Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys
Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm. +358 40 722 6954 juho.korteniemi@bionova.fi www.bionova.fi Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel. +46 922 15641 Gsm. +46 70 319 5641 peter.hagstrom@haparanda.se www.tornedalen.org Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel. +46 922 15643 Gsm. +358 44 703 1331 heikki.aalto@ouka.fi www.bothnianarc.net Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston http://www.norden.org/energi/sk/index.asp?lang=6 energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta http://www.nordicenergy.net/section.cfm?id=1-0&path=2. 2
Käsitteiden määrittely Termit Energia Energia kuvaa kykyä tehdä työtä. Energiaa on olemassa monia erilaisia muotoja, kuten sähköenergiaa, lämpöenergiaa ja kemiallista energiaa. Esimerkiksi tavallisessa takassa polttopuiden tai pelletin sisältämä kemiallinen energia muuttuu paloprosessissa lämpöenergiaksi. Sama tapahtuu vaikkapa öljykattilassa öljylle. Suuremmissa voimalaitoksissa lämpöenergiaa voidaan edelleen muuttaa mekaaniseksi energiaksi ja siitä sähköenergiaksi höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet maakaasu ja kivihiili. ovat uusiutumattomia polttoaineita, kuten öljy, Fossiilisten polttoaineiden varat ovat muodostuneet maapallolle miljoonia vuosia sitten. Suomessa ja Ruotsissa ei juurikaan tuoteta fossiilisia polttoaineita, vaan niitä joudutaan tuomaan mm. Norjasta ja Venäjältä. Uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvat polttoaineet tuotetaan luonnon kiertokulku huomioiden. Mikäli niitä tuotetaan oikein, ne eivät vähennä maapallon energiavarantojen kokonaismäärää. Uusiutuvia polttoaineita ovat mm. puuperäiset polttoaineet ja biokaasu. Turvetta ei ole toistaiseksi määritelty uusiutuvaksi polttoaineeksi. Biopolttoaine Biomassasta koostuva tai valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi turve, metsähake, pelletit biokaasu ja biodiesel. Biopolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikenteen polttoaineena. Biopolttoaineet ovat uusiutuvia turvetta lukuun ottamatta. Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla tasolla myös niiden raaka-aineita tai lopputuotteita Lämpökattila Lämpökattilassa poltetaan biopolttoaineita. Polttoprosessissa lämpö siirtyy veteen joka edelleen lämmittää tiloja esimerkiksi patterien kautta. Kaukolämpökattilalla lämmitetään suurempaa vesimäärää lämpöverkostossa, joka lämmittää useita taloja tai kokonaisia yhdyskuntia. Teollisuudessa lämpökattilalla voidaan tuottaa lämmön (kuuma vesi) lisäksi myös teollisuushöyryä. 3
Voimalaitos Voimalaitoksessa tuotetaan keskitetysti yhteiskunnan tai teollisuuden tarvitsemaa lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksia on lähes kaikissa kaupungeissa ja osassa pienempiäkin keskuksia. Biovoimalaitoksissa poltetaan biopolttoaineita. Lämpöyrittäjyys Termillä tarkoitetaan yleensä yksityisten pienyrittäjien yksin tai yhdessä toteuttamaa yritystoimintaa, jossa joko tuotetaan ja myydään polttoainetta toisen yrityksen omistamalle lämpölaitokselle tai että tämän lisäksi myös operoidaan itse lämpölaitosta ja myydään lämpöä asiakkaille. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa kuvaavana terminä käytetään usein lähilämpöä (närvärme), valmislämpöä (färdig värme) tai pienimuotoista kaukolämpöä (småskalig fjärrvärme). Ruotsissa näitä energiamuotoja tosin toimittavat yleisesti myös mm.kunnalliset energiayritykset pienyrittäjien lisäksi. Megawatti (MW) Tehon yksikkö. 1 MW = 1000 kw. Megawattitunti (MWh) Energiamäärän yksikkö. 1 MWh = 1000 kwh Pelletti Valmistetaan Useimmiten puristamalla sylinterin hienojakoista biomassaa muotoisia halkaisijaltaan kuten sahanpurua. noin 2 senttimetriä ja pituudeltaan muutaman senttimetrin. Briketti Brikettejä valmistetaan pelletin tapaan puristamalla hienojakoista biomassaa. Briketit ovat kuitenkin kooltaan pellettejä suurempia. Metsähake Haketta valmistetaan pilkkomalla lastuiksi esimerkiksi harvennushakkuissa syntynyttä puumassaa, kantoja tai puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. Haketta poltetaan usein turpeen kanssa samoissa lämpökattiloissa. Turve Suoalueilla tuotettava biopolttoaine, jota käytetään polttoaineena alueella yleisesti. Suurissa kohteissa käytetään irtonaista jyrsinturvetta. Pienemmissä kohteissa voidaan käyttää kokoon puristettua palaturvetta. Turpeesta voidaan myös valmistaa pellettejä ja brikettejä. Biokaasu Valmistetaan mädättämällä orgaanisia aineita, kuten ruokajätteitä, lantaa tai kasveja. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, DME ja bioetanoli. Biodiesel on dieseliä vastaava biopolttoaine, jonka kemialliset ominaisuudet ovat sitä 4
lähellä. Dimetyylieetteriä (DME) tuotetaan mustalipeästä ja sitä voidaan käyttää dieselmoottoreissa. Bioetanolia voidaan käyttää bensiiniautoissa alle 5 % seoksina ja erikoisajoneuvoissa suuremmissa määrin. Mustalipeä Metsäteollisuuden sivutuote, jota syntyy selluprosessin sivutuotteena. Yleisesti sitä poltetaan sellutehtaiden yhteydessä voimalaitoksissa ja sen sisältämät kemikaalit kierrätetään takaisin prosessiin. Mustalipeästä voidaan kaasutusprosessin kautta valmistaa DME:tä. Kehittäjäorganisaatioita Centek Centek on Luulajan teknillisen yliopiston, Luulajan kunnan ja Piteån kunnan omistama kehitysyhtiö. Centek mm. koordinoi energia-alan kehitysprojekteja. Chydenius Kokkolan yliopistokeskus, jossa toimivat yhteistyössä n, Vaasan ja Jyväskylän Yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ETC Energitekniskt Centrum i Piteå (ETC) on tutkimus- ja kehityskeskus polttokaasutus- ja biojalostamoteknologioiden alueella. ETC:n taustalla ovat Piteån kaupunki sekä Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto. KPAMK / Centria Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu (KPAMK) antaa sähkö- ja energia-alan koulutusta Ylivieskassa. Koulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö on nimenltään Centria. Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia antaa koulutusta antaa koulutusta ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Lappia osallistuu energia-alan kehittämisprojekteihin. LTU Luulajan teknillinen yliopisto. Tuottaa mm. energiatekniikan alan yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Toimintaa Luulajan lisäksi mm. ssa. METLA Metsäntutkimuslaitos. Tekee puubioenergian tutkimusta. Toimipaikkoja eri puolilla Suomea, selvitysalueella Kannuksessa, Muhoksella ja Kolarissa. OAMK n seudun ammattikorkeakoulu. Opetusta ja kehittämistoimintaa liittyen bioenergia-alaan. 5
