VALTIOVARAINMINISTERIÖ 21.11.2007 VAHTI / Älypuhelimien tietoturvallisuus Sisällysluettelo Taustatietoja älypuhelimista 1 Taustatietoja älypuhelimista... 2 1.1 Mikä on älypuhelin?... 2 1.2 Älypuhelinten lyhyt historia... 2 1.3 Markkinoilla olevat älypuhelimien käyttöjärjestelmät... 3 2 Älypuhelimien teknologiaa... 7 2.1 Älypuhelimen keskeiset laitekomponentit... 7 2.2 Tietoliikenneyhteydet... 9 2.3 Älypuhelin kannettavan tietokoneen modeemina... 10
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 2 1 TAUSTATIETOJA ÄLYPUHELIMISTA 1.1 Mikä on älypuhelin? Älypuhelin eroaa perinteisestä matkapuhelimesta siinä, että se on varustettu tavallisesta matkapuhelinta monipuolisemmalla käyttöjärjestelmällä, joka sallii erilaisten sovellusten asentamisen ja käyttämisen puhelimessa. Nykyisissä älypuhelimissa on usein myös nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat yhä useamman sovellustyypin mobilisoinnin. Älypuhelimet ovat siis perinteisiä puhelimia, joihin on lisätty kämmenmikrojen ominaisuuksia. Tai kämmenmikroja, joihin on lisätty tietoliikenne ominaisuuksia. Nämä kaksi laitetyyppiä ovat lähentyneet toisiaan ja laiteperheet limittyvät keskenään jo siinä määrin, että niitä ei enää ominaisuuksien puolesta ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne voidaan kaikki sijoittaa älypuhelin nimikkeen alle. 1.2 Älypuhelinten lyhyt historia Ensimmäinen älypuhelimeksi luokiteltava laite oli Nokian vuonna 1996 julkaisema Communicator 9000. Tämä lähes puolen kilon painoinen puhelin perustui Nokian 2110-puhelimeen ja GeoS (Graphical Environment Operating System)-käyttöjärjestelmään. Nykyisin keskeisin toimija älypuhelinten puolella on englantilainen Symbian, joka perustettiin vuonna 1998 Ericssonin, Nokian, Motorolan ja Psionin toimesta. Ensimmäinen Symbian-alustaa käyttänyt laite oli vuonna 2000 markkinoille tullut Ericsson R380, jota seurasi vuonna 2001 ensimmäinen gprs-tekniikkaa käyttänyt Nokian 7650-puhelin. Nokia kommunikaattori oli pitkään ainoa merkittävä yrityskäyttöön suunnattu älypuhelin Euroopassa. Isomman näytön, suuremman muistin ja qwerty-näppäimistön ansiosta sillä pystyi jo korvaamaan tietokoneen yksinkertaisien sovellusten käytössä. Muut puhelinvalmistajat eivät kyenneet tarjoamaan samaa. Pääpaino olikin puhelimien käyttämisessä kannettavien tietokoneiden yhteyksien muodostamisessa. Tällä hetkellä markkinoilla on lukuisia eri valmistajien puhelimia, joiden ominaisuudet riittävät sovellusten käyttämiseen. Eri valmistajien myötä on myös älypuhelinten käyttöjärjestelmän tyyppien määrä lisääntynyt. Sekä laite- että käyttöjärjestelmämarkkinoille on tullut perinteisten puhelinvalmistajien lisäksi tietokonemaailmasta tuttuja valmistajia. Puhelimista on tullut päätelaitteita aiemman pelkän yhteyslaitteen sijaan ja niille on enenevässä määrin siirretty ennen tietokoneilla käytettyjä sovelluksia ja käyttötarkoituksia. Vaikka puhelimien tietoliikenneyhteydet ovat varsin hyvät, niin laitteiden muut resurssit ovat niukkoja. Tulevaisuudessa lienee odotettavissa entistä suuremmalla muistilla ja tehokkaammalla prosessorilla varustettuja älypuhelimia, jotka saattavat aidosti haastaa esimerkiksi kannettavat tietokoneet. 