MUSIIKKI HENGELLISYYDEN TUKENA

MUSIIKKI HENGELLISYYDEN TUKENA Heinonen Katri Luode Satu Päättötyö Huhtikuu 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö Helsingin Kirstinkadun yksikkö

PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ JA KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Heinonen Katri Luode Satu Musiikki hengellisyyden tukena Helsinki 2000 50 s. 2 liitettä Päättötyön tarkoituksena oli tutkia, miten musiikki tukee ihmisen hengellisyyttä. Musiikki vaikuttaa meihin vahvasti monilla eri tasoilla. Se on tärkeä tekijä myös kirkon piirissä. Sitä käytetään hengellisyyden tukena ja vahvistajana. Itse asiassa sen merkitys on suurempi kuin usein ajatellaankaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Lutherin ajatukset ja mielipiteet musiikista antoivat tutkimukselle hyvän perustan. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea hengellisen musiikin kanssa työskentelevää muusikkoa ja yhtä gospelyhtyettä. Musiikki tukee ihmisten hengellistä elämää monin eri tavoin. Se koskettaa ihmisen tunne-elämää ja voi tämän vuoksi tulla lähemmäksi kuin sanat. Sanoma sisäistetään musiikin avulla usein paremmin. Musiikki on tärkeä tekijä ihmisten elämässä. Sen vaikutus voi olla hyvin suuri ja siksi sen käytössä tulisi käyttää harkintaa. Musiikilla voi olla myös kielteistä vaikutusta. Yleensä musiikki vaikuttaa kuitenkin myönteisesti ihmiseen. Avainsanat: Musiikki, hengellisyys, kirkko, kokemukset Säilytyspaikka: DIAK/ Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

ABSTRACT Diakonia Polytechnic (Diakonia-ammattikorkeakoulu) Helsinki, Alppikatu Unit, Kirstinkatu Unit AUTHORS: Heinonen, Katri Luode, Satu TITLE: Musiikki hengellisyyden tukena Music as a Support for Spirituality DATE: 17.04.2000 PAGES: 50 APPENDICES: 2 This study centres around music as a support for the spirituality of the individual. Music has a strong effect on the individual at many different levels. This is also evident in the music of the church. Music is used in the spiritual lives of people, and is, in fact, very important part of it. This study is qualitative. The theoretical background for this study was obtained through reading related literature and previous research. The foundation of the study was based on Luther s thoughts and opinions. The data was collected by interviewing three musicians and one gospel band. All of the musicians had connections with either gospel or church music. The results indicate that music does in fact support the individual s spiritual lives in many ways. Music touches people emotionally, comes closer than the spoken word and the message is often more effective when music is used. Also seen was that music plays an important role in people s lives. Conversely, it can be harmful. At the same, it can be very powerful and requires careful consideration when putting into practise. Generally, thought, music has positive influences on the lives of a human being. KEYWORDS: music, spirituality, church, experiences WHERE DEPOSITED: The Alppikatu Unit Library, Dianonia Polytechnic

I SISÄLLYS JOHDANTO 1 1 TUTKIMUKSEN TEOREETTISTA TAUSTAA 2 1.1 Musiikki Raamatussa...2 1.1.1 Vanha testamentti 3 1.1.2 Uusi testamentti.. 3 1.2 Augustinuksen musiikkikäsitys 5 1.2.1 Musiikin merkitys 5 1.2.2 Laulun ja arjen yhteys..5 1.2.3 Musiikin voima ja vaikutukset 6 1.3 Lutherin musiikkikäsitys..7 1.3.1 Musiikki on Luojan lahjaa 7 1.3.2 Sana ja musiikki yhdessä.8 1.3.3 Musiikin voima 9 1.3.4 Laulu ja rukous kantavat evankeliumia..10 1.3.5 Laulu on iloinen asia 11 1.4 Zwinglin ja Calvinin musiikkikäsitys.12 1.5 Musiikin käyttö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.13 1.5.1 Musiikin tehtävät jumalanpalveluksessa....13 1.5.2 Musiikillinen uudistus 13 1.5.3 Kirkon musiikkikasvatus...14 1.6 Musiikin havaitseminen ja kokeminen..14 1.7 Musiikki vaikuttaa fysiologisiin toimintoihimme..15 1.7.1 Vaikutukset aivoihin. 15 1.7.2 Muita fysiologisia vaikutuksia..16 1.8 Musiikin vaikutukset ihmisen mieleen..16 1.8.1 Musiikki koskettaa minuutta. 16 1.8.2 Musiikilla voi saada näkymättömästä näkyvää. 17 1.8.3 Musiikki on aikataidetta 17 1.8.4 Samastumisprosessi musiikissa 18 1.8.5 Musiikissa heijastuvat omat tunteet ja kokemukset..18 1.8.6 Musiikissa sinun ja minun maailmani kohtaavat..18 1.8.7 Musiikin ja leikin välinen yhteys..19

II 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 19 2.1 Tavoitteet. 19 2.2 Tutkimustehtävät.20 3 TUTKIMUSPROSESSI 20 3.1 Tutkimusmenetelmät 20 3.2 Tutkimuskohteet ja aineiston keruu.21 3.3 Aineiston analyysi 21 4 HAASTATTELUT 22 4.1 Haastattelussa gospelyhtye bass n Helen 22 4.1.1 Ajatuksia uskosta ja musiikista.22 4.1.2 Musiikin merkitys yhtyeen jäsenille..23 4.1.3 Musiikki elämäntilanteissa 24 4.1.4 Musiikilla voi olla myös kielteistä vaikutusta...24 4.1.5 Musiikin käyttö vaatii harkintaa 24 4.2 Haastattelussa Pekka Simojoki..25 4.2.1 Musiikin hengellinen merkitys.25 4.2.2 Musiikin henki ja sen vaikutus.26 4.2.3 Musiikin käyttö välineenä 28 4.2.4 Yhteisöllisyys ja viihtyvyys..28 4.2.5 Musiikin mahdollisuudet..30 4.2.6 Musiikin käyttö ja sopivuus eri tilanteisiin...30 4.2.7 Musiikki ja sanat...31 4.2.8 Simojoen tavoitteet ja toiveet musiikin käytössä..32 4.3 Haastattelussa Hannu Vapaavuori.33 4.3.1 Musiikki täydentää sanaa..33 4.3.2 Musiikin historiallinen merkitys 33 4.3.3 Musiikin vaikutukset.34 4.3.4 Musiikki ja ympäristö...35 4.3.5 Musiikin henki...36 4.3.6Vapaavuoren tavoitteet ja toiveet musiikin käytössä.36

III 4.4 Haastattelussa Ursula Vihavainen.38 4.4.1 Ääni vaikuttaa meihin...38 4.4.2 Musiikki on viimeinen tie..38 4.4.3 Musiikki vahvistaa uskon sanomaa...38 4.4.4 Musiikki ja tunteet 39 4.4.5 Musiikki voi antaa turvaa.39 4.4.6 Musiikin vaikutukset 39 4.4.7 Lapsuudessa saadaan musiikilliset eväät..40 4.4.8 Vihavaisen omat tavoitteet ja toiveet musiikin käytössä..40 5 TULOKSET 41 5.1 Musiikki hengellisyyden tukena.41 5.2 Musiikki liikuttaa tunteita..42 5.3 Musiikin käyttö vaatii harkintaa.43 5.4 Musiikin erilaiset vaikutukset 43 5.5 Musiikin henki 44 5.6 Musiikki ja evankeliumi.44 5.7 Jumala ja musiikki..45 5.8 Musiikki kielenä.45 5.9 Musiikki eri elämäntilanteissa 45 6 POHDINTA.46 LÄHTEET LIITTEET 6.1 Omat ajatukset.46 6.2 Tutkimuksen luotettavuus, pätevyys ja eettisyys.47 6.3 Jatkotutkimushaasteet..48

