1992 vp - HE 27. myöntämisestä eräissä tapauksissa. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1992 vp - HE 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta a laiksi asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, olla luotaisiin uusi väliaikainen korkotukilainoitus huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille. Korkotuella tuettaisiin sellaisia velallisia, otka eivät selviydy asuntoluottoensa hoitomenoista luottolaitosten kanssa sovittavilla lyhennysvapailla vuosilla tai muilla ärestelyillä taikka o nykyisin käytettävissä olevilla yhteiskunnan tukikeinoilla. Korkotukea myönnettäisiin valtion talousarviossa päätettävän hyväksyttävien korkotukilainoen enimmäismäärän puitteissa. Korkotukea myönnettäessä on tarkoitus asettaa etusialle ne, oitten taloudellinen asema on kaikkein vaikein. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi laki asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa. Lain tarkoituksena on edistää niin sanottuun kahden asunnon loukkuun outuneitten sekä asuntoluottoen maksuvaikeuksiin outuneitten asuntovelallisten asuntoen ostamista vuokraasunnoiksi. Asuntoen hankkimista lainoitettaisiin ehdoiltaan asuntotuotantolain (247 /66) mukaisilla lainoilla kuitenkin siten, että muun muassa asunnon käyttöön a luovutukseen liittyviä raoituksia olisi lievennetty. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti kun ne on hyväksytty a vahvistettu a olemaan voimassa 30 päivään kesäkuuta 1993. YLEISPERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne Rahamarkkinoiden vapautuminen, reaalisesti korkea korkotaso, asuntoen hintoen voimakas vaihtelu sekä tulotason ennakoimattomat muutokset ovat aiheuttaneet monelle asunnonhankkialle tai -vaihtaalle vaikeita taloudellisia ongelmia. Asuntoen hinnat lähtivät äkilliseen nousuun vuonna 1987. Vuodesta 1986 vuoteen 1989 vanhoen osakehuoneistoen velaton keskihinta nousi lähes kaksinkertaiseksi. Voimakkain asuntoen hinnannousun aanakso kesti vuoden 1988 keväästä vuoden 1989 kevääseen. Asuntoen hintoen nousu katkesi vuoden 1989 toisella nelänneksellä a asuntokauppoen määrä kääntyi samalla laskuun. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen myötä lainoitusosuudet asunnon hankinnan rahoituksesta nousivat korkeiksi. Asunnon hankinta tai vaihto rahoitettiin monessa tapauksessa kokonaan lainarahoituksella. Lainarahoituksen aiheuttamista pääomakustannuksista arvioitiin selvittävän, koska yrkkää taloudellisten näkymien heikkenemistä ei osattu ennakoida. Eniten asunnon vaihtoon liittyviä ongelmia syntyi asuntokaupoissa, otka tehtiin ennen vuotta 1990. Tällöin syntyi pääosa kahden asunnon laukku-tilanteista, kun asuntoen myyntiaat pitenivät a myytävästä asunnosta saatava hinta laski. Myyntiaan pitenemisen vuoksi saatettiin outua ottamaan suuriakin ärestelyluottoa, oitten korkotaso on korkea. Asuntoen hintoen laskun takia saatettiin ar- 320173P

2 1992 vp - HE 27 vioida väärin uuden a vanhan asunnon hinnan välinen rahoitustarve. Taloudellisen tilanteen heikennyttyä ovat uudeksi ylivelkaantuneiden ryhmäksi muodostuneet ne asunnonhankkiat, otka eivät selviä hankkimansa yhden asunnon aiheuttamista velkoen pääomakuluista tulotason pudottua yrkästi esimerkiksi työttömyyden takia. 2. Esitys laiksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntoveiailisille myönnettä västä korkotuesta Lakiehdotuksen tavoitteena on auttaa ylivelkaantuneita asuntovelallisia selviämään taloudellisesti siihen saakka, kunnes heidän taloudellinen tilanteensa paranee tai kunnes oikeusministeriössä valmisteltavana oleva lainsäädäntö luonnollisen henkilön velkaneuvonnasta a velkaärestelystä saadaan sovellettavaksi. Tukea on tarkoitus myöntää sellaisille perheille, oitten taloudelliseen tilanteeseen ei lähitulevaisuudessa ole muutoin odotettavissa parannusta. Korkotuki on tarkoitettu asuntovelallisille, otka eivät selviä asuntolainan tai -lainoen hoitomenoista lyhennysvapaiden vuosien avulla. Myöskin pyrkimyksenä on raata tuen piiriin tulevat perheet siten, että tukea myönnettäisiin vain niille, oiden taloudellinen tilanne ei muilla keinoin ole autettavissa. Tällaisina muina keinoina tulevat kysymykseen esimerkiksi asumistuki tai luottolaitoksen suorittamat rahoitusärestelyt. Ylivelkaantuminen saattaa ohtua kahden asunnon loukkuun outumisesta. Tällöin tukea on tarkoitus myöntää vain niille perheille, otka ovat saaneet toisen asunnoista myytyä. Vain tässä tapauksessa on tiedossa, millaiseksi perheen velkarasitus muodostuu. Toisen ryhmän ylivelkaantuneita muodostavat ne perheet, oilla on suuret asuntolainat a oiden taloudellinen tilanne on ennalta arvaamattomalla tavalla muuttunut yleisen taloudellisen kehityksen ohdosta. Suurin ryhmä tällaisia velallisia lienee työttömyyden takia maksuvaikeuksiin outuneet. Näihin rinnastettavassa tilanteessa voivat olla konkurssiin outuneet yksityisyrittäät tai sellaiset henkilöt, otka ovat ostaneet keskeneräisen asunnon RS-ärestelmän ulkopuolella olevalta konkurssiin outuneelta rakentaalta. Asunnon hankinnan olisi tullut tapahtua hyvissä aoin ennen lain voimaantuloa. Tällä halutaan estää se, että korkotuen saamiseksi ostettaisiin asuntoa. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston päätöksellä aikaraaksi määrätään 1.1.1992. Korkotuen myöntämisen yhteydessä luottolaitoksen lainat tulisi muuttaa pitkäaikaisiksi a niiden korko saisi olla enintään samansuuruinen kuin muissa vastaavaan tarkoitukseen myönnetyissä lainoissa. Muutoinkin korkotuen piiriin hyväksyttävän luotan ehtoen tulisi olla hyväksyttävät. 3. Esitys laiksi asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa Esityksellä pyritään siihen, että kunnat, kuntainliitot a eräät muut yhteisöt ostaisivat kahden asunnon laukussa olevien perheiden asuntoa vuokra-asunnoiksi. Myytävät asunnot ovat useissa tapauksissa suurempia kuin valtion asuntolainalla rakennettavat tai erityisryhmille hankittavat vuokra-asunnot. Tämän vuoksi hankinnan käynnistyminen edellyttää poikkeuksia voimassa olevaan asuntotuotantolakiin. Poikkeukset ehdotetaan tehtäväksi erillisellä lailla, koska kyseessä on vain raoitetun aan voimassa oleva muutos asuntotuotantolakiin. Esityksen tarkoituksena on laaentaa lainoen saaapiiriä, poistaa tai lieventää asukkaiden valintaan a asunnon käyttöön liittyviä raoituksia sekä lyhentää luovutusraoitusten voimassaoloaikaa. Lainoen haku- a myöntämismenettelystä on tarkoitus tehdä mahdollisimman outuisa a oustava. 4. Esityksen valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä a se perustuu pääosin valtioneuvoston kanslian velkatyöryhmän 13 päivänä tammikuuta 1992 antamassa muistiossa tehtyihin ehdotuksiin. 5. Esityksen organisatoriset a henkilöstövaikutukset Lainoen hyväksyminen korkotuen piiriin