Innovation Oy / n Innovation hallinnoi n OSKE:a, eli osaamiskeskusta. OSKE Osaamiskeskusohjelma on määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. ssa on ympäristöalan OSKE. OY n Yliopisto. Erilaista energia-alaan liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa. n lisäksi sivutoimipisteitä useilla paikkakunnilla. 6
Tiivistelmä Perämerenkaarelle ja Tornionlaaksoon on keskittynyt runsaasti bioenergia-alan osaamista ja toimintaa. Alueella toimii kaksi vahvaa osaamista kokoavaa yliopistoa Luulajassa ja ssa sekä lisäksi lukuisia alaa kehittäviä kehittämis- ja neuvontaorganisaatioita sekä koulutuslaitoksia. Alan tutkimuslaitosten, yliopistojen ja koulutuslaitosten ympäristöön on syntynyt runsaasti uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Lisäksi alueella toimii vahvaa perusliiketoimintaa harjoittavia suuryrityksiä ja näiden alihankkijoina tai itsenäisinä yrittäjinä toimivia pienyrityksiä, kaikkiaan noin 300 kappaletta. Tämän lisäksi alueella on noin 100 putkiliikettä tai niiden toimipaikkaa ja runsaasti pienimuotoisesti bioenergiaa tuottavia metsänomistajia ja maanviljelijöitä. Huomioitavaa myös on, että suurin osa alueella tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. Myös sähköntuotannossa ja tulevaisuudessa yhä enemmän liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytetään biopolttoaineita. Vahvaa alueen energiateollisuutta tukee monipuolinen laitevalmistus ja palveluosaaminen. Aluekehittämiselle alueen halkaiseva valtakunnan raja tarjoaa kuitenkin merkittävän haasteen. Jatkossa bioenergia-alan kehityksen kannalta tärkeää olisikin perusliiketoiminnan kehittämisen ja tutkimuksen edistämisen ohella pohjoismaisen yhteistyön lisääminen eri tasoilla. Nykyisin pohjoismaista yhteistyötä tehdään lähinnä yliopistotasolla ja suurten yritysten toimesta. Yliopistotasolla yhteistyö perustuu hyvään kielitaitoon ja kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin, joita osataan käyttää. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja pk-yrityssektorilla tietotaso ja osaaminen molemmista edellä mainituista on heikompaa ja ollaan vakiinnuttu kansallisiin käytäntöihin. Pienillä yrityksillä markkinat ovat usein paikallisia eikä lisämarkkinoita useinkaan etsitä aktiivisesti toisesta maasta potentiaalista huolimatta. Suurten yritysten osalta lähialueen pohjoismainen yhteistyö on luonnollisempaa, koska niiden liiketoiminta, organisaatiot ja konsernirakenteet ovat jo valmiiksi kansainvälisiä. Alueen pienyritysten vähäinen markkinointi muihin pohjoismaihin näkyy esimerkiksi internetsivustoilla, joita pk-yrityksillä on vain harvoin Ruotsin kielellä Suomessa tai päinvastoin. Kehittämisorganisaatioilla puolestaan kansainvälinen kehittäminen alalla on myöskin yliopistoja vähäisempää ja aidosti varsinkin valtioiden rajat ylittäviä hankkeita on vähän. Jatkossa siis alueen bioenergia-alaa, tai laajemmin uusiutuvaa energiaa ja ympäristöalaa tulisi kehittää nykyistä kansainvälisemmäksi lähialueillaan. Kansainvälistä aspektia tulee käytännön liiketoiminnan edistämisen ja investointien houkuttelun lisäksi myös alueen markkinoinnissa. Myös uusien rahoituslähteiden käytön osaamisen lisäämiseksi alueella tulisi tehdä toimenpiteitä, tämä lisäisi alueen mahdollisuuksia tutkimuksessa-, tuotekehityksessä ja elinkeinollisessa kehittämisessä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisissä yhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Jatkossa Pohjois-Kalotin alueella toimintaa voisi koordinoida esimerkiksi kohtalaisen pitkäaikainen energiakaari hanke. Osana selvitystyötä kartoitettiin energia-alan yrityksiä ja kehittäjiä yhteystietoineen. Toimijalista on liitteenä. 7
Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...3 TIIVISTELMÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO...8 1 Johdanto...9 2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso...10 3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen...11 4 Yritystoiminnan jakautuminen...16 4.1 Biopolttoaineiden tuotanto ja jakelu...17 4.1.1 Turve ja puupolttoaineet...17 4.1.2 Biokaasu...20 4.1.3 Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli...21 4.2 Energiantuotanto...22 4.3 Laitteiden ja palvelut...25 4.3.1 Laitevalmistus...26 4.3.2 Laite-edustus, ja huolto...26 4.3.3 Asiantuntijapalvelut...27 5 Bioenergia-ala alueittain...28 5.1 Keski-Pohjanmaa Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä...28 5.2 Ylivieskan seutu kaasutusteknologiaa ja polttoaineita...29 5.3 n ja Raahen seutu energia-alan keskittymä...30 5.4 Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta rajakauppaa myös energia-alalla...30 5.5 Tornionlaakso energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin...31 5.6 Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn yliopistokoulusta ja laitekauppaa...32 5.7 Piteå kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki...33 5.8 bioenergiaan investoiva kunta...33 5.9 Pohjois-Norja bioenergiaa ja öljyä...34 6 Muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehitys alueella...36 7 Yhteenveto ja jatkoehdotus...37 LIITE: BIOENERGIA-ALAN YRITYKSET SEKÄ TUTKIMUSJA KEHITTÄMISORGANISAATIOT...38 8
1 Johdanto Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita. Ala on kuitenkin hajanainen ja varsinkin pienemmät toimijat tunnetaan huonosti. Lisäksi alan kehittäjien ja tutkijoiden välillä tapahtuvia yhteistyömahdollisuuksia voisi olla nykyistä enemmän. Tämän selvityksen avulla bioenergiaalan kehittämistoimia alueella voidaan tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Työn tarkoituksena oli selvittää Bioenergia-alan toimijat ja alan tilanne Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella. Alan toimijoista tuli huomioida niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioidaan koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Toimija-analyysin jälkeen laadittiin analyysi alan bioenergiayritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta ja tilanteesta sekä selvitettiin alan nykyisiä yhteistyömuotoja ja klusterirakenteita. Lisäksi selvitettiin myös meneillään olevia hankkeita ja niiden tilannetta. Tähän raporttiin koottiin analyysi bioenergia-alan tilanteesta alueella sekä jatkoehdotukset. Toimijoiden nimet, sijainti ja yhteystiedot ovat saatavissa liitteenä. 9
