LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO PALVELUKUVAUSLUONNOS JA EHDOTTOMAT LAATUVAATIMUKSET Sisällys 1. Palvelusta yleisesti... 2 2. Henkilökunta... 3 3. Tavoitteellinen työskentely lapsen sijoituksen aikana... 3 4. Vastuunjaosta tilaajan ja palveluntuottajan välillä... 4 5. Perhehoitajien ennakkovalmennus ja muut valmistelut... 5 6. Perhehoitajan saatavissa oleva sijoituksen aikainen tuki... 6 7. Lapsikohtaisen tuen sisältö... 7 7.1 Vankan tuen palvelu... 7 7.2 Perustason tukipalvelu... 8 7.3 Vankan tuen tukipalvelu lapsen hoitoon liittyvissä erityistilanteissa... 8 8. Poissaolojaksot... 9 1
1. Palvelusta yleisesti Perhehoidolla tarkoitetaan tässä tarjouspyynnön osiossa perhehoitolain (263/2015) mukaista perhehoitoa, jossa kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja sopimuksen yksityisen perhehoidon palveluntuottajan kanssa perhehoidon antamisesta. Lapsen hoito, kasvatus ja muu ympärivuorokautinen huolenpito järjestetään sijaisperheessä. Palveluntuottaja hankkii sijaisperheet ja hyväksyy perhehoitajaksi henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa ja täyttää laissa määritellyt vaatimukset. Perhehoitolain mukaisesti sijaisperheessä voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt (esim. omaishoidossa oleva aikuinen ja lapsi) mukaan luettuna. Perhehoidossa ei voi olla samanaikaisesti useampaa erityyppistä perhehoitoa (esim. lyhytaikainen perhehoito, kehitysvammaisten tai vanhusten perhehoito). Poikkeuksellisissa tilanteissa sijaisperheessä voidaan hoitaa enintään kuutta lasta, jos sijaisperheessä on kaksi kokoaikaisesti kotona perhehoitajana toimivaa ja lasten kanssa asuvaa perhehoitajaa, joilla on riittävä työkokemus, koulutus ja Perhehoito Luotsissa/ sijoittavassa kunnassa on tiedossa heitä koskeva ajantasainen päivitetty kirjallinen arviointi, Pride-arviointi tai vastaava. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että perheessä jo sijoitettuna olevien lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät hyväksyvät uudet sijoitukset. Kuuden lapsen sijoittaminen samaan sijaisperheeseen voi olla lasten edun mukaista esim. silloin kun kyseessä on kahden perheen sisarukset. Palvelun ja palveluntuottajan toiminnan on täytettävä lainsäädännön sekä viranomaismääräysten ja ohjeiden palvelulle asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvollinen perehtymään. Palvelun tarjoamista ohjaavat keskeiset säännökset on lueteltu alla. Lastensuojelulaki (417/2007) Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Julkisuuslaki (621/1999) Perhehoitolaki (20.3.2015/263) Sosiaalihuoltolaki (30.12.2014/1301) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361), Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019), tulee voimaan 1.12.2019 Ennen tämän hankintasopimuksen voimaantuloa kunnan samaan sijaisperheeseen sijoitetut asiakkaat tulevat mukaan uuteen sopimukseen. 2
2. Henkilökunta Sopimussuhteisen perhehoidon tukipalveluista vastaavalta vastuuhenkilöltä vaaditaan sosiaalihuoltolain 46 a 3 mom. mukaisesti soveltuva korkeakoulututkinto 1, alan tuntemus ja riittävä johtamiskokemus sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus lastensuojelun avo- tai sijaishuollossa viimeisen kymmenen vuoden ajalta (aikaväli 12/2009 12/2019). Työkokemuksesta on työtodistus tarvittaessa tilaajan saatavissa. Perhehoitajia tukevilla työntekijöillä tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus; vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto tai vähintään kolmen (3) vuoden kokoaikainen työkokemus perhehoitajana toimimisesta ennen tukityöntekijäksi tuloaan (työkokemus tulee olla kertynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, aikaväli 12/2009 12/2019). Vähintään yhdellä edellä mainituista tukityöntekijöistä tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyys (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ). Perhehoitajien ennakkovalmentajalla tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyys. Henkilökunnasta vähintään 50 %:lla on vähintään kaksi (2) vuotta kokoaikaista lastensuojelun tai perhehoidon työkokemusta viimeisten 10 vuoden ajalta (aikaväli 12/2009 12/2019). Vähintään yhdellä (1) työntekijällä on vähintään kolme (3) vuotta kokoaikaista työkokemusta perhehoidosta viimeisten 10 vuoden ajalta (aikaväli 12/2009 12/2019). Kasvatusalan koulutuksen omaavia työntekijöitä (esim. yhteisöpedagogi) voi pienessä työryhmässä (3 tai vähemmän työntekijöitä) olla yksi tai isomman työryhmän ollessa kyseessä 1/4 työntekijöistä. Palveluntuottaja huolehtii, että käytössä on riittävä määrä työntekijöitä sijaisperheiden valmennukseen, tukeen ja perhehoitoon liittyvän toiminnan ylläpitämiseen. Yksikössä ylläpidetään ajantasaista listaa määräaikaisesta ja vakituisesta henkilökunnasta, sekä henkilökunnan koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lista on pyydettäessä tilaajan saatavissa. Henkilökunnalla on säännöllinen, vähintään 8 kertaa vuodessa toteutuva, ulkopuolinen työnohjaus. Palveluntuottaja järjestää täydennyskoulutusta henkilöstölle vähintään kaksi (2) päivää vuodessa siten, että henkilöstöllä on ajantasaiset tiedot sijaishuoltoon liittyen. 3. Tavoitteellinen työskentely lapsen sijoituksen aikana Perhehoitoon sijoitetun lapsen tarpeet vaativat kuntoutusta, joka voidaan järjestää perhehoidossa. Tavoitteena on, että perhehoito tarjoaa lapselle turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön silloin, kun kotona asuminen ei ole mahdollista. Perhehoidossa on kaksi palvelutasoa: perustason tuki ja vankan tason tuki. Uusi sijoitus alkaa aina 12 kuukautta kestävällä vankan tuen jaksolla myöhemmin tässä palvelukuvauksessa ilmoitetulla tavalla. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä johtavan sosiaalityöntekijän kanssa päättää määräaikaisesta vankan tuen tarpeesta sijaishuollon aikana lapsen tilanteen niin vaatiessa. 1 Kts. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, STM -julkaisuja 2017:5. 3
Palvelun tulee edistää lapsen kokonaisvaltaista kuntoutumista niin, että lapsen terveys, itsetunto, sosiaalisuus, omatoimisuus, kyky käydä koulua, suhteet omaan verkostoon ja psyykkinen hyvinvointi kohenevat lähtötilanteeseen nähden. Työskentelytapojen ja menetelmien sekä perhehoitajien toiminnan on oltava tarkoituksenmukaista ja vastattava lapsen/nuoren tarpeisiin sekä noudatettava lastensuojelun eettisiä periaatteita. Perhehoitajien tulee toteuttaa toiminnassaan kiintymyskeskeistä vanhemmuutta: kohdata lapsi tunnetasolla, kuntouttaa lasta, ja luoda oppimista tukeva ilmapiiri. Perhehoidon aikana on mahdollista käyttää varhaiskasvatuksen palveluita, kuten päivähoitoa tai päiväkerhoja kuntouttavana tukimuotona voimassaolevan varhaiskasvatuslain määrittelemällä tavalla. Sijaishuollon tukipalvelun kuntoutuksellisuus nähdään kuitenkin ensisijaisena suhteessa päivähoidon subjektiiviseen oikeuteen. Päätöksen tulee perustua lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioon. Palveluntuottaja ja perhehoitajat sitoutuvat osallistumaan asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja sitoutuvat noudattamaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lapselle laatimaa asiakassuunnitelmaa. Perhehoitaja pitää lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ajan tasalla lapsen asioissa asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Lapsen mahdollisesti tarvitsemista erityispalveluista on neuvoteltava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Palveluntuottajan täytyy tukea perhehoitajaa lapsen ja perhehoitajan kiintymyssuhteen muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Palveluntuottaja sitoutuu edistämään ohjauksellisesti lapsen ja hänen läheistensä vuorovaikutusta koko sijoituksen ajan. Yhteyksien yllä pitämiseksi kouluikäisellä lapsella tulee sijaisperheessä olla mahdollisuus käyttää internet-yhteyksin varustettua tietokonetta tai tablettia, jolla voi olla turvallisesti yhteydessä viranomaisiin ja muihin heille tärkeisiin palveluverkostoihin. 