kemin toimipaikka Valtakatu, 940 Kemi puhelin 09 03 000 www.ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 9, 331 Tampere) Yliopistonkatu 3 (Attila), 330 Tampere puhelin 09 03 000 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 131, 1 Vaasa) Wolffintie 3 B,. krs, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola (postios. PL 40, 1 Kokkola) puhelin 09 0 00 www.ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS (postios. PL 9, 01 Joensuu) Kauppakatu 40 B, 3. krs., 00 Joensuu puhelin 09 0 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL, 901 Oulu) Veteraanikatu 1, 900 Oulu puhelin 09 03 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 000, 01 Kuopio) Kallanranta 11, 00 Kuopio Mikkelin toimipaikka Jääkärinkatu 14, 00 Mikkeli Joensuun toimipaikka Kauppakatu 40 B, 00 Joensuu puhelin 09 0 00 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS (postios. PL, 1 Pori) Valtakatu 1 B, 0 Pori puhelin 09 0 000 www.ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 3, 001 Helsinki) Opastinsilta 1 B,. krs, 000 Helsinki puhelin 09 01 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 3, 001 Turku) Itsenäisyydenaukio, 000 Turku puhelin 09 0 00 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi