Iliuuserisassatut pilersaarusiaq Meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasut iliuuserisanik nukittorsaaneq Saaffik Imarisat
1.0 Aallaqqaasiut... 3 2.0 Tunuliaqut... 4 3.0 Anguniagaq nutaaq Iliuuserisassatut pilersaarut nutaaq... 5 3.1 Suliniutip ingerlanerani ilikkakkat... 6 3.2 Saaffiup aaqqissuunneqarnera QS-illu suleqatiginera... 7 4.0 Saaffiup iliuuserisassatut pilersaarutaanut siunnersuutit... 8 5.0 Iliuuseqarfigisassat: Meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut katsorsarneq nukittunermik ineriartortillugu.... 9 5.1 Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit... 9 5.2 Ilaqutariinnut Sullissiviit piginnaasaannik kiisalu neqeroorutaannik qulaajaaneq... 10 5.3 Saaffiup piginnaasaannik neqeroorutissaannillu quppersagaaraliornissaq... 11 5.4. Meeqqat sullinneqarnerannut angalasartoqatigiit... 14 5.5 Ilisimalikkanik katersaateqarneq, ingerlatitseqqiisarneq nukissanillu aallerfiusinnaasut... 18 6.0 Ikorfartuisartussat... 20 7.0 Siunissami Saaffimmi suliarisalertalersaakkat... 21 2
1.0 Aallaqqaasiut 2014-mi SFI nalunaarusiorpoq Kalaallit Nunaanni inuusuttut kinguaassiuutinut tunngasut kinguaassiuutitigullu innarliisarnerit qitiutinneqarlutik). Nalunaarusiami meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut innarlerneqartarnerit nalunaarsorneqarlutillu amerlassusaaat ersarissarneqarput. Qitiusumik inerniliunneqartut marluk tassaapput arnat angutillu inuusuttut 33 %-iisa atoqateqaqqaarnertik namminneq aaliangigarisimanngikkaat. Aammattaaq 7 %-iisa 0-7 akornanni ukioqarlutik kinguaassiuutitigut misigisaqaqqaarsimallutik (arnat 6 %; angutit 7%). Nalunaarusiami tikkuarneqartuttaaq taava ilanngukkaanni, tassa kinguaassiuutitigut kannguttaattuliorfigineqarnerup kingunerlutsitsiinnaaneri soorlu: siusissukkut imigassamik annertuumik atuisunngorneq, siusitsukkut naartulernerit, ilinniarsimannginneq imminullu naluneq; eqqarsartitsinermut minnerunngitsumillu iliuuseqarnissamut tunngaveqarluarput. Siullermik meeqqat katsorsartinnissaannut sinaakkutissat, inuiaqatigiittullu tamanna qanoq kivinneqarsinnaanersoq eqqarsaatigineqartariaqarput. Aappaattut inuiaqatigiinnut inuttut aningaasaqarnikkullu kinguneri ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput. Iliuuseqannginneq inuttut aningaasaqarnikkullu akisoorujussuussaaq. Nalunaarusiami inerniliussat ukiut amerlasuut ingerlanerini: nakkutilliisut nalunaarusiaannut, nalunaarutiginninnerit, inerniliussat, allattorsimaffiit, isumasioqatigiinnerit allallu aqqutigalugit ilisimariikkatut katersanut tapertaannaavoq. Kisianni aamma inerniliussat piffissamut ullumimut uuttuutaapput, kisitsisimmi takutitsigamik meeqqannut kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunut iliuuserisimasat naammassimanngitsut. Iliuuserineqartut suli ineriartortinneqarlutillu nukittorsarneqartariaqarput. SFI-p nalunaarusiaata aamma atornerluinerit kommunemi ataasiinnarmiinngitsoq ersarissarpaa. Taamaammat ajornartorsiut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu kivinneqarlutillu iliuuseqarfigisariaqarput. Suliamut tunngasumik ilinniagaqartuugaanni, politikeriugaanni innuttaasuugaanniluunniit nalunaarusiaq iliuuseqarnissamut tunngavilersuilluarpoq. Politikkikkut aamma sammisaq eqqumaarineqartorujussuuvoq, ersaripporlu politikkikkut pingaarnersiugaasoq. Meeqqanut kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunut iliuuserineqartut Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaanni taaneqarpoq, Naalakkersuisooqatigiillu nalunaarutigaat inunnut sullissivinni sulisut pikkorissarneqartuarnissaat, kinguaassiuutitigullu atornerlugaasimasunut iliuuserineqartut annertusarnissat sulissutiginiarlugit. Naalakkersuisoqarfiit, kommuneqarfiit kajumissutsiminnillu sullissisut peqatigiiffiit kattuffiillu inunnik sullissinermi uani pineqartumi annertuumik nukittorsaaniarlutik suliaqarput. Pinaveersaartitsinerit, kinguaassiuutitigut atornerluinerit annikillisarumallugit, kiisalu katsorsaanerit meeqqat innarlerneqarsimasunik ikiunernut tunngasut. Saaffik taakkununnga sulianut marlunnut akunnermiliuuttutut taaneqarsinnaavoq, pinaveersaartitsinerni katsorsaanernilu attaveqaataasutut taaneqarsinnaavoq, piffinni iliuuserisassanut nukittorsaanerit Saaffiup suliaasa pingaarnersarimmatigit. Taamaammat Saaffik tunngaviusuik meeqqanut kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunut sullissisunut akimortumik suleqatigiinnissaannut aqqutissiuussisutut nukittorsaasussatullu inissisimavoq. Taamaattumik piffinni meeqaat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut iliuuserisassanik meeqqamut toqqaannaq sunniuteqartussamik Saaffik aqqutissiuusseqataasinnaavoq. Minnerunngitsumik Saaffik ataavartunik iliuuserisassanillu pitsaasunik pilersitseqataasinnaavoq. 3
2.0 Tunuliaqut Saaffik nuna tamakkerlugu meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut saaffissaavoq, august 2011-mi ukiuni marlunni suliniutitut ingerlanneqartussatut pilersinneqartoq. Kingornatigut suliniut sivitsorneqarpoq. Pilersinneqannginnerani 90-ikkunni ataatsimeersuarnerit, Kalaallit Nunaata 1992-imi børnekonvention-imik atuutsitsilernera, tusagassiuutini sammineqartut, paasititsiniaanerit, tarnip pissusaanik ilisimasallit angalallutik sullissisut, suleqatigiissitaliat nakuusertarnernit kinguaassiuutitigullu innarliisarnernik pinaveersaartitsinissamut sammiviliinikut tumisiorneqarsinnaapput. Tamarmik Saaffiup Barnahúsmodel malillugu pilersinneqarnissaanut aqqutissiuussisuupput Saaffiup pilersinneqarnera tunngaviusumik suliarilluagaavoq annertuumik anguniagalik. Saaffik pilersinneqarami ilisimasanik katersuiffittut aammalu pinaveersaartitsinissamut siunnersuisarfittut takorloorneqarsimavoq, aammattaaq ilisimasanik katersuiffiuutigaluni meeqqanillu kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik katsorsaasinnaasoq. Aammattaaq isumaavoq Saaffik saaffiussasoq susassaqarfinnik katerititsisoq ataasiinnavimmik meeqqanut ilaqutariinnullu saaffissaqalersitsisoq. Saaffiullu nakorsat, inatsisilerituut, inunnik