2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Selvitysalueena tämän kartoituksen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen että Ruotsin puoleiselta osaltaan. Lisäksi käytiin läpi alan toimintaa Pohjois-Norjassa. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Selvitysalue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Selvityksessä alue jaettiin tarkemman tarkastelun suorittamiseksi pienempiin seutuihin. Selvitysalue, alueen kuntia ja valtakunnan rajat on esitetty kartassa alla. Kuva 1: Selvitysalue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) 10
3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään eri organisaatioissa ja hankkeissa. Yritykset tekevät tuotekehitystä omissa hankkeissaan, mutta myös yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seuraavalla sivulla on esitetty kuva tärkeimmistä julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevistä tahoista alueella. Tutkimustoiminnassa tärkein rooli on alueen yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, vaikkakin esimerkiksi teknillisen alan tutkimuslaitoksilla on myös vahvaa kehittämis- ja tuotekehitystoimintaa akateemisen tutkimustoiminnan lisäksi. Käytännönläheistä kehitystä ja tutkimusta tehdään alempaa koulutustasoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Elinkeinotoiminnan kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa tehdään elinkeinojen kehityksestä vastaavien tahojen toimesta mm. kunnissa, seutukunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa. n seudulla ympäristöalaa laajasti kehittää Innovationin yhteydessä toimiva ympäristöalan osaamiskeskus (OSKE). Yhteistyötä bioenergian edistämiseksi tehdään myös metsänomistajien järjestöjen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa yhteistyötahoja ovat lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja Ruotsissa metsänomistajayritys Norra Skogsägarna. Norjassa vastaavan tyyppinen toimija on Allskog. Erilaisten neuvontapalveluiden tehtävänä puolestaan on paitsi kehittää yritystoimintaa, myös tarjota tietoa tavallisille kansalaisille siitä, kuinka esimerkiksi energiaa voi säästää tai ottaa käyttöön biopolttoaineita. Energianeuvontaa tehdään laajasti Ruotsissa, jossa on jo pidempään vaikuttanut alueellinen energiatoimisto Norrbottens Energikontor AB ja lisäksi on olemassa kuntien energianeuvojien verkosto joka kunnassa. Suomessa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto on vasta perustettu hankerahoituksella METLA:n yhteyteen Muhokselle. Käytännön energianeuvontaa maatiloilla antavat Suomessa lähinnä metsäkeskukset (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset) sekä Pro Agria ja Ruotsissa LRF konsult. 11
Tutkimustoimintaa Kehittämistoimintaa Energianeuvontaa - Norrbottens Energikontor AB -Kuntien energianeuvojat (Ruotsi) - Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto - LRF Konsult - Metsäkeskukset Elinkeinojen kehittämistä - kehitysyhtiöt, kunnat ja seutukunnat - Toimintaryhmät Yliopistot ja Tutkimuslaitokset -LTU - OY - ETC Käytännön tutkimusta - KPAMK/Centria - n AMK - Lappia Erillishankkeet - Highbio - Coe energy - nkaaren uusiutuvan energian yrityskeskus Kuva: Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella, tärkeimpiä toimijoita ja hankkeita Erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttavat erilaiset tahot. Suomessa runsaasti bioenergiahankkeita ovat toteuttaneet mm. metsäkeskukset (metsäbioenergia) ja METLA (Muhoksen ja Kannuksen yksiköt). Myös Pro Agria on toteuttanut energiahankkeita. Ruotsissa vastaavan tyyppisiä hankkeita toteuttaa mm. LRF Konsult. Suomessa metsäkeskusten ja Pro Agrian rooli energia-alalla voi kasvaa, kun valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma Suomessa alkaa todennäköisesti vuoden 2009 puolivälissä. Uudella ohjelmakaudella suurimmat kehittämishankkeet Suomessa ovat nkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus hanke ja vuoden vaihteessa 2009 todennäköisesti alkava Lapin bioenergiaklusteri hanke, joka toimii edelleen sateenvarjona muille alan hankkeille Lapissa (koordinaattori hankkeelle ei toistaiseksi tiedossa). Interreg hankkeista merkittäviä jo rahoitettuja hankkeita ovat puun kaasutukseen perustuva suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen Highbio hanke (OY, Centria, LTU ja ETC) ja lähinnä ruotsalaisten ja.norjalaisten välillä toteutettava Coe Energy hanke (Centek, LTU, VINN AS, Innovation Norway, HIN). Ruotsissa sekä Luulajan teknillinen yliopisto että ETC sekä monet muut toteuttavat lukuisia energia-alan tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alla olevassa taulukossa on esitetty meneillään olevia hankkeita. 12
Taulukko: Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita. Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita Kv-hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit METLA (koordinaattori Juha Nurmi), SLU Umeå, Umeån yliopisto, BioFuel Region, Allskog (metsänomistajayhdistys Norjassa), Norska Ökat uttag av skoglig skogsforskningsinstitutet Skog og biomassa Landskap, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, KeskiPohjanmaan maaseutuopisto ja keskipohjanmaan metsänhoitoyhdistys Kokkolan Yliopistokeskus (koordinaattori Ulf-Peter Granö), Highbio Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu,, ETC Piteå ja Luleå tekniska universitätet VINN AS, Centek (koordinaattori Lars-Åke Isaksson), Innovation COE-Energy Norway, Narvik University College, Luleå University of Technology Hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Pohjois-Pohjanmaan METLA Energiatoimisto Bieonergian saannon selvitys METLA (Rovaniemi ja Joensuu) Uusiutuvan energian yrityskeskus nkaaren seutukunta Toisen sukupolven biodiesel -tehtaan Kemi-Tornion kehittämiskeskus perustamisselvityshanke Enepro n Yliopisto Norrbotten ja LTU, ETC, n Yliopisto, kumppanit Aihepiiri Tärkein rahoittaja Metsäbioenergian ja lämpöyrittäjyyden tutkimus Interreg IV A Botnia-Atlantica Pienen kokoluokan puun kaasutuksen tutkimus Interreg IV A Pohjoinen Energiantuotannon Interreg IV A kehittäminen kylmissä Pohjoinen olosuhteissa Aihepiiri Energiatoimiston käynnistäminen Tutkia bioenergian saatavuutta mm. Kemi-Tornio alueella Bioenergia-alan yritystoiminnan kehittäminen Biodieseltehtaan perustamiseen liittyviä