PÄÄTÖS Nro 104/09/1 Dnro ISY-2009-Y-189 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2009 HAKIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ASIA Lupa Peurunkajärven säännöstelyn vedenkorkeuden alarajan tilapäiseen alittamiseen Laukaan kalanviljelylaitoksen toiminnan turvaamiseksi, Laukaa HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 5.10.2009 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa saada tarvittaessa tilapäisesti alittaa Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 21.6.1990 nro 45/I/90 mukainen Peurunkajärven säännöstelyn vedenkorkeuden alaraja N 60 +105,41 m. Sen varalta että Peurunkajärven vedenkorkeus ei syksyn aikana riittävästi nouse, ehdotetaan Peurunkajärven säännöstelyssä ja vedenotossa kalanviljelylaitokselle noudatettavaksi tilapäisesti 30.4.2010 saakka seuraavia lupaehtoja: "1) Kalanviljelylaitoksen veden oton turvaamiseksi saadaan Peurunkajärven alaraja N 60 +105,41 m alittaa enintään 20 cm:llä, eli tasolle N 60 +105,21 m. 2) Veden otto Peurunkajärvestä saa vuorokausikeskiarvona olla pinnankorkeusvälillä N 60 +105,41 105,33 m enintään 240 l/s, ja välillä N 60 +105,32 105,21 m enintään 200 l/s." Vuoden 2009 pitkään jatkunut kesä on pitänyt haihdunnan suurena ja kuivattanut maaperää sekä vähentänyt voimakkaasti Peurunkajärven vesivarastoa. Loppukesän ja syksyn sademäärä on ollut keskimääräistä pienempi. Sadantatietojen mukaan Jyväskylässä on satanut kesä-elokuussa 194 mm, mikä on 63 % kahden edellisen vuoden keskiarvosta. Maaperän kuivuuden johdosta runsaatkaan sateet eivät heti kasvata valuntaa
2 ja Peurunkajärven tulovirtaamaa suureksi. Laukaan kalanviljelylaitos on sopeuttanut toimintaansa vallitseviin vesioloihin pienentämällä veden käyttöä elokuussa 413 litraan sekunnissa eli 83,6 %:iin luvan sallimasta määrästä. Lisäksi käytössä on ollut altaiden lisähapetus. Kalaston keskibiomassa on ollut 19 800 kg, mikä on 78,8 % vuosien 1991 2008 keskiarvosta. Laitoksen viljelypinta-alasta on ollut käytössä 73 %. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos huolehtii valtion kalanviljelytoiminnasta, tärkeimpinä tehtävinään maamme alkuperäisten arvokalakantojen ja niiden monimuotoisuuden turvaaminen viljelytoimenpitein, tautivapaan ja taustaltaan tunnetun mädin ja poikasten tuottaminen kalakantojen säilyttämistä, tutkimusta, valtion velvoitteita sekä yksityisen kysynnän tarpeita varten. Laukaan laitoksen vastuulla on huolehtia näistä tehtävistä Etelä-Suomen toimialueella, joka kattaa kaikki Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevat vesistöalueet sekä Perämereen laskevat vesistöt Lestijokeen saakka. Säännöstelyn alarajan alittamismahdollisuuden turvin emokalastot voidaan säilyttää. Kalastojen hävitys tai merkittävä karsiminen aiheuttaisi häiriöitä kalavesien istutushoitoon koko Etelä-Suomen alueella. Rahamääräisten haittojen lisäksi kalastojen karsinta saattaisi aiheuttaa uhanalaisten kalakantojen geneettisen perimän kapenemista. Laitoksen viljelytoiminta arvokalojen mädin tuottajana on tavoitteiltaan ja luonteeltaan erittäin pitkäjänteistä. Viljelyn voimakas sopeuttaminen tilapäiseen vesipulaan arvokkaiden emokalastojen vähentämisellä aiheuttaisi laajoja välittömiä haittoja koko kalataloudelle, kun istukastuotannon alkumateriaalia ei olisi saatavissa. Peurunkajärven syys- ja talvikauden alhaisesta vedenpinnasta voi aiheutua lähinnä kalataloudellista haittaa, mikäli veden vähyyden seurauksena järven syys- ja talvikutuisten kalalajien (siika, muikku ja made) lisääntymistulokset heikkenisivät. Kyseiset lajit kutevat Peurunkajärvessä kuitenkin kokonaan tai pääosin mahdollista vahinkovyöhykettä syvemmällä, joten merkittävää lisääntymishaittaa ei ole odotettavissa. Tarve säännöstelyn alarajasta poikkeamiseen koskee vain yhtä talvea, joten mahdolliset vaikutukset useista vuosiluokista koostuvaan kalastettavaan kantaan ovat vähäisiä. Aiemmin vastaavista poikkeamisista vuosina 2002 ja 2006 ei ole aiheutunut todettuja kalastohaittoja.
