Utsjokelaisilta kysytään uudelleen haluavatko he tilata laajakaistapalvelut liittymällä valokuituverkkoon Nopeita laajakaistayhteyksiä rakennetaan kaupallisesti vain sinne, missä niille on kysyntää. Utsjoelle laajakaistapalvelut tarjoava valokuituverkko rakennetaan valtion tuella. Tuki perustuu valtioneuvoston valtakunnallista laajakaistahanketta koskevaan päätökseen, jonka mukaisesti lähes kaikki vakinaiset asunnot, yritykset ja julkisen hallinnon toimipaikat (99 % väestöstä) ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin päässä 100 megabitin nopeudella toimivasta valokuituverkosta. Hiljaisuus Utsjoen valokuituverkkoa koskevassa asiassa on jatkunut viime syksystä asti. Pohjoisimman Lapin Leader ry raottaa nyt ovea käynnistämällä pohjoisimman ja Itä-Lapin kuntien alueella kysely- ja tutkimuskierroksen Laajakaistaa kyliin - nimisessä hankkeessa. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alue.
Yhteistyökumppaneina ovat mukana Lapin Liitto, operaattorit ja alueen kunnat ja kylät. Hankkeessa tuodaan tietoa jokaiseen kylään ja jokaiseen taloon laajakaistan hyödyistä, kuinka laajakaista saadaan sekä rahoitusmahdollisuuksista, joilla voidaan edistää runkoverkkoon perustuvia kyläverkkohankkeita. Toimijaosapuolien kesken ovat käynnissä keskustelut myös tilaajakohtaisesti mahdollisesti käytettävissä olevista rahoitus- ja maksutavoista. Kyselytoiminta aloitetaan ensimmäiseksi Utsjoen kunnassa. Odotettavissa on, että Tenon ja Utsjoen laaksojen asukkaisiin ja yrityksiin otetaan nyt yhteyttä, jolloin hankeasiamiehelle voidaan kertoa kiinnostuksesta laajakaistapalveluihin ja valokuituverkkoon liittymistä koskevista olosuhteista. Samalla saadaan tietoa liittymän hyödyistä, tilaajatarjouksista ja rakentamisaikataulusta. Tälle sivustolle on Karigasniemen kyläyhdistyksen toimesta kerätty tähän mennessä saatavissa olevaa tietoa sekä Karigasniemen että Utsjoen kunnan alueella laajakaistaliittymien tilaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Samalla pyritään valottamaan Lappia ja myös koko maata koskevien hankkeiden rahoitukseen ja lainsäädäntöön liittyviä taustoja. Utsjoen runkokaapelin rakentaminen alkaa kesällä Viime heinäkuun alussa uutisoitiin päätöksestä, jolla Lapin Liitto valitsi TeliaSonera Finland Oy:n Utsjoen laajakaistahankkeen toteuttajaksi. Uutisen mukaan Kaamasmukasta Karigasniemen kautta Utsjoelle rakennettavan, 150 kilometrin pituisen valokuiturunkoverkon ensimmäisen osuuden toteutus oltiin valmiina aloittamaan jopa viime syksyn aikana. Utsjoen kunta toimi asiassa nopeasti. Valtuusto teki 9. syyskuuta päätöksen, jolla se hyväksyi kunnan maksettavaksi tulevan kahdeksan prosentin rahoitusosuuden sekä hyväksyi lisämäärärahan, joka oli tarkoitettu käytettäväksi investointikulujen rahoittamiseksi jo viime vuoden puolella. Saadakseen laajakaistakaapeliyhteyden edullisimmalla hinnalla alueella asuvien tilaajien piti pikaisesti ilmoittaa kiinnostuksestaan viime vuoden elokuun viimeiseen päivään mennessä. Hankkeen etenemisestä ei kuitenkaan tämän jälkeen ole saatu mitään tietoa kunnalta eikä