2 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 3 1.3 Markkinoilla olevat älypuhelimien käyttöjärjestelmät Älypuhelimien käyttämät käyttöjärjestelmät on tarkoitettu pienitehoisille ja niukkaresurssisille laitteille. Näillä markkinoilla on tällä hetkellä kolme suurta tuoteperhettä, joiden tuotteet pyörittävät 95% älypuhelimista Koko Maailma EMEA-alue OS vendor Q3 06 OS vendor Q3 06 Symbian 72,80 % Symbian 76,60 % Linux 16,70 % PalmSource 1,80 % Microsoft 5,60 % Microsoft 18,00 % Muut 3,10 % Muut* 5,30 % *sisältää linux-järjestelmän Lähde: Canalys.com ltd tutkimusjulkaisu 24.10.2006 Taulukko Älypuhelimien käyttöjärjestelmien markkinaosuudet Kaikki älypuhelinkäyttöjärjestelmät tarjoavat samankaltaiset perussovellukset ja toiminnot. Lisäksi näiden uusimmat versiot tuovat kaikki parannuksia puhelimen grafiikkaominaisuuksiin ja tarjoavat enemmän ratkaisuja yrityksissä tarvittaviin hallintaratkaisuihin ja liittämiseen tietokoneverkon palveluihin. Käyttöjärjestelmä ja käyttöliittymä Matkapuhelinsektorilla on itse laitteen ja sen käyttöliittymään liittyen paljon erilaisia toimijoita ja termejä. Tässä asiakirjassa käytetään seuraavaa jaottelua. Käyttöjärjestelmä on alimman tason liittymä. Yleisimmin Symbian, Linux tai Windows CE. Tämän tason päälle on rakennettu käyttöliittymä. Esimerkiksi Microsoftin Windows Mobile tai Symbianiin pohjautuvat Nokia S60 tai Sony-Ericssonin UIQ. Näiden päälle rakentavat laitevalmistajat ratkaisunsa. Ratkaisuja voidaan räätälöidä esimerkiksi eri operaattoreiden tarpeisiin. Laiteratkaisuissa voidaan myös karsia pois joitain käyttöliittymän tai käyttöjärjestelmän tarjoamia ominaisuuksia. Tämä tason päälle pääsevät rakentamaan sovellustoimittajat omia ratkaisujaan. 3 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 4 Käyttöjärjestelmän ja käyttöliittymän suhde toisiinsa. Symbian Tällä hetkellä suurimmassa osassa älypuhelimia on Symbian Ltd kehittämä Symbian OS-käyttöjärjestelmä. Symbianin on ottanut käyttöjärjestelmäkseen suurin osa perinteisistä matkapuhelinvalmistajista. Symbianin tuoteperheen alla on lukuisa valmistajakohtaisia tuotemerkkejä. Ohessa Symbian käyttöjärjestelmät, niihin liittyvät käyttöliittymät ja puhelinesimerkkejä. a. EPOC Release 5 /Symbian OS v5 (Ericsson MC218) b. Symbian OS 6.0 -UIQ 1.0 -Series 80 (Nokia 9210) c. Symbian OS 6.1 -S60 (Nokia 7650) -UIQ 1.1 d. Symbian OS 7.0 -UIQ 2.0 -UIQ 2.1 (Sony Ericsson P800, P910) -Series 40 -Series 80 (Nokia 9300, 9500) -Series 90 (Nokia 7710) -S60 (Nokia 6600) e. Symbian OS 8.0 -S60 2 rd edition (Nokia 6680, Nokia N70) f. Symbian OS 9.0 g. Symbian OS 9.1 -S60 3 rd edition phones (Sony Ericsson M600i, Nokia E61) -UIQ 3.0 (Sony Ericsson P990) h. Symbian OS 9.2 -S60 3 rd Edition feature pack 1 (Nokia E90, N95) -UIQ 3.1 i. Symbian OS 9.3 - S60 3 rd Edition feature pack 2 (Q3/2007) Nykyisin käytössä olevissa puhelimissa on 7, 8 ja 9 -sarjoihin pohjautuvat käyttöjärjestelmät. 