isumaginnittoqarfimmiit, tarnip pissusianik ilisimasallit piginnaasaat illup ataatsip iluani katersussagaat. Tassungalu tunuliaqutaavoq, inunnut sullissinermi suliamut attuumassutillit sullissisut akimorlutik suleqatigiissinnaaneq ajornerat, suliamut inunnullu attuumasunut ajornartorsiutaalersarluni. Akuusorpassuupput inatsiserpassuullutillu. Piffimmi ataatsimi politeeqarfimmi killisiorneqarneq, piffimmi allami SANA-mi misissortinneq, angajoqqaat, atuarfiit, ilaquttat, inunnik isumaginnittut, tarnip pissusaanik ilisimasallit, paarsisut allallu tamarmik suliamut ajunnginnerpaamik angusaqarusullutik tunniusseqataarusullutik. Meeqqamut atornerlukkamut ilaqutariinnullu sanngiitsunut, suliami taamaattumi periuutsit namminerminni aserorterisuusinnaapput. Suliami taamaattumi Saaffik sapinngisamik atuisunut pitsaanerpaamik sullissisunik sapinngisaq tamaat katersuuffiusumik sinaakkusiilluarluni tunniussisussaaniaraluarpoq. Saaffik matu-ataaseq aqqutigalugu suleqatigiiaat akimut suleqatigiissillugit sullissineq ajornaanneq pitsaaneq sukkanerlu neqeroorutigilersinnaassagaluarlugu. Saaffiup aallartikkami matu-ataaseq aqqutigalugu katsorsaavittut katersuussisutut atorfeqarnera naleqqusarneqassasoq politikkikkut aaliangerneqarpoq. Politikkikkut anguniagaavoq, meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik sullissineq allisarneqassasoq, politikkikkullu kissaataavoq sumiiffinni meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunik katsorsaanerni ilaqutariinnut sullissivinni (familiecenterini) upalungaarsimasut nukittorsarneqassasut. Tunngaviusumik apeqqutaavoq Saaffiup qanoq ililluni suliamik ingerlassissanersoq, Saaffillu sumut atorneqassanersoq, inunnullu isumaginninnikkut suleqataalluarsinnaalerluni. 4
3.0 Anguniagaq nutaaq Iliuuserisassatut pilersaarut nutaaq Saaffiup pilersinneqarneraniilli, tunngaviusumik atukkat sisamat Saaffiup ingerlarnganut allannguisimapput. Siullermik suliniutip piffissarititaa naasimavoq, sivitsorneqaqqissimavoq aammalu piffissarititaq naaqqilluni Aappaattut Saaffik pillugu naliliisoqarsimavoq Pingajuattut Saaffiup aallaqqaammut siunertarisimasaa allanngorsimavoq Naggataatigullu siunnersuisoqarfimmik (Central Rådgivningsenhed QS) Saaffiup peqataaffigisaanik pilersitsisoqarsimavoq Naalakkersuisoqarfinni aaqqisuusseqqinnerit, suliassallu aaliangersimasut avataatigut, ersarippoq inunnik isumaginninnermi massumani Saaffiup iliuuserisassatut tunniussinnaasai suli pisariaqartinneqartut. Politikkikkut anguniakkat pingaarnersiukkallu allanngornerat nutaamik iliuuseqarnissamut pilersaarusiornissamik pissutissaqartitsilerpoq, kisianni Saaffiup pilersissimasai misilittakkallu katersaat atunnginnissaanut pissutissaqartitsinngilaq. Meeqqat illuannik Saaffiup misilittagai sammisamilu immikkut ittumik ilisimalersimasai maanna nutaamik eqqarsarnikkut atorneqartariaqalerput. Saaffiulli immikkut ilisimalersimasai pineqartumi piginnaasariligai nutaamik iliusseqarnissami qaffasissumik piginnaasalinnik immikkullu ilisimasalinnik pitsaasumik ingerlanneqaqqilernissaanut pissutissaqartitsipput. Aaqqissuuteqqinnermi aaliangiisuussaaq Qitiusumik Siunnersuisarfimmi (QS)-mi aamma Saaffik nalinginnaasuussasoq peqataatinneqarnissaa, suliniutitoqqatut maangaannarneqarani. Saaffiup piginnaasai innuttaasunit pisariaqartinneqarput, QS-imilu taakku inissaqarput naliginnaasutut. Saaffiup suliniutitut ingerlanneqarnerani uku tunuarsimaarfigineqassanngillat taagussallugit; ingerlassinerit arlallit ingerlanneqarnerat torrallanneqarnerusinnaagaluarput ingerlassinerit ilaat iluatsinngitsoortut ingerlatsinerit ilaat tupaallatsitsipput ilimagisamiillu ingerlalluarnerullutik Taamaammat suliniummi misilittakkat annertuut pitsaasut anguneqarsimapput meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik katsorsaanermi siunissami atorluarneqarsinnaasunik. Taamammat kingumut qiviarneq siunissamut atorluarneqarsinnaalluarpoq. 5
3.1 Suliniutip ingerlanerani ilikkakkat Saaffik suliniutitut ingerlanneqarnerani ilikkarfiusimaqaaq pisoqarfiullunilu misilittakkanik aallerfiusimavoq. Qularnanngilaq peqataasut tamarmik pissarsiaqarluarsimassasut. Suliap sakkortussusia ajornassusialu eqqarsaatigissagaanni kisianni aamma inunnik sullissinermi sullissisut tamarmik akimorlutik suleqatigiinnissaannut aqqutissiuussisutut ataqatigiissaarisutullu suliaq iluatsikkaangat. Saaffiup nalilerneqarnerani tunngaviusumik unammillernartoqarsimanera nalilerneqarpoq. Qitiusumik unammillernartoq siulleq tassaasimavoq matu-ataseq saaffissatut pilersinnissaa piviusunngortinnissaa ajornarsimanera. Katsorsaanerit saaffiginninnermiit inunnut sullissinerit Saaffimmi tamakkerluinnarnissaat ajornakusoorsimaqaaq. Suliniutip ingerlannerani nakorsamit misissortinnerit SANA-mi ingerlanneqartarsimapput. Aappaattut Saaffik aallartisarnermiilli aaqqissuussaanermigut unammillerneqaqqareersimavoq. Aallartisarnermi annertuumik paasissutissanik katersisariaqarsimanerit angalaqattaarnerillu Saaffiup aaqqissuussaaneranut akimmiffiliingaatsiarsimapput. Pingajuattut Saaffik arlalinnik peqquteqarluni sumiiffinni iliuuseqartarnernut aaqqiissutissanik nukinik atuiffiginissaanut aaliangersimavoq. Katsorsaanikkut Saaffik Nuummi meeqqanut ikittunut pingaarnertut aallartisaasimapput. Maajip qeqqani 2014-imi meeqqat inuusuttullu arfinillit oqaloqatigiinnikkut ikiorserneqarnissaminnut allatseqqasimapput. Sineriammiilli Nuummukaqqaarlutik meeqqat innuusuttullu ikiortikkiartortarneri ajornakusoorsimapput. Aningaasatigut piviusunngortitsisinnaannginnermilu, kisianni aamma meeraq eqqugaasimasoq angerlarsimaffik toqqissisimaffik qimallugu angalaqqaarluni ikiortikkiartorluni oqaloqatiginnikkiartornissaa aaqqiissutini pitsaanerpaasanngilaq. Sisamaattut sullissisut ikiuinerminni katsorsaanerminnilu katsorsaanermut iliuuserisassatut najoqqutassaminnik soqannginnerat naliliinermi tikkuarneqarpoq. Sulisut katsorsaasut taamaalillutik suleriusissamik toqqaanissaminnut kiffaanngissuseqarsimapput kisiannili immaqa assigiiaamik ingerlatsinikkut nalunaarsuisinnaanermut