operaattorilta. Pysyvä lumikerros peitti viime syksynä jo maita Lapin Radion kertoessa marraskuussa, että utsjokelaiset saavat odottaa laajakaistaansa ensi kesään asti. Hankkeen viivästymisen syynä sanottiin olevan kangerteleva byrokratia. Rakennustöiden kerrottiin alkavan vasta ensi kesänä. Ohjelmassa myös ilmoitettiin, että operaattori aloittaisi liittymien markkinoinnin ja myynnin tämän vuoden tammikuussa. Kuntalaisten olisi sen mukaan pitänyt tilata liittymänsä valokuituverkkoon huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Asiassa ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään TeliaSoneran toimesta vielä toukokuun alkuun mennessä. Laajakaistahankkeiden kokonaistalous ja rahoituksesta johtuvat periaatteet Valtioneuvoston 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti kaikkien vakinaisten asuntojen, yritysten ja julkishallinnon toimipisteiden (99 % väestöstä) tulee olla vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin nopeuden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Teleyritysten velvoitteena on rakentaa kaupunkien ja taajamien nopeat yhteydet markkinaehtoisesti, jolla saavutetaan noin 95 prosentin väestöpeitto. Jotta peittoprosentti saadaan korotetuksi 99 prosenttiin, jäljellä olevien noin 120 000 hajaasutusalueiden kotitalouksien nopeat yhteydet rakennetaan pääosin julkisella tuella. Tukikelpoisia ovat ne kohteet, jotka eivät ole väestötihentymissä markkinaehtoisilla alueilla kaupallisesti toteutettavissa. Valtio osallistuu haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden rahoitukseen vuosina 2010 2015 enintään 66 miljoonalla eurolla. Lisäksi hankkeita aikaistettiin lisäbudjetissa niin, että ensimmäiset projektin voitiin aloittaa jo vuonna 2009. Ehdoksi asetettiin, että maakuntien liitot ja kunnat osallistuvat rahoitukseen. Kuntien maksuosuus on joko 33, 22 tai 8 prosenttia riippuen taloudellisesta kantokyvystä, kunnan asukastiheydestä ja asukasmäärään suhteutetuista hankkeen rakennuskustannuksista ja laajuudesta. Viime vuonna viestintävirasto päätti valtion tuesta, jolla Lappiin myönnettiin tarkoitukseen 17 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi TE-keskukset päättävät EU:n maaseutuohjelman mukaisesta rahoituksesta, jolla alennetaan kuntien
maksuosuutta. Julkinen tuki on kunnan osuuden lisäksi siis joko valtiontukea tai EU-rahaa ei molempia. Utsjoen valokuituhankkeessa julkinen kahden kolmasosan rahoitus muodostuu ilman EU-rahoitusta kokonaan valtion tuesta (ns. köyhille kunnille) ja kunnan maksamasta 8 prosentin vastinrahasta. Maaliskuussa 2009 EU päätti huippukokouksessaan, että noin 1 miljardin suuruinen osa EU:n elvytyspaketista voidaan käyttää haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden lisärahoitukseen. Suomi sai näin noin 24 miljoonan euron lisärahoituksen, jonka avulla kuntien maksuosuuksia voidaan pudottaa kolmanneksesta viidennekseen. EU-raha kanavoituu hankkeisiin maaseudun rahoitusohjelmien kautta. Utsjoen laajakaistahankkeen kustannukset ovat runkokaapelin rakentamiseksi kunnan alueelle yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa. Haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tuen mukaisesti valtio rahoittaa hankkeesta 58 %. Operaattori sitoutuu maksamaan 34 %. Utsjoen kunnalle tuleva 8 prosentin osuus merkitsee yhteensä 214 000 eron menoerää. Kaapelin vetäminen kunnan rajalta Kaamasmukasta Karigasniemen kautta Utsjoelle maksaa kunnalle 126 800 euroa. Utsjoelta etelään Korretojalle asti vietävä haara maksaa vastaavasti 36 800 euroa, ja verkon jatkaminen Utsjoelta Nuorgamiin 50 419 euroa. TeliaSonera sitoutuu operaattorina ylläpitämään palvelua 30 