LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 180/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 299 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Vesilain 12 luvun 19 :n mukainen hakemus poiketa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 41/1968 Y annetuista, Kaukajärven vedenkorkeutta koskevista lupamääräyksistä, Tampere ja Kangasala Tamfelt Oyj Abp HAKEMUS Tamfelt Oyj Abp on 15.10.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa poiketa Länsi Suomen vesioikeuden 8.3.1968 antamassa päätöksessä nro 41/1968 Y määrätystä Kaukajärven vedenkorkeuden alarajasta +88,00 m siten, että Kaukajärvestä saataisiin talvikautena 2007 2008 toukokuun loppuun saakka ottaa vettä enintään keskimäärin 900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 1 200 m 3 /d vuorokausikeskiarvona laskettuna, vaikka vedenkorkeus Kaukajärvessä on alle +88,00 m. Tamfelt Oyj Abp on saanut Länsi Suomen vesioikeuden 8.3.1968 antamalla päätöksellä nro 41/1968 Y luvan johtaa vettä Kaukajärvestä teollisuuslaitoksen käytettäväksi enintään 400 m 3 tunnissa. Lupaehtojen mukaan vedenottoon liittyvä Kaukajärven säännöstely on hoidettava niin, että kun Kaukajärven vedenpinta uhkaa alentua alle korkeuden +88,00 m, veden pumppaamista on rajoitettava ja tarvittaessa lopetettava. Hakemuksen mukaan Kaukajärven vedenpinta on alittanut lupaehtojen mukaisen rajan 88,00 m. Yhtiö on ollut asiasta yhteydessä Länsi Suomen ympäristölupavirastoon ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Yhtiö on käynnistänyt toimenpiteet vedenoton rajoittamiseksi. Tamfelt Oyj Abp valmistaa teknisiä tekstiilejä, joiden pääasiallisia käyttökohteita ovat paperin ja kartongin valmistus sekä eräät suodatusprosessit metsä ja kaivosteollisuudessa. Tehdas ottaa Kaukajärvestä jäähdytysvettä, jota käytetään prosessin jäähdytykseen ja kesäkuukausina myös ilmastoinnin jäähdytykseen. Prosessi on kuluttanut vedestä noin 60 %. Jäähdytysvesi otetaan Kaukajärven alusvedestä, jonka lämpötila on noin 6 7 C. Jäähdytysvedet on johdettu nykyisellään Pyhäojaan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 2 Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt yhtiölle 1.10.2004 päivätyssä ympäristöluvassa luvan ilmastoinnin jäähdytysvesien johtamiseksi Kaukajärveen lupahakemuksessa esitetyn purkuputkisuunnitelman mukaisesti. Putken sijoituspaikalle on haettu muutosta, jonka Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt heinäkuussa 2007. Yhtiölle ei ole tiedotettu lupapäätökseen kohdistetuista valituksista. Paluuputken rakennustyöt toteutetaan vuonna 2008. Yhtiö on liittänyt ympäristöluvassa edellytettyjä ja mahdollistettuja toimenpiteitä tehtaan investointisuunnitelmiin vuodesta 2004 lähtien. Yhtiö on käynnistänyt talvella 2006 Motiva katselmuksen osana tehtaan kiinteistöjen energian käytön tehostamista. Katselmuksen toimenpiteillä tavoitellaan energian säästöä ja lämpökuorman hallintaa. Kaukajärvestä pumpattava ilmastoinnin jäähdytysvesi kuuluu osana kiinteistön energian käytön tehostamisohjelmaan. Kaukajärven vedenpinnan korkeutta säädellään mm. hakijan ylläpitämän padon avulla. Pirkanmaan ympäristökeskus on kirjeellään kehottanut yhtiötä tarkastamaan ja tarvittaessa kunnostamaan padon, vedenkorkeusasteikon ja laskuojan lupaehtojen mukaiseksi. Yhtiö on ilmoittanut korjaavansa asteikon ja pumppaamon näyttämän syksyllä 2007 toteutettavan padon peruskorjauksen yhteydessä. Ilmastoinnin jäähdytykseen otetaan vettä kesäkuukausina ilman lämpötilan ollessa yli 15 C. Hellehuippuina vettä otetaan enimmillään 5 000 m 3 vuorokaudessa. Ilmastoinnin jäähdytykseen käytetään vettä noin 4 000 m 3 vuorokaudessa. Yhtiö on todennut, että järvivesi on ollut edellytys Tamfeltin tehtaan sijoittamiselle Kaukajärven välittömään läheisyyteen 1960 luvulla. Tuotantoprosessit ja kiinteistön tekniset ratkaisut on rakennettu pääsääntöisesti Kaukajärven veden hyödyntämisen varaan. Järvivesi on tehtaan toiminnalle välttämätön tekijä. Siirtyminen Tampereen veden toimittamaan vesijohtoverkoston veteen aiheuttaisi kiinteistöön ja tuotantolaitteisiin teknisiä muutoksia ja tuotantoprosessiin työmenetelmämuutoksia. Lisäksi vesijohtovesi nostaisi kustannusrakennetta epätyydyttävälle tasolle, koska verkoston veden korkeampi lämpötila nostaisi vesimäärän kokonaiskäyttötarvetta. Yhtiö on katsonut Kaukajärven vedenkäytön ekologisesti paremmaksi ratkaisuksi suhteessa vesijohtoverkoston veteen. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut, että se loppuvuoden aikana hakee muutosta Länsi Suomen vesioikeuden 8.3.1968 antamaan lupaan nro 41/1968 Y. Ympäristölupavirasto on 24.10.2007 pyytänyt Pirkanmaan ympäristökeskukselta lausunnon hakemuksen johdosta. Ympäristölupavirasto on vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla käsitellyt asian muutoin enempää tiedoksiantoa toimittamatta.
