PÄÄTÖS LAPELY/4481/2017 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2019 18/2019 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Rovaniemen kaupunki PL 8216 96100 ROVANIEMI Yhteyshenkilö: Erkki Lehtoniemi, erkki.lehtoniemi@rovaniemi.fi Y-tunnus 1978283-1 PUHDISTETTAVA ALUE JA SEN SIJAINTI Sijainti Osoite Kroopinpalo, Rovaniemen kaupunki Kroopinpalontie, Rovaniemi Kiinteistötunnus 698-401-13-119 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella tai poistamisesta toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi on tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 136 :n perusteella. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille 12.8.2019. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE, LÄHIYMPÄRISTÖ JA OMISTAJA Alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa kohde on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä pohjavesien suojelualueeksi (sp). Kohteen eteläpuolelle on osoitettu maankamaran ainestenottoalue (EO). Kaavoitukseen ei ole suunnitteilla muutosta. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee entisestä ampumarata-alueesta noin 400 metriä itään.
Ampumarata-alueen välittömässä läheisyydessä on Kaukon Erämiehet ry:n omistama kiinteistö. Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä kaakossa ja lähin pysyvä asutus yli 5 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Kiinteistön omistaa Davvi Metsä Oy. 2 ILMOITETTU TOIMINTA Kohteessa sijaitsee vanha Kroopinpalon ampumarata. Ampumarata on ollut toiminnassa 1960-luvun lopulta vuoteen 1989 saakka. Alueella on ollut hirvirata, luodikkorata, pienoishirvi- ja villikarjurata sekä haulikkorata. Ampumarata-alue on jo metsittynyt, mutta edelleen selvästi nähtävissä alueella. Ampumarata-alueen tiet ovat hiekkapintaisia. Hirvi-, luodikko-, pienoishirvi- ja villikarjuratojen ampumapaikan ja taustavallien välistä kulkee nykyisin Kroopinpalontie. Tien linjausta on muutettu ampumaratatoiminnan päättymisen jälkeen. Aikaisemmin tie on kulkenut haulikkoradan ja muiden ratojen välistä. Ampumaratatoimintaan liittyneet ampumakatokset on purettu. Taustavallit ja joitakin niihin liittyviä rakenteita on paikoillaan (mm. luodikkoradan betoninen näyttösuoja). Pienoishirvi- ja villikarjuradan taustavallia on tuettu ja korotettu vanhoilla autonrenkailla. Vallien taakse on sijoitettu jonkin verran myös muuta jätettä, mm. peltitynnyreitä. Kohde liittyy Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaan valtakunnalliseen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta Pöyry Finland Oy teki kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksia 6.6.2017. Tutkimuksista on laadittu raportti Rovaniemen Kroopinpalon entisen ampumarata-alueen maaperätutkimukset (101006705) 19.9.2017. Tutkimuksissa entisen ampumaradan alueella havaittiin päättyneen ampumaratatoiminnan aiheuttamaa pilaantuneisuutta maan pintakerroksessa. Lapin ELY-keskus on antanut lausunnon (LAPELY/4481/2017) maaperän pilaantuneisuuden puhdistamisen tarpeellisuudesta ympäristönsuojelun kannalta 20.2.2018. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot Maa- ja kallioperä Maaperäkarttojen perusteella ampumarata-alue sijoittuu hiekka-alueelle. Tutkimuksissa havaittiin pintakerroksen hiekan alapuolella monin paikoin silttiä. Pohjamaa on hiekkamoreenia. Kallionpinta on todennäköisesti moreenikerroksen alapuolella. Ampumaradan alueen kallioperä on arkosiittia ja amfiboliittia (Geologian tutkimuskeskus). Maanpinnan taso ampumarata-alueella on noin +145 (N2000). Ampumaradan eteläpuolella on soranottoalue. Soranottoalue ei ole enää käytössä ja se on maisemoitu. Haulikkoradan lähellä maanottoalueella havaittiin soraa. Pohjavedet Ampumarata-alue sijaitsee Kroopinpalo-Palovaaran (12699103) 1E-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Kroopinpalon vedenottamo sijaitsee ampumaradasta noin 400 metriä itään.