4. Vastuunjaosta tilaajan ja palveluntuottajan välillä Palveluntuottaja vastaa perhehoitajien hankinnasta, ennakkovalmennuksesta, koulutuksesta, työnohjauksesta ja lapsen sijoituksen aikaisista tukipalveluista ja toimeksiantosopimuksen toteuttamisesta. Lapsen tarvitsemat tukipalvelut haetaan ensisijaisesti kunnallisista palveluista. Palveluntuottaja vastaa perhehoitajalle maksettavista lain mukaisista palkkioista, korvauksista ja muista velvoitteista, jotka sisältyvät hoitovuorokausihintaan. (Hoitovuorokausihintaan sisältyvät asioista on luettelo hankintasopimuksen liitteenä.) Palveluntuottaja hoitaa toimeksiantosopimuksen mukaisen palkkion ja kulukorvauksen maksamisen perhehoitajalle. Palveluntuottajan perhehoitajalle maksaman palkkion, kulukorvauksen ja sosiaaliturvan tason tulee olla vähintään vastaava kuin, mitä lainsäädäntö edellyttää kunnan ja perhehoitajan toimeksiantosopimuksesta säädetyn osalta. Tilaaja tekee sopimuksen perhehoidon antamisesta perhehoidon tuottajan kanssa. Tilaaja ja palveluntuottaja sitoutuvat sopimuksessa perhehoidon järjestämiseksi toimimaan hankintasopimuksen sekä perhehoidon toimeksiantosopimuksen ehtojen mukaisesti. Tilaaja käyttää laatimaansa toimeksiantosopimuspohjaa, joka on tarjousasiakirjojen liitteenä. 4
Toimeksiantosopimus tehdään lapsen sijoittajakunnan ja perhehoitajan välillä. Palveluntuottaja valmistelee sijoittajakunnan ja perhehoitajan välisen toimeksiantosopimuksen ja toimittaa sen lapsen sijoittajakuntaan allekirjoitettavaksi. Sijoittajakunta vastaa lapsen lastensuojelulain mukaisesta vastuusosiaalityöstä. 5. Perhehoitajien ennakkovalmennus ja muut valmistelut Palveluntuottaja järjestää ennakkovalmennuksen aina prosessinomaisena ryhmävalmennuksena. Palveluntuottajan tulee toimittaa hankintakauden alussa käyttämästään ennakkovalmennuksesta kirjallinen kuvaus, jonka avulla voidaan varmistua valmennuksen pitävän sisällään Pesäpuu ry:n PRIDE-ryhmävalmennuksen kaltaiset asiasisällöt. Ennakkovalmennus sisältää perheen yksilökohtaisia tapaamisia, kotikäynnin ja kaikkien perheenjäsenten tapaamisen, arviointikeskustelun ja kirjallisen arvioinnin, jonka tulee pohjautua sijais- ja adoptiovanhempien viiteen valmiuteen PRIDE-valmennusmallin mukaisesti. Ennakkovalmennuksen perhekohtainen kirjallinen arviointi annetaan tilaajan nähtäväksi sijoituksen valmisteluvaiheessa. Perhehoitajien sopivuutta harkitessaan palveluntuottajan on kiinnitettävä erityistä huomiota perhehoitajien perheen ihmissuhteisiin, perhehoitajien mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan lapsen tai nuoren tarpeisiin. Palveluntuottajan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös perhehoitajien kykyyn tehdä yhteistyötä lapselle läheisten henkilöiden ja viranomaisten kanssa. Palveluntuottajan tulee selvittää, hyväksyvätkö muut sijaisperheen jäsenet perhehoitoon sijoitettavan lapsen tai nuoren, ja voiko hän saada muihin perheenjäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhehoitajien tulee kyetä vaativaan yhteistyöhön ja pitämään suoraa yhteyttä lapsen biologisten vanhempien ja läheisverkoston kanssa asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitulla tavalla. Lapsella tulee olla mahdollisuus tavata vanhempiaan sijaiskodissa. Palveluntuottaja vastaa valmennettavan sijaisperheen riittävien taustatietojen tarkistamisesta. Palveluntuottaja pyytää