vuotta. Koko maan haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden kustannukset ovat noin 200 miljoonaan euroa. Kaksi kolmasosaa kustannuksista katetaan edellä kerrotun mukaisesti valtion, EU:n ja kuntien maksamalla julkisella tuella. Tukea maksetaan kuitenkin ainoastaan sellaisille alueille, joihin normaalit kaupalliset palvelut eivät synny liiketaloudellisista syistä. Utsjoen kunnassa on väestötihentymältään kolme pienisäteistä markkinaehtoista aluetta: Utsjoen kirkonkylä, Karigasniemi ja Nuorgam, joilla kaupalliset laajakaistapalvelut jo toimivat. Tilaajaliittymien rakentamistapa- ja hinnoittelukysymykset Utsjoelle rakennettavan runkoverkon kaapeleiden kaivu-urat noudattavat alueen pääteiden kestopäällysteen reunaa. Talokohtaisen liityntäkaapelin tilaamiseen ja kustannuksen ennakoimiseen ei vielä ole saatavissa
riittäviä tietoja, jotta monet tilaajista voisivat muodostaa oikean käsityksen omasta tilanteesta. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi: missä ovat väestötihentymiltään mahdollisesti markkinaehtoisesti toteutettavaksi jäävien kyläkeskustaajamien rajat kuinka suuria ovat taajamien ympärille mahdollisesti määriteltävät kaupalliset laajentumisalueet missä alkaa taajaman jälkeen runkokaapelin molemmin puolin kahden kilometrin levyinen tukikelpoinen vyöhyke, jolla asuviin tilaajiin sovelletaan aiemmin ilmoitettuja liittymähintoja miten teleyritys rakentaa 2 km:n vyöhykkeellä runkokaapelista edempänä olevien taloryhmien liittymät ja maksaako jokainen 2 km:n vyöhykkeellä 100 metriä kauempana asuva ja edempänä toisiaan lähekkäin olevien talojen piirissä oleva tilaaja erikseen etäisyydestään runkokaapeliin, vain tekeekö teleyhtiö valokuitukaapelihaaroja, joiden kustannukset jaetaan? Yhdistelmäpiirros, joka on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön sivuillaan julkaisemien tietojen perusteella: http://www.lvm.fi/web/fi/243. TeliaSoneran viime syksynä ilmoittama edullisin loppukäyttäjän liittymis- ja asennusmaksu on vähimmillään 1300 euroa. Maksu sisältää enintään 100 metrin pituisen liityntäyhteyden runkoverkkoon. Hinta kattaa kiinteistön alueella tapahtuvan talokaapelin kaivutyön maahan, tarvittavat päätelaitteet ja valokuituverkon ylläpidon ja huollon. Edullisen hinnan ehtona on, että liittymä tehdään samaan aikaan, kun runkokaapelia rakennetaan ko. kohteen ohitse. Mikäli asennus tapahtuu vasta myöhemmin runkokaapelin valmistumisen jälkeen, liittymän hinta on 2309 euroa. Tilaajat, jotka asuvat sataa metriä kauempana runkokaapelista joutuvat maksamaan em. liittymismaksun lisäksi talokaapelin lisäpituudesta. 100 m ylittävältä osalta liittymäkaapeli maksaa runkokaapelin rakentamisen
yhteydessä operaattorin maahan kaivamana 3,44 /m. Jos tilaaja kaivaa ja peittää kaapeliuran itse, hinta on 0,74 /m. Vastaavasti myöhemmin tehtävät, 100 metriä ylittävät yhteyskaapelipituudet maksavat operaattorin rakentamina 10,50 /m ja tilaajan itse kaivamana 2,21 /m. Valokuituliittymällä vastaanotettavan laajakaistapalvelun käytöstä maksetaan kuukausimaksuja. Viime syksyn hintailmoituksen mukaan täyden 100 megabitin yhteys maksaa 59,90 euroa kuukaudessa. Maksu nopeudeltaan hitaammasta 10 megabitin yhteydestä on 49,90 euroa. Ensimmäisenä käyttövuotena yhteenlasketut aloitus- ja käyttökustannukset ovat edullisimmillaan noin 1900 2000 euroa ilman kaapelin kautta saatavissa