killiliisimalluni. Katsorsaasut akunneranni ataqatigiinnerusumik suleriuseqarneq kiisalu aaliangersimanerusumik tikkuussisumik malitassaqarneq katsorsaasut akunnerminni avitseqatigiinnerannik minnerunngitsumillu taassuma qaffasissumik pitsaassuseqartumik ingerlanneqarneranik ammaassisuussaaq. Katsorsaariaatsilli aaliangersimasut toqqarnerisigut kingorna sulinernik pitsaassutsip qaffasissusianik aammalu katsorsaanerup inernerinik naliliilluarsinnaassuseqarnernik kinguneqassagaluarpoq. Anguniakkanut nalimmassarnissaq eqqarsaatigissagaanni Saaffik ilungersunartorsiorsimavoq. Saaffiup suliniummi anguniakkat qaffasissut kivissallugit naammaginartumillu naammassinissaat inorsaatigisimavaat. Saaffiullu suliniummi kusanartut annertuullu angusimasat siunissamut suliassaanni ilannguttariaqarput. Siullermik sumiiffinni nukissalinnik sulerusuttoqarpoq aniguinissamut ikiutaarusuttut sulinermilu tapertaarusuttut. Ilaqutariinnut sullissiviit sumiiffinni ingerlalluartut piupput, innuttaasunut inunnik isumaginninnikkut sulinerminni sakkussanik amigaatillit. Uani taaneqarsinnaavoq Aasiaat ilaqutariinnut sullissiviat meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut ingerlalluartumik toqqammavilersugaalluartumik suliniuteqarmata. Siusissukut iliuuseqartarput, meeqqanullu ikiuinermi sinaakkutissat ersarissut piupput; pingaartumik politiinut killisiortinnermut tunngatillugu ingerlatsilluarput. 6
Nukittornartarpoq susassaqartut akimut suleqatigiilluaraangata, pingaartumik suliani angusaqarluaraangata. Tamanna inunnik sullissinerni pitsaasumik toqqammaveqartumik piginneqatigiinnermik misigititsisumik aammalu sullissilluarnermik kinguneqartumik pilersitsisuuvoq. Tassani siunnersuisoqatigiinnik kiisalu susassareqatigiit suleqatigiissitaliaaraannik pilersitsinerit sullissinerni sinaakkusiilluarlutik ingerlalluartitsisuupput. Kiisalu suliniutip takutissimasaa tassaavoq, immikkut iliuuseqarnissaq pisariaqartoq, aammalu sinaakkutissat pitsaasut piuppata kusanartunik angusaqartitsisinnaasut. 3.2 Saaffiup aaqqissuunneqarnera QS-illu suleqatiginera Aningaasanut Inatsimmi 2015-imi Qitiusumik Siunnersuisoqarfik (Central Rådgivningsenhed) pilersinneqarpoq. Qitiusumik Siunnersuisoqarfimmi Saaffik peqataasutut atorfeqarnissaa eqqarsaataavoq. 2015-imiit Saaffik QS-imutaqutsinikkut ingerlatsinikkullu ilanngunneqassaaq. Tungaanut Saaffik ukiuni marluk pingasuni attaviitsumik suliniummik ingerlatsissaaq, tassani sumiiffinni ilaqutariinnut sullissivinni kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunut sillimaniarnikkut iliuuserisassanik sakkussannik tuniorarnissaannik anguniagaqarluni. Taamaattumik QS-ip Saaffiullu suliassai ersarissumik agguataaqqapput. QS-ip kommunini inunnut sullissisut aqutsisullu meeqqanut inuusuttunullu tunngasunik piginnaasaasa qaffassarnissaat suliarissavaat. Uani pingaartumik inatsisitigut, inunnik isumaginnittoqarfitsigut, aammalu aqutsinikkut piginnaasat pingaartumik pineqarput. Saaffiup ilaqutariinnut sullissiviit meeqqanut kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunik katsorsaanerisa piginnaasaannik qaffassaanerit pingaarnertut suliassarai. Taamaammat QS-ip kiisalu Saaffiup sullitai tunngaviusumik allarluinnaapput. QS Saaffillu kisianni imminnut tapertariilluinnarput, sumiiffinnilu kivitseqatigiinnerat ataqatigiilluinnartumik pisinnaalluni. Pingaartumik meeqqanik atornerluinernik annertuunik pisoqarsimatillugu Saaffik QS-ip sulinerani tapertaalluarsinnaavoq. Saaffik maanna sulisui tassaapput immikkut siunnersuisartoq, siunnersuisartorlu. Taassuma saniatigut oqaloqatiginnilluni katsorsaasartoq allaffissornikkullu atorfik QS-i peqatigalugu sulisorineqarput. Saaffimmi aqutsineq QS-ip akisussaaffigaa. QS-imut aningaasaqarneq uaniippoq Aningaasaqarnermut Inatsimmi konto 30.10.46 Qitiusumik Siunnersuisarfik - Central Rådgivningsenhed. Tassani 7,6 mio.kr. inersimasunut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimanerup kingunerlutsisisunut atorneqassapput, kiisalu 11,5 mio.kr. QS-imut Saaffik-mullu ingerlassallutik. 7
4.0 Saaffiup iliuuserisassatut pilersaarutaanut siunnersuutit Iliuuserisassatut pilersaarut tassaavoq siunissami anguniakkat angunissaannut pilersaarusiaq. Pilersaarusiaq iluatsissappat anguniagaq ersarissoq sammiviillu ersarissut pisariaqarput, kiisalu iliuusissanik pingaarnersiuinerit. Anguniakkallu saniatigut akunnerani anguniakkat suliarineqarpata, tunngaviusumik iluatsittussamik sanarfiissaaq. Saaffimmi anguniakkat ersarissut tassaapput Saaffiup ilaqutariinnut sullissiviit meeqqanut kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunik katsorsaanerisa piginnaasaannik qaffassaanerit pingaarnertut suliassarimmatigit. Sullitat aamma ersarissarneqarnikuupput tassaasut ilaqutariinnut sullissivinni sullissisut. Uanili ersarissarneqarsinnaapput Saaffiup neqeroorutai kiap atorsinnaaneraat soorlu qimarnguiit, ulloq unnuarlu inissiisarfiit allallu aamma atorsinnaaneraat. Tunngaviusumik iliuuserisassatut pilersaarusiaq manna ima anguniagaqarpoq: Saaffiup qanoq ililluni meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut atornerluinerit pitsaanerpaamik sullikkumallugit ilaqutariinnut sullissiviit meeqqanut kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasunik katsorsaanerisa piginnaasaat qaffassaavigisinnaavai? Uani iliuuserisassat aaliangersimasut Saaffiup piffissami tulliuttumi suliassai ilanngunneqarput. Iliuuserisassat iluatsissappata aajuku piumasaqaatit; sivisuumik katsorsartinneq. Sullitat meeraammata ataavartumik sullissisinnaanissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Taamak sakkortutigisunik misigisaqarsimanerup kingorna katsorsartinnermi arlaleriaannarluni oqaloqatiginninneq naammanngilaq. Pingaartumik pineqartumi meeqqat inersimasuniit allatut inissisimapput namminneq sinaakkutitik allangortissinnaannginnamikkit. Upalungaarsimasussatut piareeqqasut piffissami sivikitsuinnarmi meeqqanik katsorsaasartut immikkut unammilleqqapput. Kinguneratigut meeqqap sinaakkutit taakkoqqissaat ajornartorsiullu taannaqissaaq uterfigeqqittussaavaat. Taamaammat ilaqutariinnut sullissiviit immikkut suliassaqarput pingaarutilimmik tassa ataavartumik katsorsaanerminni meeqqamut kusanartumik pitsaanermillu kinguneqartumik katsorsaasinnaassagamik 8