JOHDANTO Tutkimme musiikkia ja sen vaikutuksia ihmisen hengelliseen elämään. Pohdimme, miten se tukee ihmisen hengellisyyttä. Aiheesta on yllättävän vähän tutkimuksia. Musiikkia ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta ei tästä näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on haastateltu eri tyyppisiä musiikin asiantuntijoita, joilla on tietoa ja kokemusta erityisesti hengellisestä musiikista. Musiikki ja hengellisyys -aihe on kiinnostava ja tarjoaa haasteita. Millä tavoin lähestyä näinkin itsestään selvää asiaa kuin musiikkia, jota koko ajan käytetään seurakunnassamme Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi? Voitko ajatella esimerkiksi seurakunnan tilaisuutta ilman musiikkia? Ehkä voit, mutta eikö tuntuisi, että jotain jäisi puuttumaan? Musiikkia on seurakunnassa joka puolella ja selvänä osana. Sillä on oma ehdottoman tärkeä paikkansa. Eikä vain itsetarkoituksena, vaan lahjana meille. Sillä musiikki alkaa siitä, mihin sanat loppuvat (Richard Wagner). Meistä ja muista musiikin ystävistä musiikki on aivan oma, ainutlaatuinen kielensä, joka voi puhutella ja tulla lähemmäksi kuin sanat. Joissakin tilanteissa musiikki saattaa olla ainoa keino saada kontakti ihmiseen. Satu Luode oli syksyllä 1997 työharjoittelussa Tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän kävi diakonin kanssa laitoskäynneillä. Yhteen potilaaseen ei saatu kontaktia siitäkään huolimatta, että diakoni otti häntä kädestä ja jutteli. Tuossa tilanteessa hän ajatteli laulaa diakonin kanssa jonkun laulun. Joulun lähestyessä valittiin tuttu, kaunis joululaulu. Laulun päätyttyä vanhuksen poskelle vierähti kyynel. Ennen pois lähtöä vanhus tarttui käteen ja sanoi: Kiitos. Koskaan ei ole ollut tällaista. Siinä vaiheessa ymmärsi jotain musiikin valtavasta voimasta. Musiikkiin liittyvän aiheen valinta muotoutui Satu Luoteen ollessa keväällä 1998 työharjoittelussa Havurastissa, joka on toiminnallinen päiväkeskus mielenterveysongelmaisille vanhuksille. Siellä pidettiin lauluhetkiä. Vuoroin siellä laulettiin niin sanottuja maallisia lauluja ja vuoroin hengellisiä lauluja. Muutaman kerran hän sai toimia lauluhetken ohjaajana. Asiakkaiden kanssa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja laulujen tiimoilta. Näissäkin tilanteissa musiikin koskettavuus tuli hyvin esiin. Havurastissa käy säännöllisesti musiikkiterapeutti. Hän

2 kertoi mielenkiintoisia asioita musiikin eheyttävästä vaikutuksesta. Pohdittiin, miksi musiikki on niin tärkeää ja mitä vaikkapa mielilaulut kertovat ihmisestä. Mielilaulujen kautta paljastuu varmaankin aika paljon persoonastamme. Ehkä myös jotain kätkettyä. Musiikkiterapeutin mukaan näin on. Katri Heinonen kiinnostui musiikkia käsittelevästä aiheesta. Päätimme toteuttaa tutkimuksen yhteistyönä, sillä aihe vaatii mielestämme keskusteluja ja pohdintaa. Jos työn olisi tehnyt yksin, näkökulma olisi saattanut jäädä suppeaksi. Uskomme tutkimuksemme olevan tärkeä puheenvuoro musiikin merkityksen esilletuojana. Kun kerroimme alustavasti tutkimusaiheestamme, huomasimme sen herättävän paljon kiinnostusta. Monet alkoivat kuin itsestään kertoa suhteestaan musiikkiin ja sen vaikutuksista itseensä, nimenomaan myös hengellisen elämänsä kannalta. Olemme olleet iloisia saamastamme mielenkiinnosta ja rohkaisusta, jota olemme tutkimukseemme liittyen saaneet. Se on kannustanut meitä eteenpäin! Haluamme kiittää erityisesti nuorisotyönohjaajia Juha Heinosta ja Mika Lehtoa. Lisäksi kiitämme teologi Teemu Kortelahtea. Oikein suuri kiitos kuuluu tietysti haastateltavillemme ja ohjaajallemme Stefan Djupsjöbackalle! 1 TUTKIMUKSEN TEOREETTISTA TAUSTAA 1.1 Musiikki Raamatussa Musiikista on useita eri mainintoja Raamatussa. Itse asiassa sille annetaan melko suuri merkitys. Myös musiikin parantava vaikutus tunnettiin jo silloin. Eräs Raamatun kuuluisia kertomuksia on Saulin tapaus. Saulia vaivasi Herran lähettämä paha henki. Musiikista löytyi apu hänenkin tilanteeseensa. Saulin avuksi kutsuttiin Daavid, joka oli taitava kanteleen soittaja. Niin usein kuin Jumalan lähettämä henki tuli Sauliin, otti Daavid kanteleen ja soitti sitä; silloin Saulin oli helpompi ja parempi olla, ja paha henki väistyi hänestä (1.Sam. 16:23).

3 1.1.1 Vanha Testamentti Vanhassa testamentissa on useita esimerkkejä tilanteista, joissa vielä nykyäänkin soitetaan ja lauletaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sadonkorjuu, hääjuhla, voitto vihollisesta ja hautajaiset. (Sariola 1986, 63.) Psalmit ovat kokonainen Vanhan testamentin laulukirja. Ne ovat tutkijoiden mukaan syntyneet temppelin jumalanpalveluselämän piirissä, missä niitä on myös pääasiallisesti laulettu. Psalmeissa puhutaan toistuvasti laulamisesta, soittamisesta, tanssimisesta, ylistämisestä, monenlaisista soittimista jne. Omiksi ryhmikseen voidaan erottaa esim. pyyntö-, valitus-, katumus-, ylistys- ja kiitospsalmit. (Sariola 1986, 85.) Psalmeista näkee hyvin, miten ihmisten murhe ja ahdistus on usein purkautunut musiikin avulla. Toisaalta ihmisten suuren ilon ja riemun näkee niistä yhtä selvästi: Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi. Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa ja turvaavat Herraan (Ps. 40:4). Musiikki kantaa ihmisten viestin Jumalalle (Vapaavuori, julkaisematon). Miltei puolet psalmeista liittyy kuningas Daavidiin, joka ilmaisi tunteitaan soittaen ja laulaen. Mainittakoon myös, että vanhan testamentin profeetat käyttivät musiikkia julistuksensa välineenä. 1.1.2 Uusi testamentti Musiikki on mukana Uuden testamentin puolella esimerkiksi kiitosvirsinä. Tunnetuimpia näistä on varmaankin Marian kiitosvirsi, jossa Maria puhkeaa vuolaaseen ylistykseen, kun on saanut kuulla synnyttävänsä Jumalan pojan. Myös ilmestyskirjassa musiikki on keskeisesti esillä. Se sisältää eskatologisia kuvauksia, kuinka Taivaallisessa voitonjuhlassa ylistetään Jumalaa. Siellä veisataan uutta virttä riemulla. (Sariola 1986, 91-92.) Apostoli Paavali otti musiikin huomioon opetuksissaan. Esimerkkinä näistä kohdista: Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän

4 Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä" (Ef. 5:19-20). Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme (Kol. 3:16-17). Paavali on suorastaan kehottanut kristittyjä laulamaan! Onpa Paavali laulanut itsekin: Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä (Apt. 16:25). Paavali ja Silas siis laulaen ylistivät Jumalaa ollessaan vankilassa ja aiemmin päivällä heidät oli ruoskittu perin pohjin. Paavali kannusti seurakuntaa käyttämään ja arvostamaan Jumalalta saatuja lahjoja, myös musiikin lahjaa: Kuinka siis on, veljet? Kun te tulette yhteen, on jokaisella teistä jotain annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi (1. Kor. 14: 26). Apostoli Paavalilla on ollut merkittävä osuus alkukristillisen jumalanpalveluksen muotoutumisessa sellaiseksi, että siinä käytettiin hengellistä musiikkia. Hänen opetuksensa mukaan seurakunta ilmentää lauluillaan uskoaan ja samalla välittää sanomaa Kristuksesta. Laulamista pidetään Pyhän Hengen armolahjana, joka annetaan seurakunnan käyttöön. (Sariola 1986: 89.) Oskar Söhngen on tehnyt tärkeän havainnon: niissä Raamatunkohdissa, joissa kirjoittajien on ollut ilmaistava sanottavansa kaikkein perimmäisintä ja syvintä, nämä kohdat ovat luonteeltaan hymniä. Silloin musiikillis-runollinen muoto palvelee parhaiten sanoman välittämistä. Tunnetuimpana hymnimäisenä kohtana mainittakoon rakkauden ylistyslaulu ensimmäisen korinttolaiskirjeen 13. luvussa. (Sariola 1986, 91.)

