Lampsinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta

Etelä-Suomi Päätös Nro 238/2011/4 Dnro ESAVI/458/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 ASIA HAKIJA Lampsinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta Juhani Artell Ky Korkea-ahontie 1591 53100 Lappeenranta HAKEMUS Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 24.3.2010 saapunut hakemus koskee Lappeenrannan kaupungin Toivarilan ja Sirkjärven kylissä sijaitsevan 25,2 ha:n Lampsinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Lampsinsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 124/04/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 31.3.2010 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli luvan saaja aikoi jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2010 jälkeen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 1.12.2004 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 124/04/2 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden turvetuotantoalueen kui- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

vatusvesien johtamiseen Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen RN:o 1:157 ja RN:o 1:71 maalla kulkevaan Koivulampeen laskevaan ojaan. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmänä on laskeutusallas, sarkaojaaltaat ja päistepidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille lisäksi virtaamansäätöpato. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Kaikkien vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä viimeistään vuoden 2005 tuotantokauden alkuun mennessä. Työt on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipato, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 6. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on merkitystä toiminnan päästöjen kannalta. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu tulee toteuttaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailun kanssa sen jälkeen, kun Lampsansuon tuotantoalueen kuntoonpano on alkanut. Tarkkailusuunnitelmaehdotus tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kuormitustarkkailu tulee tehdä vähintään kahtena vuotena lupakauden aikana. Näytteet ote- 2

taan tuotantokaudella kerran kuussa laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä ja niistä analysoidaan ainakin kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, ph, sähkönjohtavuus, väri ja rauta. Vesistötarkkailun näytteenottopiste tulee hakemuksessa esitetyn vedenlaatuselvityksen pisteiden lisäksi olla myös Korppisessa. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutuksia vesistön kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TEkeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun kanssa. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 7. Tarkkailutulosten raportointi 9. Kalatalousmaksu Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ja Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti ja kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 125 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Alueella on laadinnassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka tavoitteet on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.12.2007. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Turvetuotanto Lampsinsuolla on aloitettu vuonna 1986. Tuotantopinta-ala on 25,2 ha, josta auma-aluetta on 0,8 ha. Alueella tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Keskimääräinen vuosituotanto on 15 000 m 3. Lohkolla 1 (18,3 ha) tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2020. Lohkon 2 (6,2 ha) käyttöaika on sääoloista riippuen noin kaksi vuotta. 3

4 Vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaojien päissä olevat lietesyvennykset, virtausta hidastavat lietteenpidättimet, rumpuputket, virtaamansäätöpato ja laskeutusallas. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Lampsinsuon lohkon 2 koillispuolelle oli tarkoitus rakentaa ympärivuotisesti toimiva 1,3 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, joka muodostuu kahdesta 0,65 ha:n ja 0,63 ha:n suuruisesta luonnontilaisesta alueesta (4,8 % valuma-alueesta). Vesi oli tarkoitus johtaa niiden välissä olevan alueen ohitse rei'ittämättömällä putkella. Pintavalutuskentän kohdalla putki toimii rei'itettynä hajoitusputkena. Kuulutusmenettelyn jälkeen hakija on toimittanut vesienkäsittelyä koskevan parannetun suunnitelman. Pintavalutuskenttä sijoitetaan tarkoitukseen paremmin sopivalle hakijan omistamalle luonnontilaiselle suoalueelle. Kentän pintaala on 1,30 ha. Pintavalutuskentälle pumpataan lohkon 1 (18,3 ha) kuivatusvedet eli se on 7,1 % valuma-alueesta. Enää pari vuotta tuotannossa olevan lohkon 2 (6,2 ha) kuivatusvedet käsitellään kemiallisesti rauta- tai alumiinisulfaatilla. Laskeutusaltaan tulopään reunalle asennetaan kevytkemikalointilaite, josta kemikaali valuu painovoimaisesti annostelusukkaan ja liukenee siitä veteen. Alunperin koko tuotantoalueelle mitoitettu laskeutusallas on riittävän suuri 6,2 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvesille. Suunnitelma on tehty ELY-keskuksen valvojan kanssa tarkastuskäynnin yhteydessä sovitulla tavalla. Polttoaine on varastoitu 5 000 l:n kaksoisseinämäiseen säiliöön. Polttoainetta kuluu noin 8 000 l, voiteluöljyjä noin 100 l ja muita voiteluaineita 10 15 kg vuodessa. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan huoltokoppiin 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään noin 500 kg/a muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoutunut muovi poltetaan voimalaitoksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet kuten metalliromut kierrätetään. Muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. Päästöt Lampsinsuon tuotantoalueen arvioidut vuosittaiset brutto- ja nettopäästöt (netto sulkeissa) vuosina 2006 2008 ovat seuraavat: Kiintoaine kg Kokonaistyppi kg Kokonaisfosfori kg 2006 1 600 (1 100) 490 (360) 19 (14) 2007 2 300 (1 900) 290 (210) 16 (12) 2008 1 900 (1 600) 230 (150) 12 (9,1) Keskiarvo 1 900 (1 500) 330 (240) 16 (12)