5.0 Iliuuseqarfigisassat: Meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut katsorsarneq nukittunermik ineriartortillugu. Meeqqanut kinguaassiuutigtigut atornerlunneqarsimasunut katsorsarneq nukittunermik ineriartortinneqarnissaa tunngaviusumik pisariaqartinneqarpoq, katsorsaanerullu nukittorsarnissaa politikkikkut anguniagaavoq. Kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimanerni atukkat assigiinneq ajorput, iliuuserisassat pisumiit pisumut assigiinngissinnaasarlutik inunnik isumaginnilluarneq tassaavoq assigiinnginnerinik ilsarinnissinnaaneq taakkulu aallaavigalugit iliuuseqarneq. Meeqqamut katsorsaanermi pitsaasumik kinguneqassappat katsorsaariaatsimi pingaarutilik, meeqqamut allamut pingaaruteqarpianngissinnaavoq. Meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut katsorsarneri nukittorsassappata, meeqqanut ilaqutariinnullu ataasiakkaanut neqerooruteqarsinnaanissaq pisariaqarpoq, kisianni aamma toqqaannanngikkaluamik pitsanngorsarneqassapput sullissisut piginnaanngorsaqqinnerisigut pingaartumik ilaqutariit sullissiviini sulisut. Taassuma saniatigut ilaqutariit sullissivii kommunenilu sullissisut akornanni ataqatigiissaarineq ilisimasanillu avitseqatigiinneq qulakkeerneqarnissaat pisariaqarpoq. Saaffiup sullitaat mianernartuummata, katsorsaaneq iluatsilluartumik kinguneqassappat katsorsaanertaa ilinniarluarsimasuninngaanneertarnissaa pisariaqavissortuuvoq aaliangiisuullunilu. Katsorsaanertaa sapinngisamik sumiiffiini pisartussaammat, naatsorsuutaavoq piginnaasat sumiiffinni qaffassarneqassasut. Suliat aallartinnginnerini sinaakkutissat qulakkeerneqartussat arlaqarput. 5.1 Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit Suliani pitsaasumik angusaqarniaraanni suliffeqarfiit akimorlugit susassaqartullu akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit pisariaqarpoq. Isumaqatigiissutit katsorsaanermik tatiginartunik sumiiffinni nukittorsarneqarsinnaanerinik toqqammavileeqataassapput. Isumaqatigiissutsit isumaqatigiissusiornermut malitassaq najoqqutaralugu isiginiarneqassapput, tassani isumaqatigiissusiornermut malitassaq iluatsissappat isumaqatigiissusiornerit pisariaqarput. (5.3.b takujuk) Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit meeqqat inuusuttunullu pineqartunut attumassuteqartunit suliarineqartariaqarput. Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit politiinit, eqqartuussivinnit, peqqinnissaqarfimmit, kommuninit Ilaqutareeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqartariaqarpoq. Isumaqatigiissusiornerit piffinni pituttornermik imaqartariaqarput, kingorna iliuuseqarnermi isumaqatigiissusiaq atorneqarsinnaanngorluni. Isumaqatigiissusiami meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunut iliuuseqartarnissamut pituttuissaaq. Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornermi pingaaruteqarpoq pineqartuni katsorsaanerup siornatigut kingornatigullu attuumassuteqartut tamakkernissaat. Ataqatigiissaarluarneqarneralu iliuuseqarnerup iluatsilluarnissaanut aaliangiisuussammat pingaaruteqarluinnarpoq suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerit ataqatigiissumik pituttortumillu attuumassuteqartunit tamanit ingerlanneqarnissaa. Tatiginartumik suleqatigiinnissamut sinaakkutissat sumiiffinni pilersinneqarsinnaanngillat taamaammat qullersaqarfimmeersuusariaqarput. Tassanngaanniit tatiginassuseq sumiiffinnut siaruassaaq. Iliuuseqarnikkut assersuut tassaassaaq ilaqutariinnut sullissiviit attuumassuteqartunut tamanut suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut sakkutut atorsinnaalissammassuk. Isumaqatigiissutit sumiiffinni piviusunngortitsisinnaanngornerit qulakkiissavaat. Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerit atsiornerillu pereerpata 9
isumaqatigiissut sumiiffinni paasititsiniaassutiginissaa nittarsaannissaalu suliaq annertooq tullinnguutissaaq. Anguniakkat pingaarnerit: Politiit, eqqartuussiviit, peqqinnissaqarfiit, kommuninit Ilaqutareeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik akunnerminni suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiornerat atsiornerallu 2016 naatinnagu piviusunngorsimassaaq. Anguniakkat tullii: 2016 naatinnagu ilaqutariinnut sullissiviit tamarmik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutsit atsiornikut ulluinnarminni sulinerminni atulereersimassavaat suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutsit allaffimminniititarilersimassallugit. Anguniakkat qulaani taakkartukkat atuutsinneqalerpata, sumiiffinni pitsaasumik angusaqarluartumik iliuuseqarnissaq qulakkeerinnissapput. 5.2 Ilaqutariinnut Sullissiviit piginnaasaannik kiisalu neqeroorutaannik qulaajaaneq Ilaqutariinnut Sullissiviit Kalaallit Nunaanni 15-iusut nukittorsaqqinnginnerini piginnaasaannik kiisalu neqeroorutaannik qulaajaanerit peqqaartariaqarput. Suliaq tamanna aallartereerpoq sulilu naammassinani. Pingaarnersiuinermi ilaqutariinnut katsorsaaviit piginnaasaannik kiisalu neqeroorutaannik qulaajaaneq siulliunneqartariaqarput. Iliuuseqaqqinnermi suliap naammassineqarnissaa aaliangiisuulluinnassaaq pissutigalugu ilaqutariit katsorsaaviisa piginnaasaat kiisalu neqeroorutaat qulaajarneqarsimassammata. Sulinermi amigaatinik naammassinnissagaanni Ilaqutariinnut Sullissiviit pisariaqartitaat qulaajarneqaqqaartariaqarput. Tamakku pissapput pikkorissarnermut neqeroorutit aaliangersimasut, piginnaanngorsaanerit, nakkutilliinerit sumiiffinnilu sillimaniarnerit aqqutigalugit anguneqassapput. 10