5 1.2 Augustinuksen musiikkikäsitys 1.2.1 Musiikin merkitys Kirkkoisä Augustinus (Aurelius Augustinus 354-430) on todennut, että kristityllä arjen jumalanpalvelus on erityisen tärkeä. Söhngenin mukaan hän on myös korostanut laulun ja rukouksen yhteyttä sanoin: Joka laulaa, rukoilee kaksinkertaisesti (Bis orat, qui cantat) (Sariola 1986, 106). Tämän toteamuksen valossa on hyvä siirtyä tarkastelemaan muita hänen ajatuksiaan musiikista ja laulusta ja niiden yhteyksistä ihmiseen ja hänen elämäänsä. Kuitenkin ensin hieman taustaa, jotta Augustinuksen ajatuksiin voitaisiin pureutua hieman selkeämmin. Alkuseurakunnan ajoilta on Vanhan testamentin psalmit olleet se jumalanpalveluksen muoto, johon on kuulunut musiikillinen yhteys. Psalmit ikään kuin eivät toimineet, ellei niitä laulettu. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että psalmit olisivatkin syntyneet temppelin jumalanpalveluksen yhteydessä, missä niitä ensisijaisesti olisi laulettu ( Sariola 1986, 85). Vanhassa testamentissa musiikki kuului olennaisena osana Jerusalemin temppelin uhrijumalanpalvelukseen. Uhraaminen tapahtui veisuun säestämänä ja soitinmusiikin soidessa (Sariola 1986, 84 ). Lisäksi mainittavaa oli profeettojen tapa käyttää laulua julistuksensa välineenä, joiden mukaan keskeisintä oli, ettei Jumalaa kunnioitettu vain huulilla, vaan myös sydämellä (Jes. 29:13; Aam. 6:3-7; Matt. 15:8; Sariola 1986, 86). 1.2.2 Laulun ja arjen yhteys Musiikin teologiaa historiallisesti tarkasteltaessa kohoaa ennen muita esille kirkkoisä Augustinus (Sariola 1986, 18). Hän painottaa laulamisen ja koko ihmisen välistä yhteyttä. Psalmeja selittäessään hän sanoo:

6 Siis, veljet, ottakaa huomioon laulaessanne: kun ylistätte Jumalaa, tehkää se koko olemuksellanne! Älköön vain ääni laulako, vaan koko elämän on laulettava, tekojen on laulettava! (Sariola 1986,35.) Augustinuksen ajatuksen taustalla on hänen huomionsa ja oivalluksensa siitä, että jumalanpalvelus voi jatkua arjessa, kun ihminen laulaen hoitaa päivän askareitaan. Näin hän kunnioittaa ja ylistää Jumalaa. Augustinus siis näkee myös arjen tekojen eräänlaisena laulamisena. Paina siis mieleesi: Kun laulat hallelujaa, niin ojenna myös nälkää näkevälle leipää, vaateta alaston ja tarjoa muukalaiselle sija luonasi. Ei ole tarkoitus, että vain ääni kaikuu, vaan että myös käsi soi mukana, koska sanan ja teon tulee soida yhdenmukaisesti (Sariola 1986,35.) Musiikin tehtävä on palvella ihmisen rakentumista. Näin tulee myös Augustinuksen ajatus musiikin käyttömerkityksestä toteutetuksi, siis siitä että nälkäinen saa ruokaa ja alaston tulee vaatetetuksi ja, musiikin harjoittaja itsekin tulee työn keskellä lohdutetuksi. 1.2.3 Musiikin voima ja vaikutukset Augustinus käsittelee laulun merkitystä hänen elämässään. Hän pohtii sitä ristiriitaa, minkä laulun sävel hänessä synnyttää. Hän tunnustaa, kuinka hän saattaa löytää nautintoa ja mielihyvää sävelistä, joita Jumalan sanat elävöittävät, mutta toisaalta hän pelkää, että nuo kauniit sävelet, jotka etsivät pääsyä hänen sieluunsa, antavat tunteelle vallan. Sitä hän ei halua, sillä häneen mukaansa tunne tuo mukanaan nautintoa ja se tie vie äkkiä vaaraan. Augustinus peilailee näitä kahta näkökulma toisiinsa. Hän muistelee niitä kyyneleitä, joita vuodatti kuunnellessaan Jumalan seurakunnan lauluja niinä päivinä, joina oli uskoon tullut. Hän hyväksyy sen, että seurakuntalaulu on hyväksyttävää ja, että heikkoa sielua laulun avulla voidaan auttaa kohoamaan hurskaaseen mielialaan. Hän ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että laulun sävel liikuttaa häntä enemmän kuin sen sisältö. Augustinus uskoo tuolloin tehneensä rangaistuksen ansainneen synnin, ja olisi näin ollen mieluummin kuulematta laulua. (Augustinus 1981.) Augustinuksen perusongelma onkin siinä, että laulu itsessään johtaisi pois laulujen tekstistä, mutta toteaa kuitenkin kiitollisena, että juuri laulun kautta niiden sanat itse

7 asiassa valtaavat hänet. Augustinus taistelee tuon ajan jumalanpalvelusmusiikin muuttumisen ristiaallokossa, jolloin laulutapa kovasti oli muuttumassa rikkaammaksi (Sariola 1986, 46). Keskeisin kysymys hänellä onkin, millaiseksi nousee musiikin ja sanojen suhde, ja jos itse sävel nousee kirkkaammaksi, voiko se johtaa siihen, että kuulijan ajatukset johdetaan pois siitä Jumalan sanasta, johon ei ole ollut tarkoitus pyrkiä. 1.3 Lutherin musiikkikäsitys 1.3.1 Musiikki Luojan lahjaa Lutherin (Martin, Martti, Luther 10.11.1483-18.2.1546) käsityksen mukaan musiikki ei ole ihmisen aikaansaannosta vaan Jumalan lahjaa. Blankenburgin mukaan tuohon lahjaan kuuluu Lutherin mielestä musiikin olemus ja toisaalta sen ihmeellinen vaikutus (Sariola 1986, 22). Musiikki on Lutherin mukaan luotu yhdessä muun luomakunnan kanssa. Se ei ole kehittynyt ikään kuin lisäyksenä, vaan on ollut olemassa luomakunnan alusta lähtien. Luther on määritellyt musiikille asteet, jotka hän esittää Wittenbergiläisen kustantajan ja säveltäjän Georg Rhaunin teoksessa "Symphoniae iucundae" 1538. Ensimmäisenä näistä asteista on ääni, joka syntyy, kun sauvalla lyödään ilmaan. Vielä suurempi ihme on elävien olentojen, erityisesti lintujen ylistyslaulu. Siitäkin korkeampi aste on ihmisääni, jossa musiikki yhtyy sanaan. Kaikkein suurimman kruunun muodostaa ihmisen säveltämä ja esittämä musiikki. Tuolloin ihminen Jumalalta saamillaan lahjoilla muovaa ja järjestää luonnon musiikkia. Se kohoaa kaikkien luonnonäänien yläpuolelle. Sitä kuunnellessaan ihminen aavistaa ihmetellen Jumalan absoluuttisen ja täydellisen viisauden (Sariola 1986, 23). Luther onkin siis todennut, että ihminen jatkaa Jumalan työtoverina luomistyötä ja hoitaa hänelle uskottua kulttuuritehtävää. Hän viittaa 1 Moos. 2:15 ( Sariola 1986, 24). Luther liittää musiikin hyvin voimakkaasti Jumalan luomaan aineelliseen todellisuuteen. Hänen mukaansa Jumala on reaalisesti läsnä siellä, missä ihminen ei useasti kuvittele Jumalan edes olevan, nimittäin materiassa ja aineellisessa todellisuudessa. Useastihan

