VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 7/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 54/2011 26.8.2011 Asia: Virkasuhteen irtisanominen Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Päätös, johon haetaan oikaisua Oikaisuvaatimus Viraston päätös 20.12.2010, jolla vanhempi lehtori A:n virkasuhde on irtisanottu päättymään valtion virkamieslain 27 :n nojalla 30.6.2011. Perustelut: A:n saksan kielen vanhemman lehtorin viran pääasiallisena tehtävänä on vastata saksan kielen opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta korkeakoulun kielikeskuksessa. Viran tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi siten, että saksan kielen opetus ja kielipalvelut on hankittava jatkossa ostopalveluin. Viran lakkauttamisen syynä ovat saksan kielen vähäinen opiskelijamäärä ja opetustuntien vähäinen määrä suhteessa yliopistolehtorien säännönmukaiseen opetusvelvollisuuteen ja kokonaistyöaikaan. Lakkauttamisen perusteena on resurssien käytön painopisteen siirtäminen ja henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaisen käytön tehostaminen. VIRKAMIESLAUTAKUNTA Postiosoite: Käyntiosoite: Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto Valtioneuvoston jakelukeskus puh. (09) 1600 1 PL 28 Ritarikatu 2 B fax (09) 1603 4839 00023 VALTIONEUVOSTO 00170 HELSINKI
2 Viraston päätös A:n irtisanomisesta on lainvastaisena kumottava. Perustelut: Pääluottamusmies B:llä ei ole ollut tilaisuutta tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. A oli pyytänyt kuulemista sähköpostitse virkamieslakiin vedoten. Irtisanominen on virkamiesasetuksen 43 :n vastainen. Virasto on tulkinnut yliopistolehtoreiden työehtosopimusta virheellisesti. Yliopistolehtoreilla ei ole opetusvelvollisuutta. Tästä johtuen saksan kielen lehtoria ei voi irtisanoa sillä perusteella, että saksan kielen opiskelijamäärä ja saksankielen tuntien määrä on vähäinen verrattuna yliopistolehtorien säännönmukaiseen opetusvelvollisuuteen ja kokonaistyöaikaan. Saksan kielen opetusmäärissä ei ole tapahtunut muutoksia. Saksan kielen opetuksen ja kielipalveluiden tarjonta jatkuu entisellään. A:lle ei ole ilmoitettu, miten saksan kielen opetus hänen irtisanomisensa astuttua voimaan tullaan hoitamaan. A katsoo, että saksan kielen ulkoistamiseen vetoaminen on tekaistua. Ulkoistamispäätöksen tarkoituksena on ainoastaan päästä A:sta eroon. Virastolla olisi ollut mahdollisuus esimerkiksi osaaikaistaa A, jos viranmukaisia tunteja ei ole tarjolla. Virasto on virkamieslain vastaisesti palkannut uusia henkilöitä palvelukseensa tilanteessa, jossa A on ollut irtisanomisuhan alainen. Viraston kielikeskuksen palvelukseen on palkattu ainakin seuraavat henkilöt ajankohtana, jona A:n työhön liittyvät virkajärjestelyt ovat olleet jo hyvin tiedossa: - C ruotsin kielen kääntäjäksi Esikuntaan Turkuun keväällä 2009. Hän opettaa ruotsia ja kääntää saksaa. Hänellä ei ole opettajan kokemusta eikä pätevyyttä. Hänelle myös siirrettiin A:n aikaisemmin hoitama saksa-suomi-saksa sotilassanakirjaprojekti keväällä 2009. - D ruotsin kielen kääntäjäksi Esikuntaan Turkuun keväällä 2009. Hän kääntää myös saksaa. Hänellä ei ole opettajan kokemusta eikä pätevyyttä. Hänelle siirrettiin A:n tähän saakka hoitamat saksan kielitestit syksyllä 2010. Edelleen huhtikuussa 2009 kielikeskukseen palkattiin ruotsin kielen opettajakieliasiantuntija, jolla ei ollut tehtävänkuvauksen edellyttämää pedagogista pätevyyttä. A:lla olisi ollut kelpoisuus hoitaa näitä tehtäviä. A on myös esittänyt halukkuutensa ruotsin kielen opetukseen. Samaan aikaan kun uusia ruotsin kielen kieliasiantuntijoita palkattiin, suunniteltiin A:n osalta virkajärjesteltyjä hänen irtisanomisekseen tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Kuten oikaisuvaatimuksen liitteestä selviää, on A:n virkaan liittyviä virkajärjestelyitä suunniteltu jo syksyllä 2008, vaikka irtisanomispäätös tehtiin vasta joulukuussa 2010. Loppuvuodesta 2010 korkeakoulun opintoasiainosastoon haettiin kahta koulutussuunnittelijaa. Näitä virkoja olisi tullut tarjota A:lle ennen irtisanomista. Virasto on laiminlyönyt selvittää, olisiko virastossa ollut mahdollisuus tarjota A:lle muita töitä, joihin hänellä on kelpoisuus ja osaaminen. A:lla on saksan ja