1992 vp - HE 27 3 ehdotetaan asuntohallituksen tehtäväksi. Uusia tehtäviä olisivat haku- a myöntämismenettelyn luominen, hakemusten käsittely sekä neuvontaa valvontatehtävät. Esityksen toteuttaminen edellyttäisi lisähenkilöstöä ainakin siksi aaksi, kun hakemuksia käsitellään. Lisähenkilöstö voidaan kuitenkin ärestää hallinnonalan sisäisin henkilöstösiirroin. Valtiokonttorilie tulisi uutena tehtävänä korkohyvityksen maksaminen. Tämän lisäksi valtiokanttorille tulisi varsinkin maksatukseen liittyviä neuvontatehtäviä. Tehtävät voidaan hoitaa nykyisellä henkilöstöllä. Esityksen mukaan kunnat voisivat tarvittaessa ottaa hakemukset vastaan a pyytää täydentämään puutteellisia hakemuksia. Tästä yhdelle kunnalle aiheutuva työmäärä on melko vähäinen. Asuntoen hankinta määräaikaisen lain noalla myönnettävillä lainoilla aiheuttaa lisätehtäviä lähinnä asuntohallitukselle. Lainoen maksatustehtävistä vastaisi valtiokonttori. Uudet tehtävät äänevät niin vähäisiksi, että ne voidaan hoitaa ilman henkilöstön lisäämistä tai organisaatiomuutoksia. 6. Esityksen taloudelliset vaikutukset Velkatyöryhmä on esittänyt arvion, onka mukaan tuhannen ruokakunnan hyväksyminen korkotuen piiriin vaatisi 12,5 miloonan markan määrärahan korkotuen maksamiseen vuonna 1992. Laskelma on tehty olettaen että lainan suuruus on keskimäärin 500 000 markkaa, korkotuen määrä 5 prosenttia lainapääomasta eikä lainaa lyhennetä korkotuen maksuaikana. Jos asuntoa hankitaan esityksen mukaisen lain noalla 300 kappaletta, tarvitaan myöntämisvaltuutta 130 miloonaa markkaa. Rakennuskustannusten a asuntoen hintoen voimakas alentuminen mahdollistaa asuntoen hankinnan lainoittamisen ilman lisäsiirtoa asuntooloen kehittämisrahastoon a ilman lainanottovaltuuden lisäystä. Korkotuen maksaminen on toimeentulotukea korvaavaa oiltakin osin a vähentää siten kuntien toimeentulotukimenoa. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Laki taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta 1. Esityksen mukaan korkotukea myönnettäisiin vain huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle luonnolliselle henkilölle oman asunnon hankinnasta aiheutuneen velan korkomenoihin. Velallisen taloudelliset vaikeudet a korkotuen tarve arvioidaan velallisen a hänen perheensä taloudellisen aseman perusteella. Velka voi olla aiheutunut sellaisen asunnon hankinnasta, oka ei enää ole velallisen omistuksessa. Korkotuen tarkoituksena on parantaa perheen taloudellista asemaa niin, että huolimatta asuntoluottoen hoitomenoista myös kohtuulliseen elatukseen äisi varat. Kohtuullista elatukseen tarvittavaa tasoa arvioitaessa vertailukohtana on tarkoitus käyttää toimeentulotukea myönnettäessä käytettävää toimeentuloon tarvittavaa minimitasoa. Korkotukilainan myöntävänä luottolaitoksena tulisivat kyseeseen talletuspankit, oita ovat liikepankit, säästöpankit, osuuspankit a Postipankki Oy. Lisäksi korkotukilainaksi voitaisiin hyväksyä laina, onka on myöntänyt kiinnitysluottolaitos tai vakuutusyhtiö. Valtion tuen päällekkäisyyden välttämiseksi ei tämän lain mukaista korkohyvitystä voitaisi maksaa, os korkohyvitystä maksettaisiin valtion varoista o muun lain perusteella. Tällöin tulevat kysymykseen asuntosäästöpalkkioärestelmän mukainen korkotuki a maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukainen korkotuki. Lain soveltamispiiriin eivät myöskään kuulu maaseutuelinkeinolain mukaiset luottolaitosten maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myöntämät lainat. 2. Paitsi uusi myönnettävä laina voitaisiin korkotukilainaksi hyväksyä myös aikaisemmin myönnetty laina, oka on myönnetty oman asunnon hankkimiseksi. Myös maksamatta ääneet asuntolainan korot voisivat muodostaa korkotukilainan, olloin näistä on tarpeen muodostaa erillinen velkasuhde. Korkotukea on tarkoitus myöntää vain