7.0 -versioon pohjautuvia puhelimia on yhä paljon käytössä, mutta näiden valmistus on jo yleisesti lopetettu. Vaikka kummassakin on samat perusominaisuudet ja niillä kykenee käyttämään samanlaisia sovelluksia, niin versioiden välillä on suuria eroja 4 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 5 7.0 -version SyncMl on korvattu OMA-standardin ratkaisulla sekä tiedon synkronoinnissa että laitehallinnassa. Symbian Os 9.1 toi mukanaan myös koodin allekirjoituksen. Tämän tarkoituksena on estää asentamasta puhelimeen muita kuin luotettavan tahon tarkastamia ohjelmistoja. Uudempaan standardiin liittyy tietenkin myös tuki uudempia yhteystyyppejä ja laitteistoja varten. Symbian 9.2 -versio sisältää kehittyneemmän päätelaitehallinta (OMA 1.2) ja pyrkii parantamaan käyttäjärajapintaa. S60 3 rd Edition feature pack 1 sisältää myös puhelimen firmwaren päivityksen langattoman yhteyden yli (FOTA - Firmware update over-the-air). UIQ 3.1 tuo mukaan kehittyneemmän grafiikan (SVG Tiny Scalable Vector Graphic). S60 3 rd Edition feature pack 2 esiteltiin Barcelonan 3GSM-messuilla 7.2.2007. Kaikkien puhelinvalmistajien käytössä tämän ennustetaan olevan vuoden 2007 toisella vuosipuoliskolla. Tämä tekee sovelluskehittämisen helpommaksi ottamalla käyttöön Open c- kirjastot. Lisäksi käyttöön otetaan sisällön suojaamiseen tarkoitettu OMA DRM 2.0 -tuki ja kehitetään laitteen liitettävyyttä pc-ympäristöön. Windows Mobile Windows CE on pienitehoisille laitteille tarkoitettu käyttöjärjestelmä. Siihen pohjautuvia käyttöjärjestelmiä käytetään yleisesti kämmenmikroissa ja älypuhelimissa. Sitä markkinoidaan kuitenkin mm. viihde-elektroniikkaan sopivana käyttöjärjestelmänä. Tämän käyttöjärjestelmän päälle on rakennuttu Windows Mobilekäyttöliittymät. Nämä olivat alun perin kämmenmikroihin tarkoitettuja, mutta niistä ilmestyi pian ns. phone edition älypuhelinten käyttöliittymiksi. Windows Mobilen on ottanut alustaksi enimmäkseen kämmenmikroja perinteisesti tehneet laitevalmistajat. Kämmenmikromarkkinoilla vaikuttanut Palm on ruvennut käyttämään myös Windows Mobilea oman Palm OSjärjestelmänsä sijaan tuotteissaan. Windows Mobile on kasvattanut viime aikoina markkinaosuuttaan Euroopassa noin viidennekseen, mutta maailmanlaajuisesti sen markkinaosuus on vain noin 5% prosenttia. a) Windows mobile 2003 (Windows CE 4.20) b) Windows Mobile 2003 Second Edition c) Windows Mobile 5 (Windows CE 5.0) d) Windows Mobile 6 (Windows CE 5.0) e) Seuraava versio? (Windows CE 6.0) Ensimmäinen Windows Mobile-versio oli Windows Mobile 2003. Tämä Pocket PC 2002:n seuraaja oli ensimmäinen Windows-alusta, josta tuli myös puhelinversio. Nykyisin markkinoilla olevat älypuhelimet käyttävät pääosin Windows Mobile 5 -versiota. Versio 6 julkaistiin alkuvuodesta 2007 ja ensimmäiset 5 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 6 puhelimet tulivat markkinoille muutamia kuukausia myöhemmin. Lisäksi osaan Windows Mobile 5 puhelimista on saatavilla yleensä ilmainen päivitys Windows Mobile 6:een. Windows Mobile 5 sisältää mobile office versiot Excelistä, Wordista ja Powerpointista. Postiominaisuutena se tukee pushmail-postia (automaattista