AIMO MIKKONEN: MAANTIETEEN AINEREAALI, OHJEITA YO- KOKEESEEN VALMISTAUTUVILLE 1. Valmistautuminen maantieteen kokeeseen 2. Ohjeita koetilaisuuteen 3. Maantieteen tehtävät 4. Vastaustekniikka 1. VALMISTAUTUMINEN MAANTIETEEN KOKEESEEN Huolellinen valmistautuminen on kokeessa menestymisen edellytys! Ota huomioon mm. seuraavat seikat: Perustietojen hankkiminen: Maantieteen opiskelussa on tavoitteena hankkia perustiedot luonnon ilmiöiden toiminnasta, merkityksestä ja vuorovaikutuksista. Opiskelijan tulisi ymmärtää ilmiöiden kokonaisuuksia ja se, että ihmisen toiminta (kulttuurimaantiede) on riippuvainen luonnonympäristöstä (luonnonmaantiede). Omaehtoinen ja monipuolinen tiedonhankinta on erittäin tärkeää. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kykyä arvioida kriittisesti omia suorituksia, ymmärtää ilmiöiden rakenteita, niiden levinneisyyttä (alueellisuus) syitä ja seurauksia sekä valmiuksia tehdä johtopäätöksiä. Tietojen syventäminen: Oppikirjojen ja maantieteen kursseilla käsiteltyjen asioiden lisäksi on hyvin tarpeellista syventää tietojaan seuraamalla esim. tiedotusvälineissä esillä olevia uutisia. Maantiedettä käsittelevä kirjallisuus, alan lehdet ja tietoverkot laajentavat tehokkaasti omaa näkemystä. Maantieteen kurssisisältöjen opiskeleminen: Läksyjen lukeminen kurssien aikana luo pohjan selviytyä myös tulevasta yo-kokeesta. Hyvin tehty työ siinä vaiheessa helpottaa huomattavasti kirjoitusten aikaisen kiireen (aikaa on hyvin rajallisesti opiskeltaviin asioihin suhteutettuna) keskellä. Jos asiat on jo kerran omaksuttu, niiden palauttaminen mieleen ja syventely on huomattavasti helpompaa. Kurssikokeisiin valmistautuminen on samalla valmistautumista yo-kirjoituksiin. Kokonaisuuksien hallinta: Yleiskuvan hahmottaminen auttaa sijoittamaan opiskeltavat asiat oikeille paikoille. Samalla se mahdollistaa monien käsitteiden oikean ymmärtämisen. Oppikirjojen, kurssien materiaalien, sisällysluetteloiden ja otsikoiden silmäily, esilukeminen auttaa kokonaisuuksien opiskelua. Kokonaisvaltainen asioiden hallinta antaa eväät ratkaista kokeen tehtävät hyvin. Vanhojen yo-kysymysten tarkastelu on hyödyllistä tutustumista erilaisiin kysymystyyppeihin. Niiden ratkaiseminen harjoittaa selviytymään myös omasta kokeesta. Omat muistiinpanot, yhteenvedot, käsitekartat yms. ovat arvokkaita perusasioiden, kokonaisuuksien ja kertauksen kannalta. Jos ymmärtää asiat oikein, ne useimmiten myös muistaa oikein. Monet opiskeltavat faktat edellyttävät ehkä myös ulkolukua, vaikka se yleismenetelmänä on melko tehoton. Itse laaditut tiivistelmät opiskeltavista asioista ovat sen sijaan erittäin kehittäviä, ne harjoittavat muistia ja analysointikykyä. Aikataulu: Laadi hyvissä ajoin, n. 2-3 kk ennen koepäivää itsellesi sopiva aikataulu ja lukusuunnitelma. Merkitse siihen yo-koepäivä(t) ja kaikki muut tärkeät päivämäärät, mitkä vaikuttavat opiskeluusi. Laadi aikataulu niin, että siinä on mukana mahdollisesti vielä ennen yo-koetta suoritettavat kurssit, kertauksen välitavoitteet, harjoituskokeet yms. Yritä pitää kiinni suunnitellusta aikataulusta, mutta ota huomioon se, että lukusuunnitelmaa ei kannata laatia liian kireäksikään. Suunnitelmallinen tilanteen hallinta estää paniikkireaktion syntymisen ja auttaa tekemään harkittuja valintoja.
