Suhdanteeseen sopeutuen, kestävää menestystä rakentaen

VUOSIKERTOMUS 2014

VUOSIKERTOMUS 2014 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TUOTTAJAN HYVINVOINTI 4 ELÄINTEN HYVINVOINTI 5 TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ 6 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI 7 EDUNVALVONTA 8 VIESTINTÄ 9 LABORATORIO JA PLASMASYTOOSIN TORJUNTA 11 JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ 12 KONSERNITALOUS 14 Tilintarkastuskertomus 15 Konsernituloslaskelma 16 Konsernitase 17 Emon tuloslaskelma 18 Emon tase 19 Yhdistelmä konsernin ja emon liitetiedoista 20

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Suhdanteeseen sopeutuen, kestävää menestystä rakentaen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolla (ProFur) on takanaan mielenkiintoinen vuosi: ennätyksellisen pitkään jatkunut turkisten hyvä kysyntä ja hintojen nousu taittuivat. Näistä syistä vuotta leimasivat muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja heikentyneeseen kannattavuuteen sopeutuminen, mutta kuitenkin toiveikas tulevaisuuteen suuntautuminen. Turkiselinkeino on oppinut elämään nopeasti ja jyrkästi vaihtelevissa suhdanteissa. Siksi elinkeinolla oli kuluneen vuoden aikana malttia keskittyä kestävän menestyksen rakentamiseen. Suuntaa siihen haettiin pitkästä ja monivaiheisesta tulevaisuusprosessista, joka tehtiin tulevaisuustutkijoiden sekä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Alalla on yksimielinen käsitys tulevaisuuden haasteista, joita ovat kilpailukyvyn ja hyväksyttävän, vastuullisen mielikuvan säilyttäminen. Verstaassa esiin nousseissa tulevaisuuden kuvissa näkyy turkisten nykyistä monipuolisempi käyttö ja kaikki kiertää -ajattelu. Nahka saattaa olla sivutuote, jonka lisäksi hyödynnetään lanta, liha, sisäelimet ja kudokset. Villeimmissä visioissa turkiseläimiä ruokitaan synteettisellä rehulla ja kasvatetaan virtuaalisessa ympäristössä ilman häkkiä. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus laati työn tuloksista Turkisalan tulevaisuus 2050 -raportin, jossa uusiksi menestystekijöiksi kirjattiin muun muassa verkostoissa toimiminen, ekologiset ratkaisut ja teknologioiden hyödyntäminen. Tulevaisuustyöskentely toimi hyvänä johdantona liiton uuden strategian valmistelulle. Vuosille 2015 2017 laaditussa strategiassa jatketaan ponnisteluja tuottajan, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Uutena ja ajankohtaisena painotuksena strategiassa korostuvat pyrkimykset turkiseläinten ravitsemuksen ja rehuhuollon kehittämiseksi sekä määrätietoinen tutkimuksen hyödyntäminen. Saavutusten varmistamiseksi näille osa-alueille rekrytoitiin ja nimitettiin asiantuntevat vastuuhenkilöt. Vaativassa ja pitkäjänteisessä sertifiointityössä saavutimme yhden tavoitteen, kun liiton toiminnoille myönnettiin ISO 9001 -sertifikaatti. Seuraava tavoitteemme on, että tilatason auditointijärjestelmä läpäisee ulkopuolisen auditoinnin ja DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab myöntää myös sille ISO 9001 -sertifikaatin. Kiitän kaikkia kumppaneitamme hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Erityisen suuret kiitokset kuuluvat liiton ja paikallisyhdistysten palveluksessa työskentelevälle henkilöstölle. Teidän työllenne omistautuminen, siihen sitoutuminen ja ammattiylpeytenne ovat valtakunnan huippua! Marja Tiura 3

TUOTTAJAN HYVINVOINTI Kustannuksia alas, tehoa toimintaan Lähes neljä vuotta jatkunut vahva kasvu taittui turkisten hintojen käännyttyä laskuun vuoteen 2014 tultaessa. Tämä merkitsi väistämättä turkiseläintilojen kannattavuuden heikentymistä. Onneksi elinkeinon taloudellinen lähtöasema oli niin hyvä, että tuottajat kestivät suhdannemuutoksen, vaikka turkistuotannon sopeutuminen muutoksiin on rakenteellisista syistä kankeaa. Kannattavuuden heikennyttyä paineet tuotantokustannusten laskemiseen olivat kovat. Nahan hintojen laskettua rehun 60 prosentin osuus tuotantokustannuksista oli aivan liian suuri, mutta neuvottelemalla rehun hintaa onnistuttiin hieman kohtuullistamaan. Kenttäorganisaatiolle vaativa ponnistus oli tuotantoeläinten lopettamisesta vuonna 2013 annettu asetus uusine vaatimuksineen. Asetus edellyttää tuottajilta lopetuskoulutusta, tilakohtaisen lopetussuunnitelman laatimista ja lopetuslaitteiden omavalvontaa. Auttaakseen ja opastaakseen tuottajia vastaamaan lainsäädännön uusia vaatimuksia liitto toteutti Lupa lopettaa -kampanjan. Jokaiselle turkistilalle laadittiin tilakäynnin aikana tilakohtainen eläinten lopetussuunnitelma sekä tarkastettiin lopetuslaitteiden toimivuus ja kunto. Käynnin yhteydessä tuottajan kanssa käytiin läpi myös kohdat, joissa on todettu puutteita valvovan viranomaisen aiemmin tekemissä eläinlääkäritarkastuksissa. Urakka oli mittava, mutta hyödyllinen: turkiselinkeino on järjestelmällisesti jalkauttanut uuden asetuksen käytäntöön. Samalla on osoitettu, että eläinten lopettaminen hoidetaan asiantuntevasti asetuksen vaatimukset täyttäen. Elinkeinon oma-aloitteisuus on saanut runsaasti kiitosta myös viranomaisilta ja virkamiehiltä. Tuottajan hyvinvointia palvelee myös ProFurin osaksi omistamalla Luova-tutkimustilalla tehtävä työ, jonka tavoitteena on kehittää turkistiloille tehokkaita tuotantomenetelmiä. Liitto osallistuu myös Luovassa käynnissä oleviin ruokintatutkimuksiin, joissa selvitetään muun muassa rehun hyötysuhdetta ja optimaalista koostumusta sekä ravinnon vaikutusta siniketun karvan silkkisyyteen. Tutkimuksen tehostamiseksi aloitettiin mittava yhteispohjoismaisen turkistutkimuksen koordinointijärjestelmän suunnittelu yhdessä Tanskan, Norjan ja Ruotsin turkiseläinten kasvattajaliittojen kanssa. Tavoitteena on parantaa rajallisten pohjoismaisten tutkimusresurssien järkevää hyödyntämistä, poistaa päällekkäisiä tutkimuksia sekä parantaa tutkimusinvestointien laatua ja tarkoituksenmukaisuutta. Pyrkimyksenä on myös nykyistä sujuvampi ja nopeampi tutkimustulosten ja uusien innovaatioiden pumppaaminen käytännön sovelluksiksi. Toimintavuoden merkittäviä konkreettisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita olivat mobiilisovellus tilan toiminnan ohjaukseen ja kirjanpitoon sekä Kestävä siniketun jalostus -hanke. Tämän tavoitteena on vertailla vaihtoehtoisia tulevaisuuden siniketun jalostusstrategioita sekä perinnöllisen edistymisen että jalostusohjelman taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Vuoden lopussa julkaistiin myös historian ensimmäiset turkiseläinten valtakunnalliset jalostusarvot. 4