Purkuvesistö Vuosittaiset brutto- ja nettopäästöt (netto sulkeissa), kun pintavalutuskenttä on käytössä ympärivuotisesti, ovat seuraavat: Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori kg kg kg 860 (690) 240 (170) 8,4 (6,4) Lampsinsuon tuotantoalue sijaitsee Vilajoen vesistöalueen Korppisen alueella (8.003). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa ja Heikinjokea pitkin Koivulampeen, josta ne kulkeutuvat Ylä- ja Ala-Sullampien kautta Vilajokeen, joka laskee 1,5 km Heikinjoen alapuolella Korppisen järveen. Heikinjoen valuma-alueen suuruus on 5,2 km 2 ja keskivirtaama 0,048 m 3 /s. Vilajoen vastaavat tiedot ovat 66,6 km 2 ja 0,62 m 3 /s. Koivulampeen johdetaan myös Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen kuivatusvedet. Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää ja rautapitoista. Alusvesi on selvästi pintavettä heikompilaatuisempaa huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta. Ala-Sullammessa vesi oli vuonna 2008 melko samanlaista kuin Ylä-Sullammessa. Loppukesän a- klorofyllipitoisuus oli Ylä-Sullammesta poiketen ylirehevälle vesialueelle ominainen. Vilajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainetta sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden alenemista, joka on pohjan läheisessä kerroksessa talviaikana melko voimakasta. Tarkkailujakson 2000 2008 aikana vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta Ylä-Sullammen (P3) koko vesipatsaan keskimääräinen vedenlaatu on parantunut. Vedenlaadun paraneminen ilmenee kohonneena hapen kyllästysasteena sekä alentuneena fosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksina. Sameusarvossa, kiintoainepitoisuudessa ja väriluvussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Sullampien ja niiden alapuolisen Vilajoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suoranaiset vaikutukset ovat vähäisiä. 5

6 Vaikutukset Hankkeen ei ole todettu vaikuttaneen merkittävästi alapuolisen vesialueen ja sen rantojen virkistyskäyttöön. Kuormituksella ei arvioida olevan enää merkittävää vaikutusta Korppisen kalakantoihin. Vesiensuojelurakenteiden tehostuminen huomioon ottaen hakija on esittänyt kalatalouskorvauksen alentamista. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojelu- tai pohjavesialueita, joihin toiminta voisi vaikuttaa. Lähin kiinteistö (Köyhönen RN:o 1:42) sijaitsee tuotantoalueen reunasta noin 850 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueen ja kiinteistön välissä on mäkistä metsämaata. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haitallista pölyämistä ja melua lähikiinteistöihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuotantoalue on suunniteltu niin, että alueen vedet johdetaan eritysojilla tuotantoalueiden ohi. Ojat ja laskeutusallas puhdistetaan tarvittaessa vähäsateisena aikana, mutta ainakin syksyisin. Laskeutusaltaisiin kertynyt liete levitetään tuotantokentille tai käytetään maanparannusaineena. Pintavalutuskentän toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja mahdolliset oikovirtaukset estetään. Tuotantoalueiden jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen, polttolaitokselle tai kaatopaikalle. Lappeenrannan palopäällikkö tarkastaa keväisin työmaan turvallisuusjärjestelyt ja henkilökuntaa koulutetaan toimimaan ympäristön ja poikkeustilainteiden kannalta oikein. Hakijan mukaan toimenpiteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset. Vahingot Hankkeesta ei hakijan mukaan ole aiheutunut korvattavaa haittaa. Vesienhoitosuunnitelma Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 mukaan Vilajoki luetaan ekologiselta luokaltaan tyydyttäväksi ja vedenlaatuluokaltaan hyväksi. Vilajoen toimenpiteet ovat säännöstelypadon muuttaminen ja uoman kunnostustyöt kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseksi. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitukselle. Tavoitetilana on

Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Vilajoen hyvä ekologinen tila, mikä edellyttää lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Lisätoimenpiteillä hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2021 mennessä. Hakija on esittänyt voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätyn 125 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun alentamista vesienkäsittelyn tehostumisen johdosta. Hakija on yhteistarkkailussa Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n suorittamassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa. Hakija on 28.6.2010 toimittanut aluehallintovirastoon Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 124/04/2 ja tarkemman selostuksen pintavalutuskentästä sekä 10.11.2011 esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa 21.7. 20.8.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Lappeenrannan kaupungilta ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 7 Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Lampsinsuon turvetuotannon ja Lampsansuon tuotantoalueen kuntoonpanon vaikutukset ovat näkyneet selvimmin soiden alapuolisissa lammissa ennen Vilajokea. Turvetuotannon vesistövaikutuspaineet ulottuvat Korppisen yläpuoliseen Vilajokeen, mutta myös Korppiseen. Vilajoki pienenä jokena on herkkä ulkoiselle kuormitukselle. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 on Vilajoen osalta kirjattu, että nykyinen tila säilyy, mikä tarkoittaa nykyisen hyvän fysikaaliskemiallisen tilan turvaamista. Toimenpideohjelman mukaan uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitukselle. Toimenpideohjelman mukaan hyvän ekologisen tilan saavuttaminen Vilajoella vuoteen 2021 mennessä edellyttää lisätoimenpiteitä kuormituksen

vähentämiseksi. Vesienhoitotyössä tullaan erilaisilla toimenpiteillä rakentamaan vaelluskalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia. Kuormituksen vähentämisellä turvataan myös veden laadun osalta vaelluskaloille hyvät elin- ja lisääntymisolosuhteet. Lampsinsuolle esitetty vesienkäsittelymenetelmä on BAT-periaatteen mukainen ja tukee turvetuotannon osalta vesistön tilatavoitteen saavuttamista ja säilymistä. Lampsinsuon päästötarkkailu tulisi määrätä lupapäätöksessä ja vesistötarkkailu myös jatkossa suorittaa yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa. Nykyistä yhteistarkkailuohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että turvetuotannosta olisi aiheutunut pöly- tai meluhaittaa. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että hakijan toiminnan seurauksena etenkin välittömästi turvetuotantoalueen alapuolinen vesireitti on jo ehtinyt pilaantua. Vaikutukset näkyvät muun muassa Korppisessa. Lausunnossa on esitetty vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvässä VHA 1:stä koskevassa muistiossa Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydro-morfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset Vilajoelle asetettuja rakenteellisia tavoitteita Leinon säännöstelypadon muuttamisesta ja sivuuoman kunnostamisesta kalan nousua varten sekä kalataloudellisista kunnostuksista. Hakijan on seurattava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantaan ja kalastukseen Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijalle tulee määrätä maksettavaksi 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella ja Vilajoen saattamiseksi vesipuitedirektiivin vaatimusten mukaisesti ekologisesti hyvään tilaan. Lupa tulee määrätä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein. 3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on edellyttänyt, että turvetuotannon eri vaiheissa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Samalla alueella toimivien toiminnanharjoittajien toiminnan vesistövaikutuksia on tarkasteltava yhdessä ja vesiensuojelutoimenpiteet on määrättävä kokonaiskuormituksen kannalta riittäviksi ja kaikkien toiminnanharjoittajien noudatettaviksi. Erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaista tarkkailua on tehtävä riittävän tiheästi ja myös sulan kauden ulkopuolella, jolloin merkittävä osa kuormituksesta muodostuu. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuivatusvesien puhdistusta on parannettava kemiallisella puhdistuksella. Vastaanottava vesistön osa on herkkä ja pieni sekä yhteinen tähän tuotantoalueeseen rajautuvan tuotan- 8