Suunnittele, myös sopiva päivittäinen lukujärjestys. Sopiva opiskelun, liikunnan, levon ym. vuorottelu ajankäytössä tehostaa myös oppimista. Vältä liiallista puurtamista. Väsyneenä ei kannata opiskella. Yritä järjestää opiskelun ajaksi rauhallinen tilanne ajatuksesi keskittyvät opiskeltavaan asiaan. Lukusuunnitelman laatimisessa voit pyytää esim. opettajan/ opinto-ohjaajan tukea ja mielipidettä Älä sorru juuri ennen kirjoituksia paniikinomaisesti opiskelemaan uutta, itsellesi outoa asiaa, vaan keskity rauhallisesti kertailemaan jo aikaisemmin oppimaasi. Tietojen tarkistaminen on tietenkin oikein, mutta hyvään tuuriin ei kannata luottaa. Todennäköisesti tehtävissä ei kysytä juuri niitä asioita joita olet päntännyt kokeen alla. Koeaamuna opiskelut on opiskeltu. Tarkista rauhallisesti onko välineet kunnossa ja saavu paikalle hyvissä ajoin. 2. OHJEITA KOETILAISUUTEEN Maantieteen kokeessa mitataan sitä, onko kokelas omaksunut opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut riittävän kypsyyden aineen hallinnassa. Tämän takia kokeessa vaaditaan tiedonhallinnan lisäksi tietojen soveltamis- ja päättelytaitoja. Maantieteen koe on reaalin toisena kirjoituspäivänä klo 9-15 yhdessä uskonnon, ET:n, yhteiskuntaopin, kemian ja terveystiedon kanssa. Näiden aineiden kokeen voi siis suorittaa vain jonakin toisena kirjoituskertana. Koetilaisuudessa on sinulle varattu paikka sekä vastaus- ja harjoittelu papereita. Punaleimatut arkit ovat vastausten suunnittelua varten. Varsinaiset vastausarkit on merkitty valmiiksi koulun nimellä ja numerolla: OULUN AIKUISLUKIO (kokelaan numero)/1500 (koulun numero). Vastausarkkeja on taitettuja A3-kokoa (kokoarkit) ja A4-kokoa (puoliarkit) Kirjoita vastaukset suoraan puhtaaksi lyijykynällä virallisille vastausarkeille, joka riville. Varmenna paperit nimikirjoituksella ja kokelasnumerollasi. Vastaa ainakin yksi tehtävä kokoarkille. Kirjoita vastauksen alkuun vain tehtävän numero, älä kirjoita itse tehtävää ja käytä tarvittaessa arkin molempia puolia. Jos vastaus jatkuu toiselle tai useammalle arkille, numeroi ne merkitse selvästi: jatkuu ja jatkoa tehtävään x. Vastaa kaikki eri tehtävät eri paperille. Saman tehtävän osatehtävät (a, b, c, ) luonnollisesti samalle parille kysymysjärjestyksessä. Maantieteen kokeessa saa käyttää apuvälineinä ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Sallitut taulukot ovat: - MAOL: MAOL-taulukot, Otava (sekä vastaava ruotsinnos) - Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY. Laskimet ja taulukot on jätettävä etukäteen tarkistettavaksi. Kokelas saa tuoda koetilaan vain piirustus- ja kirjoitusvälineet sekä eväät. Eväät tulee olla pussissa tai pullossa ilman käärepapereita Maantieteen kokeessa on 10 tehtävää, joista tulee ratkaista enintään 6. Jos vastauksia on liikaa, 6 vähiten pisteitä saaneet hyväksytään (valinnan tekee ylioppilastutkintolautakunta). Vastausaika on 6 tuntia, siis laskennallisesti 60 min/ tehtävä. Käytännössä 5-10 min vähemmän. Kannattaa käyttää koko koeaika tehokkaasti hyväksi, koska tehtävät ovat monipuolisia ja melko suuritöisiä. Ehdottomasti kannattaa kuitenkin vastata KUUTEEN TEHTÄVÄÄN, vaikka ei olisikaan riittävästi vastausaikaa. Opettaja suorittaa alustavan arvostelun viikon kuluessa. Lopullisen arvioinnin tekee YTL:n määräämä sensori. Tavanomaisen tehtävän pistearvo on 0-6p ja jokeritehtävien (2kpl, merkitty +:lla) 0-9p. Tietoa yo-kokeista ja tehtävistä on myös netissä. Jos on mahdollista, niin tutustu aineistoon: www.ylioppilastutkinto.fi www.oph.fi/etalukio opinnot.internetix.fi