valmennusvaiheessa: - Perheen asuinkunnalta lausunnon siitä, onko tiedossa olevia esteitä perhehoitajana toimimiselle. Lausunnosta tulee käydä ilmi myös mahdollinen sosiaali-, päihde- tai mielenterveyspalveluiden asiakkuus. - Hoitavan lääkärin lääkärintodistus, mikäli hakijoilla on hoitoa vaativia pitkäaikaissairauksia. Muutoin pyydetään omalääkärin tai kunnallisen lääkärin T-todistus. - Perheeseen sijoitettujen lasten osalta sijoittajakunnan lausunnon siitä, onko tiedossa olevia esteitä perhehoitajana toimimiselle tai esteitä lapsiluvun määrälle. - Perhehoitajien rikosrekisteriotteet, jotka eivät saa olla kuutta kuukautta vanhempia (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Rikosrekisteriote tulee tarkistaa myös sijoituksen valmisteluvaiheessa, mikäli ennakkovalmennuksesta on kulunut pitkä aika. - Sijaisperheeltä kirjallisen luvan poliisirekisteritietojen tarkistamiseen. Ns. Luotsialueen kuntien osalta palveluntuottaja esittää Perhehoito Luotsiin sijoituksen valmisteluvaiheessa selvityksen, että edellä olevat lausunnot on tarkistettu eikä niiden pohjalta ole estettä sijaisperheenä toimimiselle. (Mikäli kyseessä on Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi selvitys toimitetaan sijoitettavan kunnan lapsen asioista vastaavalle 5
sosiaalityöntekijälle.) Lisäksi palveluntuottaja toimittaa sijaisperheen kirjallisen suostumuksen poliisirekisteritietojen tarkistamiseen (liite x) Perhehoito Luotsiin tai kyseessä olevan sijoittajakunnan sosiaalityöntekijälle. Sijaisperheen kodin tulee sijaita Suomessa. Sijaisperheen tilojen ja ympäristön on oltava tarkoituksenmukaiset, viihtyisät ja turvalliset ja tilojen on suotava lapselle/nuorelle mahdollisuus iänmukaiseen riittävään yksityisyyteen. Lapsen huoneen tulee sisältyä asuinpinta-alaan (=asumiskäyttöön tarkoitetut tilat). 6. Perhehoitajan saatavissa oleva sijoituksen aikainen tuki Perhehoidon tukipalveluiden tavoitteena on turvata lapsen tarvitsemat kuntoutuspalvelut, perhehoitajien jaksaminen ja osaaminen, sekä sijoituksen turvallisuus ja jatkuvuus. Palveluntuottaja huolehtii yhteistyössä perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, että lapsi saa tarvitsemansa kuntoutuspalvelut sijoituskunnasta. Palveluntuottaja sitoutuu tukemaan perheitä niin, että perhehoitaja pystyy huolehtimaan lapsen perushoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 pykälässä säädetään (361/1983) sekä tukemaan lasta kulttuurisissa ja uskonnollisissa tarpeissa pitämään asiakassuunnitelman mukaisesti yhteyttä lapsen vanhempiin ja perheeseen sekä muihin lapselle läheisiin henkilöihin tekemään säännöllistä ja suunnitelmallista yhteistyötä viranomaisverkoston kanssa. Tavoitteena on, että lapsi voi tavata vanhempiaan ja läheisiään sijaiskodissa tai läheistensä luona. Palveluntuottajan työntekijä tai henkilöstö toimii perhehoitajille ja lapsen vanhemmille yhteistyön tukena ja mahdollistajana. Tarvittaessa palveluntuottaja vastaa lapsen ja vanhempien tai lapsen muiden läheisten valvotuista ja tuetuista tapaamisista. Palveluntuottajan vastuulla on lapsen ja hänen läheistensä tapaamisten järjestäminen asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitulla tavalla. Tilanteissa, joissa yhteistyö perhehoitajien ja lapsen vanhempien välillä on erityisen haastavaa, voidaan yhteydenpito hoitaa perhehoidon palveluntuottajan välityksellä. Sijoituksen aikainen tuki perhehoitajille sisältää lapsen ja perhehoitajien vuorovaikutussuhteen tukemista sekä työnohjauksellista tukea perhehoitajille. Palveluntuottaja tukee sijaisperheiden verkostoitumista toisten sijaisperheiden kanssa. Palveluntuottaja järjestää perhehoitajalle vapaata vähintään 2 vuorokautta kuukaudessa. Vapaan mahdollistamiseksi palveluntuottaja hankkii perhehoitolain 14 :n edellytykset täyttävän