Muistutukset ja mielipiteet toalueen kanssa. Yhteisen tuotantoalueen pinta-ala on lähes sen suuruinen, että kemiallinen puhdistus on perusteltua myös taloudellisesti. Melutaso loma-asunnon pihalla ei saa ylittää 45 db(a) päivällä eikä 40 db(a) yöllä klo 22:00 07:00 välillä. Turvetuotanto ja siitä aiheutuvat päästöt eivät saa uhata Vilajoen luonnonvaraista taimenkantaa eivätkä sen vahvistumista. 4) Lappeenrannan kaupunginhallitus on yhtynyt Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausuntoon. Kaupunginhallitus on lisäksi todennut, että hakijan tulee yhteistyössä toisen hakijan kanssa pyytää selvitys Etelä- Karjalan kalatalouskeskukselta istutusvelvoitteesta, sen laajuudesta ja määrästä. Raskaan liikenteen vaikutus liittymien ja teiden toimivuudessa ja turvallisuudessa on selvitettävä. 5) AA, BB, CC ja DD (Vilaharju RN:o 7:3 ja Sorjonen RN:o 1:149, Sirkjärven kylä, Lappeenranta) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä tuotantoalueen laajentamiseen ja toiminnan aloittamiseen, koska luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä. Hakijan tulee selvittää lähialueiden oikeudenhaltijoille vesiympäristön pilaantumisen vuoksi mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Erityisriskinä on otettava huomioon sedimentoitumisen vaikutus Vilajoen tulvakäyttäytymiseen. Mikäli lupa tuotantoalueen laajentamiseen myönnetään, muistuttajat ovat varanneet oikeuden vaatia asiassa korvauksia. Vesien likaantumisen seurantaan on käytettävä asianomaisen ministeriön asettamia virallisina hyväksyttyjä normeja, jotka asettavat ylärajat mitattavien päästöjen määrille. Lähtökohtana on käytettävä Vilajoen nykyisiä lukemia siellä, missä Lampsinsuon nykyisellä toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistön kuntoon. Lupaharkinnassa on otettava huomioon myös valtioneuvoston 19.3.1998 periaatepäätös, jonka mukaan turvetuotanto on pyrittävä suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan muistutuksesta tarkemmin ilmenevin perustein. 6) EE (Mäkelä RN:o 1:125, Toivarila, Lappeenranta) on kertonut huomauttaneensa hakijalle turvekuljetuksista muistuttajan kiinteistöllä kulkevalla yksityistiellä tuotantokauden aikana läpi vuorokauden. Turpeen kuljetuksen siirtyminen kesäaikaan on lisännyt haittoja runsaasti, minkä vuoksi muistuttaja on kieltänyt turvekuljetukset yksityistien alkupäässä. 9

10 Hakijan vastine Hakija on todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta, että Lampsinsuon tuotantolohko 1 on metsäojitettu vuonna 1981 ja raivattu turvetuotantoa varten vuonna 1986, jolloin laskeutusallas on kaivettu. Raivausta on jatkettu vuonna 1991, jolloin on tehty uusi laskeutusallas. Lohko 2 on metsäojitettu vuosina 1960 1983 ja raivattu turvetuotantoon vuonna 1994, jolloin on kaivettu myös laskeutusallas. Nykyiset altaat on kaivettu vuonna 2004. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnosta. Hakija on todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön 2) lausuntoon kalatalousmaksun osalta, että kalatalousmaksun pienentäminen on perusteltua Lampsinsuon turvetuotannon tehostettavan vesienkäsittelyn myötä vähenevien vesistöhaittojen vuoksi. Ottaen huomioon Lampsinsuon jäljellä oleva tuotantoaika, ei lupamääräysten tarkistus tule ajankohtaiseksi ennen tuotannon loppumista. Hakija on todennut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 3) ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4) lausuntojen johdosta, että kemiallinen puhdistus ei toimi talvella, joten sen käyttö ei muuta talviaikaista tilannetta. Kemiallisen puhdistuksen kustannukset ovat kohtuuttomat, kun otetaan huomioon alueen pienuus, vähäiset vaikutukset alapuoliseen vesistöön sekä jäljellä oleva, suhteellisen lyhyt toiminta-aika. Hakija on viitannut AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n 5) muistutuksen johdosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja lausunnoista lausumaansa. Hakija on todennut EE:n 6) muistutuksesta, että liikenteen järjestäminen yleisellä tiellä ja käyttöoikeuskysymykset yksityisellä tiellä eivät kuulu ympäristöluvan piiriin. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 239/2011/4 tarkistanut Lampsinsuon kanssa samalla Vilajoen vesistöalueella sijaitsevan Vapo Oy:n Lampsansuon (53,1 ha) turvetuotantoa koskevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 123/04/2 lupamääräykset ja myöntänyt yhtiölle ympäristöluvan Lampsansuon turvetuotantoon noin 31,4 ha:n suuruisella lisäalueella Lappeenrannan kaupungissa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Lampsinsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 124/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 25,2 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2.

11 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heikinjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden avulla. Lohkon 1 vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuksella päätöksen liitteenä 2 b olevan karttapiirroksen mukaisesti. Lohkon 2 laskeutusaltaan tulopäähän on asennettava kevytkemikalointilaite, jolla kuivatusveteen lisätään ferri- tai alumiinisulfaattia. Vesienkäsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2012 mennessä ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

12 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

13 Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuu-alueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakonkulman kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Vilajoen kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Vuodesta 2015 alkaen maksu on 150 euroa vuodessa. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu.