ruotsin kielen kääntäjän ja opettajan kelpoisuus ja pätevyys sekä saksan ja ruotsin sotilaskielen osaaminen. Hänellä on myös rehtorin pätevyys kaikilla koulutusasteilla. Virkamieslautakunnan tulee velvoittaa virasto antamaan selvitys siitä, mitä ja minkä kelpoisuuden omaavia kieliasiantuntijoita virasto on palkannut palvelukseensa ennen A:n irtisanomispäätöksen tekemistä, ja miksi näitä töitä ei ole tarjottu A:lle, vaikka hänellä on sekä osaaminen että kelpoisuus hoitaa näitä tehtäviä. Näyttää siltä, että A on vain syystä tai toisesta päätetty irtisanoa virastaan ilman, että aidosti ja aktiivisesti olisi vaivauduttu selvittämään, olisiko A:lle ollut tarjolla edes osa-aikaisesti työtä, jota hän on kelpoinen tekemään. A katsoo, että saksan kielen ulkoistamispäätös on häneen kohdistuvaa syrjintää. Virasto ei ole koskaan päättänyt ulkoistaa minkään muun kielen opetusta. Virasto ei ole perustellut, miksi juuri saksan kielen tunnit pitää ulkoistaa eikä minkään muun kielen tunteja. A on sitä mieltä, että todellisuudessa hänet on irtisanottu henkilökohtaisilla perusteilla. A on useita vuosia kokenut kiusaamista kielikeskuksessa, jossa hän on ollut töissä. Kiusaaminen on ollut niin voimakasta, että työterveyslääkäri on joutunut puuttumaan asiaan. Aluehallintovirasto on myös tarkastuskertomuksessaan todennut, ettei työnantaja ole ryhtynyt riittävän nopeasti ja riittävin, oikeudenmukaisin toimin poistamaan A:n kokemaa epäasiallista kohtelua. 3 Vastine: Virasto on antanut vastineen, jossa todetaan muun ohella seuraavaa: Saksan kielen opetustarve on laskenut lähes olemattomiin, lukuvuoden 2008-2009 133 tunnista vuoden 2010-2011 82 tuntiin. Yliopistolehtorien liiton antaman tiedon mukaan lehtorin opetusvelvollisuutena voidaan pitää 392 tai 448 tuntia. Saksan kielen opetusmäärä suhteessa lehtorien opetusvelvollisuuteen on vähentynyt 34 %:sta 21 %:iin kolmen lukuvuoden aikana. Korkeakoulu on arvioinut, että kokonaisvuosityöaikaan suhteutettuna A:lle kuuluneet opetustehtävät ja ei-opetukselliset tehtävät ovat muodostaneet yhteensä 29 % lehtorin kokonaisvuosityöajasta lukuvuonna 2009-2010. Saksan kieltä opiskelevien määrä ja tarvittavan taitotason mukainen osaaminen on valtakunnallisesti vähentynyt viime vuodet, ja samansuuntainen kehitys jatkuu. Vuodesta 2006 lähtien saksan kielen opetustarve on ollut erittäin rajallista, viime vuosina päiväopetuksessa on ollut yksi tai kaksi osallistujaa ja iltaopetuksessa muutama. Muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa noudatettavan käytännön mukaan korkeakoulussakaan ei pidetä tarkoituksenmukaisena järjestää opetusta yhden tai kahden hengen ryhmälle. Saksan kielen opetus korkeakoulussa sinänsä jatkuu edelleen. Kuitenkin korkeakoulu on lehtorin palkkauskulujen määrää budjettitaloudellisesta näkökulmasta selvitettyään päätynyt arvioon, jonka mukaan lehtorin nykyiset palkkakustannukset olisivat noin 58 000 euroa vuodessa, kun taas saksan kielen opetustarvetta vastaava vuotuinen arvio ostopalvelukustannuksista noin 5 500 euroa. Puolustusvoimissa ja korkeakoulussa on viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan jatkuvasti ja kulloistakin tarvetta vastaavasti ostettu ulkopuolista tuntiopetusta myös englannin, ruotsin, ranskan ja venäjän kielissä. Tämä käytäntö jatkuu edelleen.