kehittämistöitä Energia-alan tutkimuksen ja koulutuksen profilointi n Yliopistossa Runsaasti erilaista bioenergiatutkimusta Rahoituslähde EAKR EAKR EAKR EAKR EAKR Tutkimusrahoitus Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella perustuu eri tyyppisiin toimijoihin eri alueilla. Yliopistokaupungeissa ssa ja Luulajassa merkittävä osa työstä tehdään nimenomaan yliopistoissa ja näissä kaupungeissa onkin eniten erilaisia teknologioita kehittäviä yrityksiä. Monien korkean teknologian yritysten osaamispohjan on yliopistolähtöistä ja liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa. Luulajassa alan kehittämistoimintaa tehostaa oma energiatekniikan osasto Luulajan teknillisessä yliopistossa, joka tekee sekä alan tutkimusta että antaa opetusta. ssa ei varsinaisesti ole omaa energiatekniikan osastoa, mutta useita tutkimusaloja, joilla on yhteyksiä energiantuotantoon. n yliopistossa on myös parhaillaan menossa Enepro -hanke, jonka tavoitteena on mm. uudistaa energia-alan opetusta ja käynnistää energiaalan tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on koordinoida alan tutkimusta ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. n Yliopisto toimii myös Kokkolassa ja osa hankkeista toteutetaan Kokkolan yksikön johtamina. 13
Ruotsissa hyvin merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa on Piteåssa, jossa on oma energiateknologian tutkimuskeskus (ETC). Piteå on suhtautunut alan kehittämiseen avoimesti ja alue onkin varsinkin alan ammattilaisten keskuudessa erittäin tunnettu jopa Euroopan ja maailman tasolla puuhun perustuvien energiatuotteiden kehityspaikkana. Alueen tunnetuimpia yrityksiä ovat Chemrec AB (mustalipeän kaasutusteknologia) ja Sunpine AB (kehittää mäntyöljybiodieselin valmistusta), molemmat näistä yrityksistä tekevät läheistä yhteistyötä ETC:n ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Piteåån suunnitellaan parhaillaan myös suurta tuulipuistoa. Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ja seuduilla Suomessa korostuvat ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen yhteydessä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö energia-alalla. Ylivieskan ja KemiTornion alueilla alueen kuntayhtymien koulutus- ja tutkimuslaitokset (Centria ja Lappia) ovat yleensä tutkimus- tai kehittämishankkeiden hallinnoijina paikallisten elinkeinoyhtiöiden ja seutukuntien ohella energiahankkeissa. Myös n seudun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan kehittämiseen. Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehitysohjelmia (EU-kehittämisohjelmia) Suomessa omilla alueillaan ja rahoittavat pieniä paikallisia hankkeita myös bioenergia-alalla (esim energiapuun korjuuvälineistö pienyrityksiin). Toimintaryhmistä alueella toimivat Pirityiset ry ja Rieska-LEADER ry KeskiPohjanmaalla ja Ylivieskan seudulla, Nouseva rannikkoseutu ry ja Jomma ry n ja Raahen seudulla, Peräpohjolan kehitys ry Kemin ympäristössä ja Outokaira Tuottamhan ry sekä Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Tornionlaaksossa. Käytännössä yhteistyötä eri maissa olevien tahojen kanssa tehdään erityisesti yliopisto- ja tutkimuslaitostasolla. Yliopistot ovat tottuneet mm. EU-hankkeissa kansainvälisyyteen ja tieteelliseen työhön kuuluvat muutoinkin kansainväliset kontaktit. Lisäksi kielitaito hankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavilla henkilöillä on yleensä hyvä. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja neuvonnassa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Haasteena yhteistyölle kehittämishankkeissa on paitsi rahoituksen jako (usein alue- tai maakohtainen) sekä osittainen kilpailuasetelma Suomen ja Ruotsin ja maiden sisäisten eri seutujen ja myös yritysten välillä. Toisaalta olisi huomioitava alueiden eri osaamistaso eri asioissa, osaamista siirtämällä tai yhteistyöhankkeita tuottamalla erilaisten osaamisen välille lisää hyötyä voitaisiin saada. Myös kielikysymykset voivat aiheuttaa haasteita osalle henkilöistä ja omassa maassa toimiminen koetaan helpommaksi. Elinkeinojen kehittämisen osalta haaste myös on että bioenergia-alan liiketoiminta varsinkin pk-sektorilla on usein paikallista eikä vientiin välttämättä panosteta yrittäjien toimesta. Neuvontahankkeilla osaamista voitaisiin myöskin vaihtaa enemmän, vaikkakin neuvonta tulee suorittaa sitä tarvitsevien äidinkielellä eikä siten vastaavan konkreettiseen yhteistyöhön voida mennä. 14
Huomioiden rajan tuoma vähäinen kulttuuriero ja helppo ylitettävyys, yhteistä energia-alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa voisi olla huomattavasti enemmänkin ja laajemmin. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu yliopistojen väliseen sekä Tornionlaakson kuntien markkinointi- ja kuntapalveluiden yhteistyöhön. Lisäksi suomalaisten välinen yhteistyö Norjaan on melko vähäistä kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisessä käytännön kehittämistyössä ja yritystoiminnassa alueen kehitysorganisaatioilla olisi vielä haasteita ratkottavaksi. 15
4 Yritystoiminnan jakautuminen Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa on hyvin monen eri tyyppistä bioenergia-alan yritystoimintaa. Karkeasti toiminta voidaan jakaa polttoaineiden tuotantoon ja jakeluun sekä energiantuotantoon ja laitevalmistukseen, in ja asennukseen. Lisäksi alueella on mm. alan palveluntuottajia, eli suunnittelijoita ja konsultteja. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin alan yrityksiä eri tahojen antamien tietojen sekä yritysrekistereiden avulla. Alla on esitetty löydettyjen yritysten jakauma sen mukaan, mikä on niiden päätoimiala bioenergiaalalla. On huomioitava että kartoituksessa ei huomioitu energiakasveja viljeleviä yrityksiä (tavalliset maanviljelijät), kuljetusyrittäjiä eikä tavallisia putkiliikkeitä jotka mm. asentavat lämpölaitteita (alueella noin 100 toimipaikkaa). Konsulteista ja suunnittelijoista huomioitiin vain bioenergia-alalle panostaneet yritykset (ei esim. energiansäästökeinoja kartoittavia yrityksiä). On myös hyvin todennäköistä, että osaa kaikkein pienimmistä yrityksistä ei löydetty. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset eri aloilla ovat hyvin eri kokoisia eikä alan työllistävyyttä tai taloudellista merkitystä voi arvioida alla olevien tietojen perusteella. Bioenergia-alan tarkkaa rahallista volyymiä alueella ei voida myöskään tarkasti arvioida, koska tilastotietoa asiasta ei ole saatavissa. Useimpien bioenergia-alalla toimivien yritysten päätoimiala on muu kuin bioenergia, jolloin alan volyymi ja laajuus ei tule kattavasti esiin tilastotiedoissa. Taulukko: Kartoitettujen yritysten jakautuminen alueella Toimiala Biodieselin tuotanto Biokaasun tuotanto Hakkeen tuotanto Energiantuotanto Lämpöyrittäjyys Pelletin tuotanto Pelletin Konsultointi ja suunnittelu Energiapuun korjuu asennus tai Bioenergiahankkeiden rahoitus Yhteensä Yritysten määrä 3 9 26 34 19 5 12 80 50 6 14 42 1 301 16