14 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, siitä on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupa on voimassa lohkon 1 osalta 31.12.2021 saakka ja lohkon 2 osalta 31.12.2014 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antamassa päätöksessä nro 124/04/2. Toiminnasta aiheutuvat päästöt tulevat vähenemään vesienkäsittelyn tehos-

Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Tarkkailut tumisen johdosta. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Selkeyden vuoksi aiemman päätöksen lupamääräykset on korvattu kokonaan tällä päätöksellä annettavilla määräyksillä. Siten päätökseen sisältyvät myös ne lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan toimenpideohjelman mukaan Vilajoen hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2021 mennessä. Lampsinsuon tuotantoalueen päästöt vesistöön vähenevät, kun vesienkäsittelyä tehostetaan ympärivuotisella pintavalutuksella lohkolla 1 ja kemikaloinnilla lohkolla 2. Lisäksi päästöjä vähentää tuotantoalueen pienentyminen neljäsosalla vuoden 2014 loppuun mennessä ja tuotannon loppuminen kokonaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Samalla Vilajoen vesistöalueella sijaitsevan Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoaluetta laajennetaan ja kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan ympärivuotisella pintavalutuksella siten, että päästöt pysyvät likimäärin nykyisellä tasolla. Lampsinsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotannon päättyminen edistää vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on lohkon 1 osalta ympärivuotinen pintavalutus mukaisesti ja lohkon 2 osalta suunnitelman mukainen kemikalointi. Tuotantoalan pienen koon vuoksi on pintavalutuksen ja kemikaloinnin toimivuuden varmistamiseksi lupamääräys 10 riittävä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistuste- 15

Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN hon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä sekä käytettyjen kemikaalien määrät. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan laskuojan liettymisenä vuoksi lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi lupamääräys 13 on tarpeen. Tuotantoalueen päästöjen aiheuttamien haitallisten vaikutusten pienenemisen vuoksi kalatalousmaksun suuruudeksi on määrätty 200 euroa vuodessa. Maksua on korotettu hintatason nousua vastaavaksi. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 2 4. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 3) ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4) kemiallisesta vesienkäsittelyä koskevasta vaatimuksesta todetaan, että kuulutusmenettelyn jälkeen toimitetun täydennyksen mukaisesti vesienkäsittelyä on määrätty tehostettavaksi lupamääräyksessä 2 esitetyllä tavalla. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevällä tavalla. Lappeenrannan kaupunginhallituksen lausunnossa 4) esitetty vaatimus raskaan liikenteen vaikutuksien selvittämiseksi ei kuulu tämän ympäristölupa-asian yhteydessä käsiteltäväksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön 2) vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Turvetuotannon haitallisten vaikutusten pienentämiseksi kalatalousmaksun suuruudeksi on määrätty 200 euroa vuodessa vuoden 2014 loppuun saakka ja siitä eteenpäin 150 euroa vuodessa. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus ja vesistön kalataloudellinen arvo. Kalatalousmaksua määrättäessä on lisäksi otettu huomioon, että Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan samaan vesistöön. Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista ja laajentamista koskevassa aluehallintoviraston tänään antamassa päätöksessä nro 239/2011/4 luvan saajan maksettavaksi on määrätty 400 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu siihen asti, kunnes lohkojen 4 6 kuntoonpano aloitetaan, jonka jälkeen kalatalousmaksun suuruus Lampsansuon osalta on 680 euroa vuodessa. 16

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vaatimukseen lupamääräysten määräämisestä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein todetaan, että siihen ei ole erityistä perustetta vesienkäsittelymenetelmät sekä suunniteltu lohkojen tuotantoaika huomioon ottaen. AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n 5) hakemuksen epäämistä koskevasta vaatimuksesta todetaan, että luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antamassa päätöksessä nro 124/04/2 ja että tässä asiassa on kysymys ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta. EE:n 6) muistutukseen yksityistien käytöstä turvekuljetuksiin todetaan, että vaatimus ei kuulu tämän ympäristölupa-asian yhteydessä käsiteltäväksi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 660 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. 17

18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Juhani Artell Ky Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-458-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2 a) Kartta 2 b) Lohkon 1 vesienkäsittely 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Juha Helin (puheenjohtaja) ja ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sk

VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu. Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä

Liite 2 a

Liite 2 b

LAMPSINSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - Lohkon 2 vesienkäsittelyssä käytetyt kemikaalit ja niiden määrät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.