Pingaaruteqarportaaq, paasissutissanik ataavartumik malinnaatitsijuarnissaq, attuumasunut nalimmassarneq piniassammat. Anguniakkat pingaarnerit: Maajip qeqqa 2016 tikitsinnagu Ilaqutariinnut Sullissiviit piginnaasaannik, neqeroorutaannik kiisalu pisariaqartitaannik qulaajaasoqareersimassaaq. 2016-illu naatinnagu qulaajaanerit tunngavigalugit Ilaqutariinnut Sullissivinnut iliuuserisassat suliassallu pingaarnersiorlugit allattorneqarsimassapput. Anguniakkat tullii: Ilaqutariinnut Sullissiviit piginnaasaannut neqeroorutaannullu aaqqissuussamik ataavartumik malinnaatitsijuanissaq aallartisarneqassaaq. 5.3 Saaffiup piginnaasaannik neqeroorutissaannillu quppersagaaraliornissaq Saaffiup suliassaasa tullii pingaarnersaasa ilagaat tassa Saaffiup piginnaasaannik neqeroorutissaannillu quppersagaaraliornissaq. Piginnaasaannik neqeroorutissaannillu quppersagaaraq ilaqutariinnut katsorsaavinnut piginnaanngorsaanermi qitiusumik tunngaviusumillu atorneqassaaq. Neqeroorutit suunerinik ersarissaanissaq pingaaruteqarpoq. Ilaqutariinnut Sullissiviit pisariaqartitaat aallaavigalugit iliuusissanik pilersaarusiortoqassaaq. Tassaapput Ilaqutariinnut Sullissiviit suliaminnik nukittorsaanissaminnut sakkussanik aaliangersimasunik amigaatillit. Ilaqutariinnut Sullissiviit sinnerisa nutaajusut meeqqanut inuusuttunullu iliuuserisassat tunngaviusumik ilisimasaqarfiginissaat pisariaqartittarpaat, ilisimasallu qanoq katsorsaavinni atuutsilernissaannut sakkussanik pisariaqartitsillutik. Ilaqutariinnut Sullissiviit piginnaasaasa neqeroorutaasalu qulaajarneqarnerisa inerneri amigaatit suunerinik tikkuussissapput. Tunngaviusumik neqeroorutit pisariaqartitanut nalimmassarnissaanut tunngavoq. Ilaqutariinnut katsorsaavinni pikkorissarnissamut pisariaqartitseriasaalertoqassagaluarpat meeqqanut tunngasunik angalaqatigiittartut sumiiffinni pisariaqartitanik pikkorissaajartussagaluarput. Piginnaasanik neqeroorutinillu quppersagaaqqami Saaffiup neqeroorutai ersarissumik nittarsaanneqassapput. Sullitanut pingaarnernut, Ilaqutariinnut Sullissivinnut, kisianni siunissami aamma attuumassuteqartunut saaffiginnissinnaavoq. 11
Ataani allassimasut neqeroorutinik quppersagaaqqami ilanngunneqarsinnaalluarput. Ilanngunneqartussat imarisassat ullumikkut amerlanerit pioreerput aaqqissuullugit iliorariaannaallutik. Pisariaqarluinnarporlu sammisanut neqeroorutinut saniatigut imarisaannik atuagassianik, atortussanillu saqqummiussassanik allanillu pilersitsinissaq. Saaffiup ilaqutariinnut sullissivinnut piginnaanngorsaasarnerini pikkorissaasarnerinilu sinaakkutitut atorneqassapput. Eqqarsaat imaappoq; Saaffiup sulinermini angalanerminilu kuffert-imik nassatarisarsinnaasaanik pilersitsisoqassasoq. Misilittakkallu amerliartortillugit iliuuserisassat ataavartumik malinnaajuartinneqassapput nutaanik immersorneqarsinnaallutik. 5.3.a. Pikkorissaanermut quppersagaliorneq Pikkorissaanermut quppersagaliortoqassaaq ukuninnga imalimmik: 1. Meeqqanik oqaloqatiginninnerit 2. Ernumanassutsimut uuttuut 3. Kinguaassiuutitigut atornerluinernut ilisimasat 4. Meeqqat nalinginnaasumik kinguaassiuutitigut ineriartornerat 5. Meeqqat meeraqatiminnut innarliisut 6. Angajoqqaanut tapersersuisumik oqaloqatiginninnerit 7. Sumiiffinni pisariaqartitat 8. Aliasunnerit ajornartorsiornerillu 9. Sumiiffinni upalungaarsimasunik pilersitsinerit Pikkorissarnerit qulaaniittut piginnaanngorsaanerni imarineqassapput angalaqatigiillutik sulisut najoqqutarisinnaassavaat. Ilaqutariinnut sullissivinni sumiiffinniit sumiiffinnut naleqqussarneqarsinnaallutik. Taamaalilluni pikkorissarnermut quppersagaq eqaattuulluni. 5.3.b. Isumasoqatigiinnermi periuseq Saaffiup suleqatigiinnermut periusiuserisartagaat siusinnerusukkut atortarsimasartik suliamut tunngatillugu siunnersuivinnik pilersitsiniarlutik atortarsimavaat. Saaffik meeqqanik atornerluisoqarsimaneranik pasitsaassaqarnermi innersuunneqaraangat isumasioqatigiittoqalersarpoq. Saaffik, politiit, meeqqat nakorsaat, meeqqallu sullissisua akunnerinni ataqatigiissaarisoqartarpoq. Katsorsaanissamullu ersarissumik susassaqartut akunnerminni suliniarnermi qulakkeerinneqartoqartaluni. Pisortat sullissiveqarfiit akunneranni tunngaviusumik paasiniaannerit ilimattaassallu pillugit taasinikkut isumasioqatigiinnermi oqaluuserineqartarput. Naatsumik oqaatigalugu, meeqqamut tunngatillugu suliami kikkut qanoq iliussappat. Ingerlaavartumik suleqatigiissitami suliassaqarfiit pilersinneqartarput, pingaarnertullu pilersaarutini pitsaassusermik ineriartuutaasumillu katsorsaanissaq qulakkeerneqartarluni. Ilaqutariinni sullissiveqarfinni periutsip atorneqartarnera iluaqutigineqarsinnaavoq. Saaffillu ataqatigiissaarinermi ilaqutariinni sullissiveqarfinni sulisunut ataasiakkaanut sakkussaqqissunik tapertaasinnaavoq. Sulisut isummersorfiata aallartisarnissaanut Saaffik pisoqarfimmi ersarissumik ataqatigiissaarinissamut ilusilersueqataasinnaavoq. Kommuninittaaq neqeroorutinik periarfissaareersut atorlugit katsorsaanissamut Saaffik siammartereqataasinnaavoq. 12
Sumiiffimmi aalajangersimasumi siunnersoqatigiit pilersitsineqarnerisigut nukittorsarneqarnerisigullu pasitsaassaqarnermi, atornerluisimanerluunniit pillugu nalunaarutiginnittoqarsimappat SFIp nalunaarusiaa 2014-meersup kaammattuutigimmagu maluginiagassaavoq. 5.3.c. Pinasuartoqartillugu upalungaarsimasunik pilersitsinissaq Ilaqutariinnut sullissivippassuit meeqqanut atornerlunneqarsimasunut pinasuartumik periuseqarlutik misilittagaqarluartuupput. Immikkut maluginiagassat ilagaat Aasianni ilaqutariinnut sullissivik. Tamaani sioqqutsisumik suliniuteqarneq imikkut ukkatarineqartarmat. Nalunaarusiortoqarsimatillugu nalunaarutiginnittoqarsimatilluguluunniit isumagininnikkut sullissineq kingusinaakkajuttoqartarpoq. Isumagininnikkut suliniarnermi pilersitsiniarnermi angusassatut toraagassiisoqarpiartanngilaq, killisiuinerit suli naammassitinnagit imaluunniit eqqartuussisoqareersimanngikkaangalluunniit. Taamaattumik meeqqat atornerlunneqarsimasut piffissami sivisuumi isumaginnittoqarfinnit taperserneqaratillu ikiorserneqarneq ajorput. Tamannami isumalluutissaqarluarnikkut inatsisitigullu tunngaviusinnaapput, Aasiannili ilaqutariinnut sullissiviup pasitsaassaqarnermi atornerluisimanermilluunniit ilisimannittoqartillugu qisuariapallanneratigut suliaq aallartittarpaa. Killisiunerilluunniit naammassisimanngikkaluarpata, pasisatulluunniit