Turkiseläinrehun koostumus 2014 1,4 % 2,0 % 8,3 % Vesi Muut 6,9 % 13,4 % 37,4 % Rasvat ja öljyt Kuivat valkuaisrehut Vilja ja viljatuotteet 30,5 % Kala ja kalasivutuottet Teurassivutuotteet ELÄINTEN HYVINVOINTI Hyvää hoitoa, tautien torjuntaa Vuotuiset rehupäivät järjestettiin alkuvuodesta. Aiheina olivat viimeaikaisten ruokintatutkimusten tulokset Pohjoismaissa sekä turkiseläinten terveydenhoitoon liittyvät ajankohtaiset asiat. Uutena rehupäivien ohjelmassa oli raaka-ainetoimittajien puheenvuorot. Syyspuolella tuottajat kokoontuivat ympäristöpäiville, joiden keskeistä antia olivat lupa- ja valvonta-asioissa tapahtuvat muutokset. Laatuun liittyviä asioita pidettiin esillä säännöllisesti läpi vuoden. Nahkanäyttely, tuottajien keskinäinen laatukilpailu, palasi pitkän tauon jälkeen Pohjanmaalle. Tuottajat ja näytteilleasettajat ottivat Seinäjoella järjestetyn näyttelyn innostuneesti vastaan. Omavalvontaan kuuluvia auditointikäyntejä jatkettiin järjestelmään kuuluvalla tahdilla: uusintaauditointeja tehtiin vuoden aikana 117. Vuoden lopussa 849 suomalaisella tilalla oli voimassa oleva sertifikaatti. Tämä on lähes 90 prosenttia kaikista tiloista. Maamme kettu- ja suomensupikannasta 99 prosenttia kasvoi sertifioiduilla tiloilla ja minkeistä 89 prosenttia. ProFur pyrkii turvaamaan ja parantamaan turkiseläinten hyvinvointia ja terveyttä niin, että eläimet voivat elää hyvissä oloissa ja saavat tarvittavia eläinlääkärin määräämiä hoitoja nopeasti. Liiton ylläpitämien eläinlääkäri- ja laboratoriopalvelujen sekä tiloilla tehdyn järjestelmällisen sertifiointityön ansiosta eläinten terveydentila ja hyvinvointi olivat turkistiloilla keskimäärin hyvällä tasolla. Läänineläinlääkärit löysivät turkistiloilta edellisen vuoden aikana tekemillään otantakäynneillä aiempaa vähemmän huomautettavaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tarkastetuista turkistiloista 67 prosenttia oli moitteettomassa kunnossa. Täysin puhtaat paperit saaneiden osuus oli selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 40 prosenttia. Eläinsuojelusäädösten noudattamisessa todettiin puutteita 33 prosentilla tiloista. Vieroitusripulia esiintyi runsaasti sekä minkillä että ketulla. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittama hanke, jossa selvitetään turkiseläinten ripulin syitä. Näytteenottovaihe tiloilla saatiin päätökseen ja tulosten analysointia jatketaan kuluvana vuonna. Taudinsyyn selvittäminen kiinnosti tuottajia. Eviraan lähetettiin tutkittavaksi aiempaa enemmän eläimiä, minkä ansiosta hoidon kohdentaminen tarkentui. Tutkimuslaboratorion resurssipulan vuoksi tulosten saaminen kuitenkin hidastui vuoden mittaan. Tilanteen heikentyessä entisestään liitto selvitti uusia mahdollisuuksia tautitutkimuksen turvaamiseksi. 5