8 Jumalan ajatellaan olevan vain jossain tuolla taivaassa, aineellisen maailman tuolla puolen. Lutherin mukaan Jumala toimii aineellisen todellisuuden välityksellä myös musiikissa. Luther kommentoi: Ei ole epäilystäkään, että musiikkia rakastavissa ihmisissä on aiheita moniin hyviin avuihin, mutta niitä, joita se ei liikuta, luulen voitavan verrata kiviin tai pölkkyihin. Tiedämmehän myös, että musiikki on perkeleelle vastenmielistä ja aivan sietämätöntä (Elämän taistelussa 1946, 264). Edelleen hänen käsitystään musiikin lahjasta voi seurata seuraavasta: Sellaista ihmistä, joka halveksii musiikkia, niin kuin hurmahenget tekevät, en voi sietää. Sillä musiikki on Jumalan lahja eikä ihmisistä. Sepä karkottaa perkeleenkin ja tekee ihmiset iloisiksi. Sitä kuunnellessa unohtuu kaikki viha, haureus, ylpeys ja muut paheet (Elämän taistelussa.1946, 267). Luther kehottaa myös nuorisoa alituisesti totuttaa tähän taiteeseen, sillä siitä hänen toteamuksensa mukaisesti tulee hienoja ja taitavia ihmisiä (Ole turvallisella mielin 1951, 191). Sariola toteaa (1986) musiikin olevan suuri Jumalan lahja, jota on sen arvon mukaisesti vapaalla ja iloisella mielellä käytettävä. 1.3.2 Sana ja musiikki yhdessä Musiikki ei ole Lutherille Jumalan luomislahja vain olemukseltaan, vaan myös vaikutukseltaan (Sariola 1986, 36). Lutherin mukaan musiikilla on vahva eettinen merkitys. Luther oli aikansa modernisti, joka näkyi musiikin saralla siinä, että hän arvosti sellaisten säveltäjien musiikkia, joille oli hyvin tyypillistä irtautua perinteisestä musiikista ja luoda ja muokata musiikkia, joka palveli laulun tekstiä. Lutherin musiikin ymmärtäminenhän perustui sille, että hänelle oli tärkeää puhutun ja lauletun sanan välinen yhteys. Luther on todennut, että musiikki tekee mielen iloiseksi! Luther näkee musiikin välittömän merkityksen ihmisen tunne-elämälle merkittävänä ja todellisena asiana. Hänen mielestään musiikki vaikuttaa elämään parantavalla tavalla todeten seuraavaa: Musiikki hallitsee ja ohjaa inhimillisiä affekteja, jotka puolestaan saavat ihmisen valtaansa ja ohjaavat häntä. Hän jatkaa:

9 Jos haluat tehdä masentuneesta iloisen, röyhkeästä sävyisän ; jos haluat rohkaista epäröivää ja nöyryyttää ylpeää tai tehdä jotain muuta vastaavaa, mikä palvelee siinä paremmin kuin tämä korkea, kallis ja jalo taide? (Sariola 1986, 36). Kurzschenkelin mukaan musiikki on sitä taidokkaampaa, mitä voimakkaammin se koskettaa sisintä (Sariola 1986, 36). Luther uskoo, että teologian ohella vain musiikki pystyy saamaan aikaan rauhaa ja iloista mieltä. Luther antaa siis musiikin vaikutukselle suuren, jopa parantavan ja terapeuttisen arvon, kuten seuraavasta käy ilmi: Musiikki on surulliselle ihmiselle paras virkistys, jonka avulla sydän jälleen rauhoittuu, virkistyy ja ilahtuu. (Ole turvallisella mielin 1951, 190). Sariola kirjoittaa Walter Blankenburgin todenneen, että Lutherilla esiintyy kaksi rinnakkaista käsitepariketjua, joista toinen koskee teologiaa ja toinen musiikkia. (Sariola 1986, 37). Ensimmäisenä tulee sana ymmärrys teologia ja toisena ääni tunne-elämä musiikki. Jos musiikkia ei käytetä sana vain ymmärretään, mutta jos musiikki on mukana sana koskettaa myös tunneelämää. Tämän takia Luther painottaa sen merkitystä ihmisen arkeen kuuluvana merkittävänä asiana. Musiikin vaikutus on hänen mukaansa tervehdyttävä ja vapauttava, ja se vaikuttaa ihmisen sosiaalisiin suhteisiin myönteisesti. 1.3.3 Musiikin voima Kuten aiemmin on jo todettu Lutherin käsitys musiikin alkuperästä oli hyvin voimakkaasti sidoksissa siihen, että hän koki ja näki sen ennen kaikkea Jumalan luomislahjana. Lutherin mielestä ennen kaikkea taidemusiikki oli tämän lahjan suurin ilmentymä, ja useasti musiikista puhuessaan hän tarkoittikin juuri nimenomaan hyvää ja laadullista musiikkia. Sen tähden hän ei voinut käsittää, miten esimerkiksi Augustinus näki musiikista syntyvän ilon syntisenä. Lutherhan ymmärsi musiikin sielua tervehdyttävänä voimanlähteenä silloin, kun sitä oikein käytettiin ja tulos oli hyvää. Hänen mielestään musiikki oli jopa oikein hyvä keino karkottaa paholainen, sillä eihän paholainen voinut sietää luomistyön kunniaksi suoritettua toimintaa. Luther toteaa: Olen myös sitä mieltä, enkä häpeä sitä tunnustaa, ettei teologian jälkeen ole mitään musiikkiin verrattavaa, sitä korkeampaa taidetta. Sillä teologian jälkeen on ainoastaan musiikki sellainen, joka voi tehdä sen, mitä muuten teologia yksin voi saada aikaan, nimittäin antaa lepoa ja iloisen sydämen. Sen tähden ei olekaan ihme, että perkele, joka