4 Vastaselitys: Puolustusvoimat noudattaa virkojen hakumenettelyssä Valtion työmarkkinalaitoksen hyväksymää ns. virkajärjestelyhakumenettelyä. 1.8.2009 lukien kaikki avoimet siviilivirat on ennen julkista hakumenettelyä ensin ilmoitettava suljetussa, vain irtisanomisuhan alaisille kohdennetussa virkajärjestelyhaussa seitsemän työpäivän ajan. A:lle on luotu tarvittava pääsy uudelleen sijoitettaville kohdennettuun hakumenettelyyn. Oikaisuvaatimuksessa mainitut D ja C nimitettiin 12.1.2009 kieliasiantuntijan (ruotsi) virkoihin käännöspainotteisella tehtävänkuvauksilla, joihin ei kuulu saksan kielen opetusta, tulkkausta tai kääntämistä. Edellä mainitut virat olivat ennen virkajärjestelyhaun käyttöön ottoa julkisesti haettavana, eikä A hakenut niitä. Ennen A:n irtisanomista on täytetty myös seuraavat kieliasiantuntijan virat: - FM E kieliasiantuntijan (ruotsi) virkaan 1.4.2009 lukien. Virkaan oli julkinen haku ja virka lakkautettiin 1.3.2010 lukien. A ei hakenut virkaa. - FM F kieliasiantuntijan (englanti) virkaan 1.2.2010 lukien - FM G kieliasiantuntijan (englanti) virkaan 1.1.2011 lukien A suoritti opetushallinnon opinnot 31.12.2009 ja pohjoismaisten kielten syventävät opinnot vasta 17.5.2010. Korkeakoulussa ei keväällä 2009 ollut tarjottavana A:lle muuta ruotsin kielen opettajan tehtävää kuin edellä mainitut kieliasiantuntijan virat. Koska kolmen kieliasiantuntijan ja yhden lehtorin tehtävänkuvaukseen ja työjärjestykseen jo kuului ruotsin opetus, ei minkäänlaista ruotsin kielen opetushenkilöstön lisätarvetta enää ollut. Oikaisuvaatimuksessa mainitut koulutussuunnittelijan tehtävät olivat A:n tieten julkisesti haettavina syksyllä 2010, eikä hän niitä hakenut. Irtisanomisperuste ei ole henkilökohtainen. A on tehnyt useita kanteluita virkansa lakkauttamiseen liittyen sekä työsuojeluviranomaiselle että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Työsyrjintä- ja kiusaamisväitteet, jotka virasto ja korkeakoulu ovat kiistäneet ovat edelleen tutkittavina. Työterveyslääkäri H:n oikaisuvaatimuksen liitteenä oleva viesti on perustunut A:n yksipuoliseen kertomukseen. Edellä mainitut seikat eivät ole olleet mukana saksan kielen lehtorin opetusviran tarpeellisuuden arvioinnissa. A:n pyynnöstä 18.11.2009 järjestetyssä henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä on ollut läsnä luottamusmies I. Edelleen toisessa henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä 20.5.2010 I on toiminut A:n valtuuttamana edustajana. Työnantaja ei siten jäänyt passiiviseksi A:n luottamusmiehen kuulemisesta esittämän pyynnön suhteen. Sotilaslakimies J sopi nimenomaisesti asiasta pääluottamusmies B:n kanssa puhelimitse. Työnantajalle ilmoitettiin, että luottamusmies I edustaa A:ta yt-neuvotteluissa B:n sijaisena. Asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle on siten varattu tilaisuus ennen päätöksen tekoa tulla kuulluksi virkamiesasetuksen 43 :n edellyttämin tavoin. A on vastaselityksessään todennut muun ohella seuraavaa:
5 Pääluottamusmies B ei saanut pyynnöstä huolimatta tilaisuutta neuvotella virastotasolla ennen irtisanomispäätöksen tekemistä eikä hän ole sopinut asiasta sotilaslakimiehen kanssa puhelimitse, kuten vastineessa väitetään. Vastaselityksen liitteenä on B:n lausunto asiasta. OAJ:n puheenjohtajalta saadun viestin mukaan yliopistoissa ei ole opetusvelvollisuutta, vaan opetustuntikatto. Virka voi olla olemassa, vaikkei yhtäkään tuntia opetusta olisi. Lehtoreiden työnkuva koostuu paljon muustakin työstä kuin opetuksesta. Korkeakoulu yrittää rinnastaa A:n työtä tuntiopettajan työhön. Yksi opetustunti on 