Tautitartuntojen ehkäisemiseksi ProFurin oma laboratorio välittää tuottajille minkin kolmoisrokotetta, penikkatauti- ja parvovirusrokotetta. Markkinoilla on tarjolla lisäksi penikkatauti/parvovirus-yhdistelmärokotetta. Rokotusaste oli kiitettävä ja tilanne näissä taudeissa rauhallinen. Rokotusreaktioita esiintyi minkeillä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Minkkitilojen plasmasytoositilanne ei ole parantunut odotetusti. Useat pitkään puhtaana olleet tilat ovat saaneet tartunnan, mutta saneerauksen jälkeen tautitilanne on saatu hallintaan. Onnistuneita saneerauksia on tehty useita. Niistä huolimatta tartuntariski on olemassa, sillä tiloilla on edelleen puutteita tautivastustusrutiineissa. Vilkas peruskorjaus- ja uudelleenrakentaminen saattavat myös levittää virusta. Plasmasytoosin tautidiagnostiikan kehittämisen lisäksi elinkeino on mukana useissa turkiseläinten terveydentilaa tutkivissa tieteellisissä hankkeissa. Tutkimuksen ja kehitystyön kohteena on diagnostiikka turkiseläinten naama-tassuruven selvittämiseksi. Hankkeet ketun pentukuolleisuuden ja kasvukaudella esiintyvän kettujen takapään heikkouden selvittämiseksi ovat myös käynnissä. Turkiseläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon edistämiseksi aloitettiin Fureva-terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Järjestelmän ohjelmisto rakennettiin toimintavuoden aikana. Seuraava vaihe on eläinlääkäreiden kouluttaminen ohjelmiston käyttäjiksi ja tuottajien saattaminen järjestelmän piiriin. Tuottajan työn helpottamiseksi turkistiloille lähetettiin uudistetut Turkistilan eläinkirjanpito -kansiot. Niihin koottiin turkistiloja koskevan lainsäädännön mukaiset osiot lääke-, sairaus- ja kuolleisuuskirjanpidosta sekä lopetusasetuksesta. Kansiota käyttämällä tila ja hoitava eläinlääkäri saavat selkeän kuvan tilan terveydentilasta ja mahdollisista hoitoa tai ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vaativista sairauksista. Turkiselinkeinoa esiteltiin eläinlääkäreille ja eläinlääkäriopiskelijoille useaan otteeseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin turkistuotantoa ja turkiseläinten sairauksia käsittelevä luentokokonaisuus. Vuoden aikana eläinlääketieteen opiskelijat vierailivat turkistilalla. Vallitsevan eläinlääkäripulan vuoksi ProFur varmisti jäsentilojen eläinlääkäripalvelujen saatavuuden palkkaamalla neljännen eläinlääkärin. TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ Jatkuvaa kehittämistä, ulkopuolista tunnustusta ProFur käynnisti vuonna 2005 turkistilojen sertifiointityön. Sertifiointi perustuu asetettujen vaatimusten mukaiseen tuotantoketjuun, joka on huolellisesti dokumentoitu ja läpinäkyvä. Sen päämäärä on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa. Vuoden lopussa 849 suomalaisella tilalla oli voimassa oleva sertifikaatti. Tämä on lähes 90 prosenttia kaikista tiloista Suomessa. Maamme kettu- ja suomensupikannasta 99 prosenttia kasvoi sertifioiduilla tiloilla ja minkeistä 89 prosenttia. Saga Furs Oyj päätti vastaanottaa huutokauppakaudella 2014 2015 vain sertifioiduilta tiloilta tulevia ketunnahkoja. Tilasertifioinnin työrukkaseksi perustettiin tuottaja- ja toimihenkilöjäsenistä koostuva sertifiointitoimikunta. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää tilasertifiointia sekä tukea auditoijien työtä. Toimikunnan esityksestä otettiin käyttöön ns. lepäävä sertifikaatti, jolla vauhditetaan tiloja korjaamaan auditointikäynnillä havaittuja poikkeamia. Päämääränä on, että tulevaisuudessa ulkopuolinen sertifiointilaitos sertifioi tilat ISO 9001 -standardin mukaan ja liittää ne osaksi liiton sertifikaattia. Kuluneena vuonna DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab teki liiton sertifioimilla tiloilla auditointikierroksen, jossa arvioitiin liiton oman sertifiointijärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta tiloilla. Liiton laatujärjestelmä sai tunnustusta, kun sille myönnettiin toukokuussa ISO 9001 -standardin mukainen sertifikaatti. Standardin vaatimuksia verrattiin liiton johtamisjärjestelmään keväällä tehdyssä sertifiointiarvioinnissa, jonka teki akkreditoitu sertifiointilaitos DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab. Sertifikaatti kattaa liiton organisaation ydintoiminnot. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, ja sen vaatimuksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain tehtävillä määräaikaisarvioinneilla. 6

YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Tarpeellista neuvontaa, yhtenäisempiä käytäntöjä Työ ympäristön hyväksi edellyttää paljon paperityötä, jossa viranomaisprosessien ja määräysten tarkka tunteminen on tärkeää. ProFur neuvoi ja avusti tuottajia vaatimukset täyttävien hakemusten ja muiden materiaalien laadinnassa. Jäsenten käytettävissä oli liiton järjestämä ja kustantama ympäristölupien esitarkistuspalvelu. Tarjotulla asiantuntijapalvelulla tuetaan ja sujuvoitetaan sekä luvan hakijan että hakemuksen käsittelijän työtä. Palvelulla varmistetaan myös viranomaisille jätettyjen lupahakemusten yhdenmukaisuus, minkä uskotaan nopeuttavan käsittelyä. Viranomaisia ja päättäjiä tavatessaan liiton edustajat peräänkuuluttivat selkeitä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä ympäristölupakäytäntöjä. Samoin edellytettiin toimivaltarajoihin muutoksia, joiden seurauksena kuntien käsiteltäviksi tulisi nykyistä enemmän ympäristölupia. Uudistuvassa ympäristössä toimivien tuottajien ja muiden alan ammattilaisten tietoja päivitettiin ympäristöasioihin keskittyneessä kaksipäiväisessä koulutustilaisuudessa. Tuotanto-% paikallisyhdistyksittäin kaudella 2013/2014 SÖP 55,1 % Å 0,1 % U-H 0,2 % L-S 0,2 % S 0,2 % S-K 0,5 % PSTK 43,7 % SÖP 60,8 % S-K 0,8 % U-H 1,1 % L-S 1,1 % S 1,1 % PSTK 35,0 % Tuottajakyselyllä selvitettiin tilojen ympäristönhoidon tilaa ja viimeisten vuosien aikana tehtyjä investointeja. 300 vastaajan tuloksista kävi ilmi, että ala on toteuttanut toimenpiteet yhteisesti sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Turkistuotantoalueella vireillä olevat lukuisat tuulivoimalahankkeet huolestuttavat, sillä tilan läheisyydessä toimiva tuulivoimala muodostaa vakavan uhkan eläinten hyvinvoinnille. Tuottajia valistettiin asiasta ja siitä laadittiin lausunto, joka toimitettiin alueen kunnille ja tuulivoimalahankkeista vastaaville tahoille. Liitto on aktiivisesti mukana ELY-keskuksen koordinoimassa alueellisten vesienhoitotavoitteiden suunnittelussa. KETUT MINKIT 7

EDUNVALVONTA Tehokasta edunvalvontaa, vaikuttavia verkostoja Kotimaan edunvalvonnan näkökulmasta vuosi oli kiireinen. Elinkeinon edustajien asiantuntemus oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön turkisasetuksen valmistelutyöryhmässä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelussa. ProFur isännöi tilavierailuja, joihin molempien ryhmien jäsenet osallistuivat saadakseen omakohtaisen kokemuksen työnsä kohteesta. Euroopan Unionin päätöksentekoa liitto seurasi elinkeinon oman edunvalvontaorganisaation kautta. Edustus Brysselissä tehostui, kun alan eurooppalaiset tuottajat ja kaupan organisaatiot yhdistivät toimintansa perustamalla Fur Europe -nimisen yhdistyksen. Suomella on vahva asema koko arvoketjua edustavan yhdistyksen luottamustehtävissä. Fur Europen Brysselissä järjestämän This is fur -tapahtuman ansiosta Euroopan parlamentin edustajilla oli mahdollisuus tutustua turkiselinkeinoon omalla työpaikallaan. Suomalaisille tuottajille ja heitä edustaville luottamushenkilöille tilaisuus tarjosi mahdollisuuden lukuisiin päättäjätapaamisiin ja henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Elinkeinolle tärkeiden viestien vieminen Eurooppaan oli esillä kotimaassa europarlamenttivaalien alla. Turkiselinkeinon toimijat tukivat yhdessä 17 550 eurolla 16 ehdokasta. Tukea saivat myönteisesti elinkeinoon suhtautuvat ehdokkaat. Suomalainen turkisosaaminen esittäytyi näyttävästi pääkaupunkiseudulla järjestetyissä kahdessa suuressa tilaisuudessa. Päättäjänaiset 2014 ja Option Gaala -tilaisuudet veivät turkisalan lähelle elinkeinoelämän vaikuttajia ja soivat kaivatun mahdollisuuden arvokkaisiin kontakteihin. Lisääntyneen näkyvyyden ansiosta suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin turkiselinkeinoon. TNS Gallupin tekemän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti turkiseläinten kasvattamiseen eettisesti suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla. 8