olevien muiden palvelujen kuluja, joita ovat esimerkiksi tv:n lisäkanavapaketit tms. viihdetarjoukset. Utsjoella kaikki mahdollisina tilaajina olevat 326 vakituista asuntoa, yrityksen toimipistettä ja julkisen sektorin toimipaikkaa sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta hankkeen tukikelpoisella kahden kilometrin vyöhykkeellä. Muun Suomen haja-asutusalueilla jo toteutettujen kotitalouksien kuituyhteyksien keskimääräinen kokonaiskustannus on ollut taloutta kohden 2000 3000 euroa. Samansuuruisella investoinnilla voi Utsjoella kattaa runkokaapelin vedon yhteydessä liittymis- ja asennusmaksun lisäksi 300 600 metrin pituisen valmiiksi asennetun liityntäkaapelin. Itse kaivamalla voi vastaavalla sijoituksella saada taloliittymän, jonka pituus voi olla 0,5 2 kilometriä. Jälkeenpäin tilattuna mainitulla kustannuksella tilaajan talous voi sijaita enintään 165 metrin ja itsekin kaivettuna vain 310 metrin päässä runkokaapelista. Utsjoella tukikelpoisella alueella 2 km:n vyöhykkeellä sijaitsevat mahdolliset tilaajat Kaapeliosuus Vakituiset asunnot Yritysten toimipisteet Julkiset toimipaikat Yht. Muut, esim. vapaa-ajan as. Kaamasmukka Karigasniemi Utsjoki: 151 km Utsjoki Korretoja: 30 km Utsjoki Nuorgam: 40 km Yhteensä 221 km 156 48 1 205 294 41 10 51 61 48 21 69 89 245 79 1 325 444 Valokaapeliyhteyden tilaaminen on rinnastettavissa esimerkiksi sähköliittymän hankintaan. Jos tilaaja asuu kahden kilometrin vyöhykkeellä erikseen muista tilaajista ja etäisyys runkokaapeliin ylittää 100 metriä, liitynnän tuominen ja sen pituuden optimoiminen vaativat suunnittelua. Tuodaanko kaapeli kulkutien reunaa seuraten vai "linnuntietä" suorinta reittiä? Näissä tapauksissa on suositeltavaa, että tilaaja pyytää operaattorilta kiinteistökohtaisen tarjouksen, jossa kaikki hinnoitteluun mahdollisesti vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Kustannus voi vaihdella paljon kaapelin tuontireitistä ja maastosta
riippuen. Hankalissa olosuhteissa kustannus voi nousta myös keskimääräisiä ohjehintoja korkeammaksi. Valtioneuvoston 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaan käyttäjän hankittavaksi jäävän tilaajayhteyden enimmäispituus on kaksi kilometriä. Tilaajajohto ei ole päätöksen mukaan tukikelpoinen. Kaksi kilometriä on katsottu olevan vielä kohtuullisena pidettävä osuus käyttäjän maksamalle tilaajajohdolle. Tukeen hyväksyttäviksi katsottavat kustannukset rajataan sen vuoksi pituudeltaan yli kahden kilometrin ylittävään tilaajajohtoon, jollainen on todettu Utsjoella tarvittavan mahdollisesti vain yhdessä tapauksessa. Kun etäisyys kuituverkkoon ylittää kaksi kilometriä, laajakaistan saamisesta muodostuu erityiskysymys, jota ei ole juurikaan selvitetty annetuissa ohjeissa eikä tiedotteissa. Toteutuvatko vaatimukset siten, että operaattorin velvollisuudeksi riittää, kun 100 megabitin liityntäpiste on tarjolla enintään kahden kilometrin etäisyydellä? Voiko loppukäyttäjä itse valita käyttämänsä tekniikan? Toisaalta teleyhtiöitä ei ole velvoitettu tarjoamaan valokuituliittymän lisäksi langatonta vaihtoehtoa. Viestintämarkkinalain muutoksen tultua 1.7.2010 voimaan teleyrityksille asetettiin yleispalveluvelvoite, jonka mukaan vähintään yhden megabitin laajakaista säädettiin kansalaisoikeudeksi. Yleispalveluyrityksiksi nimettyjen teleyhtiöiden on pystyttävä tarjoamaan jokaiseen varsinaiseen