Alueelle 6.6.2017 asennetuista viidestä pohjavesiputkesta mitattiin vesipinnat 14.6. 2017. Putket sijoitettiin ampumaratojen taustavallien edustoille ja haulikkoradalle. Vesipinnat olivat tasolla +134,58 146,36. Vesipinta oli alimpana haulikkoradan alueella ja ylimpänä hirviradan taustavallin putkessa. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesipintojen mittausten mukaan ampumaradan alueella kaakkoon, ja kääntyy haulikkoradan paikkeilla itään/koilliseen kohti vedenottamoa. Pohjavesipinnat ovat taustavallien edustoilla lähellä maanpintaa syvyydellä 1,50 1,96 metriä. Haulikkoradalla vesipinta on 11,3 metrin syvyydellä. Pohjavesipinta viettää jyrkästi hirviradalta haulikkoradan suuntaan. Pohjavesipinta on yleensä hiekkakerroksessa, joten maaperän vedenjohtavuus on alueella hyvä. Taustavallien edustalle asennettujen putkien vesipinnat saattavat edustaa orsivesipintaa. Pintavedet Ampumaradan lähialueella ei ole nimettyjä vesistöjä eikä ojia. Lähin vesistö on Ruokojärvi, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä ampumaradalta koilliseen. 3 MAASTOTUTKIMUKSET Maanäytteiden otto ja putkien asennus Kenttähavainnot Ampumarata-alueelle ja sen lähiympäristöön asennettiin 6.6.2017 viisi pohjavesiputkea (PVP1-PVP5). Putki PVP1 sijoitettiin pienoishirvi- ja villikarjuradalle, PVP2 luodikkoradalle, PVP3 hirviradalle, PVP4 haulikkoradalle ja PVP5 haulikkoradan kaakkoispuolelle. Putket asennettiin monitoimikairalla (Ø 110 mm) ns. auger-tekniikalla tehtyihin kairanreikiin. Taustavalleihin kaivinkoneella tehdyistä koekuopista (KP1-KP6) otettiin maanäytteet muovipusseihin tasoilta 0-0,1 m, 0,1-0,3 m, 0,3-0,5 m, 0,5-1,0 m ja 1,0-1,5 m. Haulikkoradan alueelle (KP7-KP11) ja ampumapaikkojen edustoille (KP12-KP14) kaivettiin lapiolla 0,5 metrin syvyiset koekuopat. Näytteet otettiin kolmelta tasolta: 0-0,1 m, 0,1-0,3 m ja 0,3-0,5 m. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maaperän laadusta. Lisäksi maaperätietoja saatiin pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä. Taustavallien pintamaa on hiekkaa 1,5 metrin syvyydelle. Luodikko- ja hirviratojen ampumapaikan pisteissä (KP13 ja KP14) pinnassa on humusta 0,3 metriä. Pienoishirvi- ja villikarjuradan taustavallin edustalla on hiekkaa 2,5 metrin syvyydelle ja silttiä 3,0 metrin syvyydelle. Luodikkoradan taustavallin edustalla hiekkaa on 0,5 metrin syvyydelle, turvetta syvyysvälillä 0,5-1,0 metriä ja hiekkamoreenia 1,0-3,0 metrin syvyydellä, millä syvyydellä kairaus päättyi kiveen. Hirviradan taustavallin edustalla maaperä on 0-2,5 metrin syvyydellä hiekkaa ja sen alapuolella silttistä hiekkaa/silttiä 3,0 metrin syvyydelle.
Vesinäytteiden otto Haulikkoradalla maaperä on hiekkaa 0-2,5 metrin syvyydellä. Haulikkoradan pisteessä KP8 pinnassa on humusta 0,3 metriä. Syvyysvälillä 2,5-4,5 metriä on silttiä, 4,5-10,0 metriä hienoa hiekkaa ja pohjamaa on 13,0 metrin syvyydelle hiekkaa. Yhteensä 54 maanäytteestä mitattiin kannettavalla Innov-X-röntgenfluorenssilaitteella alkuaineiden suuntaa-antavat pitoisuudet. Pitoisuudet mitattiin 14 näytepisteestä otetuista pintakerrosnäytteistä tasoilta 0-0,1 m, 0,1-0,3 m ja 0,3-0,5 m sekä ampumaratojen taustavalleista (näytepisteet KP1-KP6) lisäksi tasoilta 0,5-1,0 m ja 1,0-1,5 m. Vesinäytteet otettiin kaikista alueelle asennetuista pohjavesiputkista (PVP1-PVP5) ja lisäksi vedenottamolta. Näytteiden analysointi Näytteet analysoitiin SGS Inspection Services Oy:n Kotkan laboratoriossa. Maanäytteiden tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pitoisuuksien vertailuarvot Maanäytteiden pitoisuuksia on verrattu Valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) arvoihin. Kynnysarvo edustaa haitatonta pitoisuustasoa tai taustapitoisuutta. Ylemmän ohjearvon ylittyessä