sijaishoitajan, järjestää tarvittavan koulutuksen sekä valmistelee sijaishoitajan toimeksiantosopimuksen. Tilaaja allekirjoittaa palveluntuottajan laatiman toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa. Palveluntuottaja hankkii kodin- ja lastenhoidollisia palveluja sijaisperheelle tarvittaessa. Palveluntuottaja tukee perhehoitajaa edistämään lapsen suunnitelmallista siirtymistä seuraavaan elämänvaiheeseen, esim. kotiutumista, itsenäistymistä tai toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä. Palveluntuottajalle maksettava maksu päättyy kun sijoitus päättyy. 6
Kaikki lapselle palvelujakson aikana ostetut vaatteet, henkilökohtaiset tarvikkeet, harrastusvälineet, apuvälineet jne. ovat lapsen omaisuutta ja annetaan perhehoitopaikasta lähtevälle lapselle mukaan. Lapsen muuttaessa pois perheestä, hänellä tulee olla vuodenajan mukainen vaatetus. Perhehoitajia koskevissa kriisitilanteissa palveluntuottajalla on velvollisuus ohjata perhehoitajat perheineen tarpeenmukaisiin kunnallisiin erityispalveluihin (esim. perheneuvola-, päihde-, tai terapiapalvelut). 7. Lapsikohtaisen tuen sisältö Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä määrittelee aina lapsen palvelutarpeen. Perhehoitajien saamaa tukipalvelua ja sen tarvetta arvioidaan lapsen asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Edellä olleissa luvuissa mainittujen asioiden lisäksi toimeksiantosuhteisen perhehoidon palvelun sisältöön kuuluu seuraavissa palvelutasoissa mainitut osatekijät. 7.1 Vankan tuen palvelu Vankan tuen tukipalvelua käytetään sijoituksen aloitusvaiheessa vuoden ajan. Sen jälkeen siirrytään perustasoiseen tukipalveluun. Perhehoidon vankkaa tukea voidaan käyttää myös lapsen hoitoon liittyvissä erityistilanteissa myöhemmin sijoituksen aikana, ks luku 7.3. Vankan tuen aikana perhehoitajista toisen pitää hoitaa sijoitettua lasta kokoaikaisesti ja toinen voi käydä kodin ulkopuolella töissä. Lapsen ensimmäisen sijoitusvuoden aikana annettavalla vankalla tuella on tarkoitus varmistaa lapsen kotiutuminen sijaisperheeseen, kiinnittyminen perhehoitajiin ja hyvä yhteistyö lapsen vanhempien ja läheisverkoston kanssa. Palveluntuottaja laatii lapsikohtaisen tukisuunnitelman aina vankan tuen ajalle, mihin kirjataan tukijakson tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Vankka tuki pitää sisällään seuraavat lapsen erityishoidettavuudesta aiheutuvat palvelut perhehoitajien tukemiseksi: palveluntuottajan ja perhehoitajan välillä on puheyhteys vähintään kaksi (2) kertaa kuukaudessa puhelimitse tai tietoturvallisella kuvapuhelin/videoyhteydellä tukipuhelinpalvelu perhehoitajien tarpeita varten arkisin klo 8-16 tukikäynti perhehoitajien kanssa vähintään kerran (1) kuukaudessa. Mikäli perheessä on useampi palveluntuottajan kautta sijoitettu lapsi, tulee kunkin lapsen asioille olla riittävästi aikaa. lapsen tilanteesta ja perhehoitajien saamasta tuesta raportoidaan kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kerran kuukaudessa perhehoitajille järjestetään täydennyskoulutusta 1-2 päivää vuodessa Täydennyskoulutuksella varmistetaan ajantasaiset tiedot perhehoitajana toimimiseksi ja vahvistetaan perhehoitajien kykyä vastata hoidettavan lapsen erityistarpeisiin ryhmätyönohjausta tai ohjattuja vertaisryhmiä perhehoitajille 8-10 kertaa vuodessa. Lapsen erityistarpeet huomioiden perhehoitajalla tulee olla mahdollisuus yksilötyönohjaukseen. 7