3 Mahdollinen vedenkorkeuden alarajan alitus Peurunkajärvessä ja siitä aiheutuva haitta muodostuisi vähäiseksi verrattuna siihen hyötyyn, joka saadaan kalanviljelylaitoksen toiminnan häiriöttömästä jatkumisesta. Vesialueen omistajina Finnin osakaskunta ja Valkolan osakaskunta ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. LAUSUNNOT Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnot. Keski-Suomen ympäristökeskus on puoltanut poikkeamisluvan myöntämistä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Keväällä 2009 Peurunkajärven vedenpinta oli korkeimmillaan 12.4.2009 15.4.2009, jolloin vedenpinta oli tasolla N60 +106,14 m. Tämän jälkeen vedenpinta Keski-Suomen järvissä on vähäsateisesta loppukesästä ja syksystä johtuen laskenut yleisesti siten, että lokakuun alun tilanteessa vesistöstä riippuen vedenpinta oli 10 30 cm keskimääräistä alemmalla tasolla. Lokakuun alussa Peurunkajärvessä vedenpinta oli 31 cm keskimääräistä ajankohdan vedenkorkeutta alemmalla tasolla. Peurunkajärven vedenpinta oli 9.10.2009 tilanteessa tasolla 105,47 m eli 6 cm lupapäätöksen nro 45/I/90 lupaehdoissa määrätyn alarajan yläpuolella. Laitos on käyttänyt säästötoimia vedentarpeen vähentämiseksi keväästä 2009 lähtien, mutta silti Peurunkajärven vedenkorkeus on vaarassa laskea säännöstelyn alarajan alapuolelle vähäsateisesta loppukesästä johtuen. Säännöstelyn alarajan alittaminen 20 cm:llä ajoittuu talviaikaan, jolloin Peurunkajärven virkistyskäytölle tai sen kalastolle aiheutuva haitta jää vähäiseksi. Vedenpinta nousee säännöstelypäätöksen alarajalle ja sen yläpuolelle viimeistään huhtikuussa 2010. Mahdollinen säännöstelyn alarajan alitus ja siitä aiheutuva haitta on vähäinen verrattuna kalanviljelylaitoksen häiriöttömästä käytöstä saatavaan hyötyyn. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Laukaan kalanviljelylaitoksen vedensaanti tulee tässä tapauksessa turvata hakemuksessa esitetyllä tavalla.
4 Keski-Suomen TE-keskus on puoltanut poikkeamisluvan myöntämistä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Poikkeussäännöstelystä yleiselle kalatalousedulle aiheutuva haitta on kompensoitava istuttamalla Peurunkajärveen vähintään 1 000 kpl 2+ -ikäistä järvitaimenen poikasta siten, että puolet poikasista istutetaan Finnin kalastuskunnan ja puolet Valkolan kalastuskunnan vesialueelle. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä vesioikeuden päätösten nrot 55/Ym/76, 36/Va II/87, 45/I/90, 64/97/1, 64/99/1 sekä ympäristölupaviraston päätösten nrot 58/02/1, 17/03/1 ja 90/06/1 perusteena olevat asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla ratkaisee asian ilman tiedoksiantamista. Ympäristölupavirasto oikeuttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen poikkeamaan vesioikeuden päätöksen 21.6.1990 nro 45/I/90 säännöstelyä ja vedenottoa koskevista määräyksistä 30.4.2010 saakka. Tämän päätöksen mukaisesta toimenpiteestä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta kuin mahdollista kalataloudellista edunmenetystä, jonka kompensoimiseksi annetaan istutusvelvoite. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Poikkeaminen tulee toteuttaa noudattaen seuraavia määräyksiä: 1. Kalanviljelylaitoksen veden oton turvaamiseksi saadaan Peurunkajärven säännöstelyn alaraja N 60 +105,41 m alittaa enintään 20 cm:llä, eli tasolle N 60 +105,21 m. 2. Vedenotto Peurunkajärvestä saa vuorokausikeskiarvona olla pinnankorkeusvälillä N 60 +105,41 105,33 m enintään 240 l/s ja välillä N 60 +105,32 105,21 m enintään 200 l/s.