unnerluutiginnittoqaraliarpalluunniit. Aallartiaarnermit suliap naammassinissaa oqinneerarsuusarpoq, isumaginninnikkummi kingusinaarluni suliniartoqarlersillugu unammilligassaqarnerusarmat Ilaqutariinnermut sullissiviit kommuninit katsorsaarnissamut innersuussisoqarsimatillugu sullissiviit suliat aallartisalertarpaat. Kommunit innersuussisoqartillugu ilaqutariinnut sullissiviup sullissinissamut ingerlatseriaasissaq aallartisartarpaa. Kommunimiillu innersuussami meeqqamut kinguaassutitigut atornerluisimanermut pasitsaassinermi tunngavilersuisoqartarpoq. Meerarlu mianersortumik ataqatigiissaakkamillu ilitsersorneqartarpoq, politiiniillu killisiorneqarnissamut piareersarneqartarluni. Assersuutigeqqissaarlugu meeqqamut sullissisoq ataasiinnaasarpoq. Ataatsimeeqqaarnissamilu apeqqutaasinnaasunik suliaqartoqartarpoq. Matumani meeqqap ilaqutaalu ilaatinneqartarput. Meeraq aatsaat piareersimaleraangat politiinit killisiorneqartarpoq. Tamannalu sapaatit akunnerini qaammatiniluunnit arlalinni sivisutigisinnaasarput. Periuseq pisariitsuuvoq, nalilissagaannilu sumiiffinni sullissiveqarfinni atorluarneqarsinnaavoq, periusermi ineriartorteqqinneqarsinnaammat. 5.3.d. Illoqarfinni ilaqutariinnut sullissivinni piginnaasanik ineriartortitsinissamik pilersaarusiorneq Ilaqutariinnut sullissivinni pisinnaasanik ineriartortitsinermut pilersaarut Saaffiup immikkuullarissumik ilisarnaatigaa, sumiiffinni aalajangersimasuni pisinnaasanik ilisimaqarnikkullu angalasartoqatigiillu ingerlaavartumik paasissutissanik katersuineratigut upalugaarsimanissamut pisinnaasanillu ineriartortitsinermi pilersaarusiornerit aallartisarsinnaammagit. Matumani aallaaviulluni sumiiffimmi pisariaqartitat aallaavigalugit qanorlu isumaqarnersoq paasiniarlugu. Sumiiffinni suut pisinnaasat amigaataappat, pisariaqartitallu qanoq nallersuunneqarsinnaappat. Uani assersuutitut eqqarsaatigineqarsinnaapput, psykoterapeutimut ilinniarneq nutaaq ilinniakkallu assigisaat allat. Tassanittaaq Saaffik namminneq pikkorissaanikkut aammalu neqeroorutinik pioreersunik ilisimasaqarnermikkut illoqarfinni/nunaqarfinni ilinniarnermut atatillugu pilersaarusioqataanermut peqataasinnaavoq, tamaalillunilu sumiiffimmi pineqartumi piginnaasanik qaffassaaneq piviusunngussaaq. 13
5.3.e Ilinniarsimallutik sulisunik nakkutiginninneq (supervision) Ilusilersukkamik nakkutiginninnermik pilersitsisoqassaaq, ilaqutariinni sullissivimmi sulisut atorsinnaasaannik. Uani immikkut eqqarsaatigineqarput ilinniarsimallutik sulisut ulluinnarni meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunik sullissisartut. Nakkutiginninnerit/ilitsersuinerit sumiiffinni katsorsaanerit pitsaanerpaamik ingerlanissaat anguniarneranut pingaaruteqarluinnarput. Nakkutiginninneq oqarasuaatikkut, skypekkut angalaqatigiinnillu ingerlanneqarsinnaapput. Aammattaaq sumiiffinni ilaqutariinnut sullissivinni sulisut ilinniartinnissaat aallartisarneqartariaqarpoq, ilinniartitsinermilu sammineqassallutik angajoqqaanik tapersersuisumik oqaloqatiginninnerit. Meeqqanik ataasiakkaanik katsorsaanermi ataatsimut isiginnittariaaseq atortariaqarpoq, tassanilu meeqqap angajoqqaavi pingaaruteqarluinnarput. Katsorsaanermut tamakkiisumut angajoqqaat peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Anguniagaq pingaarneq: Ilaqutariinnut sullissiviit piginnaanngorsaavigineqarnissaannut naammassinninnissamut- piginnaasanillu nalunaarsuiffik najoqqutaralugu ilinniartitsinissamut 2016 naatinnagu tunngaviliisoqareersimassaaq. Ilinniartitsinissamut tunngavik minnerpaattut makku pillugit imaqassaaq: sumiiffinni isumasioqatigiinnik pilersitsineq, pikkorissanermut pilersaarutit, Aasiaat-modeli, nakkutiginninneq, pinasuartunillu ajornartorsiortunut ikiunissamut sakkussat. Anguniakkatut tullinnguussaq: 2016 naatinnagu angajoqqaanut tapersersuinertut oqaloqatiginninnerit qanoq ilaqautariinnut sullisivinni sullisinermi aalajangersimasumik ilaatinneqartalernissaanut pilersaarusiortoqareersimassaaq. 5.4. Meeqqat sullinneqarnerannut angalasartoqatigiit Ilaqutariinnut sullissiviit tamaasa Saaffiup ataatsikkut kivissinnaanngilai. Illoqarfinni sullissisut nukittornissaata pitsanngornissaatalu tungaanut illoqarfimmi suli katsorsaasunik pisariaqartitsisoqassaaq. Taamaattumik ilaqutariinnut sullissiviit katsorsaanissamut piareernissaata tungaanut piffissaqassaaq, piffissallu taassumap iluani meeqqanut angalaqatigiit aaqqiissutaasinnaavoq naleqquttoq. Inersimasunut atugarluuteqartunut meeraanermilu atornerlunneqarsimasunut angalasartoqatigeeqarpoq. Aallartisarnermilu misilittakkat atorluarlugit meeqqanut angalasartoqatigiinni suliniartoqarsinnaavoq. Aallaqqaammut suliaqartussat katsorsaariaaseq suna atorneqassanersoq paasissallugu pingaaruteqarluinnarpoq. Tamatumalu malitsigisaanik suliat pillugit nalilersoqqissaarneqassallutik. Maannamut misilittakkat takutippaat systemisk-teori aamma narrativ-terapi tunngaviusumik 14
katsorsaanermi tulluartuusut. Periutsimmi taakkua, kalaallinut ataqatigiittuusimavoq, misilittakkanillu katersuinermi kingunilimmillu katsorsaanermi tunngaviusumik tulleriiaanikkut tulluartuullutik. Ataqatigiissumillu paasisat suut katersornissaannut sorliit kissaatigineqarnersut, suliap nammassineranit kingorna qanoq naliliiffigineqassanersoq qaqugulu pissanersoq qulakkiigassaavoq. Tulleriissumik pilersaarusiornikkut periuseq, katsorsaariaaseq, nalileeriaaseq taamatuttaarlu ilisimasanik suliaqartoqassaaq. Meeqqanut angalaqatigiit ilaqutariinnut sullissiviup suliaanut atatillugu assigiinngitsunik arlalinnik suliaqarsinnaanissaa takorloorneqarsinnaavoq. Siullertut pilertortumik pisoqartillugu upalungaarsimasussanik pisariaqartitsisoqarpoq. Tassani angalaqatigiit meeqqanik sullissinermi anguniakkanik tikkussisinnaapput ilaqutariinnullu sullissivinni sulianik ikorfartuisinnaapput. Saaffiup ilaqutariinnut sullissiviit pisinnaasaannut neqeroorutaannillu immikkuut ilisimasaqarnera tassani iluaqutaalluarsinnaavoq, neqeroorut sumiiffiup iliuuserisartagaannut naleqqussarneqarsinnaammat. Aappaattut