4 1992 vp - HE 27 luonnolliselle henkilölle oman asunnon hankinnasta aiheutuneen lainan korkomenoihin. Tukea myönnettäisiin silloin, kun perheen taloudellisen tilanteen vuoksi asuntolainoen hoitomenoista ei kyetä selviytymään eikä taloudellinen tilanne ole muilla tukikeinoilla autettavissa. Korkotukea ei ole tarkoitus myöntää niissä tapauksissa, oissa asia voidaan hoitaa luottolaitoksen a lainan saaan kesken sovittavilla laina-aikaa a lyhennysvapaita vuosia koskevilla ärestelyillä. Luottolaitoksen myöntämä laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi oko kokonaan tai osittain. Koska korkohyvityksen määrä olisi kiinteä, otettaisiin lainansaaan yksilölliset taloudelliset olosuhteet huomioon korkotuen piiriin hyväksyttävän lainan suuruutta määriteltäessä. Korkotukilainalle on tarkoitus valtioneuvoston päätöksellä määrätä sekä enimmäisettä vähimmäissuuruus. Vähimmäissuuruuden määräämisellä on tarkoitus estää korkotuen piiriin pääsy niiltä perheiltä, oiden katsotaan selviytyvän muitten käytettävissä olevien tukimuotoen avulla. Esityksen mukaan korkotukilainaksi hyväksymisen tarkemmista perusteista päätettäisiin valtioneuvoston päätöksellä. 3. Esityksen mukaan luottolaitoksen perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä luottolaitos soveltaa yleisesti samanlaisiin luottoihin. Sen siaan laina-aasta sopiminen äisi luottolaitoksen a velallisen välillä sovittavaksi. 4. Korkotukilainasta maksetaan luottolaitokselle korkohyvitystä valtion varoista. Pykälän 2 momentin säännös vastaa muun muassa luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) vastaavaa säännöstä. Koska korkotukiärestelmä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi, esitetään pykälän 3 momentissa säädettäväksi, että korkohyvitystä voitaisiin maksaa enintään kolmelta vuodelta. 5. Selvyyden vuoksi pykälässä säädettäisiin, että luottolaitos perii lainansaaalta vain korkotukilainan koron a korkotuen välisen erotuksen. Korkohyvityksen luottolaitos velkoisi valtiokonttorilta. 6. Esityksen mukaan asuntohallitus hyväksyisi lainat korkotuen piiriin. Tällöin hakemusten käsittely voisi tapahtua keskitetysti a voitaisiin parhaiten taata hakemuksille yhdenmukainen käsittely. Korkotukilainoen yleisistä ehdoista voitaisiin esityksen mukaan säätää tarvittaessa asetuksella. Tällöin voitaisiin asetuksella säätää esimerkiksi ulkomaan valuutan määräisten lainoen hyväksymisestä korkotukilainoiksi. Korkohyvityksen maksaisi valtiokonttori kuten muissakin asuntotoimen korkotukiärestelmissä. 7. Asuntohallitukselle ehdotetaan annettavaksi valtuus antaa tarkempia määräyksiä a oheita korkotukien hakemismenettelystä. Pykälään ehdotetaan otettavaksi valtuussäännös siitä, että hakemukset voidaan määrätä toimitettavaksi kuntien välityksellä. Hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi kunnat voisivat tarvittaessa ottaa hakemukset vastaan a pyytää lisäselvitykset puutteellisiin hakemuksiin ennen niiden lähettämistä asuntohallituksen ratkaistavaksi. 8. Jos korkotukilaina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin, tulee myös korkohyvityksen maksamisen lakata, osta pykälässä on säännösehdotus. Pykälän 2 momenttiin esitetään otettavaksi säännös sen varalta, että velallisen taloudellinen tilanne paranee olennaisesti korkotukiaikana. Tällä tarkoitetaan sellaista tilannetta, että velallinen kykenee omilla tuloillaan selviytymään asuntolainoensa koroista ilman korkotukea oko kokonaan tai osittain. Näissä tilanteissa lopetettaisiin korkohyvityksen maksaminen oko kokonaan tai osittain asuntohallituksen päätöksellä. Tiedot olennaisista muutoksista saataisiin korkotukilainan saailta a luottolaitoksilta lain 9 a 10 :ien noalla. 