3. MAANTIETEEN TEHTÄVÄT Tehtävät tulevat ops:sta ilmenevistä aiheista, eivät mistään tietystä oppikirjasta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tehtävät tulevat neljästä valtakunnallisesta kurssista: GE1 sininen planeetta GE2 yhteinen maailma GE3 riskien maailma GE4 aluetutkimus Jokaisesta kurssista 2 (-3) tehtävää, mutta samassa tehtävässä on usein aineksia monesta eri kurssista eivät ole useinkaan kurssikohtaisia. Luonteeltaan tehtävät suosivat kursseja GE 3 ja GE4. Oppiainerajat ylittävät tehtävät (Jokaisessa reaaliaineessa 1-4 kpl) luonnonmaantieteen tehtävissä lähiaineita voivat olla esim. biologia, fysiikka ja kemia kulttuurimaantieteessä historia, yht.kuntaoppi, uskonto ja äidinkieli tehtävät voivat olla tavallisia (6p) tai jokeritehtäviä (9p) oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta kysymyksenasettelulla kokelasta ohjataan vastaamaan oikein, siis maantieteellisesti Aihekokonaisuudet: maantieteessä voivat liittyä esim. aiheisiin kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti hyvinvointi ja turvallisuus Useampiosaisen tehtävän (kohdat a, b, ) kaikkiin kohtiin tulee vastata erikseen. Vaihtoehtotehtävässä (a tai b) vain toiseen. Vastaajalta edellytetään tietoja, taitoja ja soveltamiskykyä. Yritä hallita tehtävässä kysyttyjen aiheiden käsitteet, teoriat, tiedot ja sovellukset. Tutustu annettuun OHEISMATERIAALIIN huolellisesti. Huomioi ilmiön ALUEELLISUUS ja esitä se vastauksessasi. Yritä YMMÄRTÄÄ asiat oikein osaat ne myös selostaa oikein. TIEDON SOVELTAMINEN on erittäin tärkeää esittele eri mahdollisuudet monipuolisesti. Täten voit vakuuttaa arvostelijat omasta asiantuntevuudestasi. Tehtävät kohdistuvat elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakenteeseen ja toimintaan sekä luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksiin mittaavat kykyä käsitellä globaalisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä sekä taitoa pohtia ongelmien ratkaisumahdollisuuksia testaavat kykyä esitellä muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä kohdistuvat alueiden kehittyneisyyseroihin ja kokelaan kykyä pohtia eroarvoisuusongelmien ratkaisuja mittaavat kokelaan ymmärrystä alueellisuuden, tilan ja paikan merkitystä maantieteellisessä ajattelussa vaihtelevat vaativuudeltaan ja tyypiltään eikä niitä ole ryhmitelty Eri tehtävätyyppejä ovat: 1. MÄÄRITTELYTEHTÄVÄT koostuvat yleensä useammasta osasta tai sisältyvät laajaan tehtävään ovat pistearvoltaan esim. 1 tai 2p muutaman lauseen pituinen täsmällinen selvitys (mm. ero rinnakkaiskäsitteisiin tulee selvitä) käsitteen synonyymi tai suomennos ei riitä 2. KUVATULKINTATEHTÄVÄT kohteena kuva/kuvia voivat olla piirroksia tai valokuvia sisältävät usein paljon yksityiskohtia yhden kohteen pistearvo pieni kaikkien vihjeiden huomioiminen tärkeää