Yritysten jakautuminen toimialoittain Biodieselin tuotanto Biokaasun tuotanto 0% 3% 14 % 1 % 9% 5% Hakkeen tuotanto Energiantuotanto 11 % 2% Lämpöyrittäjyys Pelletin tuotanto Pelletin 6% 17 % 2% 4% 26 % Konsultointi ja suunnittelu Energiapuun korjuu asennus tai Bioenergiahankkeiden rahoitus Kuva: Bioenergia-alan yritystoiminnan jakautuminen alueella yritysten määrän mukaan. 4.1 Biopolttoaineiden tuotanto ja jakelu 4.1.1 Turve ja puupolttoaineet Turve Alueen tärkein energianlähde erityisesti Suomen puolella on pitkään ollut turve. Turvealalla markkinajohtajia ovat Suomessa Vapo Oy:n ja Ruotsissa Vapon tytäryhtiö Neova AB. n seudulla myös Turveruukki on hyvin merkittävä toimija. Lisäksi muutamissa kunnissa on myös pienempiä paikallisia yrittäjiä mm. Övertorneålla, Ylitorniolla ja Kolarissa. Muutoin paikalliset yrittäjät osallistuvat turvetuotantoon koneurakoinnin ja kuljetusten osalta, sillä mm. Vapo ostaa suuren osan turpeen tuotantourakoista ja kuljetuspalveluista paikallisilta yrittäjiltä. Turvealan toiminta pidemmällä tähtäimellä voi olla osittain uhattuna, koska sitä ei ainakaan toistaiseksi lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mikäli sen käyttö sallitaan liikennepolttoaineiden valmistuksessa, voi sen käyttö alueella kasvaa nopeastikin, sillä Vapo suunnittelee rakentavansa biodieseltehtaan mahdollisesti Kemi-Tornio-alueelle tai Kolari-Pajalaalueelle. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n lupaa käyttää turvetta liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa, asia päätettäneen lopullisesti vuonna 2009. 17
Sivutuotepuu ja metsähake Sivutuotepuuta ja metsähaketta poltettavaksi tuotetaan alueella merkittäviä määriä. Useimmiten biopolttoaineiden hankintakustannukset ovat kuitenkin halvimpia turpeen ja haketetun sivutuotepuun osalta, jolloin metsähaketta käytetään hyvin laajamittaisesti suurissa laitoksissa vain jos päästöoikeuden hinta on hyvin korkea tai turpeen saatavuus on heikko (kuten talvi 2008/9). Turpeen edullisuus onkin jonkin verran hidastanut puuenergia-alan kehitystä varsinkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta turve on välttämätön peruspolttoaine useimmissa suurissa laitoksissa, jota ilman ei myöskään puupolttoaineiden käyttöä voida lisätä. Haketta käytetään eniten pääpolttoaineena pienissä lämpöyrittäjien omistamissa laitoksissa. Sivutuotepuuta (esim kuoret, puru, lastut) syntyy mm. alueen sahoilla, talotehtailla ja puusepänverstaissa ja sitä käytetään polttoaineena useilla alueen voimalaitoksilla tarjonnan mukaan. Tarkkaa hakeketjussa olevien yrittäjien määrää alueella ei ole tiedossa (Energiapuun korjuu, haketus, kuljetukset), heitä on kuitenkin useita kymmeniä. Polttopuut Polttopuita tuotetaan varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa suuressa osassa talouksia on takka. Ruotsissa poltetaan puolestaan usein pellettiä vastaavalla tavalla takassa kuin Suomessa polttopuuta. Polttopuita tuottavat useat yrittäjät sivutyönään tai väliaikaisesti omien metsänhoitotoimien mukaan ja myyvät niitä alueen asukkaille ja matkailijoille. Nykyisin polttopuiden hinta voi paikallisesti varsinkin pienissä erissä myytynä nousta hyvinkin korkeaksi ja tämä on kehittänyt alaa edelleen. Merkittäviä polttopuun myyjiä alueella ovat mm. tmi Veikko Ojala (www.pilkepalvelu.com) Pudasjärvellä, TP Liiteri (www.puuliiteri.fi) Lumijoella ja Norrlands ved (http://www.norrlandsved.com) ssa. Myös Pohjois-Norjassa tuotetaan polttopuita, kuten Nordreisa Asvo AS Nordreisassa (http://www.reisavekst.no/default.asp? nc=3840&id=48). Pelletit Pellettejä tuotetaan mekaanisen metsäteollisuuden (lähinnä sahat) kuivasta sivutuotepuusta puristamalla. Raaka-ainetta pellettitehtaille voidaan myös tuottaa hakettamalla tuorepuuta. Selvitysalueella sijaitsee viisi pellettitehdasta, joista neljä Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa pellettitehtaat sijaitsevat ssa (Bureå Pellets AB ja Kraft AB), Luulajassa (Bioenergi i Luleå AB) ja Pajalassa (Pajala Bioenergi AB). Suomen ainoa pellettitehdas sijaitsee Keminmaalla (Lapin Ekolämpö Oy). Lisäksi lähialueilla sijaitsee muutamia pellettitehtaita, mm. Arvidsjaurissa (Glommers Miljöenergi AB) ja Haapavedellä sekä Kärsämäellä (Vapo Oy). Kraftilla on uutta pellettien tuotantoa myös Storumanissa. Nämä toimijat myös tarjoavat pellettejä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson alueella. Lähiaikoina pellettialalle voi syntyä uusi toimija alueelle, sillä Fortum suunnittelee parhaillaan pellettitehtaan rakentamista Pudasjärvelle. 18
Tuorein pellettitehdasinvestointi alueen yritysten tekemänä on Kraftin pellettitehdas Storumanissa. Investoinnin myötä Kraftista voi tulla jopa Ruotsin toiseksi suurin pelletintuottaja Lantmännen agroenergin jälkeen, sillä yhteensä noin 230 000 tonnia vuosikapasiteetiltaan oleville n ja Storumanin laitoksillaan se voi tuottaa noin 10-15 % Ruotsin pelleteistä.1 Bioenergi i Luleå AB operoi myös suurehkoa pellettitehdasta Luulajassa. Yrityksen omistavat ja toiminnallisesti tehtaalla yhteistyötä tekevät Luleå Energi AB (kaupungin energiayhtiö) ja SCA Skog Norrbränslen. Alueen pellettitehtaat on esitetty kartassa alla. Luulajan ja n tehtaat ovat alueen suurimpia. Kuva: Pellettitehtaat Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa sekä lähialueilla Pajala Pajala Bioenergi Keminmaa Lapin Ekolämpö Luulaja Bioenergi I Luleå Arvidsjaur Glommers miljöenergi Kraft Bureå Pellets Haapavesi Ja Kärsämäki Vapo Pellettien antaa lisätuloja suurelle joukolle pienyrityksiä eri paikkakunnilla. Pellettiä Ruotsissa myyvät mm. Granngården ketjun pisteet, joita on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla. Lisäksi paikallisten yrittäjät myyvät ja jakelevat pellettiä mm. huoltoasemien yhteydessä. Suurempia eriä pellettiä voi tilata myös suoraan tehtailta. Lisäksi pellettiä suurempia brikettejä voidaan valmistaa mm. puulastuista, joita syntyy puunjalostusteollisuuden sivutuotteina. Kiinnostusta briketteihin oli varsinkin 2000 luvun alkupuolella ja kokeiluja on tehty eri raaka-aineille. Toistaiseksi brikettien valmistus ja jakelu ei ole yhtä laajaa kuin pellettien ja perustuu lähinnä yksittäisiin laitteistoihin puunjalostustehtaiden yhteydessä ja kokeiluihin. Suomessa pieniä briketöintilaitoksia on ollut Lestijärvellä (Hirviset Oy) ja Ruukissa (Ruukin puunjalostus / Ruukki wood) 1 Bioenergi 1/2008: Pelletsfabriker 2008 19