maaperää pidetään yleisesti pilaantuneena, kun kyseessä on teollisuus-, varasto-, tai liikennealue. Muilla kuin em. alueilla (esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueet tai pohjavesialueet) maaperää pidetään pilaantuneena, jos alempi ohjearvo ylittyy. Lisäksi pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin. Tuloksia on tarkasteltu myös suhteessa Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet -julkaisussa (Suomen ympäristökeskus 2007) annettuihin haitta-aineiden ekologisin tai terveydellisin perustein määritettyihin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuusarvoihin, enimmäissaanti- ja haitallisuusarvoihin sekä sallittuun hengitysilman enimmäispitoisuusarvoon. Näitä arvoja voidaan käyttää arvioitaessa haitta-aineiden mahdollisia haittoja ja herkimpiä altistujia kohteissa. Metallit Innov-X-mittauksissa (XRF-kenttämittari) havaittiin korkeita lyijy- ja kuparipitoisuuksia luodikko- ja hirviratojen taustavalleissa. Mittauksissa myös arseenin ja antimonin pitoisuudet olivat paikoin koholla. Metallit tutkittiin laboratoriossa 12 näytteestä. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin 0-0,5 metrin syvyydellä taustavalleissa. Ampumapaikalla ja haulikkoradalla pitoisuudet olivat pieniä, kynnysarvotason alittavia. Lyijyn osalta vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi luodikkoradalla (KP3 ja KP4) neljässä näytteessä 0-0,5 metrin syvyydellä. Pitoisuudet olivat 2 521-9 284 mg/kg. Korkein pitoisuus havaittiin pisteessä KP4 (0,1-0,3 m). Hirviradalla vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyi pisteissä KP5 (0-0,1 m) ja KP6 (0,1-0,3 m). Pitoisuudet olivat 3 793-7 504 mg/kg. Pisteessä KP6 (0,3-0,5 m) pitoisuus 877 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason. Pienoishirvi- ja villikarjuradalla pitoisuus 2 401 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason pisteessä KP1 (0-0,1 m). 4
Kuparin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvotason luodikkoradan pisteissä KP3 (0,1-0,3 m) ja KP4 (0,1-0,3 ja 0,3-0,5 m). Pitoisuudet olivat 358-731 mg/kg. Hirviradalla pisteessä KP6 (0,1-0,3 m) pitoisuus 367 mg/kg ylitti myös ylemmän ohjearvotason. Alempi ohjearvotaso ylittyi pisteessä KP3 (0-0,1 m), jossa pitoisuus oli 193 mg/kg. Pienoishirvi- ja villikarjuradan pisteessä KP1 (0-0,1 m) pitoisuus oli kynnysarvotasolla (100 mg/kg). Antimonin osalta ylempi ohjearvo ylittyi luodikkoradalla pisteissä KP3 (0,1-0,3 m) ja KP4 (0,1-0,3 ja 0,3-0,5 m). Pitoisuudet olivat 51-61 mg/kg. Pisteessä KP3 ylittyi alempi ohjearvotaso pintamaassa 0-0,3 metrin syvyydellä (pitoisuus 21 mg/kg). Hirviradalla pisteessä KP6 (0,1-0,3 m) pitoisuus 49 mg/kg ylitti alemman ohjearvotason ja pisteissä KP5 (0-0,1 m) ja KP6 (0,3-0,5 m) kynnysarvotason. Pienoishirvi- ja villikarjuradan pisteessä KP1 (0-0,1 m) pitoisuus 24 mg/kg ylitti alemman ohjearvotason. Yhteenvetotaulukko haitta-aineiden pitoisuuksista on taulukossa 1. Taulukko 1. Analyysitulosten yhteenvetotaulukko. 5 Taulukossa 2 esitetään kohteessa havaittujen metallien terveydellisiä ja ekologisia tunnuslukuja. Tunnuslukuja voidaan käyttää arvioitaessa tietyn metallipitoisuuden terveydellisiä tai ekologisia vaikutuksia. Metallien suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet terveysriskien (SHP ter ) suhteen ylittyvät lyijyn ja antimonin osalta. Suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet ekologisien riskien (SHP eko ) suhteen ylittyvät kohteessa lyijyn, kuparin ja antimonin osalta. Taulukko 2. Metalleille terveydellisin ja ekologisin perustein laskettuja tunnuslukuja, jotka kuvaavat metallien suurinta hyväksyttävää pitoisuutta tietynlaisissa kohteissa ja millä perustein se on määritetty (terveydellisin tai ekologisin perustein).
