- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto keskittyy tulevaisuudessa Simon, Keminmaan, Tornion, Ylitornion ja Tervolan alueille - Rovaniemi, Ranua ja Posio ovat ym. tuotantoalueen reunavyöhykkeitä - Maataloudessa on edessä maatalouden korvaavan ja/tai rinnakkaisen yritystoiminnan kehittäminen: Energian tuotanto yhtenä vaihtoehtona
Maatilan energiantuotanto voi perustua: - Omasta metsästä hakattavaan puuhun - Tuotantoeläinten lannan ja peltobiomassan biokaasutukseen - Tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan - Tilan ulkopuolelta saatavat biohajoavat jätteet Energian hinnan noustessa on maatilataloudessa tarkasteltava yhä tarkemmin energiakustannusten osuutta maatilan kokonaiskustannuksista. Bioenergian tuotanto maatilalla lisää maatilayritysten energiaomavaraisuutta ja luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla Maatilamittakaavainen biokaasu- ja biodieseltuotanto voivat olla maaseudun hajautettuja energiatuotantomuotoja, jotka lisäävät maatilan energiaomavaraisuutta ja mahdollistavat paikallisen energiayrittäjyyden sähkön, lämmön ja polttoaineiden tuotannossa.
Esimerkki Pro Agria Lapin tutkimuksesta Kieringin kylästä Sodankylässä - Kylässä asukkaita 116 - Alueen ulkopuolelta hankittava energiamäärä n. 4 291 MWh, mikä tekee noin 664 000 euroa - Kestävä alueen tuottopotenttiaali noin 5 514 MWh, jolloin ulosmyytäväksi jää noin 1 223 MWh - Nykyteknologia mahdollistaa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden tuotannon
Maatila biokaasuyrittäjänä - Tulot energianmyynnistä (sähkö, lämpö, liikennepolttoaine) - Lisätuloja porttimaksuista (esim. 70 euroa/ tn) - Ostolannoitteiden korvaus - Vaatimuksena kannattavuuteen riittävän suuri laitoskoko ja raaka-aineresurssien kartoitus (saavutettavissa kuitenkin jo yksittäisen maatilan mittakaavassa)
Biokaasuprosessi Syötteet Hygienisointi yksikkö Esikäsittelyyksikkö / välivarasto Biokaasu reaktori - biometaani liikennekäyttöön - lämpö - sähkö Tekninen tila - kaasukattila - moottori Mädätysjäännöksen kompostointi Paineistus- ja tankkaus-asema Biokaasun jalostuslaitos
Metaanintuottopotenttiaalit eri raaka-aineilla 1 m3 CH4 = 1 litra kevyttä polttoöljyä = 10 kwh
Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikan biokaasulaitos
- Ammattiopisto Lappian Louen biokaasulaitoksen hygienisointiyksikkö
- Ammattiopisto Lappia Louen biokaasulaitos - Raaka-aineena käytetään lietelantaa ja rehuviljaa (ohra, kaura). Jatkossa hygienisointiyksikön valmistuttua rasvaa (paistorasva, ruokaöljyt, kalan rasva), vanhat leivät ja muut leipomotuotteet sekä kalanperkkuutähteet. - Kaasuntuotto tällä hetkellä 7 10 m3/h ja tästä on metaania noin 2/3 - Tuotettu kaasu poltetaan kahdella kaasukattilalla ja vuotuinen tuotto on noin 300 MWh, mikä vastaa 30 m3 kevyttä polttoöljyä
Ammattiopisto Lappia luontoalan hanketoiminta Tavoitteena energiaomavarainen maatila vuonna 2020 - Hygienisointiyksikön asennustyöt ja käyttöönotto 2015 2016 - Biokaasun tankkausasema 2017 - Energiakasvien koeviljely (rypsi) 2016 - Hakelämpölaitos 2017-2018 - CHP yksikkö 2016-2017 - Puhdasvesimenetelmä: lietteen kuivaus/ rakeistus ja veden puhdistus 2017-2018 - Sähköä tuottava aurinkovoimala 2018-2019