45 minuuttia, joka vastaa yhtä 392 opetuskattotuntia. Saksan opetusta olisi siten ollut lukuvuonna 2008-2009 työnantajan laskelmien mukaisesti todellisuudessa 177 tuntia. Viraston laskelmat ovat harhauttavia ja ne on tarkoituksellisesti muunneltu A:lle epäedulliseksi. Kaikissa Suomen yliopistoissa opettajan opetusmäärät lasketaan yksinkertaisella tavalla opinto-oppaan mukaisten opetettujen kurssien opetuspisteiden pohjalta. Näin laskettuna saksan kielen opetusta on lukuvuonna 2009-2010 ollut 224 tuntia ja lukuvuonna 2010-2011 146 tuntia. Ruotsin kielen lehtorilla on lukuvuonna 2009-2010 ja 2010-2011 ollut opetusta huomattavasti vähemmän eli kumpanakin lukuvuonna 91 tuntia. Yhdenvertaisuusperiaate ja tasa-arvo eivät näiden laskelmien perusteella toteudu. Kontaktiopetuksen enimmäismäärä ei koskaan ole täyttynyt kenelläkään lehtoreista, koska korkeakoulu ei tarjoa niin paljon kielten opetusta. Ruotsin kielessä on aina ollut kaksi opettajaa. Viimeinen ruotsin kielen opettaja irtisanottiin syksyllä 2009. Ruotsin opetukseen on siitä asti otettu avuksi ruotsin ja englannin kielen kääntäjä-tulkkeja virastosta ja Turusta. A ei ole saanut pyynnöistä huolimatta opettaa. Opetusmäärät ja opiskelijamäärät ovat aina vaihdelleet vuosittain. Vaihtelu on normaalia, eikä mikään trendi alas tai ylös. Lukuvuonna 2010-2011 pakollisen kandidaattivaiheen saksan kielen kurssin opiskelijoita oli 4 ja esiupseerikurssin opiskelijoita 3. A aloitti omalla ajallaan syksyllä 2009 ruotsin kielen syventävät opinnot aineenopettajalinjalla ja sai opintonsa valmiiksi keväällä 2010. A voisi nyt toimia yksinomaan ruotsin kielen opettajana, ruotsi pääaineena. A:ta ei kuitenkaan edelleenkään lukuvuonna 2010-2011 kelpuutettu opettamaan, mutta eipätevät kääntäjä-tulkit sen sijaan kyllä. Jos A olisi saanut opettaa saksan ohella ruotsia, olisi kustannussäästöä saatu runsaasti. Vaikka saksan kielen lehtorin tehtäväkuvaukseen ei sisälly kääntämistä ja tulkkausta, on korkeakoulu ottanut palvelukseensa uusia henkilöitä näihin tehtäviin, joihin A:lla olisi ollut pätevyys ja osaaminen. Näitä tehtäviä olisi tullut tarjota A:lle irtisanomisen välttämiseksi. Valtion virkamieslain 27 :ssä säädetty työntarjoamisvelvollisuus ei edellytä virkamieheltä aktiivisuutta työnhaussa, vaan työnantajan tulee aktiivisesti tarjota vapaana olevia tehtäviä irtisanomisuhan alaisille virkamiehille, mikäli heillä on tehtävään vaadittava kelpoisuus. Vaikka osa viroista on täytetty ennen A:n irtisanomista, on virastolla ollut jo virkojen täyttöhetkellä tieto siitä, että A on irtisanomisuhan alaisena. Viraston olisi tullut ottaa tämä huomioon virkoja täytettäessä. Virasto ei ole väittänytkään, että A:n sijoittamista mihinkään avoimena olleeseen virkaan tai hänen lisäkouluttamistaan päteväksi jonkun tehtävän hoitamiseen olisi selvi-
tetty tai että hänelle olisi jotain tehtävää tai koulutusta siihen tarjottu. Oikeudet virkajärjestelyhakumenettelyyn A:lle on myönnetty vasta irtisanomisen jälkeen tammikuussa 2011. A on toiminut 10 vuoden ajan saksan, ruotsin ja viron kielen kääntäjänä virastossa. Keväällä 2009 kielikeskuksessa täytettiin kaksi ruotsin kielen kääntäjän ja yksi ruotsin kielen opettajan virka. Näitä virkoja ei tarjottu A:lle. Hän olisi valmiiksi ruotsinkielisen sotilasterminologian asiantuntijana ollut pätevä kahteen ruotsin kääntäjän virkaan. Virasto myöntää vastineessaan, ettei A:lle tarjottu kahta avoinna ollutta koulutussuunnittelijan tehtävää. 