6 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteet tutkittiin kahdesta maanäytteestä. PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli laboratorion analyysimääritysrajan <3 mg/kg alittava. Liukoisuustutkimukset Rakeisuusanalyysit Liukoisuustutkimukset tehtiin näytteelle KP4 (0,1-0,3 m), joka sijoittuu luodikkoradan taustavallin alueelle. Tutkimukset tehtiin näytteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi. Näytteelle tehtiin kaksivaiheinen ravistelutesti. Pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimukset täyttyvät lukuun ottamatta lyijyä ja antimonia. Lyijyn osalta liukoisuus ylittää pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvon ja antimonin osalta hyvin lievästi tavanomaisen jätteen viitearvon. Liukoisuustestien tuloksista on havaittavissa, että antimoni on herkemmin liukenevaa kuin lyijy. Lyijyn liukoisuus on 0,1 % ja antimonin liukoisuus 1,4 %. Lyijyn suuri kokonaispitoisuus nostaa kuitenkin liukenevan lyijyn määrää pienestä liukoisuusprosentista huolimatta. Näytteelle PVP5 (syvyys 4 metriä) tehtiin rakeisuusmääritys. Maaperän raekoko vaikuttaa haitta-aineita kuljettavan veden virtaukseen ja raekokojakauma vaikuttaa haittaaineiden sitoutumiseen ja liukenemiseen. Näytteen maaperä on hiekkaa (Hk). Pohjavesinäytteiden tutkimustulokset Pohjavesinäytteet otettiin kaikista asennetuista pohjavesiputkista (PVP1-PVP5) sekä vedenottamolta. Pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole määritetty viitearvoja. Tuloksia on verrattu pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/2009). Käytetyt vertailuarvot antavat viitteitä pohjaveden laadun muutoksesta verrattuina hyvään pohjaveteen. Pohjaveden laadun vertailuarvoja voidaan soveltaa kohteessa myös pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin, koska alueen pohjavettä hyödynnetään. Pohjaveden ympäristölaatunormit (VNa 341/2009) alittuvat kaikissa näytteissä. Pääosin pitoisuudet olivat analyysimääritysrajan alittavia. Lyijyn korkein pitoisuus oli 2 μg/l. Lisäksi havaittiin pieniä koboltin, kromin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia. Kooste tuloksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kooste pohjavesianalyysien tuloksista.
7 Haitta-aineiden kokonaismäärät Kohteen maaperässä havaittiin Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä antimonin, kuparin ja lyijyn pitoisuuksia. Kuudessa (6) tutkimuspisteessä lyijyn pitoisuudet ylittävät myös Ympäristöministeriön 2/2019 julkaiseman Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi - päivitetyn oppaan mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Pilaantuneiden maiden kokonaismäärä on arviolta 150 m³ktr. KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET Riskinarvio Kunnostustarve Käyttörajoitteet Kulkeutuminen on mahdollista ampumaratojen taustavallien alueelta pintavesieroosion ja tuulen mukana. Näillä alueilla myös altistuminen suoran ihokosketuksen tai maan syömisen välityksellä on mahdollista. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee ampumarata-alueelta noin 400 metrin päässä pohjaveden virtaussuunnassa. Vedenottamon vedessä ei havaittu haitta-aineita, joten altistuminen ei nykytilanteessa ole mahdollista. Tulevaisuudessakin vedenottamon veden välityksellä altistumisen todennäköisyys on pieni. Mutta koska alue sijaitsee pohjavesialueella, jonka vettä hyödynnetään talousvetenä, aiheuttavat ampumaratatoiminnan seurauksena alueelle päätyneet haitta-aineet pohjaveden pilaantumisriskin. Pitemmän ajan kuluessa altistumisriski on olemassa, jos haitta-aineet kulkeutuvat vedenottamon veteen. Tehtyjen tutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella hirvi-, luodikko- sekä pienoishirvi- ja villikarjuratojen taustavallien maaperässä havaittiin pilaantuneisuutta. Lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvotason sekä kuparin ja antimonin pitoisuudet ylemmän ohjearvotason. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet havaittiin 0-0,5 metrin syvyydellä. Koska pilaantuneisuus rajoittuu maan pintakerrokseen, on kohde esteettä ja kohtuullisin kustannuksin kunnostettavissa. Tällöin kohteeseen ei jäisi myöskään pohjaveden laadun seurantatarvetta. Nykyisellään maaperässä olevien haitta-aineiden vuoksi kohteen käytöllä on maankäyttörajoite. AIKATAULU Massanvaihto toteutetaan vuoden 2020 aikana. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitukseen liittyviä erillisiä lausuntoja ei ole pyydetty.