10 on kaikkien murheellisten ajatusten ja levottoman metelin aiheuttaja, pakenee melkein yhtä paljon musiikkia ja sen säveleitä kuin Jumalan tuntemisen sanoja. Siksi eivät profeetatkaan ole käyttäneet mitään muuta tietoutta niin runsaasti kuin musiikkia, sillä heillä ei ollut matematiikkaa, ei laskutaitoa, ei tähtitiedettä, vaan musiikki, millä tuoda ilmi teologiansa. Niin että musiikki ja Jumalan tunteminen kuuluvat heillä yhteen heidän julistaessaan totuutta psalmeillaan ja veisuullaan (Elämän taistelussa 1946, 264.) Lisäksi hän ilmoittaa: Tahdon mielelläni nähdä kaikki taiteet, erityisesti musiikin, Hänen palveluksessaan, joka on ne antanut ja luonut (Sariola 1986, 54). Luther ei halua erottaa musiikin eettisyyttä ja esteettisyyttä toisistaan, kuten esimerkiksi Augustinus. Hänelle oli vieras se Augustinuksen ajatus, että musiikin esteettisyys olisi jotenkin Jumalan tahdon vastainen asia. 1.3.4 Laulu ja rukous kantavat evankeliumia Lutherin käsityksen mukaan evankeliumia tulee julistaa siis myös laulamalla. Koska hän näki niin kiinteästi laulamisen ja puhumisen rinnakkaisiksi asioiksi, hänestä oli hyvin luonnollista käyttää niitä molempia evankeliumin julistamisessa. Hän toteaakin: Laulamiseksi kutsun jokaista saarnaa tai julkista tunnustusta, jonka välityksellä Jumalan tekoja, neuvoa, armoa, apua, lohdutusta, voittoa ja pelastusta jne. oikealla tavalla maailmalle ylistetään (Sariola 1986, 114). Luther koki, että Pyhä Henki toimii myös laulun ja laulamisen kautta herättäessään uskoa. Hän sanookin, että laulu itsessään tekee sydämen hiljaiseksi ja vastaanottavaiseksi jumalalliselle sanalle ja totuudelle (Sariola 1986, 115). Luther on kokenut omassa elämässään musiikin vaikutuksen ennen kaikkea luovuuden synnyttämisessä. Hän on nimittäin todennut, että musiikin myötä hän on liikuttunut jopa niin paljon, että on saanut halun saarnata (Elämän taistelussa 1946, 266). Luther liittää rukouksen ja seurakunnan laulun toisiinsa. Ne muodostavat yhdessä seurakunnan tunnusmerkin. Virsilaulu on eräs käytännön esimerkki rukouksen ja laulun läheisestä yhteenkuuluvuudesta (Sariola 1986, 106.) Luther toteaa: Uudeksi lauluksi sanotaan nimittäin sitä, kun laulaen ylistetään pyhää evankeliumia ja kiitetään siitä Jumalaa. Siihen Jumala meitä auttakoon! Amen. Uutta virttä veisaamaan avustavat

11 meitä myös kaikki seuraavassa psalmissa mainitut kielisoittimet, Volf Heinz ja kaikki kristilliset soittajat urkuineen, sinfonioineen ja kaikkine soittimineen sekä kaikki mitä on rakkaassa musiikissa (Matkaevästä 1996, 69). Luther kehottaa tämän kaiken laulun ja soiton kaikuvan riemuisasti kunniaksi Jumalalle Hänen kaikesta armostaan. Viehätysvoimansa on toki musiikillakin, koska sekin on Jumalan ihmeellinen lahja ja luomus, ja etenkin kun koko seurakunta laulaa yhteisesti ja kaikki tapahtuu jalolla hartaudella (Sana ja armo 1946, 207). Hän kuitenkin painottaa, että vaikka musiikki on Jumalan luomislahja, se ei kuitenkaan ole armonväline samalla tavalla kuin sana ja sakramentit (Sariola 1986, 58). 1.3.5 Laulu on iloinen asia Kristillisen uskon peruskysymys on pääsiäisen ihme. Luther kommentoi: Kuka ei tässä laulaisi? Kuka ei riemuitsisi Kristuksen kanssa? Siksi täytyy Kristuksen ylösnousemisen voimaa kuuluttaa psalmein ja soinnukkain lauluin eikä vain kuivin sanoin ja taitamattomalla kielellä (Sariola 1986, 94). Luther uskoo, että silloin, kun vakavasti uskoo, että Jeesus on voittanut kuoleman, on siitä ihmisellä sisäinen pakko iloisesti laulaa ja puhella ja vielä niin, että siitä toiset kuulevat. Muussa tapauksessa Luther uskoo, että ihminen ei kuulu iloiseen Uuteen liittoon, vaan Vanhaan haluttomaan ja ilottomaan liittoon (Sariola 1986, 94). Nuori Luther ajatteli musiikin jakautuvan maalliseen ja hengelliseen. Hän kuitenkin hylkäsi tämän teorian reformatoristen löytöjensä jälkeen (Sariola 1986, 67). Pikemminkin hänen mukaansa ero tuli tehdä hyvän ja huonon musiikin välillä. Hänen mielestään on musiikkia, joka tähtää Jumalan kunniaan ja mielen rekreatioon ja musiikkia, joka saatanallisen voiman avulla särkee ihmismielen. Luther toteaa: Tämä on suurin kaikista Jumalan hyvistä töistä ja voittaa kaikki hänen muut luomistekonsa. Ja kuitenkin me sen niin heikosti uskomme, vaikka siitä meille kertovat ja laulavat enkelit, jotka ovat taivaallisen jumaluusopin pappeja, jotka iloitsivat meidän tähtemme ja joitten laulu on niin ihana sisältäen koko kristillisen uskontomme kaikkineen (Elämän taistelussa 1946, 13).

12 1.4 Zwinglin ja Calvinin musiikkikäsitys Zwinglin (Huldrych, Ulrich, Zwingli 1484-1531) ja Calvinin (Jean Calvin 1509-1564) asenteille on ominaista varauksellisuus. He eivät tunnusta, että Jumala toimii materiassa, aineellisen maailman välityksellä. Näin ollen siitä tulee tavallaan Jumalan kilpailija. Siksi musiikin käyttöä tulee rajoittaa sekä kirkon että yksityisen ihmisen elämässä. (Sariola 1986; 26.) Zwinglin ja Calvinin mielestä ääretön ei mahdu äärelliseen. Siispä myös musiikin suhteen ei heidän mukaansa voi ajatella, että Jumala äärettömänä voisi mahtua äärelliseen musiikkiin. Tässä he eroavat Lutherin kannasta. Lutherhan korosti nimenomaan sitä, että Jumala äärettömänä mahtuu äärelliseen, niin ehtoollisessa kuin musiikissa. Molemmat reformaattorit kieltävät musiikin harjoittamisen jumalanpalveluksessa. Zwingli tosin erottui Calvinista hieman jyrkemmällä kannallaan, mutta periaatteellisesti molempien näkökanta oli kielteinen. Molemmilla oli pelko siitä, että musiikki esteettisyydessään voisi vieroittaa seurakunnan saarnan kuulemiselta. Varsinkin Zwinglille musiikki korostui taiteenmuotona, jolle ei löytynyt sijaa jumalanpalveluksesta. Jumala-suhde ja sen vaaliminen on eri asia kuin musiikki esteettisine tunnekokemuksineen (Sariola 1986, 48). Zwinglin mielestä ainoa koko seurakunnalle kuuluva osuus jumalanpalveluksessa on rukous. Hänen mielestään aito rukous voi kasvaa vain yksityisen uskovan hiljentyessä Jumalan eteen. Jos haluat harjoittaa hartautta, sinun on oltava yksin. Monien mukanaolo vääristää hartauden, toteaa Zwingli. (Sariola 1986, 47.) Näin ollen laulaminen vain lisää suuntautumista pois Jumalasta kohti ulkonaista yhteydenpitoa. Zwingli tosin salli laulamisen ja soittamisen kodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa. Calvin puolestaan salli yksiäänisen psalmilaulun jumalanpalveluksissa, sillä vain se teki oikeutta teksteille. (Sariola 1986, 48). On suuri ero sillä musiikilla, jolla kansa viihdyttää itseään pöydän ääressä verrattuna psalmeihin, joita lauletaan kirkossa Jumalan ja hänen enkeliensä läsnäollessa (Sariola 1986, 68).