7.2 Perustason tukipalvelu Perustason tuen aikana molempien perhehoitajien on mahdollista käydä kodin ulkopuolella työssä tai opiskella, mikäli se on lapsen edun mukaan mahdollista ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on asiasta keskustelu ja hän hyväksyy sen. Molempien perhehoitajien työssä käynti tai opiskelu vaatii aina tapauskohtaista ja jatkuvaa harkintaa. Tukipalvelu pitää sisällään seuraavat palvelut perhehoitajien tukemiseksi: palveluntuottaja on tarpeenmukaisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa, yhteydessä perhehoitajaan puhelimitse tai tietoturvallisella kuvapuhelin-/videoyhteydellä tukikäynti perhehoidon perheeseen 4-6 kertaa vuodessa. Mikäli perheessä on useampi palveluntuottajan kautta sijoitettu lapsi, tulee kunkin lapsen asioille olla riittävästi aikaa. tukipuhelinpalvelu perhehoitajien tarpeita varten arkisin klo 8-16 jokaisen lapsen tilanteesta ja perhehoitajien saamasta tuesta raportoidaan kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle neljä (4) kertaa vuodessa ja aina pyydettäessä ryhmätyönohjausta tai ohjattuja vertaisryhmiä perhehoitajille vähintään viisi (5) kertaa vuodessa täydennyskoulutusta vähintään yksi (1) päivä vuodessa. Täydennyskoulutuksella varmistetaan perhehoitajien ajantasaiset tiedot perhehoitajina toimimiseksi. 7.3 Vankan tuen tukipalvelu lapsen hoitoon liittyvissä erityistilanteissa Perhehoidon vankkaa tukea voidaan käyttää myös lapsen hoitoon liittyvissä erityistilanteissa. Sen käyttö sovitaan aina määräaikaiseksi, 3-12 kuukaudeksi kerrallaan yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lastensuojelusta vastaavan johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Vankan tuen aikana perhehoitajista toisen pitää hoitaa sijoitettua lasta kokoaikaisesti ja toinen voi käydä kodin ulkopuolella töissä. Mikäli lapsen hoitoisuus vaatii vankan tuen palvelua, tulee palveluntuottajan tehdä ehdotus vankkaan tukeen siirtymisestä ja laatia kirjallinen suunnitelma, josta ilmenee - lapsen tilanne ja hoidon tarpeet, joihin vankkaa tukea haetaan - vankan tuen jakson tavoitteet, tukijakson kesto sekä suunnitelma toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelma toimitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja tilaajalle ennen jakson aloittamista. Palveluntuottaja raportoi kuukausittain tai sovitun mukaisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle suunnitelman toteutumisesta ja mahdollisista muutoksista lapsen tilanteessa. Koulunkäynnin erityisjärjestelyt turvataan vankan tuen jakson aikana tarpeen mukaan. Vankan tuen tukipalvelu pitää sisällään seuraavat lapsen erityishoidettavuudesta aiheutuvat palvelut perhehoitajien tukemiseksi: palveluntuottajan ja perhehoitajan välillä on puheyhteys vähintään kaksi (2) kertaa kuukaudessa puhelimitse tai tietoturvallisella kuvapuhelin/videoyhteydellä tukipuhelinpalvelu perhehoitajien tarpeita varten arkisin klo 8-16 tukikäynti perhehoitajien kanssa vähintään kerran (1) kuukaudessa jokaisen lapsen tilanteesta ja perhehoitajien saamasta tuesta raportoidaan kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kerran kuukaudessa 8
perhehoitajille järjestetään täydennyskoulutusta 1-2 päivää vuodessa Täydennyskoulutuksella varmistetaan ajantasaiset tiedot perhehoitajana toimimiseksi ja vahvistetaan perhehoitajien kykyä vastata hoidettavan lapsen erityistarpeisiin ryhmätyönohjausta tai ohjattuja vertaisryhmiä perhehoitajille 8-10 kertaa vuodessa. Lapsen erityistarpeet huomioiden perhehoitajalla tulee olla mahdollisuus yksilötyönohjaukseen. 8. Poissaolojaksot Tapaamiset lapsen biologisten vanhempien luona ja muut poissaolojaksot perhekodista muihin lomapaikkoihin suunnitellaan yhdessä vastuusosiaalityöntekijän kanssa osana lapsen asiakassuunnitelmaa. Lapsella on mahdollisuus palata perhekotiin, jos poissaolo perhekodista ei suju suunnitelmien mukaan. Perhehoitajat sitoutuvat ilmoittamaan välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, mikäli lapsi tarvitsee sairaalahoitoa yms. Lapsia ei sijoiteta tilapäisesti muihin palveluntuottajan lastensuojelulaitoksiin/yksiköihin lomien, tilajärjestelyjen tms. syiden vuoksi. 9