asuntoon kohtuuhintainen ja laadukas Internet-yhteys. Palveluntarjoaja voi valita, millä tekniikalla se yhteispalveluvelvoitteen täyttää. Myös tilaajalla itsellään on mahdollisuus päätyä langattomaan tilaajaliittymään, joka on valokuituliittymää edullisempi. Tilaaja voi kuitenkin joutua itse ostamaan langattomalle yhteydelleen sekä suunnittelun että laitteet asennuksineen. Langaton tekniikka alentaa valokuituun verrattuna huomattavasti liittymän nopeutta ja on luotettavuudeltaan epävarmempi. Kaikilla langattomilla yhteyksillä ei kyetä käyttämään laajakaistalain tarkoittamia edistyksellisiä viestintäpalveluja. Lisäksi langattoman liittymän käyttöönotto ei välttämättä ole maastoesteiden vuoksi aina mahdollista. Verotuksessa voi valokuituliittymän asennuksesta vähentää työkustannusten osan kotitalousvähennyksenä 3000 euron vuotuiseen määrään asti. Tietoliikenneyhteyden asentaminen on osa asunnon kunnossapito- ja perusparannustöitä. Vähennysoikeus koskee tilaajaliittymän sitä osaa, jossa työ tehdään kiinteistön alueella. Vähennys
on henkilökohtainen, joten perheissä ko. vähennyksen voi tehdä kumpikin puoliso. Lapin liiton tiedotteessa ja asiasta kertoneissa viimekesäisissä uutisissa ei mainita mahdollisista hinnoittelueroista markkinaehtoisen kylätaajaman ja julkisin varoin tuetun haja-asutusalueen välillä. Ohjeita ja hintatietoja ei myöskään ole annettu vapaa-ajan asumuksien osalta, joita Utsjoella on runsaasti vakinaisia asuntoja enemmän. Miksi haja-asutusalueelle rakennetaan 100 megan yhteyksiä? Valokuituverkkoliittymässä on kyse investoinnista, jonka tekninen ja taloudellinen käyttöikä on kymmeniä vuosia. Nykyisten Internet-, tv- ja viestintäpalvelujen käyttö vaatii suuria nopeuksia. Valokuitu on tässä suhteessa ainoa tekniikka, joka on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä ja vastaa tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Hajaasutusalueilla nopeus- ja hintaedut ovat jääneet jälkeen kaupunkialueista. Verkon kautta tapahtuva palvelu vaatii, että tarvittava nopeus on varmasti saatavilla syrjäseudullakin. Valokuidun tarjoama nopeus ei heikenny pitkän etäisyyden vuoksi ja mahdollistaa myös yhtä nopean tulevan ja lähtevän liikenteen. Toimivat tietoliikenneyhteydet lisäävät etäisten kuntien kilpailukykyä ja elinvoimaa. Nopea yhteys mahdollistaa esimerkiksi kuntien sisäisten ja kuntien välisten palvelujen tulevan kehittämisen. Hyvinvointi- ja terveyspalveluihin avautuu uusia mahdollisuuksia. Lääkäri voi olla yhteydessä potilaisiin kuva- ja ääniyhteyden avulla. Verkon kautta tarjottavien hoivapalveluiden ansiosta syrjäseutujen vanhukset voivat asua kotona entistä pidempään ja saavat nappia painamalla yhteyden terveydenhoitajaansa. Valokuituverkko tuo uudenlaisia työskentelymahdollisuuksia ja tehokkuutta kotitoimistoihin. Kun tieto siirtyy nopeasti, etätyöskentely tehostuu ja koulutustarjonta laajenee. Oppilaitokset voivat hyödyntää nopeaa yhteyttä tarjoamalla uusia tapoja opiskella; esimerkiksi kielikursseille voi osallistua kotoa. Haja-asutusalueilla nopea yhteys avaa yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille uusia toimeentulon mahdollisuuksia, kun liike-elämän tehtäviä voidaan hoitaa nopean yhteyden avulla kotoa käsin. Ja turva- ja valvontapalveluihin saadaan uusia mahdollisuuksia etävalvonnan ja hälytysten toimiessa nopean yhteyden kautta luotettavasti.