8 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös Lapin ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen. Töiden toteuttamisessa on noudatettava lisäksi seuraavia määräyksiä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Kiinteistöltä RN:o 698-401-13-119 on poistettava maa-ainekset, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haittaaineiden osalta: antimoni (Sb) 2 mg/kg, kupari (Cu) 100 mg/kg ja lyijy (Pb) 60 mg/kg. Kaivumaita, joiden pitoisuudet jäävät alle tavoitetasojen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä kaivupaikalla. Maahan haudatut jätteet tulee poistaa. Puhdistustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaperän puhdistustyöt on saatettava loppuun 31.12.2020 mennessä. Puhdistusta tulee kuitenkin jatkaa siihen saakka, kunnes Lapin ELY-keskus hyväksyy puhdistuksen toiminnanharjoittajan esityksestä loppuun saatetuksi. 2. Pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa kyseisten pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Kaikkien puhdistustyömaalta pois kuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden sijoituspaikat on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden maamassojen kuljetus ja kuormaus on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. Maamassojen pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan haltijan velvollisuus on laatia jätelain (646/2011) 121 :n mukainen siirtoasiakirja ja huolehtia, että pilaantuneita maita siirrettäessä se on kuljetusten mukana. Jätteeksi luokiteltua pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. 3. Pilaantuneita maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät määräyksessä 1 asetetut tavoitepitoisuudet saadaan pakottavasta syystä välivarastoida kiinteistöllä tiiviillä alustalla enintään 30 vuorokauden ajan. Maamassat on peitettävä huuhtoutumisen ja pölyämisen estämiseksi. 4. Mikäli puhdistuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, se on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, josta on sovittava erikseen Lapin ELY-keskuksen kanssa. Vedestä talteen otettu pilaantuneita aineksia sisältävä jäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
5. Kaivannoista poistettavan ja paikoilleen jätettävän maa-aineksen rajapinnasta on otettava riittävä määrä kontrollinäytteitä määräyksessä 9 täsmennetyllä tavalla. Mikäli toimenpidealueen puhdistuksessa ei ole päästy määräyksessä 1 asetettuihin puhtaustasoihin, maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti on esitettävä kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Laboratorioon toimitettavien maanäytteiden ja tarvittaessa vesinäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. Määräykset vastuuhenkilöistä ja töiden aloittamisesta 6. Puhdistustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan tulee laatia työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan mm. urakoitsijan yhteystiedot, työturvallisuusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa tulee täydentää ja ylläpitää puhdistustyön aikana. Määräykset poikkeuksellisista tilanteista 7. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshaittaa, on tapauksesta ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi. Määräykset kirjanpidosta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista 8. Puhdistustyön aikana tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tehdyt toimenpiteet ja puhdistuksen kannalta merkitykselliset tapahtumat. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan ja ne on pyynnöstä esitettävä Lapin ELY-keskukselle tai Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Puhdistustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. Puhdistusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorioanalyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat määräyksessä 1 esitetyt tavoitepitoisuudet. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden laboratoriotulokset ovat valmistuneet ja Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus puhdistustöiden tarkastamiseen. 10. Pilaantuneisuusselvityksen sekä puhdistuksen yhteydessä otettujen näytteiden analyysitulosten ja muiden työnaikaisten havaintojen perusteella on toiminnanharjoittajan esitettävä selvitys puhdistettavan alueen jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta. 11. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa töiden suorittamisesta. Loppuraportissa on esitettävä: 9
10 yhteenveto kiinteistöllä tehdyistä puhdistustoimista, kenttä- ja laboratoriotutkimuksista sekä tutkimustulokset, toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, näytepisteiden sijainti (ETRS-TM35FIN -koordinaatisto), selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten ja jätteiden laadusta, määrästä, käsittelystä ja sijoituspaikasta, tarvittaessa määräyksessä 5 mainittu riskiarvio ja määräyksessä 10 mainittu selvitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta ja työmaakokousten pöytäkirjat/muistiot. Määräysten perustelut Päätöksessä mainitut ehdot ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Puhdistustavoitteiksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) kynnysarvot haittaainepitoisuuksille. Lapin ELY-keskus on ottanut puhdistustasoa määrittäessään huomioon alueen sijainnin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja vedenottamon läheisyydessä. Puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta ennakolta arvioiden aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että viranomaisille toimitetaan tieto puhdistustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista (määräys 1). Pilaantuneiden massojen ja jätteiden kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei puhdistustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Pilaantuneiden massojen pölyämistä tai haitta-aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa pilaantuneiden massojen aiheuttamaa lisäpilaantumista puhdistettavalla kiinteistöllä ja naapurikiinteistöillä estetään mm. oikeanlaisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittämisellä (määräykset 2-3). Kaivantoihin kertyvien vesien tehokkaalla puhdistamisella estetään haitta-aineiden edelleen kulkeutuminen puhdistettavien alueiden ulkopuolelle. Haitta-aineita sisältävät jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsitellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneissa laitoksissa (määräys 4). Puhdistustoimien aikaisilla kontrollinäytteillä saadaan tietoa puhdistuksen etenemisestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alueet puhdistetaan määräyksessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että puhdistustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti. Siinä tapauksessa, että tavoitetta ei saavuteta, on pystyttävä arvioimaan riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräys 5). Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että puhdistus toteutetaan asianmukaisesti ja laadukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa (määräys 6). Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antami-
seksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi (määräys 7). Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadun valvontaa, tarkkailua ja raportointia. Puhdistustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että käsiteltävien massojen ominaisuuksista, puhdistuksen etenemisestä ja puhdistuksen riittävyydestä saadaan luotettavaa tietoa. Tarkkailu on tarpeen myös haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Tarkkailulla saatavan tiedon avulla varmistetaan, että puhdistustöille asetetut tavoitteet saavutetaan pysyvästi ja tarvittaessa pystytään tehostamaan puhdistustöiden ympäristönsuojelutoimia sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivutyötä ohjataan pääasiassa paikan päällä tehtävin kenttämittauksin ja havainnoin. Tiedonkulun ja viranomaisvalvonnan varmistamiseksi kaivantojen tarkistusvelvoite näytteenotoin on tarpeen. Laboratoriotulosten odottaminen varmistaa päätöksessä asetetun puhdistustason saavuttamisen. Puhdistustyön aikana ja sen jälkeen on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan, että puhdistettava alue on puhdistettu riittävissä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräykset 8-11). 11 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 30.9.2024 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lapin ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisesti. Päätös julkaistaan Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla osoitteessa Hallituskatu 3 B, Rovaniemi sekä Rovaniemen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi. Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa: www. ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > YSL:n kertaluonteisen toiminnan ilmoitusmenettely > Ilmoituspäätökset > Pilaantuneet maa-alueet > Lapin ELY-keskus. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 ja 205, Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 26 :t, Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 29, 31, 94 ja 121, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 ja 11, Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007), Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 ja Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018).
12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 880 Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) mukainen suoritemaksu. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään 55 /h. Tämän päätöksen käsittelyyn käytettiin 16 tuntia eli maksu on yhteensä 880. Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus lähettää myöhemmin tätä päätöstä koskevan laskun. (Koodaus: toiminta 3802301352, suorite 3800114202, tyks 3800251402, nimike 3944) VALVONNAN MAKSULLISUUS Ympäristönsuojelulain 205 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Valvontatoimenpiteitä koskeva lasku lähetetään vuosittain. Valvontatoimenpiteet: alle 6 tuntia 150, 6-13 tuntia 385, 14-27 tuntia 1 155 ja 28-41 tuntia 1 925. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös hakijalle Jäljennös maksutta (sähköisenä): Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus, Keskitetyt ympäristöpalvelut yksikkö Suomen ympäristökeskus Davvi Metsä Oy TIETOJÄRJESTELMÄÄN MERKITSEMINEN Kiinteistön maaperää koskevat tiedot lisätään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään (kohde ID 20002811). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.
13 HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt insinööri Anna-Kaisa Puhakka ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa-Matti Määttä. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta Liite 2. Tutkimuskartta Liite 3. Kunnostusaluekartta Liite 4. Valitusosoitus (LAP YSi 02V)
14 Liite 1.
15 Liite 2.
16 Liite 3.
17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Liite 4. Lapin ELY-keskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.10.2019. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 564 2780 faksi: 029 564 2760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16:15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. LAP Ysi 02V
Tämä asiakirja LAPELY/4481/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LAPELY/4481/2017 har godkänts elektroniskt Esittelijä Puhakka Anna-Kaisa 26.09.2019 10:02 Ratkaisija Määttä Vesa-Matti 26.09.2019 10:05