AA ja BB:n kirje Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto 3 Pirkanmaan ympäristökeskus on 21.11.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon lausuntonsa hakemuksen johdosta. Ympäristökeskus on muun ohella todennut, että Kaukajärven suurin syvyys on 22 23 m ja keskisyvyys 11 m. Itäpuolella olevalla Pitkäjärvellä, jonka pinta noudattaa Kaukajärven korkeuksia, suurin syvyys on 28 m, ja sen rannat ovat kauttaaltaan erittäin jyrkät. On ilmeistä, että Pitkäjärven keskisyvyys on suurempi kuin Kaukajärven. Kaukajärven ja Pitkäjärven yhteispinta ala on 1,58 km 2 ja Kaukajärven valuma alue 10,6 km 2. Hakemuksessa tarkoitettu vedenotto 900 m 3 /vrk vastaa joulu toukokuussa Kaukajärvessä ja Pitkäjärvessä 10 11 cm:n vahvuista vesikerrosta. Kaukajärvi on ollut 19.11.2007 korkeudella +87,98 m. Jos siihen ei tulisi joulu maaliskuussa lainkaan tulovaluntaa, sen pinta voisi laskea ennen kevätsulannan alkamista likimain korkeuteen +87,93 m. Todennäköisempää ympäristökeskuksen mielestä kuitenkin on, että suojasäitä sateineen on niin paljon, että Kaukajärven pinta ei pääse laskemaan alle korkeuden +87,95 m. Kaukajärven laskuojan alussa on pientaloasutusta, mutta enimmäkseen uoma kulkee teollisuus ja liikennealueilla. Talvina 2002 2003 ja 2003 2004 järven pinta on ollut pitkään patokynnyksen alapuolella ja siksi menovirtaama tyrehtyi täysin, mutta ympäristökeskukselle ei tullut laskuojan varresta valituksia veden vähäisyydestä. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei poikkeusluvasta aiheudu yleiselle edulle sellaisia seurauksia, joiden vuoksi sitä ei voitaisi myöntää, tuskin yksityisellekään edulle. Kaukajärven vedenkorkeuksia ja otettuja vesimääriä koskevaa tarkkailua ei ole ympäristökeskuksen mielestä tarpeen muuttaa nykyisestä. Ympäristökeskus on vielä todennut, että tämä on 2000 luvulla jo neljäs kerta, kun Tamfelt hakee tällaista poikkeamislupaa, vaikka yhtiölle on jo vuonna 1999 ehdotettu pysyvän muutoksen hakemista vedenkorkeuden alarajaa koskevaan juoksutusmääräykseen. Ympäristökeskus on ilmoittanut ryhtyvänsä tähänastista ankarampiin valvontatoimenpiteisiin, jos yhtiö talven 2008 jälkeen ottaa Kaukajärvestä vettä vedenpinnan ollessa alle +88,00 m eikä yhtiöllä ole siihen pysyvää lupaa tai ympäristölupavirastossa vireillä sitä tarkoittavaa hakemusta. AA ja BB ovat ympäristölupavirastoon 16.11.2007 toimittamassaan kirjelmässä muun ohella pyytäneet, ettei ympäristölupavirasto myönnä haettua poikkeuslupaa. Mikäli lupa myönnetään, sen takarajan pitäisi olla 30.4.2008. Lisäksi päätöksessä pitäisi vahvistaa hakijan ylläpitämän patokorkeuden korkeusjärjestelmä N 43.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 4 AA BB ovat ilmoittaneet, ettei yhtiö ole noudattanut aikaisempien poikkeuslupien edellyttämää veden johtamisen rajoittamista Kaukajärvestä matalan veden aikana, vaan on poikkeuslupahakemuksissaan esittänyt vedenoton määrällistä ja ajallista lisäämistä. AA BB ovat huomauttaneet Pirkanmaan ympäristökeskuksen 24.1.2003 Länsi Suomen ympäristölupavirastolle antaman lausunnon kohdasta 4, jossa ympäristökeskus on arvioinut, että poikkeusluvan antaminen yhden kerran tuskin aiheuttaa Kaukajärven tai Pitkäjärven tilalle tai käytölle tai alueen pohjavesille vahinkoa tai haittaa. Lisäksi AA BB ovat viitanneet Pirkanmaan ympäristökeskuksen 8.9.2003 antaman lausunnon kohtaan 4, jossa todetaan mm. että poikkeusluvista ei kuitenkaan saa tulla tapaa ja ympäristökeskus