Valokuidun kautta voidaan hoitaa kaikki laajakaistayhteydellä toimivat tietoliikenne- ja viestintäpalvelut, joita kodeissa, yrityksissä ja julkisissa toimipaikoissa tarvitaan. Valokuituyhteys korvaa perinteiset langalliset puhelin- ja nettiyhteydet sekä antenni- ja satelliitti-tv:n. Tämän mahdollistaa kuituyhteyden suuri kaistaleveys, jonka tiedonsiirtokyky on valtava kuparikaapeleihin verrattuna. Valokuitu on huoleton, toimintavarma ja pitkäikäinen sijoitus, joka lisää kiinteistöjen arvoa. Liittymä ei aseta rajoituksia tiedonsiirtonopeudelle, ei ole altis sähkömagneettisille häiriöille eikä aiheuta niitä itse. Myöskään sähköverkon tai ukkosen aiheuttamat ylijännitteet eivät häiritse kuidun toimintaa, sillä lasinen kuitu ei johda sähköä. Valokuitu ei säteile ympäristöön, ei ylikuumene ja sen salakuuntelu on käytännössä mahdotonta. Soneran valokuituverkon kautta saatavat palvelut Utsjoella valokuituliittymän tilaavat kiinteistöt yhdistetään Soneran tietoliikenneverkkoon. Sonera Laajakaista Extra -liittymä sisältää aina auki olevan laajakaistaisen yhteyden, jolla käyttäjä pääsee kiinteistön sisäverkosta Soneran runkoverkkoon, josta on jatkoyhteys Internetverkkoon. Jatkoyhteyden nopeus on riippuvainen käyttäjän maksamasta nopeusluokasta. Avauksen jälkeen käytettävissä ovat laajakaistapalvelut, Internetin hyöty- ja huvipalvelut, sähköposti-, kotisivutila- ja muita ilmaisia tai maksullisia lisäpalveluja. Kaikkiin Laajakaista Extran nopeusluokkiin sisältyy yksi pääkäyttäjä- ja neljä käyttäjätunnusta, 5 sähköpostilaatikkoa (á 500 Mb) ja URL-kotisivuosoitteita ja levytilaa (á 25 Mb). Maksiminopeudella toimiva Soneran laajakaistaliittymä mahdollistaa maamme laajimmat verkkopalvelut. Laajakaistapaketeilla voidaan vastaanottaa nettisurffauksen lisäksi Koti TV -palvelun 20 peruskanavaa ( * ja katsoa televisiolla MTV3 Katsomoa. Tv-ohjelmia voi tallentaa uudelleen ostamalla verkkoon oman edullisen tallennus- ja HD-digiboksin sekä seurata urheilua suorina lähetyksinä maksulliselta URHOtv-kavalta. Muina maksullisina tv-palveluina voidaan tilata suosikki -lisäkanavia ja ohjelmakirjastoja, jotka sisältävät tiededokumentteja, lasten ohjelmia, draamaa, elokuvia ja sarjoja. Koti TV:n viihdepalveluja täydentää televisioon saatava videovuokraamo, josta nähdään uutuuselokuvat tuoreina. *) YLE TV1, YLE TV2, FST 5, YLE Teema, MTV3, Sub, Nelonen, AVA, ETV, SuomiTV, TV7, Jim, Liv, Music Television, The Voice/TV Viisi, TV5 Monde, Deutsche Welle, BBC World, Arirang, Travel Channel. Utsjoki voi vihdoin liittyä tietoyhteiskuntaan Kun TeliaSonera aloittaa kesällä runkokaapelin rakentamisen kunnan rajan yli, Utsjoki saa viimeisenä kuntana Suomessa kiinteän tietoliikenneverkon. Samaan aikaan aloitetaan myös Utsjoki Korretoja- ja
Utsjoki-Nuorgam -osuuksien rakentaminen. Runkokaapelin oletetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana. Valmistuttuaan verkko tarjoaa hajaasuttujen jokilaaksojen asukkaille uuden tehokkaan tavan asiointiin sekä antaa alueen yrittäjille vertaansa vailla olevan työkalun sähköiseen markkinointiin ja liiketoimintojen hallintaan. Kunnalle projekti on ainutlaatuinen tilaisuus ajantasaistaa viestintäverkkonsa valtion tuella. Valokuituverkko on sijoitus kunnan tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa nykyiset ja tulevaisuuden palvelut ainakin 50 vuodeksi. Linkit ja yhteystietoja: Karigasniemen kyläyhdistys: Pohjoisimman Lapin Leader ry: Lapin liitto: TeliaSonera Finland Oyj, Sonera Asiakaspalvelu Utsjoen kunta: Liikenne- ja viestintäministeriö: www.karigasniemi.fi saivu.kylätalo@gmail.com www.pll.fi www.lapinliitto.fi info@lapinliitto.fi www.sonera.fi www.utsjoki.fi www.lvm.fi/laajakaista_kaikille