VIESTINTÄ Hyödyllistä jäsenpalvelua, uutta kontaktipintaa Turkiselinkeino näkyi toimintavuoden aikana julkisuudessa useita kertoja. Julkisuus oli pääsääntöisesti myönteistä ja keskittyi elinkeinon taloudelliseen merkitykseen, tulevaisuustyöskentelyyn ja uusien verkostojen luomiseen. Elinkeinon vastustajien turkisten käyttäjiä syyllistävä kampanjointi jäi pöhinäksi sosiaalisessa mediassa. Se ei onnistunut tavoittamaan valtaväestöä. Maaliskuun huutokaupan jälkeen TNS gallup teki mielipidekyselyn, jossa puhelinhaastatteluin selvitettiin suomalaisten suhtautumista turkistoimialaan. Turkiseläinten kasvatukseen myönteisesti suhtautuvia oli jonkin verran enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Mielipidekysely on toteutettu lähes vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Päivittäisessä jäsenviestinnässä keskityttiin sähköisiin kanaviin sekä tekstiviesteihin, joilla tuottajat tavoitetaan hyvin ja nopeasti. Vuoden lopussa julkaistiin Turkis-kalenteri, joka sisältää päivitetyn toimintakäsikirjan. Elinkeinon keskeiset tunnusluvut sisältävä Tilastot-vihkonen julkaistiin ja postitettiin painettuna kaikille jäsenille. Pellervon taloustutkimus (PTT) laati vuoden aikana julkaistut selvitykset elinkeinon sosioekonomisista vaikutuksista. Tuottajan työn helpottamiseksi turkistiloille lähetettiin uudistetut Turkistilan eläinkirjanpito -kansiot. Niihin koottiin turkistiloja koskevan lainsäädännön mukaiset osiot lääke-, sairaus- ja kuolleisuuskirjanpidosta sekä lopetusasetuksesta. Vuoden aikana liitto julkaisi 20 yleisölle ja tiedotusvälineille ja sidosryhmille tarkoitettua tiedotetta ja kommenttia ajankohtaisiin kysymyksiin. Kasvatusalan ammattilaisten ja koululaisten tavoittamiseksi liitto osallistui Helsingissä järjestetyille Educa-messuille, jossa oli yhteisosasto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. Opetusalan ammattilaisten tapahtumassa juhlistettiin Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n 40-vuotista taivalta, ja siellä vieraili kahden päivän aikana 14 000 kävijää. 9

Elinkeinon omien koululähettiläiden ja koululaisryhmien Saga Congress Centeriin tekemien vierailujen avulla välitettiin tietoa turkiselinkeinosta yhtenä tuotantoeläinalana. Kontaktipinnan laajentamiseksi elinkeino osallistui omalla osastolla OKRA-maatalousnäyttelyyn. Oripäässä järjestetyssä näyttelyssä vieraili neljän päivän aikana noin 82 000 henkilöä. Eteläsuomalaisille järjestettiin mahdollisuus vierailla turkistilalla Ypäjällä aidossa ympäristössä. Avoimien ovien vierailukutsua noudatti noin 40 henkilöä. Joukossa oli myös lukuisia elinkeinon vastustajia, joille tarjoutui mahdollisuus nähdä omin silmin, miten tuottaja pitää huolta eläimistään. Neljättä kertaa järjestetty tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Saga Furs Oyj:n kanssa. Kotisivukokonaisuuden uudistamista jatkettiin. Toimintavuonna Turkistieto.fi-sivuston kielivalikoimaa laajennettiin julkaisemalla materiaali myös englanniksi. Sisältöä täydennettiin kattamaan sairaseläinkuvat ja -kertomukset. Paikallisyhdistyksiä ja jäseniä rohkaistiin avoimuuteen ja kannustettiin kanssakäymiseen sidosryhmien kanssa. Fäbodan tuotantoalue toimi esimerkillisesti yhteistyössä lähiseudun asukkaiden kanssa ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Kuunteleva ja yhteisön osallistava ongelmanratkaisuote sai kiitosta viranomaisilta ja kuntalaisilta. Maalahtelainen tuottajaperhe avasi ovensa dokumenttiryhmälle, joka seurasi tilan arkea vuoden ajan. Aiheesta tehtiin televisiossa esitettävä dokumentti. 10 Turkistalous-lehti Turkistalous-jäsenlehti ja sen ruotsinkielinen versio Finsk pälstidskrift ilmestyi kahdeksan kertaa vuonna 2014. Lehden painosmäärä oli sekä suomen- että ruotsinkielisenä 1 100. Touko- ja marraskuun lehtien painosmäärä oli nelisensataa suurempi, ja nämä numerot postitettiin myös elinkeinon sidosryhmien edustajille. Jäsenten lisäksi lehden vuosikerran saivat entiseen tapaan Saga Furs Oyj:n pohjoismaiset asiakkaat ja Turkiskaupan liiton jäsenet. Maksettuja tilauksia oli 374. Toimintavuonna sisällön painopiste oli uusissa teknisissä ratkaisuissa ja tutkimuksessa. Kolmas keskeinen aihealue oli eläinten hyvinvointi: lehdessä oli useita artikkeleita WelFur ja Turkistila 2020 -hankkeista sekä tautien torjunnasta. Toukokuussa lehden liitteenä oli liiton vuosikertomus ja marraskuussa Pellervon taloustutkimuksen raportti turkisalan kokonaistaloudellisesta merkityksestä.