ilaqutariinnut sullissivinni angalaqatigiit piginnaanngorsaaviginninnermut ikorfartueqataasinnaapput. Sumiiffinni ilaanni meeqqanik katsorsaanissaq annertuumik pisariaqartinneqarpoq. Uani periuseq alla takorloorneqarpoq, tassanilu angalaqatigiit sivisunermik illoqarfimmi pineqartumi katsorsaassallutik. Meeqqat immikkut misikkarissuupput, angalaqatigiillu sivisunermik illoqarfimmiinnissaat katsorsaanerup nukittornissaanut tunngatillugu iluaqutaasinnaavoq. Tassani angalaqatigiit ilaqutariinnut sullissivimmi sulianut ikorfartueqataasinnaapput, ataqatigiissumillu katsorsaariaaseqarnermut aallarneeqataasinnaallutik. Angalaqatigiit ikiortigalugit ilaqutarinnut sullissivinni sulisunit aqunneqartunik eqimattanik immikkut akisussaaffilinnik pilersitsisoqarsinnaavoq, taamaalillunilu suliap aallartisarnissaa nassuiaasiornikkut, meeqqallu angajoqqaavinik oqaloqatiginninnerit aallartisarneri qulakkeerneqassallutik. Pingajuattut angalaqatigiit suleqatigiittut illoqarfiup ilaqutariinnut sullissiviani upalungaarsimasunik ilinniartitsisutut pilersitsisutullu atorfeqassapput. Uani Ikiorsissutaasinnaasunik piginnaanngorsaataasinnaasunillu katalogiliarineqarnikoq immikkut eqqarsaatigineqarpoq. Angalaqatigiit suliassaata ilaannai pilersaarusiarinqarsinnaanerat ataqatigiissaarneqarsinnaanerallu eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq. Piffissap ilaanni pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik pinasuartumik pisoqartassaaq aamma. Meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsaanerup pitsanngorsaaviginissaanut QS-ip anguniagaanut angalaqatigiit ikorfartueqataasinnaapput tapersersuillutillu. Meeqqanut sullissiniarlutik angalaqatigiit suliaanni modeli suleriuserluunniit ataani ilusilersorneqarsimasoq ilitsersuutitut atorneqarsinnaavoq. 15
Aallarnisarnermi attaveqarneq piareersaasionerlu Ataatsimeeqateqar nikkut paasissutissiineq Oqaloqatigiinnerit peqqissartinnerillu Meeqqat, angajoqqaat/akisussaati taasoq sullissisorlu aallarniutaasumik naapeqatiginerat Pikkorissaanerit Attaveqaqatigiinnik pilersitsineq Ammasumik siunnersuineq Tunngaviusumik nalilerneqarpoq, tikeraarnerit ullunik 14-ninik sivisussuseqartariaqartut, qaammatillu marlukkaarlutik pisassallutik. 1. AALLARNISARNERMI ATTAVEQARNEQ PIAREERSAASIORNERLU Illoqarfimmut orninnialersaakkamut sullissisartunut/atorfilittanut attuumassulinnut attaveqareerneq. Kommunep ingerlatsivianut ilaqutariinnillu sullissivimmut attaveqarfeqarneq. Angalaqatigiit illoqarfimmut tikitsinnagit, inuit attuumassutillit attaveqarfigisimasat: a. Meeqqat kinguaassiutitigut atornerlugaasimasut kikkuuneri nalunaarsoreersimassavaat. b. Angajoqqaanik/oqartussaasuniik akuersissutinik pissarsiniareersimassaapput. 2. ATAATSIMEEQATEQARNIKKUT PAASISSUTISSIINEQ Angalaqatigiit tikitsinnagit, inunnik illoqarfimmi suliamut attuumassutilinnik ataatsimeeqateqarnisssaq pilersaarusioreersimassaaq. Aallaavittut ataatsimiinnerusinnaavoq ammasoq sulisunut tamanut, meeqqanik inuusuttunillu ulluinnarni sullissisunik, soorlu makkuusinnaapput: politiit, meeqqeriviit, ornittakkat, angajoqqaarsiat, paaqqinnittarfiit il.il. Ataatsimiinnermi malitassamiissapput, angalaqatigiit sunik neqerooruteqarnersut, inulerinikkut, pikkorissaanikkut il.il. Angalatitat sammititassaannik naliginnaasuniik qanorlu pisoqarnissaanik ilimasuutinut. Ataatsimiinnermi tassani Saaffiup pikkorissaanikkut ingerlassinnaasai qimerloorneqarluarsinnaapput, oqaluuseralugulunsoorliit piffimmi tassani ingerlatissallugit tulluartuunerunersut suullu imminnut akilersinnaanerussanersut. Ilanngullugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiarineqarsinnaasut ilisaritiutigalugit oqaluuseritinneqarsinnaapput 16
piareersaasiorlugit piffimmilu qanoq piviusunngortinniarneqarsinnaanersut ilanngullugu oqaluuseritillugu. 3. ATTAVEQAQATIGIINNIK PILERSITSINEQ Paasissutissiinertalimmik ataatsimiisitsinermi inunnik meeqqanik inuusuttunillu sullissisunik oqartussaasunik aaliangersaanissanullu pisinnaatitaasunik attaveqaqatigiinnik pilersitsisoqarsinnaavoq. Sulianik ingerlatsinermi taamaattumik peqarnissaq pisariaqarpoq, naapeqatigiilluni oqaloqatigiiffiusinnaasumik. 4. AMMASUMIK SIUNNERSUINEQ Illoqarfimmi tamanut siunnersuisarfiusinnaasumik pilersitsineq, angajoqqaat, angajoqqaarsiat sullissisullu attuumasut immikkut takorloorlugit. Tassani toqqaannartumik kinguaassiutitigut atornerlugaasimaneq pillugu apeqquteqartoqarsinnaanngorlugu. Siunnersorneqarsinnaanermik neqeroorut illoqarfimmi nivinngaavinnut nivinngaanikkut allakkanillu agguaassinikkut kalerriunneqarsinnaavoq. Ilaqutariit ornittagaanni ingerlanneqarsinnaavoq imaluunniit illoqarfikkaartumik periarfissanik atuinikkut. 5. SULLISSISUNIK TAMANIK PIKKORISSAANEQ Piffimmi pisariaqartitat aallaavigalugit pikkorissaatitsisoqarsinnaavoq. Peqataasut nalaassimasamik arlaannik piviusumi pisimasumik eqqartugassaminnik piareersimatitaqarsinnaapput, pikkorissartinneqarnerup iluani attuumassutilimmik. 6. AALLARNIINEQ (peqataasussat) Meeqqat akuersissummik pissarsiaqaataasimasut sullillugit aallarnisaavigineqarsinnaapput, ataatsimeeqatiginerisigut. Aallaavittut meeraq, angajoqqaat/angajoqqaarsiat, inunnillu sullissisuat peqataasinnaapput. Ataatsimeeqatiginnerini nassuiaanneqassapput suut periarfissarigaat, inuttut passunneqarnissaminni tamannalu qanoq ingerlariaaseqarumaartoq kiisalu piffissami qanoq annertutigisumi ingerlajumaartoq. Pingaaruteqarpoq taassallugu eqqartukkanut tamanut nipangersimasussaatitaaneq atuummat, angajoqqaanut aamma ilanngullugu oqaatigineqassaaq oqarasuaatikkut Saaffimmiik tapersersorneqarsinnaanermik periarfissaqartoq. 7. OQALOQATEQARTARNERIT INUTTULLU SULIARINEQARNERIT Inuttut suliarineqarneq aallarnerneqassaaq piffissalersukkamik. 17