13 1.5 Musiikinkäyttö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Luomislahjana ihminen on saanut musiikin kielen, joka tavoittaa mielen syvyydet ja jonka säveliin hän voi pukea ilonsa ja surunsa (Jumalanpalvelusmusiikin mietintö, 1997). Varsinaisia kirkon tuntomerkkejä ovat sana ja sakramentit. Kirkko kuitenkin ilmentää omaa olemustaan myös musiikin välityksellä. Sillä on huomattava osuus kirkossa ja seurakunnan toiminnassa. Alusta alkaen kristityt ovat laulaneet yhteisissä kokoontumisissaan. Mannermaa kiteyttää kirjassaan, että Martti Luther on kutsunut kirkkoa nimellä laulava kirkko, ecclesia cantans. (Sariola 1986, 95). 1.5.1 Musiikin tehtävät jumalanpalveluksessa Alkukirkon ajoista asti musiikki on kuulunut osana kristilliseen jumalanpalvelukseen tehtävänään toisaalta olla seurakunnan rukouksen ja ylistyslaulun ilmaisukeino ja toisaalta rikastuttaa liturgiaa (Iso musiikkitietosanakirja 1978, 436). Musiikki kantaa ihmisille evankeliumin viestiä ja vahvistaa heidän yhteyttään Kristuksen ruumiin jäseninä. Kun kuvataan musiikin ilmenemistä Raamatussa, kuvataan samalla sen tehtävät jumalanpalveluksessa (Vapaavuori, julkaisematon). Koska luterilainen kirkko on sanan kirkko, Raamatun tulkitseminen on jumalanpalvelusmusiikin keskeinen tehtävä. Esimerkiksi virret ovat tärkeitä sanan ja opin välittäjiä. Virret ovat luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin peruspilari. Periaatteessa voidaan ajatella, että musiikki saarnaa siinä missä pappikin. Tietysti on myös tärkeää, että seurakuntalaiset voivat virsiä laulaessaan tuntea osallistumisen iloa ja kokea musiikin kauneutta. (Vapaavuori, julkaisematon.) 1.5.2 Musiikillinen uudistus Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tehtiin musiikillinen uudistus, joka hyväksyttiin tammikuussa 2000. Uudistusprosessi alkoi jo 1980-luvun loppupuolella.

14 Uudistuksen johtavana periaatteena on sisältölähtöisyys eli siinä evankeliumi saa musiikillisen muodon. Se tarkoittaa sitä, että soivan lopputuloksen tulisi todella vastata sisältöä, olla sen aito kuva. Tietysti on otettava huomioon, että samoista lähtökohdista voi syntyä monenlaisia kuvia. Lisäksi tulkitsija tulkitsee teosta aina omista lähtökohdistaan käsin. On hyvä muistaa, että jos soiva muoto on epätyydyttävä, niin lähtökohtana oleva sisältö ei sitä välttämättä ole. Sisältölähtöisyyden rinnalla on kuitenkin lähdettävä liikkeelle aina myös seurakunnasta, jolle julistus suunnataan. Tätä kutsutaan yhteisölähtöisyydeksi. Nämä kaksi lähtökohtaa on hyvä muistaa. (Vapaavuori, julkaisematon.) 1.5.3 Kirkon musiikkikasvatus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkikasvatuksen tavoitteena on auttaa ihmistä ymmärtämään musiikin merkitys kirkossa, kokemaan musiikki tärkeäksi kasvulleen kristittynä ja löytämään musiikillisen ilmaisun mahdollisuuksia. Musiikkikasvatus koskettaa kaikkia seurakunnan työaloja. Lähtökohdat on julkaistu Musiikkikasvatus seurakunnassa -kirjassa. (Rautiainen 1999, 6.) 1.6 Musiikin havaitseminen ja kokeminen Karman mukaan äänten havaitsemiseen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, persoonallisuus, odotukset ja samanaikaiset ärsykkeet. (Ahonen 1997, 49.) Erilaisilla soinnuilla ja äänillä on erilainen värähtelyn taajuus. Musiikki saa aikaan paineen vaihteluja ilmassa. Korvan tärykalvo vastaanottaa nämä värähtelyt ja alkaa liikkua samassa tahdissa. Värähtelyt koetaan soivaksi ääneksi. Esimerkiksi kuuro ei voi kuulla musiikkia, mutta hän voi tuntea sen värähtelyn! (Ahonen 1997, 39-45.) Kuuloaisti on erikoistunut vastaanottamaan sekä käsitteinä miellettävää ärsytystä (sanoja) että heikosti käsitteellistyvää aistiärsytystä. Musiikki sijoittuu näiden

15 välimaastoon. Tuomikosken mukaan se perustuu tarkkoihin merkitysjärjestelmiin, mutta ei ole kuitenkaan niin käsitteellistä kuin esimerkiksi puhe. (Ahonen 1997, 48-49.) Harrer & Harrerin mukaan musiikkiin liittyvät fysiologiset reaktiot ovat yhteydessä seuraaviin tekijöihin: 1. vastaanottajan tila, sukupuoli, ikä ja terveys, 2. emotionaalinen herkkyys, 3. yleinen asennoituminen musiikkiin, 4. musiikin laatu ja sopivuus kuulijan mieltymyksiin, 5. tunnetila (Ahonen 1997, 49). 1.7 Musiikki vaikuttaa fysiologisiin toimintoihimme Musiikki vaikuttaa monien tutkimusten mukaan ihmisen fysiologisiin toimintoihin. Sen vaikutus ihmisen aineenvaihduntaan ja verenpaineeseen on todettu jo 1800-luvulla. Patrici havaitsi sen vaikuttavan aivojen verenkiertoon vilkastuttamalla tai hidastamalla sitä. Uudemmat tutkimukset ovat todenneet musiikin vaikutukset keskushermostosysteemin prosessointiin, vegetatiiviseen hermostoon, hengitykseen, pulssiin ja lihasjännitykseen. (Ahonen 1997, 49-50.) Ei mikään turha väline siis! 1.7.1 Vaikutukset aivoihin Musiikki vaikuttaa molempiin aivopuoliskoihin. Molemmilla aivopuoliskoilla on eroteltavissa omia tehtäviään myös musiikin käsittelyssä. Aivojen oikean puoliskon pääasiallinen tehtävä on saada musiikkikokemuksesta mahdollisimman kokonaisvaltainen kokemus, vasen puolisko analysoi ja järjestää musiikkikokemuksen yksityiskohtia. Oikea puolisko kiinnittää huomiota äänen laatuun ja sen sisältämään tunnetilaan, vasen tarkkailee musiikin muotoa ja rakennetta. Tietoa musiikin vaikutuksista aivoihin on hyvä käyttää hyödyksi, koska musiikin avulla voidaan saada yhteys oikean ja vasemman aivopuoliskon välille, jos näissä on joitakin toimintahäiriöitä. (Ahonen 1997, 52-53.)

16 Aivojen limbinen järjestelmä säätelee Thompsonin mallin mukaan ihmisen muistia ja tunne-elämää. Tämä järjestelmä vaikuttaa siihen, että meillä on tunnesuhde asioihin, jotka muistamme. Musiikki herättää esittäjässään tai kuuntelijassaan tunnekokemuksen tai muuttaa sitä. Musiikki vaikuttaa myös aivojen limbiseen keskukseen. (Ahonen 1997, 53.) 1.7.2 Muita fysiologisia vaikutuksia Musiikin on todettu lisäävän endorfiinien määrää elimistössämme. Se taas vaikuttaa mielialaa kohottavasti. Musiikki vaikuttaa myös kipuaistimukseemme. Se nimittäin vähentää kivun tunnetta. Taustamusiikilla on todistettavasti pystytty merkittävästi vähentämään jännitystä kehon eri osissa ja näin kivun tunnekin lievenee (tietoa voidaan todellakin soveltaa hammaslääkärin vastaanotolla!). Lisäksi musiikilla on vaikutusta muun muassa immuniteettisysteemeihin ja muistitoimintoihin. (Ahonen 1997, 54-55.) Näitä musiikin fysiologisia vaikutuksia lukiessa voi oikeastaan vain pohtia, mihin musiikki ei vaikuttaisi. Sen verran runsas on lista näistä vaikutuksista kehoomme. 1.8 Musiikin vaikutukset ihmisen mieleen Tähän mennessä olemme todenneet musiikin saavan aikaan monenlaisia fysiologisia reaktioita. Musiikki vaikuttaa monin eri tavoin ja monilla eri tasoilla myös ihmisen psyykeen. Musiikin ainutlaatuista apua hyödynnetään esimerkiksi musiikkiterapiassa. Se on terapiaa, jossa musiikin parantavia, terapeuttisia elementtejä käytetään välineenä (Ahonen 1997, 32). 1.8.1 Musiikki koskettaa minuutta Se on sieluuni kirjoitettu, musiikki koskettaa minuutta (Lehtonen, K. & Niemelä, M. 1997, 6). On mielenkiintoista tietää, että musiikin avulla ihminen voi saada yhteyden