4.1.2 Biokaasu Biokaasua voidaan tuottaa sekä kaatopaikoilta keräämällä että erillisessä laitoksessa, jossa mädätetään eri raaka-aineita. Biokaasuala on vasta kehittymässä alueella. Toistaiseksi energiaa tuottavia biokaasulaitoksia on Suomessa vain kaatopaikkojen yhteydessä ssa ja Ylivieskassa sekä maatilan yhteydessä Halsualla ja Kalajoella. Muuallakin kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään, mutta siitä ei tuoteta energiaa syrjäisen sijainnin tai lähialueen vähäisen energiantarpeen vuoksi. Ruotsissa biokaasulaitoksia on useampia, yleensä omistajina ovat kunnat tai niiden omistamat yhtiöt. n kunnan biokaasulaitos mädättää erilaisia biojätteitä biokaasuksi. Bodenin kunnan omistamalla Svedjanin laitoksella raaka-aineina ovat jätevesiliete ja lajiteltu biojäte, Bodenissa myös kaatopaikalla syntyvästä biokaasusta tuotetaan energiaa. Haaparannassa Bottenvikens Reningsverk AB:n laitos puolestaan tuottaa biokaasua Haaparannan ja Tornion yhteisellä jätevedenpuhdistamolla jätevesilietteestä. Biokaasusta tuotetaan Haaparannassa lämpöä laitoksen omiin tarpeisiin. Myös Luulajassa ja Piteåssa toimivat biokaasulaitokset jätevesilaitosten yhteydessä. Bodenissa ja ssa biokaasua puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi. Luulajassa on Pohjois-Ruotsin toistaiseksi ainoa maatalousbiokaasulaitos, jossa pääraaka-aineena on sian lanta. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. 20
Boden Svedjan Brändkläppen Luulaja Uddebo Alviksgården Lantbruk AB Piteå Pireva AB n kunta Haaparanta Bottenvikens reningsverk AB n jätehuolto Kalajoki Hannula Ylivieska Vestia Oy Halsua Kotimäki Kuva: Biokaasulaitokset alueella Suunnitelmia biokaasulaitoksista on alueella tehty useita. Ruotsissa suunnitelmat kaasuntankkausaseman perustamiseksi Piteåån ja Luulajaan eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Biokaasulaitoksia on suunnitteilla myös mm. Kiirunaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle, mutta suunnitelmien toteutuminen on epävarmaa. Ympäristöluvat biokaasulaitoksille on myönnetty Kaustiselle sekä maatalouslaitokselle Pudasjärvelle. Tornionlaaksossa merkittävin biokaasulaitossuunnitelma on Övertorneån Juoksengin kylässä. Hankkeessa on mukana useita eri tahoja ja sille etsitään parhaillaan rahoitusta. 4.1.3 Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli Biodieselin ja DME:n tuottamiseksi on useita hankkeita vireillä sekä Ruotsissa että Suomessa. Merkittävimmät teknologian ja tuotteiden kehittämiseksi liittyvät projektit ovat meneillään Piteåssa, jossa Chemrec AB:n omistama dimetyylieetteriä (DME) tuottava pilot-laitos. DME:tä valmistetaan mustalipeästä ja puusta ja sillä voidaan korvata diesel öljyä. Samalle Kappa Kraftlinerin teollisuusalueelle rakennetaan myös mäntyöljybiodieseliä valmistama laitos. Nämä teknologiat eivät ole vielä täysin kaupallistuneet. Lyhyellä tähtäimellä hyvin merkittävä hanke on Vapon suunnitelma rakentaa biodiesellaitos Kemi-Tornion alueelle, Kolari-Pajalaan tai johonkin muualle Ruotsiin, Suomeen tai Viroon. Suunnitelmien tulevaisuus riippuu EU:n päätöksestä liittyen turpeen käytettävyyteen biodieselin raaka-aineena. EU valmistelee niin sanottuja kestävyyskriteerejä liikenteen biopolttoaineille eikä turve välttämättä täytä niitä. 21
Pieniä määriä rypsibiodieseliä (RME) ovat Suomessa tuottaneet Viljasin Oy Siikajoella ja Country Biofuel Kaustisella. Toiminta on hyvin pienimuotoista. Bioetanoliin liittyvää tekniikkaa kehitetään ssa Chempoliksen toimesta. Teknologialla voidaan valmistaa esimerkiksi oljesta ajoneuvokäyttöön soveltuvaa etanolia. Ruotsissa merkittävintä etanolitutkimusta tehdään Örnsköldvikissä n eteläpuolella mm. Sekab AB:n toimesta. 4.2 Energiantuotanto Energiantuotanto sähkön ja lämmön osalta toteutetaan alueella pääosin suurten kunnallisten, valtiollisten tai yksityisten energiayhtiöiden toimesta. Lisäksi alueella toimii lämpöyrittäjiä, jotka tuottavat pienimuotoisesti polttoaineita tai sekä polttoaineita ja lämpöä pienemmissä taajamissa tai yksittäisiin rakennuksiin. Yhdyskunnille lämpöä tuottavia lämpölaitoksia alueella sijaitsee käytännössä joka kunnassa pienimpiä lukuun ottamatta. Niissäkin alueellinen yhtiö hallinnoi sähköverkkoa ja usein myös kaukolämpöverkostoa. Alueelliset lämpöyhtiöt tuottavat alueella energiaa pääasiassa turpeesta ja puusta, lisäksi käytetään tarpeen mukaan mm. kivihiiltä. Alla on taulukoitu suurimmat energiayhtiöt alueella, jotka tuottavat erikseen energiaa yhdyskunnille ja teollisuudelle alueella. Lähes kaikki alueen suuret yhtiöt käyttävät biopolttoaineita. Vain Raahessa Raahen energia saa energiansa Rautaruukin terästehtaalta mm. masuunikaasujen poltosta, jonka vuoksi yhtiö ei hyödynnä bioenergiaa merkittävästi. Energiaa suuressa mittakaavassa tuotetaan lisäksi paperinjalostusteollisuuden yhteydessä ssa, Kemissä, Kalixissa ja Piteåssa mm. StoraEnson ja Kappa Kraftlinerin tehtaiden yhteydessä. Jätemateriaaleja alueella poltetaan Kiirunan ja Bodenin voimalaitoksissa. Taulukko: Energian erillistuotanto alueella suuressa mittakaavassa Paikkakunta Kokkola Kannus Ylivieska Lämmön tuottaja Kokkolan Voima Oy Kannuksen kaukolämpö Oy VieskaEnergia Oy n Energia Laanilan Voima Oy Kempele Kemi n seudun lämpö Oy Kemin Energia Oy Tornio Tornion Voima Oy mm. Tornio, Vihanti Ylitornio Pello Fortum Alkkulan Aluelämpö Oy Pellon kunta Pääomistaja Pohjolan Voima Kannuksen kaupunki Katternö Group n kaupunki Pohjolan Voima n alueen osuuskunnat Kemin kaupunki Etelä-Pohjanmaan Voima Suomen valtio (pörssiyhtiö) Ylitornion kunta Pellon kunta Tuotanto Kaukolämpö ja sähkö Kaukolämpö Kaukolämpö ja sähkö Kaukolämpö ja sähkö Teollisuuslämpö ja sähkö Kaukolämpö Kaukolämpö ja sähkö Teollisuuslämpö ja sähkö Kaukolämpö, teollisuuslämpö ja sähkö Kaukolämpö Kaukolämpö 22