kysymyksen kohteena on asian ymmärtäminen, maantieteellinen teoria yms. voi sisältyä esim. aineistotehtävään jossakin muodossa jokaisessa maantieteen kokeessa 3. KARTTATULKINTATEHTÄVÄT kartta/karttoja voivat olla kuvitteellisia tai todellisia karttamerkkien ja symbolien tunteminen välttämätöntä niitä voi usein käyttää vastausrunkona tehtävässä kysytään ilmiön teoriaa tai taustaa yms. ei kartan kuvailemista voi sisältää aineistoa johonkin toiseen tehtävään tai esim. muodostaa vain osatehtävän 4. DIAGRAMMITEHTÄVÄT diagrammin (tai kartogrammin, teemakartan ) laatiminen annetun aineiston pohjalta diagrammin tulkinta ja johtopäätösten tekeminen mittakaavan laskeminen tms. voi olla myös kausaaliprofiilin laatiminen 5. ESSEETEHTÄVÄT sisältyy lähes jokaiseen tehtävätyyppiin tietyn asiakokonaisuuden selvittäminen voi perustua annettuun aineistoon, kuvaan, karttaan vaatii usein asioiden yhdistelemistä, tietojen soveltamista, vertailemista tai tietoja muistakin aineista (oppiainerajat ylittävät tehtävät) tekstin rakenne voi olla tapauskohtaisesti esim. 1. aikajärjestyksessä etenevä 2. osakokonaisuuksittain etenevä 3. vertailemalla etenevä (sama ilmiöt todetaan kaikilla vertailtavilla alueilla) 6. AINEISTOTEHTÄVÄT vastaus on yl. essee aineisto voi olla hyvin monipuolinen, sisältäen tehtävän ratkaisemisessa vaadittavan paikallisen tietoaineksen tehtävä edellyttää kuitenkin aina maantieteellisten perusasioiden hallintaa liittyy aina maantieteen oppimäärään ja kurssien tiettyihin tietoihin ja kysymys on niiden soveltamisesta annettuun tapaukseen 7. ALUETUTKIMUSTEHTÄVÄT kohdistuu GE 4-kurssin asioihin: kartografia, paikkatietojärjestelmät ja aluetutkimus omaan tutkimusalueeseen liittyvään tehtävään saa jokainen vastata tutkimusalueen monipuolinen hallinta (sijainti, luonto, väestö, talous ) mahdollistaa hyvän vastauksen laatimisen vastaus yl. essee, usein kysytään myös taitoa esittää alueesta kartta! 8. JOKERITEHTÄVÄT maksimipisteet 9 yl. kaksi, molempiin saa vastata voi olla oppiainerajat ylittäviä tai johonkin aihekokonaisuuteen liittyviä TEHTÄVIEN AIHEET Kysymysaiheita on valtavasti, vaikka niissä toistuvatkin tietyt aihepiirit. Ennakoiminen tuntuu melko turhalta. Ajankohtaisaiheet voivat tulla tehtävissä näkyviin n. vuoden kuluttua niiden julkaisemisesta, koska 1-2 kk ennen kirjoituksia on jo painettu niitä seuraavan kerran kysymykset. Kokeeseen valmistautuessa kannattaa miettiä esim. seuraavia aiheita : maapallon ilmakehä aavikoituminen jääkaudet kestävä kehitys alueiden kehityserot mantereiden synty myrskyt eroosio merivirrat kohteen paikantaminen kulttuuripiirit ulkomaankauppa Suomea uhkaavat vaarat metsätalous miten riskejä hallitaan aallokko eksogeenisena ilmiönä massaliikunnot mielikuvien maailma maailman tärkeimmät teollisuusalueet ilmastotyypit siirtolaisuus
miten voin havainnollistaa tilastoja väestöennusteet mitä maatalous tuottaa tulevaisuuden luonnonvarat kaupallinen maatalous ydinenergia liikenne raaka-ainevarat keskus ja vaikutusalue alueiden välinen vuorovaikutus elinkeinorakenne tähtien synty ja kehitys säiden ennustaminen nälkäongelma kasvillisuusvyöhykkeet maankuoren hitaat muutokset kaupunkien ongelmat biologiset uhkat maapallon liikkeet kehittyvät ja taantuvat alueet miten varaudut vähentämään henkilökohtaisia riskejä kartan/kuvan tulkinta valtion tulkinta annetun aineiston pohjalta kehitysmaiden tilanne YK:n toiminta ja merkitys maailmassa miten luonnonvaroja on hyödynnetty tutkimallasi alueella 4. VASTAUSTEKNIIKKA 1. Tutustu ensin kaikkiin kokeen tehtäviin huolellisesti 2. Valitse niistä sopivimmat vaikka kaikki kuusi vastattavaa tehtävää 3. Aloita helpoimmasta 4. Lue tehtävä uudestaan huolellisesti; oletko ymmärtänyt sen oikein, mitä kysymyksiä tehtävä sisältää, millaista/millaisia vastauksia edellytetään? 