17 tiedostamattomaan ja lisätä omien sisäisten prosessiensa ymmärtämistä. Ihminen voi saada tietoisuuteen aiemmin tiedostamattomia tunteitaan ja ristiriitojaan, ja alkaa käsitellä niitä. (Ahonen 1997, 57.) 1.8.2 Musiikki voi saada näkymättömästä näkyvää Leicterin mukaan musiikki on siis tietynlainen sisäisestä ulkoiseksi tulemisen mahdollisuus (Lehtonen, K. & Niemelä M. 1997, 6). Ihmisen sisäiset merkityskokemukset voivat saada ulkoisen, kommunikatiivisen muodon. Niinpä: Musiikkielämyksessä ei ole oleellista vain sen soinnillinen kauneus, vaan se, mikä soinnillisen kutsui esiin, se mitä soinnillinen ilmentää (Lehtonen 1997, 6). Sisällöllisesti musiikki on abstraktia, mutta kuulijalleen tunteenomaisesti usein hyvinkin konkreettista. Säveltäjän teos saa kuulijassa aivan uuden merkityksen. Musiikki tulee ei vain stereoista vaan myös hänestä itsestään, hänen omista tunteistaan ja kokemuksistaan (Ahonen 1997, 58). Musiikki nostaa esiin mielikuvia ja herättää tunteita. Usein kuulee musiikkia sanottavan tunteiden tulkiksi. Joskus ihminen ymmärtää oman tunteensa vasta, kun kuulee sen musiikista. (Ahonen 1997, 57-60.) 1.8.3 Musiikki on aikataidetta Musiikista sanotaan usein myös, että se on aikataidetta, joka virtaa ajassa ja jota ei ajallisesti pystytä vangitsemaan. Monet unohdukseen painuneet tilanteet ja tunteet voidaan musiikin avulla palauttaa mieliimme. (Ahonen 1997, 58.) Sellaista ilmiötä, jossa jokin tietty tai tietyn tyylinen musiikki aina assosioidaan tiettyyn tunnetilaan, kutsutaan hauskasti: kultaseni, ne soittavat meidän lauluamme -ilmiöksi. Sitä käytetään apuna erityisesti vanhusten musiikkiterapiassa, kun yritetään auttaa heitä palauttamaan mieleensä elämänsä tärkeitä tapahtumia ja niihin liittyviä tunteita. (Ahonen 1997, 62.)

18 1.8.4 Samastumisprosessi musiikissa Musiikissa samastuminen on vastaanottamisprosessissa keskeisimpiä käsitteitä, eli se, että teos puhuu kuulijalle sellaisista kokemuksista, jotka tämä myös omassa elämässään tunnistaa (Lehtonen, K. & Niemelä, M. 1997, 7). Musiikkiin samastuminen merkitsee sitä, että kuulija alkaa musiikkia kuunnellessaan ikään kuin automaattisesti etsiä itsestään sitä vastaavaa kokemuksellisuutta. Prosessi on yleensä spontaani ja nopea. Se tapahtuu suhteessa musiikin sisältöön, sanoitukseen ja esittäjään. (Lehtonen, K. & Niemelä, M. 1997, 24.) 1.8.5 Musiikissa heijastuvat omat tunteet ja kokemukset Lehtonen ja Niemelä (1997) kuvailevat musiikin olevan kuin valkokangas, jolle musiikin säveltäjä, sanoittaja, esittäjä tai kuulija voivat heijastaa omia henkilökohtaisia merkityskokemuksiaan yleisessä ja siten riittävän turvallisessa muodossa. Tälle valkokankaalle heijastetaan ihmisen osaan kytkeytyviä kokemuksellisia tapahtumia ulkoisessa muodossa. Siten ne ovat riittävän etäällä ja niitä voidaan tarkastella ilman traumaattisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyvää tuskaa ja ahdistusta. Musiikin avulla vaikeita ja tuskallisia asioita voidaan symbolisesti etäännyttää, nähdä ne kauempaa ja siten vaikeita asioita on helpompi käsitellä. 1.8.6 Musiikissa sinun ja minun maailmani kohtaavat Tilanteessa, jossa musiikkia luodaan ja esitetään, musiikkia harjoittava henkilö etsii itsestään erilaisia merkityskokemuksia ja vivahteita samastumalla musiikin muotoihin ja rakenteisiin. Musiikki on mahdollisten maailmojen kommunikaatiota. Siinä säveltäjä, esittäjä ja yleisö hahmottavat sekä omia että toistensa tunnevireitä, ajatuksia ja intentioita (Lehtonen, K. & Niemelä, M. 1997, 15). Käytännössä ilmiötä voi tarkastella miettiessään konserttia, josta todella piti. Tunnelmaa on luonut juuri tämä maailmojen kohtaaminen, vuorovaikutus säveltäjän, esittäjän ja yleisön välillä.

19 1.8.7 Musiikin ja leikin välinen yhteys Musiikki on myös leikkiä. Siinä on tilaa luovuudelle ja mielikuvitukselle. Musiikki voi ilmentää elämän, olemassaolon ja ihmisen mielen keskeisiä aspekteja sangen monipuolisesti, kuten leikit ja pelitkin. Sen kautta ihminen voi toteuttaa itseään ja elämäänsä, olemassaoloaan. (Kurkela 1997, 57.) Musiikki koskettaa niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisestikin. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 2.1 Tavoitteet Tavoitteemme oli tutkia musiikkia ja sitä, miten se on liitoksissa ihmisen hengelliseen elämään. Aihetta ei ole nimenomaan tästä näkökulmasta tutkittu paljon. Olemme huomanneet, että musiikki liittyy ihmisen hengellisyyden toteuttamiseen. Yleensä siellä, missä on seurakunta koolla, siellä myös lauletaan ja soitetaan. Aloimme pohtia sitä, miten tärkeä ja vaikuttava tekijä se oikeastaan on hengellisessä elämässä. Tietysti musiikkia on kaikkialla ja se liittyy moniin muihinkin asioihin kuin pelkästään hengellisyyteen. Pohdimme myös aiheen rajausta siinä mielessä, että voiko yleensä rajata, mikä kuuluu hengellisyyden vaikutuspiiriin ja mikä ei. Nuorena Martti Luther ajatteli, että musiikkia voi rajata maalliseen ja hengelliseen musiikkiin. Myöhemmin hän huomasi, ettei tällaista rajausta voi tehdä. (Sariola 1986, 67.) Pohdimme myös tätä ajatusta ja halusimme kuulla mielipiteitä asiasta. Tavoitteenamme oli myös herätellä ihmisiä huomaamaan musiikin merkitys. On todettu, että musiikki vaikuttaa ihmiseen hyvin voimakkaasti monilla eri tasoilla. Halusimme ihmisten huomaavan, että musiikkia voi käyttää myös hengellisen elämän hoitamisessa. Toivoisimme herättävämme ihmisten mielenkiintoa hengellistä musiikkia kohtaan yleensä ja huomaavan myös gospelmusiikin arvon sen erityisen luonteen vuoksi.