mm. Haaparanta,Kalix, Övertorneå, Oulainen Kiiruna Luulaja Boden Piteå Älvsbyn Eri paikkakuntia Suomessa ja Ruotsissa Kolari, Ylläsjärvi Vattenfall Tekniska Verken i Kiruna AB Luleå Energi AB Bodens Energi Ruotsin valtio Kaukolämpö Kaukolämpö Kaukolämpö, sähkö, pelletit Kaukolämpö Pite Energi AB Älvsby Fjärrvärme AB Kraft AB Kiirunan kunta Luulajan kaupunki Bodenin kaupunki Piteån kaupunki / Vattenfall Älvsbyn kunta n kaupunki Vapo Oy / Neova AB Rovaniemen Energia Oy ja tytäryhtiöt Suomen valtio Rovaniemen kaupunki Kaukolämpö ja sähkö, polttoaineet Kaukolämpö ja sähkö Kaukolämpö ja sähkö Kaukolämpö ja sähkö, pelletit Kaukolämpö Lämpöyrittäjyys Lämpöyrittäjyys on kehittynyt alueella viime aikoina lupaavasti. Suomessa alueella toimii tällä hetkellä 24 lämpöyrittäjän hoitamaa lämpökattilaa, joiden yhteisteho on yhteensä yli 12 MW. Alla on esitetty taulukoituna lämpöyrittäjien hoitamat kohteet. Näiden lisäksi suorina polttoainetoimittajina kuntien lämpölaitoksille yrittäjärenkaita on toiminut ainakin Kaustisella, Toholammilla ja Kolarissa. Taulukko: Lämpöyrittäjien hoitamia lämmityskohteita Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa (Suomi)2 Seutu Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ylivieska Ylivieska - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe - Raahe Tornionlaakso Tornionlaakso Kemi-TornioHaaparanta Kemi-TornioHaaparanta 2 Kunta Lestijärvi Lestijärvi Perho Lohtaja Kälviä Halsua Kälviä Sievi Sievi Vihanti Vihanti Vihanti Vihanti Vihanti Vihanti Pyhäjoki Siikajoki Yli-Ii Ii Hailuoto Enontekiö Muonio Laitos / KattilaKiinteistö teho (kw) Yritys/yhteyshenkilö aluelämpölaitos 550 Lestijärven energiaosuuskunta aluelämpölaitos 700 Lestijärven energiaosuuskunta aluelämpölaitos 1400 Perhon energiaosuuskunta vanhainkoti 500 Lohtajan energiaosuuskunta aluelämpö 1600 Kälviän energiaosuuskunta aluelämpö 1000 Halsuan energiaosuuskunta Best hall 1000 Kälviän energiaosuuskunta rivitaloja 160 Kalevi Valtonen koulu 80 Juha Haapaniemi koulu 70 Juha Ikonen aluelämpölaitos 290 Juha Ikonen koulu 50 Juha Ikonen koulu 150 Juha Ikonen aluelämpölaitos 800 Juha Ikonen aluelämpölaitos 1200 Juha Ikonen aluelämpölaitos 300 Pyhäjoen Lämpö Oy suursikala 300 Heikki Haho aluelämpökeskus 500 Yli-Iin Lämpö Oy koulu 120 Markku Klasila kuntakeskus 700 Biowin Oy aluelämpölaitos 1000 Hooli Oy aluelämpölaitos 2000 Biowin Oy Simo aluelämpölaitos Tornio koulu 1000 Simon hakeosuuskunta 400 Hooli Oy Lähde: Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja Bionova Engineering 23
Ruotsissa lämpöyrittäjyyttä on tuettu lukuisin Norrbottens Energikontorin ja Luulajan teknillisen yliopiston toteuttamin selvityksin. Alla on esitetty kartta lämpöyrittäjyyden kannalta potentiaalisimmista kylistä Norrbottenissa. Osaan alla olevista kylistä lähilämpöverkot (närvärme) tai valmislämpöä (färdig värme) onkin jo rakennettu. Hedenäsetissä Övertorneålla rakentajana toimi paikallisten maanviljelijöiden omistama Hedenäset Närvärme AB ja esimerkiksi Haradsissa Bodenissa Harads Arctic Heat AB on suunnitellut lähilämpöverkoston rakentamista. Suunnitelmia on myös monissa muissa kylissä alueella. Ruotsissa myös kunnalliset yhtiöt ovat aktiivisia ja tarjoavat mm. valmislämpöä (färdig värme) pieniinkin kohteisiin, jotka ovat useimmiten kunnan omistuksessa. Luleå Energi AB on toimittanut valmislämpöratkaisuja mm. kouluihin Alvikissa, Ersnäsissä, Rutvikissa ja Niemiselissä sekä vapaa-ajan alueille Måttsundissa ja Ormbergissä.3 Myös Kraft on ollut aktiivinen, luettelo bioenergialla lämmitettävistä kohteista on esitetty n alueanalyysin yhteydessä. 3 http://www.luleaenergi.se/ 24
Kuva: Potentiaaliset lämpöyrittäjyydelle soveltuvat kylät lämmöntuotanto on jo aloitettu. Norrbottenissa. Osassa kartan kylistä 4 4.3 Laitteiden ja palvelut Laite edustus, ja alan palvelut muodostavat merkittävän osan alan kokonaistoiminnasta. Osana valmistusta ja energiantuotantolaitoksen ä voidaan myös kokonaistoimituksena, tarjota jolloin projektipalvelua, asiakas jolloin saa laitoksen yritys toimittaa avaimet käteen periaatteella. Usein yritykset edustavat useita erilaisia ja eri valmistajien tuotteita, jolloin niiden tarkka jaottelu on erittäin vaikeaa. Karkea jako voidaan kuitenkin tehdä laitevalmistajien ja myyjien sekä palveluntuottajien välille. Myyjäliikkeet tarjoavat usein myös pieniin laitoksiin huoltopalveluita. 4 Byn i Centrum, Fjärrvärme för det lilla samhället 25
4.3.1 Laitevalmistus Laitevalmistusta alueella harjoittaa useita merkittäviä yrityksiä. Norrbottenissa lämpölaitoksia valmistavat ja voimalaitosprojekteja toimittavat Swebo Flis & Energi AB / Swebo Bioenergi AB Bodenista ja ETK AB Luulajasta. Pienempiä lämpökattiloita valmistaa Combi Heat Värmeprodukter AB Haaparannan Vojakkalassa. Piteåssa Nordisk miljöenergi AB valmistaa pellettitakkoja Pitekaminen tuotemerkillä. Tärkeimmät toimijat Suomessa ovat Biopolttoaine- ja öljykattiloita valmistava Putkimaa Oy ssa (yritys on yhdistymässä lahtelaisen Termopointin kanssa) ja biopolttoaineilla toimivia lämpölaitosjärjestelmiä toimittava Sykäke Oy Toholammilla. Pieniä laitteistoja on toimittanut myös ins.tsto Krokfors Oy Kokkolasta. Pellolainen konepaja Biologistiikka Oy puolestaan valmistaa energiapuun keruussa tarvittavia laitteita. Lisäksi alueella on kattilalaitosten huoltotöitä tekeviä yrityksiä, esimerkkinä PL Eldfast AB Haaparannassa, joka toimittaa mm. energialaitosten muurausmateriaaleja ja palveluita sekä myy pellettiä ja pellettilaitteistoja. Laitevalmistusteollisuuden kehittämisessä alueella olisi vielä mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi Suomessa kymmenistä puuenergia-alan laitetoimittajista selvitysalueella toimii vain muutamia. Toisaalta alueella on mielenkiintoisia kokonaan uusien teknologioiden kehittäjiä, kuten Chemrec AB Piteåssa (mustalipeän kaasutuslaitteistot) ja Chempolis Oy ssa (bioetanolin valmistusprosessit). 4.3.2 Laite-edustus, ja huolto Laite-edustusta alueella harjoittaa hyvin suuri määrä yrityksiä. Suomessa merkittäviä edustajia ovat tukkuliikeketjujen myymälät (voi perustua francising yrittäjyyteen), joita ovat esim LVI dahl, Ahlsell ja Onninen. Myös maatalouskaupat kuten Agrimarket myyvät laitteistoja. Lisäksi on runsaasti pieniä yrityksiä (mm. paikalliset putkiliikkeet) ja yksityishenkilöitä, jotka myyvät laitteistoja. Tarkkaa laite-edustusta suorittavien yritysten määrää ei voida saada selville, mutta karkeasti voidaan aktiivisesti alalla toimivia pisteitä/-henkilöitä arvioida olevan selvitysalueella noin 100 kappaletta, joista 50 Suomessa ja 50 Ruotsissa. Suomessa pelkästään tukku- ja maatalousliikkeillä on yli 30 toimipaikkaa alueella ja Ruotsissa Norrbottens Energikontor AB on alueelta listannut myös noin 30 lämmityslaitteistoja toimittavaa alan yritystä. Suurin osa tukku- ja kauppaketjujen ulkopuolella toimivista yrittäjistä on hyvin pieniä. Alueella toimii kuitenkin myös muutamia merkittäviä itsenäisiä liikkeitä, kuten Green Energy Life Oy Vihannissa ja Kalix Pannprodukter AB Kalixissa. 26