LABORATORIO JA PLASMASYTOOSIN TORJUNTA Luotettavaa palvelua, myönteistä kehitystä ProFurin omistama akkreditoitu testauslaboratorio Fin FurLab Oy Ab (T074) tukee omalla toiminnallaan eläinten hyvinvointia. Laboratoriolla on standardin EN ISO/ IEC 17025 mukainen, FINASin arvioima ja päteväksi toteama laatujärjestelmä. Laboratorio toimii turkiseläinten rehuja valmistavien rehusekoittamoiden omavalvontalaboratoriona, Eviran hyväksymänä yhteistyökumppanina viranomaisnäytteiden salmonellatutkimuksessa ja sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyjen käsittelylaitosten omavalvontalaboratoriona. Toimintavuonna valtakunnalliseen rehuvalvontaan osallistui kymmenen rehusekoittamoa ja rehunäytteitä tut- kittiin 479. Rehujen salmonellamäärityksiä tehtiin reilut 6 500. Yksityisille rehunvalmistajille järjestettiin koulutuspäivät Eviran kanssa. Plasmasytoosiosastolla tutkittiin toimintavuonna lähes 800 000 näytettä. Suomen minkkitiloista plasmasytoosin torjuntatyöhön osallistui 87 prosenttia. Tautivapaita A-tiloja on 169, eli enemmän kuin koskaan. Vuotuiset rehupäivät järjestettiin alkuvuodesta. Aiheina olivat viimeaikaisten ruokintatutkimusten tulokset Pohjoismaissa sekä turkiseläinten terveydenhoitoon liittyvät ajankohtaiset asiat. Uutena rehupäivien ohjelmassa oli raaka-ainetoimittajien puheenvuorot. Laboratorion asiantuntemusta käytettiin, kun liitto antoi lausuntoja elinkeinoa koskeviin laki- ja asetusehdotuksiin. Plasmasytoositestaukset 2004 2014 800 Minkkitilojen kokonaismäärä Testattujen tilojen määrä % Testatut tilat prosentteina 700 88 % 88 % 600 80 % Minkkitilojen määrä 500 400 300 200 48 % 52 % 53 % 62 % 72 % 71 % 71 % 72 % 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 11

JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ Jäsenet Kaikki STKL:n perustajajäsenet ovat edelleen keskusjärjestön jäseninä. Vuonna 2014 paikallisyhdistyksissä oli sääntöjen mukaisen jäsenmaksun suorittaneita jäseniä seuraavasti: Jäseniä Muutos kpl 2013 2014 Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf (SÖP) 517 + 8 Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry (PSTK) 418-3 Savo-Karjalan Turkistuottajat ry (S-K) 11 + 1 Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry (U-H) 11 0 Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry (S) 8 + 1 Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry (L-S) 7 + 1 Ålands Pälsodlarförening rf (Å) 1 0 Yhteensä 973 + 8 Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 17.6.2014 Kalajoella. Kaikki jäsenjärjestöt Ålands Pälsodlarförening rf:iä lukuun ottamatta olivat edustettuina kokouksessa. Henkilöstö Liitossa työskenteli vuonna 2014 keskimäärin 39 henkilöä. 12

Hallitus 2014 (Suluissa jäsenen edustama yhdistys ja henkilökohtainen varamies) Kenneth Ingman, puheenjohtaja (SÖP, Johan Mattbäck) Lasse Joensuu, varapuheenjohtaja (PSTK, Olli-Pekka Hietamäki) Markku Kujanen (PSTK, Jorma Eilonen) Isto Kärkäinen (S-K, U-H, S, L-S, Å, Ari Starck) Marko Meriläinen (PSTK, Jorma Kauppila) Marcus Nordmyr (SÖP, Kent Herrgård) Stefan Wik (SÖP, Tobias Andersson) Hallitus piti 12 kokousta. Hallituksen sihteerinä toimi Susanne Moilanen. Hallituksen nimeämät toimikunnat Tuottajan hyvinvointi, puheenjohtaja Marcus Nordmyr, sihteeri Henrik Ingo Eläinten hyvinvointi, puheenjohtaja Marko Meriläinen, sihteeri Hannu Kärjä Taudintorjuntatoimikunta, puheenjohtaja Pirjo Aronen, sihteeri, Hannu Kärjä Ympäristön hyvinvointi, puheenjohtaja Stefan Wik, sihteeri Hannu Kärjä Rehurukkanen, puheenjohtaja Isto Kärkäinen, sihteeri Henrik Ingo Tutkimustoimikunta, puheenjohtaja Markku Kujanen, sihteeri Henrik Ingo ProFurin jäsenyydet Aikakauslehtien liitto Eläintautien torjuntayhdistys European Fur Breeders Association Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Maaseudun Työnantajaliitto Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Svenska Lantbrukssällskapens Förbund Turkiskaupan liitto Työtehoseura ProFurin johtoryhmä Toiminnanjohtaja Marja Tiura Varatoiminnanjohtaja ja johtaja Hannu Kärjä (eläinten ja ympäristön hyvinvointi) Viestintäjohtaja Liisa Hakola Laboratorion johtaja Pirjo Aronen (laboratorio ja rehu) Johtaja Henrik Ingo (tuottajan hyvinvointi 30.9. saakka, tutkimus) Asiamies Steven Frostdahl (tuottajan hyvinvointi 1.10. lähtien) Talous- ja henkilöstöpäällikkö Tiina Helmi Tilintarkastajat KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Helsinki KHT Anders Björk, varalla KHT Tatu Huhtala, Seinäjoki 13

KONSERNITALOUS Vahva talous, vakaa pohja Tilikauden tulos oli noin 806 000 euroa ylijäämäinen. Konsernin emoyhtiö on liitto ja tytäryhtiönä on konserniin yhdistelty Fin FurLab Oy Ab. Laboratoriotoimintaa harjoittavan Fin FurLab Oy Ab:n koko osakekanta on liiton omistuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernituloslaskelma esitetään ProFur-hyvinvointistrategian mukaisessa mallissa, jolloin tytäryhtiö on yhdistelty laboratorio- ja rehutoimintoon. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin 3 322 000 euroa. Säästöä edelliseen vuoteen verrattuna kertyi 246 000 euroa. Tuottajien hyvinvoinnissa jatkettiin tuottajien koulutusta sekä kehitettiin tuotanto- ja rakennustekniikkaa osallistumalla muun muassa tilan toiminnan ohjauksen ja kirjanpidon mobiilisovelluksen kehittämiseen. Eläinten- ja ympäristön hyvinvoinnissa panostettiin eläinlääkäripalvelujen lisäämiseen ja aloitettiin Furevaterveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Edellisvuoden tapaan jatkettiin tilakohtaisia sisäisiä auditointikäyntejä ja Lupa lopettaa -kampanjaa. Jäsenkyselyllä selvitettiin tilojen ympäristönhoidon tilaa, ja jäsenten käytettävissä oli liiton järjestämä ympäristölupien esitarkistuspalvelu. Laboratorio- ja rehutoiminnossa jatkui lääketukkutoiminta penikkatauti-, parvovirus- ja kolmoisrokotteiden maahantuonnilla. Plasmasytoositestauksia sekä rehuja salmonellamäärityksiä tehtiin edellisvuoden tapaan. Vuoden lopulla aloitettiin uuden rehuneuvojan rekrytointi. sa tilavierailuissa ja näyttelytapahtumissa. Jäsenlehteä julkaistiin edellisvuosien tapaan ja jäsenviestinnässä keskityttiin aiempaa enemmän sähköisiin kanaviin. Tutkimus- ja tuotekehityksessä panostettiin Luova-tutkimustilalla tehtävään tutkimukseen ja Kestävä siniketun jalostus -hankkeeseen. Hallinnossa jatkettiin liiton laatutyötä, jonka tuloksena liiton toiminnoille myönnettiin ISO 9001 -sertifikaatti. Toimintavuonna aloitettiin strategian valmistelu vuosille 2015 2017. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot nousivat Saga Furs Oyj:ltä saatujen noin 2 216 000 euron osinkotuottojen ansiosta. Liitto on Saga Furs Oyj:n suurin osakkeen omistaja ja liiton omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. SEB:lle sijoitetut varat on hajautettu matalan ja keskisuuren riskin sekä koti- että ulkomaisiin rahastoihin. Varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä noin 1 794 000 euroa. Jäsenmaksutuotot nousivat edellisvuodesta kasvaneiden eläin- ja nahkamäärien seurauksena. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu yleisavustus kohdennettiin jalostus-, eläinlääkinnälliseen ja ympäristöneuvontaan. Vuosille 2015 2017 laaditussa strategiassa jatketaan ponnisteluja tuottajan, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Uutena ja ajankohtaisena painotuksena strategiassa korostuvat pyrkimykset turkiseläinten ravitsemuksen ja rehuhuollon kehittämiseksi sekä määrätietoinen tutkimuksen hyödyntäminen. Saavutusten varmistamiseksi näille osa-alueille rekrytoitiin ja nimitettiin asiantuntevat vastuuhenkilöt. Konsernin vuoden 2015 budjetti osoittaa noin 900 000 euron alijäämää. 9 % Jäsenmaksukertymä 2014 Edunvalvonnassa käynnistettiin tulevaisuusprosessi, jonka lopputuloksena valmistui Turkisalan tulevaisuus 2050 -raportti. Kotimaan edunvalvonnassa kiinnitettiin huomiota turkisasetuksen valmistelutyöhön ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Euroopan Unionin päätöksentekoa seurattiin yhdessä FurEuropen kanssa. Suomalainen turkisosaaminen esittäytyi monis- 54 % 37 % Perusmaksut Siitosnaaraskohtaiset Nahkakohtaiset 14