kaksisuuntaista lataamista) Exchange Server 2003/2007 -palvelimeen. Virranhallintaa on kehitetty huomattavasti aiempiin versioiden nähden ja täten akkujen kesto on noussut huomattavasti. Windows Mobile 6 sisältää sovelluskehittäjiä varten.net rajapinnan ja SQL server compact editionin sql-tietokannan ROM-muistissa. Sähköpostikäyttöön on tullut out-of-office-viestin asetusmahdollisuus, server searchetsintä ja osoitteiden haku Exchangesta. Selaimeen on lisätty javascript, AJAX ja XMLDOM -tuki. Lisäksi käyttöjärjestelmä on mahdollista päivittää suoraan puhelimesta. Uusia media- ja grafiikkaominaisuuksia tukemaan on lisätty myös 800x480 erottelutarkkuuden tuki. Windows Mobilen pohjalla olevasta käyttöjärjestelmästä Windows CE:stä on julkaistu versio 6.0. Luultavasti näemme tulevaisuudessa tähän versioon pohjautuvan käyttöjärjestelmän. Linux Linux on lyönyt itsensä läpi lähinnä Kaukoidän markkinoilla. Mistään pienestä käyttöjärjestelmästä ei kuitenkaan ole kysy, sillä maailmanlaajuisesti älypuhelinmarkkinoilla myydyistä älypuhelimista noin viidennes toimii Linux-alustalla. Linux poikkeaa edellä mainituista kilpailijoista siinä, että sen kehittämisestä vastaa puhelinvalmistaja itse. Varsinkin toimivien työkalujen ja rajapintojen tarjoaminen sovelluskehittäjille on tärkeää ja resursseja vaativaa. Linuxkäyttöjärjestelmässä puhelinvalmistaja joutuu huolehtimaan itse näistä, mutta vapautuu muiden järjestelmien kaltaisista lisenssimaksuista. Matkapuhelinvalmistajista varsinkin Motorola käyttää puhelimiensa alustana Linuxia. Tulevaisuus Apple tuli kesällä 2007 markkinoille Apple iphonellaan ja Googlen huhuttiin tuovan myös oman puhelimensa markkinoille. Markkinat tuskin muuttuvat enää rajusti lähitulevaisuudessa laitevalmistajien osalta. Perinteisiä tietokone- ja elektroniikkavalmistajia voi kiinnostaa myös puhelimien valmistaminen, mutta tuotantokoneistojen rakentaminen on aikaa vievää ja täysin uusia valmistajia tai kovin suuren volyymin muutoksia markkinoilla tuskin nähdään lähiaikoina. Puhelinten käyttöjärjestelmien osalta voidaan nähdä siirtymiä leiristä toiseen. Johtavilla Symbian-leirin valmistajilla on kova kilpailu markkina- 6 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 7 osuuksista ja täten jotkut valmistajat saattavat siirtyä käyttämään lähinnä Windows- tai Linux-käyttöjärjestelmää pyrkien väljemmille markkinoille. Googlen marraskuussa julkaisema OHA - Open Handset Allianceyhteenliittymä - luo uuden Linux kernel-ytimeen pohjautuvan matkapuhelinlaitteisiin tarkoitetun käyttöjärjestelmän, jonka ensimmäisiä tuotteita odotetaan markkinoille vuoden 2008 loppupuoliskolla. Windows Mobile on toistaiseksi pienten volyymien puhelinvalmistajien aluetta, joten täällä olisi mahdollisesti jollekin isolle toimijalle tilaa. Linux on taas laajalti Kaukoidässä käytetty, joten siellä on jo valmista osaamista ja tuotantovolyymia, jota voidaan ryhtyä markkinoimaan myös muualle. Tuotannon uudelleenjärjestäminen laitevalmistuksessa ei kuitenkaan käy hetkessä, joten kovin äkkinäisiä muutoksia ei tälläkään rintamalla tapahdu. 