9-10. Väärinkäytöstilanteita a valvontaa koskevat pykäläehdotukset vastaavat pääosin muissa vastaavanlaisissa korkotukilaeissa olevia säännöksiä. Pykäläehdotuksissa on otettu huomioon se, että lainan saaan tulee itse ilmoittaa taloudellisen tilanteensa olennaisesta paranemisesta. Valvonta kuuluisi luottolaitoksille a asuntohallitukselle, oka tekee korkotuki päätökset. 11. Yhdenmukaisesti muiden asuntotoimen lakien kanssa esitetään säädettäväksi, että muutoksen hakeminen asuntohallituksen antamaan päätökseen valitusteitse kiellettäisiin. 12. Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

1992 vp - HE 27 5 1.2. Laki asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa 1. Lakiehdotuksen 1 pykälässä on säännös lain soveltamisalasta. Lakia on tarkoitus soveltaa niissä tilanteissa, oissa asunnon myyä on äänyt kahden asunnon loukkuun a tästä on aiheutunut huomattavia taloudellisia vaikeuksia. Tällöin toinen asunnoista voitaisiin ostaa asunto-oloen kehittämisrahaston varoista myönnettävällä hankintalainalla, onka lainaehdot määräytyvät asuntotuotantolain mukaisesti. Esityksen mukaan myyän ei tarvitsisi omistaa yksin asuntoa. Riittäisi, että sen henkilön, onka taloudellinen tilanne on edellä kuvatun mukainen, omistuksessa on kummastakin asunnosta vähintään puolet. Pykälän 2 momentin mukaan lakia voitaisiin soveltaa myös ostettaessa asunto sellaiselta myyältä, oka täyttää säädettäväksi esitetyn väliaikaisen korkotuen myöntämisedellytykset. Tällöin myytävä asunto on perheen ainoa asunto. Näissä tilanteissa on mahdollista, että asunnon myynyt perhe ää asuntoon asumaan vuokralle. On myös mahdollista, että perhe myöhemmin ostaa asunnon itselleen takaisin, kun sen taloudellinen tilanne on parantunut. Tämän tekisi mahdolliseksi se, että asuntoon kohdistuvat luovutusraoitukset säädettäisiin lievemmiksi kuin asuntotuotantolain mukaisessa lainoituksessa eli lainan takaisinmaksaminen vapauttaisi luovutusraoituksista. 2. Lakiehdotuksen mukaan lainaehdot määräytyvät asuntotuotantolain perusteella. Myös lainoen myöntämiseen a hankittuihin asuntoihin kohdistuvat raoitukset olisivat asuntotuotantolain mukaisia niillä poikkeuksilla, oista laissa säädettäisiin. Poikkeukset ohtuvat lain asuntotuotantolaista poikkeavasta tarkoituksesta a siitä, että hankittavat asunnot saattavat poiketa kokonsa a varustetasonsa puolesta asuntotuotantolain noalla lainoitettavista asunnoista. 3. Asuntolainaa voitaisiin esityksen mukaan myöntää asuntotuotantolain 6 :n 1 momentin 7 kohdassa mainituille kunnalle, kuntainliitolle a kunnan tai kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osakeyhtiölle. Tämän lisäksi lainaa voitaisiin esityksen mukaan myöntää muullekin ympäristöministeriön nimeämälle asuntoen vuokraamista haroittavalle yhteisölle kuin vain edellä mainitussa lainkohdassa mainituille erityisryhmille asuntoa vuokraaville yhteisöille. Viimeksi mainittua yhteisöä ei olisi tarpeen nimetä uudelleen lainansaaiksi. Uusina yhteisöinä voisivat kyseeseen tulla esimerkiksi opiskelioille tai nuorille asuntoa hankkivat yhteisöt. Pankkea tai niitten omistamia osakeyhtiöitä ei sitävastoin ole tarkoitus nimetä tällaisiksi yhteisöiksi. Esityksen mukaan lainalla voitaisiin hankkia myös asuntoa, otka ylittävät asuntotuotantolain 4 :n 1 momentissa säädetyn 120 neliömetrin enimmäispinta-alan. Asuntoen tulisi kuitenkin olla asuntotuotantolain 3 :n mukaisesti hankinta- a asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Lainan myöntämisen edellytyksenä ei