15

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot 77 223,00 84 950,40 Henkilöstökulut 155 074,75 274 882,48 Poistot 1 577,85 1 619,12 Muut kulut 177 766,91-334 419,51-257 196,51 210 793,20-487 294,80-402 344,40 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Tuotot 0,00 291,35 Henkilöstökulut 397 175,15 441 839,58 Poistot 10 275,50 3 331,41 Muut kulut 200 103,49-607 554,14-607 554,14 260 822,07-705 993,06-705 701,71 Laboratorio ja rehu Tuotot 2 782 402,31 2 948 843,25 Henkilöstökulut 687 498,53 675 970,18 Poistot 87 936,06 87 318,23 Muut kulut 2 186 448,58-2 961 883,17-179 480,86 2 250 232,64-3 013 521,05-64 677,80 Edunvalvonta Tuotot 82 041,25 86 231,41 Henkilöstökulut 344 722,52 354 875,94 Poistot 4 042,07 4 595,59 Muut kulut 538 281,44-887 046,03-805 004,78 525 731,96-885 203,49-798 972,08 Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstökulut 159 659,62 89 425,28 Poistot 636,20 45,24 Muut kulut 306 815,75-467 111,57 371 299,08-460 769,60 Hallinto Henkilöstökulut 613 230,74 657 002,38 Poistot 17 452,83 19 897,88 Muut kulut 375 215,97-1 005 899,54 458 941,51-1 135 841,77 Katastrofiapurengas Tuotot 6 486,20 8 021,54 0,00-48 561,95 Siirto renkaalle -6 486,20 0,00 40 540,41 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot 345 658,00 304 744,86-403 994,31-445 754,24 Siirto renkaalle 58 336,31 0,00 141 009,38 0,00 Kulujäämä -3 322 247,40-3 568 307,36 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut 1 630 089,87 1 528 428,68 Perusmaksut 164 050,00 1 794 139,87 162 180,00 1 690 608,68 Kulujäämä -1 528 107,53-1 877 698,68 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 2 295 558,72 1 945 732,01-11 601,01 2 283 957,71-12 299,98 1 933 432,03 Tuottojäämä 755 850,18 55 733,35 Satunnaiset tuotot 0,00 38 557,13 Yleisavustukset valtiolta 50 000,00 50 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ EUR 805 850,18 EUR 144 290,48 16

KONSERNITASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 229 290,83 223 438,89 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 246 767,93 275 033,50 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 413 201,67 2 296 168,17 Katastrofiapurengas Sijoitukset 298 486,42 295 572,53 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset 15 547,15 71 878,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 424 345,50 235 178,97 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 515 017,85 357 528,59 Lainasaamiset 4 212 007,45 3 680 470,15 Muut saamiset 40 388,64 96 130,27 Siirtosaamiset 455 111,50 5 222 525,44 465 261,84 4 599 390,85 Rahat ja pankkisaamiset 1 239 173,91 1 444 894,22 EUR 10 089 338,85 EUR 9 441 555,78 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 Lainanlyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 5 690 551,18 5 546 260,70 Tilikauden ylijäämä 805 850,18 8 222 874,17 144 290,48 7 417 023,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta 298 195,18 332 122,43 Lainat rahoituslaitoksilta 300 000,00 598 195,18 300 000,00 632 122,43 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille 298 486,42 295 572,53 Plasmasytoosiapurengas Velat 15 547,15 71 878,65 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 421 813,02 487 323,61 Muut velat 148 398,56 177 363,25 Siirtovelat 384 024,35 954 235,93 360 271,32 1 024 958,18 EUR 10 089 338,85 EUR 9 441 555,78 17

SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot 78 868,00 86 174,40 Henkilöstökulut 155 074,75 274 882,48 Poistot 1 577,85 1 619,12 Muut kulut 177 766,91-334 419,51-255 551,51 210 793,20-487 294,80-401 120,40 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Tuotot 0,00 291,35 Henkilöstökulut 397 175,15 441 839,58 Poistot 10 275,50 3 331,41 Muut kulut 200 439,49-607 890,14-607 890,14 261 641,07-706 812,06-706 520,71 Laboratorio ja rehu Tuotot 0,00 890,20 Henkilöstökulut 137 328,82 21 800,60 Poistot 654,64 872,86 Muut kulut 189 669,51-327 652,97-327 652,97 172 009,38-194 682,84-193 792,64 Edunvalvonta Tuotot 82 041,25 86 231,41 Henkilöstökulut 344 722,52 354 875,94 Poistot 4 042,07 4 595,59 Muut kulut 538 281,44-887 046,03-805 004,78 525 899,96-885 371,49-799 140,08 Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstökulut 159 659,62 89 425,28 Poistot 636,20 45,24 Muut kulut 306 815,75-467 111,57 371 299,08-460 769,60-460 769,60 Hallinto Henkilöstökulut 613 230,74 657 002,38 Poistot 17 452,83 19 897,88 Muut kulut 375 215,97-1 005 899,54 458 941,51-1 135 841,77-1 135 841,77 Katastrofiapurengas Tuotot 6 486,20 8 021,54 0,00-48 561,95 Siirto renkaalle -6 486,20 0,00 40 540,41 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot 345 658,00 304 744,86-403 994,31-445 754,24 Siirto renkaalle 58 336,31 0,00 141 009,38 0,00 Kulujäämä -3 469 110,51-3 697 185,20 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut 1 630 089,87 1 528 428,68 Perusmaksut 164 050,00 1 794 139,87 162 180,00 1 690 608,68 Kulujäämä -1 674 970,64-2 006 576,52 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 2 295 192,17 1 945 123,17-4 546,22 2 290 645,95-5 971,27 1 939 151,90 Tuotto-/kulujäämä 615 675,31-67 424,62 Satunnaiset tuotot 0,00 38 557,13 Yleisavustukset valtiolta 50 000,00 50 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ EUR 665 675,31 EUR 21 132,51 18

TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 33 966,08 341,60 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 77 417,84 90 061,41 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 860 726,75 2 743 693,25 Katastrofiapurengas Sijoitukset 298 486,42 295 572,53 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset 15 547,15 71 878,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 73 741,46 127 669,87 Lainasaamiset 4 712 007,45 4 480 470,15 Muut saamiset 44 632,49 95 380,19 Siirtosaamiset 11 464,47 4 841 845,87 42 788,08 4 746 308,29 Rahat ja pankkisaamiset 1 092 432,45 806 101,52 EUR 9 220 422,56 EUR 8 753 957,25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 Lainanlyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 5 780 691,92 5 759 559,41 Tilikauden ylijäämä 665 675,31 8 172 840,04 21 132,51 7 507 164,73 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta 298 195,18 332 122,43 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille 298 486,42 295 572,53 Plasmasytoosiapurengas Velat 15 547,15 71 878,65 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 127 629,45 218 808,94 Muut velat 51 333,70 82 525,78 Siirtovelat 256 390,62 435 353,77 245 884,19 547 218,91 EUR 9 220 422,56 EUR 8 753 957,25 19

YHDISTELMÄ KONSERNIN JA EMON LIITETIEDOISTA SELVITYS KONSERNIYHTIÖISTÄ Konsernin emoyhtiö on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Vantaa. Tytäryhtiönä on konserniin yhdistelty STKL:n täysin omistama, syyskuussa 2012 varsinaisen toimintansa aloittanut Fin FurLab Oy Ab, Vaasa. Jäljennös konsernitilipäätöksestä on saatavissa verkko-osoitteesta www.profur.fi tai emoyhtiön pääkonttorista, PL 5, 01601 Vantaa. STKL omistaa 1 080 950 Saga Furs Oyj:n osaketta. STKL:n omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. STKL-konserniin ei ole yhdistelty Saga Furs Oyj:tä, Helven Säätiötä, Reino Rinteen Säätiötä eikä tilikaudella hankittua osakkuusyhtiötä Kannuksen tutkimustila Luova Oy:tä. Konsernitilinpäätös antaa näin oikeamman kuvan STKL-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernin sisäiset tapahtumat, saamiset ja velat on eliminoitu. ELÄKEMENOT Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. EMOYHTIÖN SAADUT AVUSTUKSET Valtiolta saadut yleisavustukset on esitetty tuloslaskelman erässä yleisavustukset. KULUJEN KOHDISTUSPERIAATTEET Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta. PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT KOKONAISTUOTOT JA -KULUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Kokonaistuotot 7 433 509,35 7 157 980,63 4 652 385,49 4 210 642,74 Kokonaiskulut -6 679 509,28-7 195 239,94-4 038 560,29-4 371 060,02 Siirto renkaille 51 850,11 181 549,79 51 850,11 181 549,79 Ylijäämä 805 850,18 144 290,48 665 675,31 21 132,51 KONSERNIN SATUNNAISET TUOTOT Tilikaudella 2014 ei syntynyt satunnaisia tuottoja, mutta tilikaudelle 2013 STKL:lle syntyi 38 557,13 euron satunnainen tuotto tanskalaisen Andelsselskabet Saga Furs of Scandinavia -osuuskunnan ylijäämän palautuksesta sääntöjen ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. POISTOT Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan: Perusparannusmenot tasapoistot 10 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoistot 5 vuodessa Koneet ja laitteet 25 % menojäännöspoisto Kalusto 25 % menojäännöspoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. 20

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Osinkotuotot 2 216 737,50 1 838 410,00 2 216 737,50 1 838 410,00 Voitto-osuudet sijoitusrahastoista 28 451,84 27 490,51 28 451,84 27 490,51 Arvonalennuksen palautus 11 032,50 31 728,27 11 032,50 31 728,27 Korkotuotot 39 336,88 48 103,23 38 970,33 47 494,39 Tuotot yhteensä 2 295 558,72 1 945 732,01 2 295 192,17 1 945 123,17 Sijoitustoiminnan kulut -3 863,62-3 664,81-3 842,02-3 492,42 Arvonalennus 0,00-1 559,22 0,00-1 559,22 Korkokulut -7 737,39-7 075,95-704,20-919,63 yhteensä -11 601,01-12 299,98-4 546,22-5 971,27 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 2 283 957,71 1 933 432,03 2 290 645,95 1 939 151,90 HENKILÖSTÖKULUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Palkat ja palkkiot 1 948 605,91 2 078 640,34 1 494 236,69 1 541 534,02 Eläkekulut 349 961,52 358 449,57 267 029,29 272 920,89 Muut henkilöstösivukulut 58 793,88 56 905,93 45 925,62 25 371,35 Yhteensä 2 357 361,31 2 493 995,84 1 807 191,60 1 839 826,26 Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin Vakinaisessa työsuhteessa 31 34 21 24 Tilapäisessä työsuhteessa 8 4 3 1 Yhteensä 39 38 24 25 JÄSENMAKSUT 2014 2013 Perusmaksut 170,00 euroa/v 170,00 euroa/v Varsinaiset jäsenmaksut Nahkakohtaiset jäsenmaksut Tuotettu minkin-/hillerinnahka 0,14 euroa 0,14 euroa Tuotettu ketun-/suomensupinnahka 0,28 euroa 0,28 euroa Siitosnaaraskohtaiset jäsenmaksut Minkki-/hillerisiitosnaaras 0,71 euroa 0,71 euroa Kettu-/suomensupisiitosnaaras 1,26 euroa 1,26 euroa Jäsenmaksutuotot yhteensä 1 794 139,87 euroa 1 690 608,68 euroa KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET Muut pitkävaikutteiset menot Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 menojäännös 1.1. 223 438,89 209 247,62 341,60 683,20 lisäykset tilikaudella 45 516,44 39 320,87 42 457,60 0,00 vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 poistot tilikaudella -39 664,50-25 129,60-8 833,12-341,60 Menojäännös 31.12. 229 290,83 223 438,89 33 966,08 341,60 Koneet ja kalusto menojäännös 1.1. 275 033,50 220 600,14 90 061,41 39 573,19 lisäykset tilikaudella 53 990,44 146 911,23 13 162,40 81 308,72 vähennykset tilikaudella 0,00-800,00 0,00-800,00 poistot tilikaudella -82 256,01-91 677,87-25 805,97-30 020,50 Menojäännös 31.12. 246 767,93 275 033,50 77 417,84 90 061,41 21