2 ÄLYPUHELIMIEN TEKNOLOGIAA 2.1 Älypuhelimen keskeiset laitekomponentit Älypuhelimen toiminta pohjautuu puhelimessa olevan prosessorin, käyttöjärjestelmän ja muistien varaan samalla tavalla kuin pc-laitteistoissa. Keskeisiä ongelmia laitteiston kannalta ovat olleet: - vaatimaton suorituskyky - vähäinen ram-muistin määrä Nämä ongelmat ovat heijastuneet ennen kaikkea siten, että asennettaessa älypuhelimeen keskeiset sen vaatimat tietoturvatuotteet (salausohjelmisto, antivirus/palomuuri-ohjelmistot), on laitteen käytettävyys laskenut tasolle, joka on haitannut peruskäyttäjän työskentelyä merkittävästi. Puhelin Os Muisti CPU CPU tyyppi Nokia 9300i Symbian 80 Mt 150 Mhz (TI OMAP 1510) Nokia E50 Symbian 70 Mt 206 Mhz ARM9 (TI OMAP 1710) Nokia E61 Symbian 64 Mt 206 Mhz ARM9 (TI OMAP 1710) Nokia E90 Symbian 128 Mt 330 Mhz ARM 11 (TI OMAP2420) Sony Ericsson P990i Symbian 64 Mt 208 MHZ ARM9 Sony Ericsson M600i Symbian 64 Mt 208 MHZ ARM9 HTC P3600 Windows 128 Mt 400 Mhz Samsung SC32442A HP HW6915 Windows 128 Mt 416 Mhz Intel PXA270 Fujitsu Pocket LOOX T Windows 128 Mt 416 Mhz Intel PXA270 Fujitsu Pocket LOOX N100 Windows 64 Mt 300 Mhz samsung Taulukko yleisimpien puhelinmallien laitteistoteknologia. Älypuhelin käyttää sekä laitteen sisäistä että ulkoista muistia. Sisäisen muistin määrä vaihtelee paljon, mutta muistin määrää on mahdollisuus kasvattaa ulkoisilla muistikorteilla. Muistikortteja on käytössä yleisesti kolmea eri tekniikkaa (SD, MMC, Memory Stick). Sony Ericsson käyttää yleisesti 7 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 8 puhelimissa Memory Stick-muisteja. Muiden valmistajien uusissa puhelimissa on pääsääntöisesti SD-tekniikan muistikortteja. MMC-muisteja löytyy pääosin vanhemmista älypuhelinmalleista. Muistikortteja on tekniikan sisällä kuitenkin useampaa eri kokoa eli perusmallin lisäksi löytyy esimerkiksi mini- ja mikroversiot. Puhelin Muistikortti Nokia 9300i MMC Nokia E50 microsd Nokia E61 minisd Nokia E90 microsd Sony Ericsson P990i Memory Stick PRO Duo Sony Ericsson M600i Memory Stick micro HTC P3600 minisd HP HW6915 minisd Fujitsu Pocket LOOX T SD Fujitsu Pocket LOOX N100 minisd Taulukko yleisimpien puhelinmallien muistikorttityypit. Loppukäyttäjän kannalta eräs olennainen tallennusmedia on erillinen muistikortti. Toisaalta, muistikortti on tietoturvallisuuden kannalta myös eräs keskeisimmistä tietoturvauhista, koska sen avulla voidaan älypuhelimessa ajaa sovelluksia automaattisesti (autoplay), kun muistikortti liitetään älypuhelimeen. Tämän takia puhelimen fyysisestä turvallisuudesta tulee huolehtia, jotta puhelimeen ei voida tätä kautta siirtää haitallisia ohjelmia. Sovellusten käytettävyys asettaa uusia vaatimuksia älypuhelinten näytöille. Riittävä näytön koko ja erottelutarkkuus tekee sovellusten käyttämisen helpommaksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että näytön koko määrittelee myös laitteen koon ja puhelimen tulisi kuitenkin olla helposti mukana kulkeva. Osaan puhelimista on myös lisätty qwerty-näppäimistö, joka kasvattaa puhelimen kokoa, mutta helpottaa tekstin syöttämistä. Näppäimistöjä on