6 Virkamieslautakunnan ratkaisu Perustelut Sovellettavat säännökset Valtion virkamieslain 27 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies, jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä viraston toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia. Edelleen pykälän 4 momentin mukaan viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa virkamiestä 1 momentissa säädetystä syystä, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Valtion virkamiesasetuksen 43 :n 1 momentin mukaan ennen kuin virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 :n nojalla tehdään päätös, viranomaisen on varattava, mikäli virkamies sitä pyytää, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Asiakirjoista saatava selvitys Korkeakoulun johto on 6.3.2009 esittänyt, että sen henkilöstökokoonpanossa yksi saksan kielen lehtorin tehtävä muutetaan venäjän kielen kieliasiantuntijan tehtäväksi. Korkeakoulu on esittänyt samalla, että virasto ryhtyisi toimenpiteisiin saksan kielen lehtorin virkaa hoitavan FM A:n irtisanomiseksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Esitystä on perusteltu muun ohella seuraavasti: Esityksen tavoitteena on siirtää resurssien käytön painopistettä lisääntyneiden venäjän kielen opetus- ja opetuksen kielipalvelutarpeiden puolustusvoimalliseen tyydyttämiseen ja tehostaa oleellisesti henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Päämääränä ei esityksen mukaan ole saksan kielen opetuksen tai kielipalveluiden vähentäminen, vaan ne hoidettaisiin jatkossakin nykytasoisina siirtymällä tarvittavien palveluiden hankintaan ostopalveluina. Korkeakoulun opetussuunnitelman mukainen saksan kielen pakollisen ja va-
paaehtoisen opetuksen vuotuinen tuntimäärä on 177 kappaletta 45 minuutin pituisia lähiopetustunteja. Kokonaistyöaikaa tarkastellen saksan kielen lehtorin kokonaisvuosityöaika on 552 tuntia eli 34,5 % lehtorin 1 600 tunnin kokonaisvuosityöajasta. Kielenopetuksen ostohinta on 48 euroa/tunti, jolloin koko saksan kielen lähiopetuksen ostohinta on vuodessa enintään noin 8 496 euroa. Venäjän kielen opetukseen käytetään puolustusvoimissa noin 1000 tuntia ostopalveluita vuodessa. Suuntaamalla yksi henkilötyövuosi tähän tehtävään saavutetaan laskennallisesti 48 000 euron säästö opetustuntipalkkioissa. Saksan kieltä opiskelee tällä hetkellä pakollisena vieraana kielenä 7 opiskelijaa ja vapaaehtoiseen saksan kielen opetukseen on ilmoittautunut 19 opiskelijaa, joista läsnä opetuksessa on tyypillisesti noin puolet. Kaikkiaan volyymin ennustetaan olevan edelleen laskeva johtuen niin saksan kielen yleisen suosion kuin sen sotilaallisen merkityksenkin laskusta. Viraston Kansainvälisen osaston 30.8.2006 päivätyn ilmoituksen mukaan saksan kielen kurssille on lukuvuonna 2006-2007 hyväksytty 29 hakijasta 20 hakijaa. Viraston vastineen mukaan korkeakoulusta saatujen tietojen mukaan saksan kielen opetusta on järjestetty seuraavasti: - lukuvuosi 2008-2009 133 tuntia - lukuvuosi 2009-2010 111 tuntia - lukuvuosi 2010-2011 82 tuntia 7 Korkeakoulun saksan kielen opetusmääriä suhteessa lehtorien opetusvelvollisuuteen tarkasteltuna on opetusmäärä vähentynyt kolmen lukuvuoden aikana 34 %:sta 21 %iin. Kokonaisvuosityöaikaan suhteutettuna korkeakoulu on arvioinut A:lle kuuluneiden opetustehtävien ja ei-opetuksellisten tehtävien muodostaneen yhteensä 29 % lehtorin kokonaisvuosityöajasta lukuvuonna 2009-2010. Vuodesta 2006 lähtien saksan kielen opetustarve on ollut erittäin rajallista. Viime vuosina saksan kielen päiväopetuksessa on ollut yksi tai kaksi osallistujaa ja iltaopetuksessa muutama. Korkeakoulussa ei pidetä tarkoituksenmukaisena järjestää opetusta yhden tai kahden hengen ryhmälle. A:n vastaselityksen mukaan edellä