olisi, että asunto hankitaan asuntohallituksen hyväksymän hankintasuunnitelman mukaisesti, kuten asuntotuotantolain 9 a :n 3 momentissa edellytetään. Myöskään ei edellytetä, että asuntohallitus hyväksyisi rahoitussuunnitelman. Poikkeuksia asuntotuotantolain mukaiseen menettelyyn ehdotetaan siinä tarkoituksessa, että lainoen myöntämismenettelystä saataisiin mahdollisimman oustava a nopea. Menettelyä voitaisiin yksinkertaistaa nykyisestään esimerkiksi siten, että ehdollisen lainapäätöksen voisi saada heti sen älkeen kun luovutuksesta on osapuolten kesken tehty esisopimus tai vastaava alustava sopimus. Esityksen tarkoituksena on ollut helpottaa sellaisten kahden asunnon omistaiksi tahtomattaan ääneiden asemaa, oitten ei voida kohtuudella olettaa pystyneen ennakoimaan tilannetta. Voidaan katsoa, että tällainen tilanne on olemassa sellaisten myyien osalta, otka ovat ostaneet älkimmäiseksi omistukseensa tulleen asunnon ennen vuoden 1991 alkua. Hankinnana tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön osakkeiden sitovan luovutussopimuksen aankohtaa a rakennettavien omakotitaloen osalta rakennustyön alkamisaankohtaa. 4. Lainoitettu asunto voitaisiin luovuttaa a laina siirtää raoitusaikana vain sellaiselle yhteisölle, olle laina voidaan myöntää. Laina voitaisiin irtisanoa, os tapahtuisi asuntotuotantolain tai tämän lain säännösten vastaisia luovutuksia tai os asuntoa käytettäisiin tämän lain vastaisesti. Irtisanomisen aiheuttama lainan takaisinmaksu vapauttaisi samalla raoituksista. 5. Tämän lain noalla lainoitettuun asuntoon ei sovellettaisi asuntotuotantolain 15 a 15 f :n 3 momentin säännöksiä luovutuksen tai luovutushinnan mitättömyydestä a raoitus-

6 1992 vp - HE 27 merkintöen tekemisestä. Raoitusaikana ostaana voi 4 :n 1 momentin mukaisesti olla vain kunnan nimeämä 3 :n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö. Asuntotuotantolain 15 a :n säännöksiä enimmäishinnasta ei sovellettaisi. Lainoitetun asunnon vuokraan sovellettaisiin asuntotuotantolain 15 :stä poiketen mitä huoneenvuokralaissa (653/87) on säädetty. Asuntoa voitaisiin käyttää muidenkin kuin asuntotuotantolain 5 :ssä tarkoitettuen henkilöiden asuntona. Myöskään asuntotuotantolain 15 e :ssä edellytettyä kunnan hyväksymistä asukasvalinnalle ei edellytettäisi. Asuntoa olisi kuitenkin käytettävä vuokra-asuntona. Käyttö- a luovutusraoitusten voimassaoloaan osalta ehdotetaan säädettäväksi asuntotuotantolain 15 f :stä poiketen, että asuntolainan takaisinmaksu vapauttaisi raoituksista. 6. Asuntohallitukselle annettaisiin oikeus antaa tarkempia määräyksiä a oheita lainoen hakumenettelystä. 2. Voimaantulo maan heti kun ne on hyväksytty a vahvistettu. Lakia asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa on tarkoitus soveltaa myös o ennen lain voimaantuloa tehtyihin luovutuksiin, os luovutussopimus on tehty 1 päivänä maaliskuuta 1992 tai sen älkeen. Lait on tarkoitettu määräaikaisiksi siten, että niiden voimassaoloaika päättyisi 30 päivänä kesäkuuta 1993. Lakien voimassaolon päättymisen älkeen niitä kuitenkin vielä sovellettaisiin oiltain osin. Lakia taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta on tarkoitus soveltaa korkotukilainoihin korkotuen maksuaan. Lakia asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisessä eräissä tapauksissa sovellettaisiin vielä lainoihin a hankittuihin asuntoihin laina-aan. Raoituksista voisi vapautua maksamalla lainan takaisin. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset Molemmat lait on tarkoitettu tulemaan voi- 1. Laki taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tässä laissa säädetään luottolaitosten myöntämistä korkotukilainoista, oilla parannetaan huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntovelallisten mahdollisuuksia suoriutua asuntovelkoen hoitomenoista. Luottolaitoksella tarkoitetaan tässä laissa talletuspankkia, kiinnitysluottolaitosta a vakuutusyhtiötä. Tämän lain noalla ei makseta korkohyvitystä lainoista, oista maksetaan korkohyvitystä valtion varoista muun lain noalla. 2 Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä myönnettävä tai aikaisemmin myönnetty asuntolaina sekä laina, oka muodostuu asuntolainan koroista, oita velallinen ei ole kyennyt maksamaan. Korkotukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle oman asunnon hankinnasta aiheutuneen lainan korkomenoihin. Korkotukea ei myönnetä, os lainansaaan, hänen a hänen perheensä tulot a varallisuus huomioon ottaen, voidaan katsoa selviytyvän lainan hoitomenoista. Korkotukea ei myöskään myönnetä, os lainansaaan voidaan katsoa selviytyvän lainan hoitomenoista sopimalla luottolaitoksen kanssa, että lyhennysmaksua ei toistaiseksi eräänny maksettavaksi.

1992 vp - HE 27 7 Edellä 1 momentissa tarkoitettu laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi kokonaan tai osittain. Valtioneuvosto päättää tarkemmin korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista. 3 Luottolaitoksen korkotukilainasta penma korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä kukin luottolaitos yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin. 4 Valtio maksaa luottolaitokselle korkotukilainasta korkohyvitystä. Valtion talousarvion yhteydessä päätetään korkohyvityksen määrästä a hyväksyttävien korkotukilainoen enimmäismäärästä. Korkohyvitystä maksetaan enintään kolmelta vuodelta. 5 Luottolaitos perii korkotukilainan saaalta korkotukilainan koron a korkohyvityksen välisen erotuksen. 6 Asuntohallitus hyväksyy hakemuksesta lainan korkotukilainaksi. Korkotukilainoen yleisistä ehdoista säädetään tarvittaessa asetuksella. Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle. 7 Korkotukilainoen hakemismenettelyä koskevat tarkemmat määräykset a oheet antaa asuntohallitus. Asuntohallitus voi määrätä, että hakemukset toimitetaan kunnan välityksellä. 8 Jos korkotukilaina maksetaan takaisin, korkohyvityksen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksuaankohdasta lukien. Jos lainansaaan taloudellinen tilanne paranee olennaisesti voidaan asuntohallituksen päätöksellä lakkauttaa korkohyvityksen maksaminen tai pienentää sen määrää. 9 Jos korkotukilainan saaa on käyttänyt lainavaroa muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka lainaa hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoa tai salannut korkotukilainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoa taikka ättänyt ilmoittamatta taloudellisen tilanteensa olennaisesta paranemisesta, voidaan korkohyvityksen suorittaminen lakkauttaa. Lainan saaa voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin enintään viisinkertaisena korkohyvitys, onka valtio on lainasta maksanut. 10 Luottolaitoksen a asuntohallituksen on valvottava, että lainavaroen käyttö a korkotuki ovat tämän lain mukaiset. Luottolaitos a korkotukilainan saaa ovat velvollisia antamaan asuntohallitukselle tietoa, otka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain a sen noalla annettuen säännösten a määräysten mukaisesti a lainaehtoa muutoinkin noudatettu. 11 Asuntohallituksen tämän lain a sen noalla annettuen säännösten perusteella antamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. 12 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 13 Tämä laki tulee voimaan patvana kuuta 1992 a on voimassa 30 päivään kesäkuuta 1993, minkä älkeen lakia kuitenkin sovelletaan sen noalla myönnettyihin korkotukilainoihin korkotuen maksuaan. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