20 2.2 Tutkimustehtävät Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten musiikki tukee ihmisen hengellisyyttä. Tutkimme myös, voiko musiikin avulla vahvistaa hengellisyyttä ja tuoda sanomaa lähemmäs ihmistä. Tutkimme, miten musiikki palvelee sekä yksittäisen ihmisen että yhteisön hengellistä elämää. 3 TUTKIMUSPROSESSI 3.1 Tutkimusmenetelmät Kyseessä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimme ilmiötä, joten lähestyimme sitä fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimme ihmisten kokemuksia musiikin käytöstä ja pyrimme kuvaamaan niitä. Valitsimme kvalitatiivisen menetelmän siksi, että sen avulla pystymme tutkimaan aihetta laajemmin ja tarkemmin. Fenomenografia on sananmukaisesti ilmiöiden kuvaamista. Se on myös käsitysten tutkimista. Tällä menetelmällä analysoimme aineistoamme. Aloitimme tutkimuksen valmistelun perehtymällä saatavilla olevaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Kävimme myös www-sivuilla perehtymässä ulkomaisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Teimme aiheeseen liittyen alustavaa seurantaa vierailemalla erilaisissa musiikkitilaisuuksissa, erityisesti kristillisissä tapahtumissa. Pohjustimme tutkimuksen aihetta esihaastatteluin. Niiden tarkoitus oli testata varsinaisten haastattelukysymysten toimivuutta. Kokeilimme myös yleensä ihmisten reagointia aiheeseemme ja, kuinka he lähestyivät sitä. Halusimme saada vahvistuksen sille olettamuksellemme, että aihe puhuttelee ihmisiä.

21 3.2 Tutkimuskohteet ja aineiston keruu Tutkimuksemme pohjautui ensisijaisesti haastatteluaineistoon, joka on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Haastateltaviksi valitsimme tärkeitä ja yhteiskunnallisesti tunnettuja kristillisiä vaikuttajia tai henkilöitä, joilla tiesimme olevan paljon sanottavaa aiheesta. Ensisijaisen tärkeää oli, että haastateltavat edustivat mahdollisimman laajaa musiikillista ja samalla seurakunnallista kenttää. He edustivat samalla myös eri ikäryhmiä. Bass n Helen on viiden musiikillisesti lahjakkaan nuoren miehen gospelyhtye. Yhtye aloitti toimintansa vuonna 1992 ja on tällä hetkellä myydyimpiä suomalaisia gospelin esittäjiä. Pekka Simojoki on tullut tunnetuksi muun muassa EXIT yhtyeestä ja tehnyt tunnettuja lauluja esimerkiksi Nuoren seurakunnan veisukirjaan. Hän on vaikuttanut jo pitkän aikaa suomalaisen gospelmusiikin parissa. Hannu Vapaavuori on teologian tohtori. Hän on perehtynyt erityisesti kirkkomusiikkiin. Ursula Vihavainen on Korson seurakunnan kanttori. Tiesimme etukäteen, että hänellä on paljon sanottavaa tästä aiheesta. 3.3 Aineiston analyysi Tutkimuksemme oli fenomenologinen. Aineistonamme olivat haastattelut, jotka analysoimme fenomenografisella menetelmällä. Haastatteluaineistosta nousi esille keskeisiä teemoja, joiden pohjalta teimme johtopäätökset. Laadullisessa tutkimuksessa tulkinta kohdistuu ajatukselliseen kokonaisuuteen eikä ulkoisesti ja mekaanisesti määriteltävään yksikköön. Kun ajatuksista on saatu kokonaisuus, sen pohjalta voi perustellusti tulkita jonkin merkityksen. (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen, Saari 1995, 143.) Tämän jälkeen tutkija luokittelee käsitykset niiden merkitysten perusteella (Syrjälä ym. 1995, 115). Tämä tutkimus käsitteli tutkimusaihetta näistä lähtökohdista käsin.

22 4 HAASTATTELUT 4.1 Haastattelussa gospelyhtye bass n Helen 11.03.2000 Haastattelimme Miika Collianderia, Mikael Lindelliä ja Mikko Oinosta. Yhtyeen jäsenistä Harri ja Olli Helenius eivät olleet paikalla. 4.1.1 Ajatuksia uskosta ja musiikista Gospelmusiikki on poikien mielestä hieno tapa yhdistää oma elämänkatsomus ja musiikki, jota rakastaa sydämensä pohjasta. He haluavat viedä evankeliumia ja sanomaa Jeesuksesta eteenpäin. He kertovat yleisönsä olevan pääosin aika nuorta ja nuorenmielistä. Mikko Oinonen sanoo: Ihmisiä on niin erilaisia, että mä en usko, että liian monella tavalla voi evankeliumia eteenpäin viedä, Pojat kertovat, että on rohkaisevaa kuulla, että heidän musiikkinsa on saanut ihmisiä ajattelemaan elämän suuria kysymyksiä. He ovat saaneet palautetta siitä, että bass n Helenin musiikki on koskettanut ja tukenut kuulijoidensa elämää. Eräs tyttö oli tullut kertomaan, että oli tullut uskoon heidän musiikkinsa välityksellä. Muitakin samantyyppisiä tilanteita he muistavat. Myös eräs entinen saatananpalvoja kertoi, että yhdessä elämänvaiheessaan bass n Helenin musiikki oli ainoa, mikä poisti häneltä pelontunteen. Se oli ylipäänsä ainoata musiikkia, mitä hän pystyi kuuntelemaan. Pojat eivät kuitenkaan ota tällaisista tapauksista kunniaa itselleen: Noi onkin niitä juttuja, mitä Jumala tekee, jota me ei tehdä. Vaikka tottakai myönteinen palaute rohkaisee jatkamaan musiikintekoa. Sitä on mukava kuulla.

23 4.1.2 Musiikin merkitys yhtyeen jäsenille Mitä musiikki sitten pojille merkitsee? Jokainen sanoi hieman eri asioita, vaikka päälinja oli sama. Miika kertoo, ettei oikein osaa vastata, sillä kysymys olisi ollut hiukan sama kuin mitä kaupassakäynti sinulle merkitsee. Tällä hän tarkoittaa, että hän on niin kauan ollut musiikin kanssa tekemisissä, ettei oikein osaa erotella elämää ja musiikkia sinänsä toisistaan. Se on niin suuri osa hänen elämäänsä. Hän kuuntelee sekä maallista että hengellistä musiikkia. Tavallaan mä niinku käsittelen niinku musiikin musiikkina, ihan siis oli se mitä tahansa, oli se gospelmusaa tai ihan mitä tahansa musiikkia, hän sanoo. Miika kuitenkin kokee, että on saanut Jumalalta tehtävän gospelmusiikin kautta. Hän sanoo, että jos ei tekisi gospelmusiikkia, niin jotain puuttuisi hänen elämästään. Mikael sanoo, että hänellä on samoja ajatuksia kuin Miikalla. Mikael kertoo lisäksi musiikin olevan vahvojen tunteiden viestimiskeino. Siinä vellovat vahvat tunteet. Musiikki on erinomainen väline tunteiden esilletuomisessa. Gospelmusiikissa on hänen mukaansa aivan erityinen tunnelataus, mutta on se musiikissa muutenkin. Musiikki merkitsee hänelle eri asioita eri tilanteissa. Asia riippuu siitä, mihin tarkoitukseen tai tarpeeseen sitä kuuntelee tai soittaa. Mikolle musiikki merkitsee järjettömän paljon. Hän sanoo sen merkinneen valtavasti pienestä pitäen. Tällä hetkellä hän työkseenkin äänittää, miksaa ja tuottaa musiikkia. Musiikki on asia, josta hän ei kuulemma saa tarpeekseen. Hän kertoo myös: Jos sä teet asiat niin kuin sä tekisit Herralle, niin et sä voi suodattaa pois sitä Pyhä Henki- faktoria siitä (musiikista), ett vaikka sä soittaisit niinkun mitä tahansa, vaikk sä soitat Katri Helenan bändissä triangelia. Hän kertoi kokemuksestaan yhtyeestä, joka soittaa ns. maallista musiikkia. Sitä kuunnellessaan hänelle tuli todella hyvä olo. Myöhemmin hänelle selvisi, että yhtyeen jäsenet ovat uskovaisia. Se henki, mikä heidän elämässään on, oli tarttunut siihen heidän musiikkiinsa, Mikko kokee. Hän muistuttaa Raamatun kohdasta, jossa sanotaan, että Jumalan henki asuu uskovissa.