OSAKEOMISTUKSET Saga Furs Oyj:n osakkeet osuus a.o. äänimäärä äänimäärä kpl sarjan osakkeista osaketta kohti yhteensä Sarja A 659 285 73,3 % 12 7 911 420 Sarja C 421 665 15,6 % 1 421 665 Yhteensä 1 080 950 30,0 % 8 333 085 kaikista osakkeista = 61,7 % kokonaisäänimäärästä Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien kirjanpitoarvo on 801 422,40 euroa. Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien markkina-arvo 31.12.2014 laskettuna C-sarjan markkina-arvon (30.12.2014/22,00 euroa/kpl) mukaan on 23 780 900,00 euroa. Fin FurLab Oy Ab:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 100 prosenttisesti tytäryhtiönsä Vaasan Turkistalossa toimivan Fin FurLab Oy Ab:n. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 38 prosenttia Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakekannasta. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n vuoden 2013 tilikauden tulos oli 24 680,15 euroa ja oma pääoma oli 239 281,10 euroa. Konsernin muut osakkeet ja osuudet Aikaisemmin arvonalennetut osuudet palautettiin hankinta-arvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon 31.12.2014. Palautuksen jälkeen muiden osakkeiden ja osuuksien (pois lukien Saga Furs Oyj:n arvo-osuudet) kirjanpitoarvo oli yhteensä 1 611 779,26 euroa. Muihin osakkeisiin ja osuuksiin sisältyvien julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo 31.12.2014 oli 1 579 113,20 euroa ja vastaava markkina-arvo 31.12.2014 oli 2 162 788,63 euroa. EMOYHTIÖN SAAMISET JA VELAT SAMAN KONSERNIN YHTIÖILTÄ/YHTIÖILLE 2014 2013 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 764 180,40 4 643 815,19 Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 490,85 0,00 OMA PÄÄOMA JA RAHASTOT SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET Oma pääoma Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 487 072,24 487 072,24 Lainalyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 5 690 551,18 5 546 260,70 5 780 691,92 5 759 559,41 Tilikauden ylijäämä 805 850,18 144 290,48 665 675,31 21 132,51 Yhteensä 8 222 874,17 7 417 023,99 8 172 840,04 7 507 164,73 KATASTROFIAPURENGAS 2014 2013 Saldo 1.1. 295 572,53 343 603,77 Liittymismaksut 5 782,00 7 284,90 Katastrofikorvaukset 0,00-2 604,26 0,00-45 957,69 Eronneille palautetut osuudet -3 572,31-7 490,83 Korot 704,20 736,64 Saldo 31.12. 298 486,42 295 572,53 KATASTROFIAPURENKAAN TASE 2014 2013 Vastaavaa Sijoitukset/STKL 298 486,42 295 572,53 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille 298 486,42 295 572,53 22

PLASMASYTOOSIAPURENGAS 2014 2013 Saldo 1.1. 71 878,65 200 217,92 Tuki kasvattajilta Saga Furs Oyj:n kautta 136 984,80 115 596,70 Tuki STKL:ltä 158 287,92 146 063,08 Tuki paikallisyhdistyksiltä 49 727,68 41 359,24 Avustukset eläinhankintoihin -19 230,00-41 591,50 Avustukset testeihin yleisistä varoista -137 330,57-164 377,54 Avustukset testeihin jäsenten varoista -247 432,46-239 781,20 Muut kulut -1,28-4,00 Korkotuotot 657,60 1 725,84 Palautetut osuudet -130,76-1 111,77 Siirtyvien erien muutos 2 135,57 13 781,88 Saldo 31.12. 15 547,15 71 878,65 PLASMASYTOOSIAPURENKAAN TASE 2014 2013 Vastaavaa Saatava/STKL 0,00 35 534,06 Sijoitukset/Pietarsaaren OP 3 906,39 11 179,92 Ennakkomaksut Fin FurLab Oy Ab:lle 0,00 13 781,88 Siirtosaatavat 11 640,76 11 382,79 15 547,15 71 878,65 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille 22 570,58 44 247,93 Velka STKL:lle 358,72 0,00 Yleiset varat -22 940,88 15 206,18 Siirtovelat 15 558,73 12 424,54 15 547,15 71 878,65 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET ANNETUT PANTIT OMIEN VELKOJEN VAKUUTENA Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Velka Katastrofiapurenkaalle 298 195,18 332 122,43 298 195,18 332 122,43 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12. 102 750,00 102 750,00 102 750,00 102 750,00 Pantattujen osakkeiden vastaava markkina-arvo 31.12. 3 014 000,00 4 448 390,00 3 014 000,00 4 448 390,00 LEASINGVASTUUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 19 340,54 38 965,22 9 120,24 25 338,16 Myöhemmin maksettavat 5 544,13 24 898,32 5 544,13 14 678,02 Yhteensä 24 884,67 63 863,54 14 664,37 40 016,18 EMOYHTIÖN VASTUUSITOUMUKSET TYTÄRYHTIÖN PUOLESTA 2014 2013 Emoyhtiön antamat takaukset tytäryhtiön puolesta 262 673,17 279 570,93 SAADUT VAKUUDET Saga Furs Oyj on pantannut lainasaamisen vakuudeksi tytäryhtiönsä Saga Services A/S:n osakkeet. Vantaalla 25. maaliskuuta 2015 Kenneth Ingman Lasse Joensuu Stefan Wik Markku Kujanen Isto Kärkäinen Marko Meriläinen Marcus Nordmyr Marja Tiura 23

PL 5 (Martinkyläntie 48) 01601 Vantaa puh. 09 849 81 faksi 09 849 8436 sähköposti: stkl.vantaa@profur.fi PL 92 (Kuninkaankartanontie 58 A) 65101 Vaasa yhteystiedot: www.profur.fi faksi 06 318 3602 sähköposti: stkl.vaasa@profur.fi www.profur.fi