5 3. Kalataloudellisen edunmenetyksen kompensoimiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen on istutettava 30.6.2010 mennessä Peurunkajärveen vähintään 1 000 kpl iältään vähintään 2-vuotiaita järvitaimenia. Istutusten toteutuksesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava Keski-Suomen TE-keskukselle ja Peurunkajärven vesialueiden osakaskunnille. 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja jonka korvaamisesta ei sovita, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen on selvitettävä mahdollisuus kehittää Peurunkajärven säännöstelyä sääolosuhteiden vuosivaihtelusta johtuvien poikkeuksellisten vesiolojen huomioon ottamiseksi ja tätä koskevien tarkistusten tekemiseksi säännöstelyluvan nro 45/I/90 lupaehtoihin. Hakemus säännöstelyluvan lupaehtojen tarkistamiseksi on toimitettava ympäristölupavirastoon 31.12.2010 mennessä. Hakemuksen sisältövaatimusten osalta on noudatettava soveltuvin osin mitä vesilaissa ja vesiasetuksessa on sanottu säännöstelyhankkeen lupa-asiaa koskevan hakemuksen sisältövaatimuksista. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. PERUSTELUT Loppukesä 2009 on ollut sääoloiltaan kuiva ja lämmin. Hakija on varautunut vallinneisiin luonnonolosuhteisiin vähentämällä laitoksella kasvatettavan kalan määrää ja rajoittamalla vedenottoa Peurunkajärvestä.
6 Kalanviljelylaitoksen toiminnalla on yleistä merkitystä Suomen arvokalakantojen monimuotoisuuden säilymisen kannalta ja sen keskeytymisestä aiheutuvat suorat ja välilliset haitalliset vaikutukset arvokalakantojen emokalastojen säilyttämiseen ja luonnonvesien kalakantojen hoidon kannalta tärkeään mädintuotantoon olisivat merkittäviä. Oikeus määräysten mukaisesta säännöstelyn alarajasta poikkeamiseen kalanviljelylaitoksen veden saannin turvaamiseksi on myönnetty vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentin nojalla yleiseltä merkitykseltään arvokkaiden kalalajien elinolosuhteiden turvaamiseksi laitoksella. Lupa on voimassa rajoitetun ajan ja sen nojalla toteutettavat toimenpiteet ajoittuvat enimmäkseen Peurunkajärven pääasiallisen virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien edunmenetysten hyvittämiseksi on annettu istutusvelvoite. Lupamääräyksen 5 mukainen selvitys- ja tarkistamisvelvoite on annettu ottaen huomioon vesilain 8 luvun 10a. Tarve vesilain mukaisen luvan nojalla vettä vesistöstä johtavan kalanviljelylaitoksen käyttöveden turvaamiseen sen varalta, että laitoksen säännönmukaisen luvan lupamääräysten edellyttämää vesistön vähimmäisvedenkorkeutta ei tiettynä ajanjaksona voitaisi saavuttaa, ei sellaisenaan ole vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuksellinen syy, jonka perusteella voitaisiin myöntää lupa veden juoksuttamiseen vesistöstä lupapäätöksestä poiketen. Vaikka edellytykset poikkeamisluvan myöntämiseen ovat tässä tapauksessa edellä sanotusti täyttyneet, on tarve kalanviljelylaitoksen vedensaannin turvaamiseen eri vesioloissa ratkaistava säännönmukaisen säännöstelyä koskevan luvan tarkistamisasiana vesilain 16 luvussa säädetyssä järjestyksessä ja soveltaen asianomaisia vesilain säännöksiä. LAINKOHDAT Vesilain 8 luvun 10a ja 12 luvun 19 :n 3 5 momentit. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 307 euroa.
7 Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Antti Ylitalo Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Pärnänen, Antti Ylitalo ja Martti Häikiö (asian esittelijä). MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8088
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 14.12.2009 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00 16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.