5. Huomaa: jos tehtävässä on osakysymyksiä, jokaiseen niistä tulee myös vastata erikseen jos kysymyksessä on vaihtoehtotehtävä, niistä tulee vastata vain yhteen Suunnittele vastaus laatimalla eräänlainen luonnos konseptiarkille: 1. Kirjaa kaikki tehtävän apukysymykset, aineiston vinkit yms 2. Palauta mieleesi KAIKKI mitä muistat tai tiedät ko. aiheesta 3. Tee kysymyksistä, vinkeistä, muistitiedoista luettelo esim. ranskalaisin viivoin, laatimalla miellekartan, kuvan tms. 4. Lue tehtävä vielä kerran ja jäsentele vastaukseesi tulevat asiat kokonaisuuksiksi Hahmottele vastauksen runko esim. numeroimalla jäsentelyn asiajärjestys. Älä kuitenkaan vastaa luettelomaisesti vaan rakenna kokonaisuus: esim. ESIINTYMINEN, SYYT, ILMIÖN KUVAUS (rakenne, toiminta ), SEURAUKSET, MIHIN KOKO- NAISUUTEEN ASIA KULUU, IHMISEN VAIKUTUS, KEHITYSSUUNNAT, TULEVAISUUS. Siis; MIKÄ, MISSÄ, MILLAINEN, MITEN, MIKSI, MIHIN. Kirjoita vastaus lyijykynällä (kirjoitusvirheiden korjaamisenmahdollisuus) vastausarkille suoraan puhtaaksi laatimassasi järjestyksessä Koska maantiede on alueellinen tiede, tämän tulee näkyä jokaisessa hyvässä vastauksessa. HYVÄ MAANTIETEEN VASTAUS Rakenne on selkeä; looginen l. etenee järkevässä järjestyksessä vastaa vain esitettyihin kysymyksiin Yleensä vastausrunko on (laaja kysymys); 1. Lyhyt johdanto; taustaa, kysyttävän asian määrittely tms. 2. Varsinainen asia; syyt (miksi jotain tapahtui), ilmiön kuvaus (mitä tapahtui, miten tapahtumat etenivät ), ilmiön laajuus ja leviäminen, mitä seurauksia tapahtumalla oli 3. Lyhyt päätös; yhteenveto, tapahtuman yleinen merkitys, tulevaisuus/ kehityksen suunta/ ihmisen vaikutus tms. selittää kysymykseen liittyvät maantieteelliset käsitteet muodostaa sisällön annettujen käsitteiden ympärille selvittää asioiden syyt ja seuraukset selvästi sitoo asian paikkaan tai tiettyyn alueeseen: esittelee kysyttävien ilmiöiden levinneisyyden (maantiede on alueellinen tiede) ja eri alueiden väliset erot sekä niiden kehitystä havainnollistaa: esim. kuva tai kartta ilmiöstä/esiintymisalueesta Vastauksen rakenne vaihtelee myös kysymystyypeittäin. Kysymys voi olla jonkun käsitteen määritteleminen, karttatehtävä, diagrammin laadinta, annetun aineiston tulkinta tai essee. Yleisimmät virheet ovat vastauksen ylimalkaisuus ja yksipuolisuus (erityisesti tulkinta- ja riskikurssin tehtävissä). Hyvän vastauksen laatiminen edellyttää poikkeuksetta kykyä analysoida ne seikat, joista ko. kysymys koostuu.
HUONO VASTAUS on epäselvä sisältää paljon asiavirheitä ja epäselvyyksiä sisältö on niukka ja asiat ovat irrallisia, luettelointi esittämisjärjestys sattumanvaraista vastaus rajattu ja kohdistettu väärin tehtävässä annetut vihjeet jätetty käyttämättä tai ne on tulkittu väärin tiedoista ei muodostu kokonaisuutta pitkässäkään vastauksessa on vain vähän asiaa