- Uusi direktiivi puhtaiden polttoaineiden tankkausasemaverkostosta Vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuuridirektiivi (2014/94/EU) julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 2015 lopulla. - Direktiivi edellyttää tankkausverkoston luomisen kaikkiin jäsenmaihin puhtaimmille liikenteen käyttövoimille eli uusiutuvalle sähkölle, vedylle ja metaanille. - Metaanille tankkausverkosto on rakennettava kaikissa jäsenmaissa koko maahan, jotta liikkuminen metaanilla on mahdollista kaikkialla EU:ssa. Sähkön ja vedyn osalta vaatimukset ovat pienemmät. - Lue lisää: http://www.cbg100.net/news/puhtaidenliikennepolttoaineiden-infrastruktuuridirektiivi/
Aurinkoenergialla tuotettu energia Aktiivisessa aurinkolämmitysjärjestelmässä auringon säteily muutetaan lämmöksi erillisessä mustassa aurinkokeräimessä. Keräimessä kierrätettävä neste lämpenee ja siiretään putkistossa lämpövaraajaan. Järjestelmä tarvitsee pumpun ja ohjausautomatiikan. Pientaloon riittää 5-10 m2 aurinkokeräimiä. Aurinkosähköjärjestelmissä auringon säteily muutetaan aurinkopaneelissa tasasähköksi ja ohjataan akkuun tai invertterin kautta sähköverkkoon. Suomessa aurinkoenergian hyödyntämisessä kannattaa keskittyä sovelluksiin, joissa tarvitaan energiaa maalislokakuun välisenä aikana. Paras aurinkoisuus on huhtikuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Aurinkolämmön varaan ei siis kannata rakentaa talviajan energian käyttöä.
- Aurinkoenergian hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa
- Vasemmalla auringon säteilymäärä kiinteällä telineellä ja oikealla 2 akselisella aurinkoa seuraavalla järjestelmällä.
tam hel maa huh tou kes hei elo syys loka marras jou Utsjoki 0 15 71 149 194 198 182 119 61 21 2 0 Enontekiö 0 14 69 147 212 228 199 130 69 20 1 0 Ivalo 0 15 67 145 172 200 184 122 64 17 1 0 Muonio 1 19 67 139 200 229 209 139 68 21 1 0 Sodankylä 2 21 72 153 199 220 204 137 72 25 5 0 Salla 1 19 66 139 191 221 204 135 66 21 2 0 Pello 1 21 71 144 207 240 212 144 72 23 2 0 Rovaniemi 1 21 72 148 190 226 208 141 74 23 3 0 Kemi 3 27 75 152 203 237 222 153 81 27 7 0 KESKIM. 1 19 70 146 196 222 203 136 70 22 3 0 Taulukko 2. Auringon teoreettinen kokonaissäteily Lapissa kwh/m2
Yield in kwh/kwp & month Maatilat uusiutuvan energian tuottajina Lapissa - Piteån Energia Ab:n kääntyvällä asennustelineellä olevan 20 kw sähköä tuottavan aurinkopaneelijärjestelmän tuotto verrattuna Israelissa ja Kreikassa kiinteässä asennustelineessä oleviin paneeleihin. 250 200 150 100 50 Piteå (tracking), Swe Solar Edge, Israel Katerini, Greece 0 Apr May Jun Jul Aug 1-20
- Aurinkoenergia lämpimän käyttöveden tuottamisessa
- Lämmintä vettä tuottavan järjestelmän mitoitus
Aurinkokeräimen suuntaus ja kallistus
Ammattiopisto Lappian Louen sähköä tuottava 2 kw aurinkopaneelijärjestelmä 2 akselisella aurinkoa seuraavalla telineellä sekä takana 4 kw pientuulivoimala.
MUUT BIOPERÄISET POLTTOAINEET: Projekti 2/ Tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen maatilan lämpö- ja sähköenergian tuotannossa Kuva 2. Tuuli- ja aurinkoenergiasovellutuksia maatilan lämpö- ja sähköenergian tuotannossa.
KIITOKSIA! jarmo.saariniemi@lappia.fi puh. 0400 337 169