Anguniagassat pingaarnerit: 2016 naatinnagu ilaqutariit ornittagaanni sullissisut ikorfartorniarlugit angalasartussanik pilersitsisoqarsimassaaq, meeqqat kinguaassiutitgut atornerlugaasimasut ikiorsersorniarlugit. Taakkulu pilersinneqartussat 2017 naatinnagu illoqarfinni sisamani passusereersimassapput eqqugaasimasunik. Anguniakkatut tullinnguussat: 2016 naatinnagu nunaqarfiit illoqarfiillu avinngarusimasumiittut ilaqutariit ornittagaannik peqanngitsut, qanoq tapersersorneqarsinnaanersut pilersaarusiuunneqareersimassapput. 5.5 Ilisimalikkanik katersaateqarneq, ingerlatitseqqiisarneq nukissanillu aallerfiusinnaasut Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlugaasarsimasunik sullissilluartoqassappat apeqqutaasorujussuusussaavoq, misilittakkanik ataasiakkaanik ilinniarfigisinnaasanik katersaateqalersimanissaq, ingammik ilaqutariinnut sullissivimmut orniguttartutigut misilittakkaniik. Apeqqutaasorujussuussaaq, Saaffiup ingerlaavartumik, pisariaqartitanik takunnissinnaallunilu matussusiisinnaanermigut takutitsilluartarnissaa suliarinnilluarsinnaanermigut. Tamanna piviusunngussappat pisariaqarpoq nalilersuiuartarnissaq inuiaqatigiinni sunik pisariaqartitsisoqarnersoq kiisalu Saaffiup inulerinikkut neqeroorutai taakkunannga matussusiisinnaanersut. Tamakkulu naammassineqassappata oqaloqatigiittuartarnissaq, ataqatigiissaarisarnissaq ilisimasanillu avitseqateqartuartarnissaq pisariaqarluinnarput. Suliassaq marloqiusaavoq, aqulluakkamik katersuisoqartussaavoq, inulerinermi iliuutsinik iluatsittuniik inernernik. Ilaqutariit ornittagaanniik, angalasuniik, sullissinerullu iluani ilisimalikkanik katersinikkut. Aappaattut nalilersuutinik apuussinissaq. Saaffik katersuiffiusariaqarpoq ilaqutariit ornittagaannut Iluatsilluarnerpaanik ingerlatitseqqiisartussatut. Siunissamut pilersaarusiatigut piviusorpalaarunanngilaq Saaffimmi nukiit piusut naammassinnaanissaat. Meeqqanik angalallutik sullissisartussanik tassungalu tunngasunik suliassaalerumaartussanik aallussisuusussanik pilersitsisoqaqqaartariaqassaaq pingaarnertut. Tamanna Saaffimmi sulianik aqutsinikkut nalunaarsuinikkullu ingerlaavartumik suliakkinneqarnermik malitseqartussassammat. Siunissami suliassat aningaasaqarnikkut ingerlassallu pilersaarusiukkamik ingerlalluassappata imminut akilersinnaalluarpoq immikkut ittumik pilersaarusiukkamik naatsorsuutitigullu aningaasaqarnikkut inatsimmut QS kiisalu Saaffik ikkutereertaleraanni. Tamanna pissaaq sullissineq ersarissarlugu aningaasaqarnikkullu inatsimmi tulleriissaarinikkut avataaniik sullisserusussinnaasunut ersarissarniarlugu. 18
Suliassat pingaarnerit: Ukiumoortumik nalunaarsuisoqartassaaq ilaqutariit ornittagaanni suliatigut angusanik, misilittakkanik katersuiffittut, ingerlatitseqqiisartussatullu sinaakkusiinikkut katersaateqalernikkullu. Anguniakkatut tullinnguussat: Ukiumut pingasussoriarluni ilaqutariit ornittagaannut nutaarsiassanik nassiussuisalerneq, Ilaqutariit ornittagaanni Saaffimmilu misilittakkanik imalinnik. Nunalu tamakkerlugu pilersaarusianik takussutissiinertalinnik. 19
6.0 Ikorfartuisartussat Saaffiup suliassai pingaarnerit siunissami sukarsuarnut marlunnut avinneqarsinnaassapput, imminnut ikorfartuuttut. Sukarsuaq siulleq pilersinneqassaaq, sivisuumik piffissalikkamik suliamik naammassiniaasarnissamik siunertalerlugu, Ilaqutariit ornittagaanni, meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunik sullissinermi ikorfartuisuusussat. Suliaq tamanna kivinneqassaaq piginnaanngorsaataasinnaasunik ikiorsiissutaasinnaasunillu qinigassatigut katalogilianik pilersitanik aallaavilikkamik. Sullissineq siullertut ilaqutariit ornittagaanni ingerlanneqartarpat takorloorneqarpoq imminut akilersinnaanerullunilu sunniutaa annerussasoq. Sukarsuup aappaani ukkatarineqassapput piffissami sivikitsumi ikiorsiissutaasartussat kiisalu pinartumillu suliassat aallunneqartarnissaat. Uani sullinneqapallattassapput meeqqat ilaqutariit ornittagaat aqqutigalugu kinguaassiutitigut atornerlugaasimanertik pissutigalugu ikiorserneqapallattariallit. Taamaattoqarnerani pilersinneqartussat ikorfartuisartussat angalatitat upajasassapput piffinnut ikiuutaajartornermikkut. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornerit Ilaqutariinnut sullissivinni nukinnik neqeroorutissanillu piareersaasiornerit Meeqqanik sullissiartorlutik angalasartussanik pilersitsiniarneq Ilisimalikkanik katersuineq ingerlatitseqqiinerlu Ikiorsiissutaasinnaasunik piginnaanngorsaataasinnaa sunillu katalogiliorneq Qulaani tumaasat iluiniittut tassaassapput Saaffiup suliarusartagassaanik takusutissat, suleqatigiinnissasmik isumaqatigiissusiatigut tunngaviligaasussat, ingerlaavartumillu ilaqutariit ornittagaanni nukinnik piusunik piginnaassutsikkullu pigisatigut paasissutissiiuartarnikkut iluaqusersugaasussat. Taamaasinitsigut imaanngilaq Saaffimmi suliassat allanik ilaartorneqarsinnaajunnaartut 20
ineriartortitsisoqarsinnaajunnaartorlu. Ataani nanginnerani takusinnaavarsi Saaffiup suliarisartagassaatut sinaakkusiussat kiisalu naammasisinnaajumaaraat naatsorsuutigineqarluni. 7.0 Siunissami Saaffimmi suliarisalertalersaakkat Saaffiup suliai angusaqaataareersimalerpata, kiisalu meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunik suliniuteqarnermigut pitsaassusilikkamik siuariaateqarsimalerpata, arlalitsigut Saaffimmi sammitinneqarsinnaasunik katalogimut ilanngusseqqittoqartuartarsinnaavoq ilaartuilluni siunissami suli suliniuteqaqqillutik soorlu makkuninnga: a. Avinngarusimasuni ilaqutariit ornittagaannik soqanngitsunukarlutik ikiiutaasalerlutik pisariaqartitsiffinni. b. Sullittakkaminnik ilasinnaanissartik eqqarsaasersuutigilluarsinnaavaat, soorlu qimarnguiit, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit, angajoqqaarsiaasartut, sunngiffimmi paaqqinnittarfiit il.il. c. Meeqqat meeraqatiminnik atornerluisartut annertusisamik sullittalersinnaavaat. Immikkut ilisimasalinnik aggersaanermikkut tamanna aallarnisarsinnaavaat tamakkulu suliaqartittarsinnaallugit. d. Meeqqanik innarluutilinnik kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimasunik sullissinertik annertusaavigisinnaavaat. e. Ilisimalikkanik katersaateqalersinnaapput immikkut immikkoortortaaranngualiorlutik meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlugaasimasunik ilisimasanik katersuiffilerlutik. 21