todetut korkeakoulun tuntilaskelmat eivät perustu todellisiin 45 minuutin pituisiin lähiopetustunteihin, joihin lehtorien enimmäisopetusmäärä 392 tuntia perustuu. Edelleen A:n mukaan saksan kielen opetusta on järjestetty opinto-oppaan mukaisten opetettujen kurssien perusteella lukuvuonna 2009-2010 224 tuntia, johon tulee lisätä muun muassa viikoittaiset vastaanottotunnit eli yhteensä 80 tuntia sekä lukuvuonna 2010-2011 146 tuntia + edellä mainitut 80 tuntia. Ruotsin kielen lehtorilla on opintooppaan mukaan ollut opetusta lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 huomattavasti vähemmän. Viraston Kieli- ja käännöstoimen päällikkö FM K:n 15.6.2006 päiväämän väliaikaisen työtodistuksen mukaan A on 1.12.1998 lähtien toiminut viraston kansainvälisen osaston kieli- ja käännöstoimen saksan kielen kääntäjänä. Tehtäviin kuuluu saksalaisen toimintakulttuurin ja saksan kielen johtavana asiantuntijana sekä saksan kielen ja kulttuurin tehtäväalavastaavana toiminen puolustushallinnossa. A vastaan saksan kielen vaativimmista käännös- ja tulkkaustehtävistä. Hän laatii opetusaineistoa henkilöstön kansainvälisten tehtävien
hoidon edellyttämän kielitaidon kehittämiseksi. Hän ohjaa kielten opettajia ja henkilöstöryhmiä kielenkäytössä, kääntämisessä ja terminologiakysymyksissä. Hän kokoaa ja kehittää saksankielistä terminologiaa suomenkielisten käyttäjien tarpeisiin. A suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa saksan kielen jatkokoulutusta. Lisäksi hän tekee ruotsin ja viron kielen käännöksiä. A on oman selvityksensä mukaan toiminut saksan ja ruotsin kielen kääntäjänä virastossa 1.12.1998 30.9.2006 ja saksan kielen vanhempana lehtorina 1.10.2006 alkaen korkeakoulussa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.5.2011 päivätyn tarkastuskertomuksessa todetaan, että Puolustusvoimien virasto on työnantajana saanut tiedon A:n kokemasta epäasiallisesta kohtelusta syksyllä 2008 eri tahoilta, eikä ole ryhtynyt riittävän nopeasti ja riittäviin, oikeudenmukaisiin toimiin epäasiallisen kohtelun poistamiseksi ja vähentämiseksi vuosien 2008-2011 aikana. Työnantaja ei ollut riittävästi käsitellyt epäasiallisen kohtelun ja haitallisen kuormittumisen kokemuksia. Epäasiallisen kohtelun ja haitallisen kuormittumisen aiheuttamia tekijöitä ei ollut yritetty poistaa tai vähentää ja työnantaja ei ollut huomioinut työterveyslääkärin uudelleen vuonna 2010 antamia ohjeita. Työnantaja ei ole käytännössä kohdentanut toimenpiteitä ko. työntekijän terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.7.2010 päivätystä tarkastuskertomuksesta ilmenee edellä todetun lisäksi, että A on kokenut Kielikeskuksen esimiesten johtaja K:n ja esimies L:n toiminnan ja käytöksen epäasiallisena ja haitallisesti kuormittavana. Tarkastajan näkemyksen mukaan korkeakoulussa on ollut organisaation muutosprosessi, joka ei ole ollut hallinnassa työterveyden ja työturvallisuuden näkökulmista katsottuna. Muutos on viety läpi työhyvinvoinnin periaatteiden vastaisesti työyhteisön ja asiantuntijoiden näkemyksiä kuulematta. Työantajan edustajat ovat painostaneet näkyvästi henkilöitä, jotka pitivät oikeudestaan kiinni olla muuttamatta virkaansa kieliasiantuntijan viraksi. Työyhteisössä on ollut aikaisemminkin ongelmatilanteita. Muutosprosessi on ilmeisesti nostanut esille aikaisempi ristiriitoja ja/tai johtanut uusiin henkilöiden välisiin ristiriitoihin. A on esittänyt muutostilanteita käsitelleissä palavereissa ja tilaisuuksissa mielipiteitään muutoksesta ja ollut kriittinen muutosta kohtaan. Näyttää siltä, että A on ollut Kielikeskuksen esimiesten painostuksen