on katsonut, ettei mahdollisesti myönnettävän luvan jälkeen pitäisi enää myöntää poikkeuslupaa. Kuitenkin Länsi Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt hakijalle poikkeuslupia aivan samaan tarkoitukseen vuosien 2003 2006 aikana jo kolme kertaa ja neljäs kerta on käsittelyssä. AA BB ovat esittäneet, ettei poikkeuslupaa myönnettäisi, vaan hakija velvoitettaisiin noudattamaan vesioikeuden päätöstä nro 41/1968 Y, 8.3.1968, vähentämällä vedenottoa Kaukajärvestä ja korvaamaan se Tampereen kaupungin vesijohtovedellä tai muilla ratkaisuilla. Vesipulaan on myös mitä ilmeisimmin vaikuttanut vuosikymmenien aikana tapahtunut hakijan varsin merkittävä tehdaskiinteistön, henkilöstön ja tuotannon kasvu. Vielä AA BB ovat huomauttaneet, että huhtikuun 2005 jälkeen ei yhtiön laatimissa poikkeuslupahakemuksissa ole mainittu Kaukajärven vedenpinnan, padon ja vesiasteikkolukujen korkeusjärjestelmää. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on päätöksissään aina vahvistanut järjestelmäksi N 43. Pirkanmaan ympäristökeskus on ilmoittanut tehneensä Kaukajärven luusuassa olevalla hakijan ylläpitämällä padolla tarkistusvaaituksen 11.1.2005. Tarkastuksessa on käytetty korkeusjärjestelmää N Tre ja patokorkeus on ollut N Tre +88,20 m. Luparatkaisu Perustelut Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. Tamfelt Oyj Abp:llä on Länsi Suomen vesioikeuden 8.3.1968 antaman päätöksen nro 41/1968 Y mukaan lupa johtaa vettä Kaukajärvestä teollisuuden käytettäväksi enintään 400 m 3 tunnissa. Päätöksen mukaan Kaukajärven säännöstely on niin hoidettava, että kun Kaukajärven vedenpinta uhkaa alentua alle korkeuden 88,00 m, on veden pumppaamista rajoitettava ja tarvittaessa lopetettava. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on poikkeuksellisten kuivien kausien vuoksi päätöksillään nrot 5/2003/2, 52/2003/2 ja 176/2006/3 myöntänyt hakijalle luvan tilapäisesti poiketa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 41/1968 Y määrätystä Kaukajärven vedenkorkeu
5 den alarajasta N 43 +88,00 m. Asiassa esitettyjen selvitysten mukaan Kaukajärven vedenpinnan korkeus on syksyllä 2007 jälleen alittanut rajan +88,00 m. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei hakijan hakemuksessaan esittämiä tuotantoteknisiä ja taloudellisia syitä voida pitää sellaisina vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentissa tarkoitettuina poikkeuksellisina syinä, joiden perusteella voitaisiin myöntää lupa poiketa voimassa olevasta lupapäätöksestä. Edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle ei ole. Lainkohta Vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentti Lausunto AA ja BB:n kirjeen johdosta Ympäristölupavirasto on ottanut AA BB:n kirjeen huomioon siten, ettei poikkeuslupaa ole myönnetty. Patokorkeuden korkeusjärjestelmää koskevan huomautuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei tämän poikkeuslupaa koskevan hakemuksen yhteydessä voida ottaa kantaa lupapäätöksessä nro 41/1968 Y tarkoitettuun korkeusjärjestelmään. KÄSITTELYMAKSU 770 euroa Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetukseen (1388/2006) 2 :n ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukon alakohdassa Muu vesilain mukainen päätös tarkoitetusta hankkeesta.
MUUTOKSENHAKU Liite 6 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Tapio Kovanen Jukka Leinonen Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.1.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.