4.3.3 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluita energia-alalla alueella toimittavat lukuisat yritykset. Näihin kuuluvat ylikansallisista yhtiöistä mm. Pöyry, Ramboll ja Sveco. Muita alueen palveluntarjoajia bioenergia-alalla ovat mm. Scandiakonsult Ruotsissa ja Planora, Bionova ja Enfin Suomessa. 27
5 Bioenergia-ala alueittain Bioenergia-alan kehitystä eri alueittain on analysoitu kehittämistoiminnan ja yritystoiminnan osalta. Aluejako ei noudattele täysin virallista aluejakorajausta, koska työssä on analysoitu alueita käytännön yritys- ja yhteistyötoiminnan kannalta selkeiden aluekokonaisuuksien pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä että Suomessa n-raahen seutu analyysissä muodostuu n, nkaaren ja Raahen seutukunnista, Ylivieskan seutu Ylivieskan seutukunnasta, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan maakunnasta. Rajaseudulla Kemi-Tornio-Haaparannan seutu muodostuu Kemi-Tornion seutukunnasta ja Haaparannan kunnasta, Tornionlaakso Suomen ja Ruotsin Tornionlaakson kunnista (pl. Tornio ja Haaparanta). Ruotsissa omiksi alueikseen on eroteltu Luulajan, Kalixin, Bodenin ja Älvsbyn muodostama alue ja Piteån sekä n kunnat. Bioenergia-alan yrityksiä löydettiin eri alueilta yleisesti noin 30-40 kappaletta, joista suurin osa on pienyrityksiä. n seudulta yrityksiä löydettiin eniten ja Piteåsta vähiten. Yritysten määrä ei tässäkään tapauksessa anna täydellistä kuvaa energia-alan merkittävyydestä alueella. Esimerkiksi n seudulta kartoitettiin paljon pieniä polttopuu- ja turveyrityksiä, kun taas Piteåssa toimii alan kannalta hyvin merkittäviä yrityksiä, vaikka niitä lukumääräisesti onkin identifioitu vähemmän. Taulukko: Kartoituksessa löydettyjen bioenergia-alan yritysten määrä alueittain Keski-Pohjanmaa Ylivieska -Raahe Kemi-Tornio-Haaparanta Tornionlaakso Luulaja, Älvsbyn, Boden, Kalix Piteå 42 28 99 33 36 27 10 26 5.1 Keski-Pohjanmaa Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä Keski-Pohjanmaan alue muodostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnista. Alueen keskus on Kokkola, jossa on energiaintensiivistä suurteollisuutta (erityisesti Bolidenin tehtaat). Kokkolassa on myös n ja Jyväskylän yliopistojen muodostama yliopistokeskus, joka osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan toiminnan kehittämiseen alueella. Tällä hetkellä yliopistokeskus koordinoi Highbio-hanketta, jossa tutkitaan puun kaasuttamista yhdessä Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun (Ylivieska), Luulajan Teknillisen Yliopiston ja Piteån ETC tutkimuskeskuksen kanssa. Muun muassa energiapuun korjuuta alueella tutkii METLA:n Kannuksen yksikkö. Muita kehittäjiä alueella ovat maatalousoppilaitokset Kannuksessa ja Perhossa. Perhon maatalousoppilaitokselle on suunniteltu rakennettavan biokaasulaitos. 28
Etelä-Pohjanmaan tarjoamisen metsäkeskus Kälviän aloittaa toimipaikassaan vuoden ja tämä 2009 alkupuolella parantaa energianeuvontapalveluiden bioenergia-alan yritysten käytännön kehittämismahdollisuuksia alueella. Yritystoiminta alueella liittyy lähinnä lämmöntuotantoon puusta ja turpeesta. Suurin toimija on Kokkolan Voima Oy, joka tuottaa Kokkolan kaukolämmön polttamalla turvetta, haketta ja ruokohelpeä. Kunnallinen kaukolämpöyhtiö on myös mm. Kannuksessa (Kannuksen kaukolämpö Oy), joka tuottaa kaukolämpöä polttamalla kuorta, haketta, turvetta ja sahanpurua. Erityispiirre Keski-Pohjanmaalla kuitenkin on, että suurimmassa osassa alueen maaseutukuntia toimii lämpöyritys Lämpöyrittäjät lämpökeskusta toimittavat ja pelkästään myyvät lämmön polttoaineita kunnalle kunnan ja yleensä osuuskuntapohjaisesti. lämpölaitoksille muille asiakkaille. tai myös operoivat Lämpöyrittäjiä toimii osuuskuntatyyppisesti ainakin Perhossa, Lestijärvellä, Halsualla, Kaustisella, Lohtajalla, Himangalla ja Toholammilla. Kaikkiaan lämpöyrittäjät operoivat alueella kahdeksaa kattilaa yhteisteholtaan 8,75 MW. 5 Perhon ja Lestijärven energiaosuuskuntia voidaan jopa pitää lämpöyrittämisen pioneeritoimijoina Suomessa ja yrittäjien kokemuksia on hyödynnetty uusien lämpöyrittäjien kouluttamisessa mm. Motiva Oy:n (kansallinen energianeuvontaorganisaatio Suomessa) toimesta. Kaikkiaan energiapuun korjuu, haketus ja lämpölaitosten käyttö työllistää alueella kymmeniä ihmisiä. Laitevalmistajista merkittävä on mm. lämpökattiloita valmistava Sykäke Oy Toholammin Sykäräisissä. Sykäke Oy:n päätuotteita ovat moduulirakenteiset alue- ja kaukolämpökeskukset sekä lämmittämiseen liittyvät kiinteän polttoaineen siirtolaitteet, polttimet ja automatiikka. 5.2 Ylivieskan seutu kaasutusteknologiaa ja polttoaineita Ylivieskan alueella (ns. n Eteläisen alue) tärkein bioenergia-alan kehittämisorganisaatio on KeskiPohjanmaan Ammatikorkeakoulun tutkimusyksikkö Centria, jolla on Ylivieskan lisäksi toimipisteet mm. Haapajärvellä. Yksikkö on mukana erityisesti puun kaasutustekniikan tutkimuksessa, sillä alueella toimii lupaava puunkaasutustekniikan kehittämiseen erikoistunut yritys Gasek Oy. Ylivieskan seutukuntayhdistys on myös osallistunut alueen bioenergian kehittämisprojekteihin ja tällä hetkellä energia-alan kehittämisen tukemisesta alueella vastaa Sirpa Nevanperä seutukunnan Oulaisten toimipaikassa. Kaasutusteknologiayhtiö Gasek Oy:n osaamisperusta on sinänsä vanhaa, mutta kaupallistamisprosessi on vasta käynnistetty. Yrityksen teknologialla voi valmistaa sähköä ja lämpöä pienimuotoisesti puusta. Parhaillaan tekniikkaa tutkitaan lisää mm. Highbio hankkeessa. Muutoin Ylivieskan seudulla aktiivisinta lämpöyrittäjätoimintaa on Sievin alueella. Ylivieskassa kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta vastaa Katternö Group, voimalan pääraaka-aine on turve. Alueella toimii myös useita turveurakointia ja polttoaineita pienimuotoisesti toimittavia yrityksiä. 5 Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, tilanne 2007 lopussa 29