kohteena muutosta koskevien mielipiteidensä ja viran muuttamisen vastustamisen vuoksi. A on 14.3.2010 pyytänyt sähköpostitse, että ennen irtisanomispäätöksen tekemistä kuultaisiin pääluottamusmies B:tä. Pääluottamusmies B:n 11.4.2011 päivätyn sähköpostiviestin mukaan hän ei ole sopinut sotilaslakimies J:n kanssa, ettei häntä enää tarvitse kuulla ennen lopullista päätöstä A:n irtisanomisasiassa. B:n mukaan tarkoituksena oli nimenomaan, että B neuvottelee loppuvaiheessa virastossa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Oikeudellinen arviointi Kuuleminen Asiassa esitetyn selvityksen perusteella luottamusmies I:tä on kuultu virkamiesasetuksen 43 :n edellyttämällä tavalla A:n irtisanomismenettelyn yhteydessä järjestetyissä kuulemisissa 18.11.2009 ja 20.5.2010. Virkamiesasetuk- 8
sen 43 ei sen sijaan edellytä tämän lisäksi pääluottamusmiehen kuulemista. Päätös ei siten ole syntynyt kuulemisvirheen johdosta virheellisessä järjestyksessä. Työn väheneminen Virkamieslain 27 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen irtisanomisperuste on olemassa silloin, kun virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Viraston mukaan A:n hoitaman saksan kielen vanhemman lehtorin tehtävät ovat vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Selvityksenä tästä virasto on vastineessaan esittänyt korkeakoululta saamansa laskelmat, joiden mukaan opetustarve on kolmessa lukuvuodessa laskenut 133 tunnista 82 tuntiin. A:n vastaselityksen ja korkeakoulun johdon 6.3.2009 tekemästä esityksestä ilmenevän selvityksen perusteella laskelmat ovat perustuneet virheellisesti 60 minuutin pituisiin opetustunteihin, kun todellisuudessa lehtorien opetusvelvollisuus perustuu 45 minuutin pituisiin opetustunteihin. Myös edellä mainitulla tavalla laskien saksan kielen opetuksen tarve on vähentyneet kuitenkin olennaisesti. A:n vastaselityksessään esittämää selvitystä opetusmääristä, jotka perustuvat opinto-oppaiden mukaiseen kurssitarjontaan, ei ole pidettävä asiassa luotettavampana, kun otetaan huomioon se, että opetuksen toteutumiseen vaikuttaa kursseille ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä. Myös A:n itse ilmoittamia saksan kielen nykyisiä opiskelijamääriä on pidettävä hyvin vähäisinä. 9 A on kuitenkin vedonnut myös siihen, että hänen työnkuvansa on muodostunut paljon muustakin työstä kuin opetuksesta. Virasto ei ole selvittänyt kuinka paljon A:n tehtävät kokonaisuudessaan ovat esimerkiksi lukuvuosittain vähentyneet. Kun otetaan kuitenkin huomioon saksan kielen lehtorin viran luonne, voidaan viraston käsitystä siitä, että A:n viran pääasiallisena tehtävänä on vastata saksan kielen opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, pitää oikeana. Tästä syystä viran tehtävien on katsottava, opiskelijoiden ja opetuksen määrässä tapahtuneet muutokset huomioon ottaen, vähentyneen olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti. Asiassa on esitetty selvitystä, jonka perusteella A:n ja hänen Kielikeskuksen esimiestensä välillä on ollut ristiriitoja ja A on kokenut epäasiallista kohtelua esimiestensä taholta ennen irtisanomistaan. Työsuojelutarkastajan näkemyksen mukaan A on ollut organisaatiomuutosta koskevien näkemystensä johdosta esimiestensä painostuksen kohteena. Päätöksen A:n irtisanomisesta on kuitenkin tehnyt nimittävä viranomainen eli virasto. Virasto on vastineessaan kiistänyt, että irtisanomisen peruste olisi alun perin ollut muu kuin tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Näissä oloissa asiassa ei ole esitetty sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella irtisanomisperusteen olisi katsottava olevan todellisuudessa henkilökohtainen. Uusien henkilöiden ottaminen samankaltaisiin tehtäviin Viraston esittämän selvityksen mukaan Esikunnassa on 12.1.2009 täytetty kaksi ruotsin kieliasiantuntijan virkaa käännöspainotteisella tehtävänkuvauksella ja lisäksi 1.4.2009 lukien on täytetty vielä yksi ruotsin kieliasiantuntijan