8 1992 vp - HE 27 2. Laki asuntotuotantolain mukaisten hankintalainoen myöntämisestä eräissä tapauksissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä asuntotuotantolain (247/66) 6 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua asuntolainoa silloin, kun asunnon myyänä olevan luonnollisen henkilön omistukseen on omaan käyttöön tarkoitetun asunnon vaihtotilanteessa äänyt kaksi asuntoa asunnon myyntivaikeuksien vuoksi a tästä on aiheutunut hänelle huomattavia taloudellisia vaikeuksia. Omistaaksi katsotaan tässä tapauksessa henkilö, olla on omistusoikeus vähintään puoleen kiinteistöstä tai asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Lakia sovelletaan myös niissä tapauksissa, oissa asunnon myyänä on muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, os hänelle myönnetty laina voitaisiin hyväksyä taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta annetussa laissa ( / ) tarkoitetuksi korkotukilainaksi. 2 Tämän lain noalla myönnettävien lainoen lainaehtoihin, lainoen myöntämiseen sekä lainoitettaviin asuntoihin sovelletaan asuntotuotantolakia a sen noalla annettua säännöksiä a määräyksiä, os tässä laissa ei toisin säädetä. 3 Asuntolainaa voidaan myöntää asuntotuotantolain 6 :n 1 momentin 7 kohdassa mainittuen lainansaaien lisäksi myös muulle ympäristöministeriön nimeämälle asuntoen vuokraamista haroittavalle yhteisölle. Myönnettäessä asuntolainoa tämän lain noalla ei sovelleta, mitä asuntotuotantolaissa on säädetty hankittavan asunnon koosta, hankintasuunnitelmasta tai rahoitussuunnitelmasta. Lainan myöntämisen edellytyksenä 1 :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on, että älkimmäinen asunto on hankittu ennen 1 päivää tammikuuta 1991. 4 Kunta voi nimetä tämän lain mukaisesti lainoitetun asunnon luovutuksensaaaksi vain 3 :n 1 momentissa tarkoitetun yhteisön. Valtiokonttori voi siirtää lainan vain tällaiselle yhteisölle. Jos asunto on luovutettu asuntotuotantolain tai tämän lain vastaisesti taikka asuntoa on ryhdytty käyttämään tämän lain vastaisesti, laina voidaan irtisanoa heti takaisin maksettavaksi. 5 Tämän lain mukaiseen asuntoon ei sovelleta asuntotuotantolain säännöksiä luovutushinnasta, luovutuksen tai luovutushinnan mitättömyydestä, raoituksia koskevien merkintöen tekemisestä, asunnosta perittävästä vuokrasta, asukkaiden valinnasta eikä asuntoen käytöstä. Asuntoa on kuitenkin käytettävä vuokra-asuntona. Asuntolainan maksaminen kokonaisuudessaan takaisin vapauttaa asunnon asuntotuotantolain a tämän lain mukaisista asunnon käyttöön a luovutukseen kohdistuvista raoituksista. 6 Asuntohallitus voi antaa tarkempia määräyksiä a oheita lainoen hakumenettelystä. 7 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 8 Tämä laki tulee voimaan patvana kuuta 1992 a on voimassa 30 päivään kesäkuuta 1993, minkä älkeen lakia kuitenkin sovelletaan sen noalla myönnettyihin lainoihin a lainoitettuihin asuntoihin, kunnes laina on kokonaan maksettu takaisin. Tätä lakia voidaan soveltaa ennen lain voi-

1992 vp - HE 27 9 maantuloa tehtyihin luovutuksiin, os luovutussopimus on tehty 1 päivänä maaliskuuta 1992 tai sen älkeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Piro Rusanen 2 320173P