virka, joka on sittemmin lakkautettu 1.3.2010 lukien. Edelleen syksyllä 2010 korkeakoulussa on täytetty kaksi koulutussuunnittelijan tehtävää. Kun otetaan huomioon viraston selvitys siitä, ettei A:lla ollut ruotsin kieliasiantuntijoiden virkojen täyttämishetkellä koulutuksellista pätevyyttä niihin, ei näitä tehtäviä ole pidettävä virkamieslain 27 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tehtävinä kuin A:n hoitamaa saksan kielen lehtorin tehtävää. Virasto ei ole esittänyt virkamieslautakunnalle tarkempaa selvitystä koulutussuunnittelijan tehtävistä ja niiden edellyttämistä pätevyyksistä. Virkamieslautakunnan ei siten ole sille esitetyn selvityksen perusteella mahdollisuutta arvioida A:n hoitamien tehtävien ja koulutussuunnittelijan tehtävien virkamieslain 27 :n 2 momentin 1 kohdan edellyttämää samankaltaisuutta. Kun otetaan huomioon jäljempänä uudelleensijoittamista ja kouluttamista koskien todettu ja asiassa annettu päätös, ei asiaa ole syytä lykätä lisäselvityksen hankkimiseksi tämän seikan johdosta. Uudelleensijoittaminen ja -kouluttaminen Virkamieslain 27 :n 4 momentin mukaan viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa virkamiestä 27 :n 1 momentissa säädetystä syystä, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Virkamieslain 27 :n 4 momentti edellyttää työnantajavirastolta erityistä aktiivisuutta irtisanotun työntekijän uudelleensijoittamis- ja koulutusmahdollisuuksien selvittämisessä. Virasto ei ole edes väittänyt, etteikö A olisi ollut kohtuudella sijoitettavissa syksyllä 2010 avoinna olleisiin koulutussuunnittelijan tehtäviin. Viraston mukaan A ei ollut edellä mainittujen ruotsin kieliasiantuntijoiden virkojen täyttöhetkellä koulutuksellisesti pätevä virkoihin, koska hän on suorittanut opetushallinnon opinnot vasta 31.12.2009 ja pohjoismaisten kielten syventävät opinnot 17.5.2010. Virasto ei ole esittänyt virkamieslautakunnalle tarkempaa selvitystä kieliasiantuntijoiden virkojen tehtävistä, mutta virat ovat kiistatta käännöspainotteisia. A:lla on viraston antaman väliaikaisen työtodistuksen mukaan kokemusta ruotsin kielen käännösten tekemisestä ja lisäksi hän on virkojen täyttöhetkellä ollut pätevä opettamaan ruotsin kieltä sivuaineena. Nämä seikat huomioon ottaen virastossa on ennen A:n irtisanomista ollut avoinna virkoja, joiden osalta olisi tullut selvittää A:n uudelleensijoittamis- ja koulutusmahdollisuudet. Virasto on siten ennen A:n irtisanomista laiminlyönyt riittävästi selvittää mahdollisuuksia hänen sijoittamisekseen uusiin tehtäviin viraston palveluksessa tai hänen pätevyytensä lisäämiseksi tarvittavan lisäkoulutuksen järjestämiseen. Irtisanomispäätös on siten virkamieslain vastainen. 10 Päätös Virkamieslautakunta hyväksyy oikaisuvaatimuksen ja kumoaa viraston päätöksen 20.12.2010 A:n irtisanomisesta. Sovelletut oikeusohjeet Valtion virkamieslaki 27 Valtion virkamiesasetus 43
11 Muutoksenhaku Valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen liitteenä. Puheenjohtaja Heikki Kulla Esittelijä Elina Ranz Virkamieslautakunnan päätös oli yksimielinen ja sen tekemiseen osallistuivat puheenjohtaja Kulla ja jäsenet Paanetoja, Isomäki, A. Nieminen, A. Nieminen ja Komulainen sekä varajäsenet Tarnanen ja Rouhe.