myös ohjelmistollisina. Tällöin perinteinen näyttö on korvattu kosketusnäytöllä jolloin puhelimessa ei tarvita näytön lisäksi näppäimistölle tilaa. Puhelin Nokia 9300i Näytön koko ja resoluutio 640x200 Nokia E50 240x320 Nokia E61 2,8" 320x240 Nokia E90 800x352 Sony Ericsson P990i 2,8" (kosketus) 240x320 Sony Ericsson M600i 2,6" (kosketus) 240x320 HTC P3600 2,8" (kosketus) 240x320 HP HW6915 3,0" (kosketus) 240x240 Fujitsu Pocket LOOX T 2,4" (kosketus) 240x240 Fujitsu Pocket LOOX N100 2,8" (kosketus) 240x320 Taulukko yleisimpien puhelimien näyttötarkkuuksia. 8 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 9 2.2 Tietoliikenneyhteydet Älypuhelimen hyödynnettävyys edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Verrattuna PC-laitteisiin, jossa valtaosa työasemista käyttää organisaation kiinteätä lähiverkkoa, niin älypuhelimien kuin kannettavien tietokoneiden yhteydessä tietoliikenneyhteyksien valikoima laajenee merkittävästi. a) CSD (Circuit Switched Data). b) HSCSD ( High Speed Circuit Switched Data) c) GPRS 2 G (General Packet Radio Service) d) EDGE 2,5G (Enhanced Data rates for Global Evolution) e) UMTS 3G (Universal Mobile Telecommunications System) f) HSDPA 3,5G (High-Speed Downlink Packet Access) g) HSUPA 3,75 G (High-Speed Uplink Packet Access) h) WLAN, WiFi (Wireless Local Area Network) i) Irda j) Bluetooth Ensimmäisen sukupolven yhteydet mahdollistivat kännykän käyttämisen modeemina. Tällöin puhelimella muodostettiin lankaverkon kaltainen kiinteä yhteys (CSD). Pian tuli kuitenkin mahdolliseksi varata saman kantoaallon kaikki neljä puhekanavaa samaan yhteyteen ja saavuttaa täten nelinkertainen yhteysnopeus (HSCSD). Toinen sukupolvi (2G) toi pakettipohjaiset yhteydet. Ensimmäisellä pakettikytkentäisellä yhteydellä (GPRS) päästiin modeeminopeuksiin. Yhteydestä tuli kuitenkin suosittu laskutustavan takia. Enää ei laskutettu yhteyden aukioloajan perusteella vaan siirretyn datamäärän mukaan. Kolmas sukupolvi (3G) mahdollisti huomattavasti nopeammat pakettikytkentäiset yhteydet. Puhelimissa on yleisesti myös infrapuna- (Irda) ja Bluetooth-yhteydet. Näitä yhteyksiä käytetään useimmiten puhelimen kytkemisessä toiseen laitteeseen kuten kannettavaan tietokoneeseen tai handsfree-laitteeseen. Lyhyen kantaman takia ne eivät ole kovin käyttökelpoisia varsinaiseen viestintään. Puhelimiin on myös tullut WLAN-verkkojen käyttömahdollisuus. Tämä tarjoaa tällä hetkellä nopeimman yhteydet. Useissa puhelinmalleissa on myös valmius VoIP-puheluihin ja tämä tarjoaa ensimmäisen teleyhtiöistä riippumattoman pitkänmatkan puheviestintämahdollisuuden puhelimiin. 9 (10)
Älypuhelimien tietoturvallisuus hyvät käytännöt tekninen liite Sivu 10 HSDPA UMTS EDGE GPRS HSCSD CSD WLAN Tällä hetkellä 3,6 Mbps, teoriassa mahd. 14,4 Mbps (downlink eli operaattorilta puhelimeen nopeus) 384 kbps 236 kpbs n. 40 kbps (nykyisin saavutettava, teoriassa voi olla suurempi) 38,4 Kbps 9,6 kbps 54 Mbps Bluetooth symmetrinen 432,6 kbps tai asymmetrinen 721 kpbs lähtevä/57,6 kbps saapuva Bluetooth 2.0 2 Mbps Irda 2400-115200 kbps Taulukko - keskeiset tiedonsiirtotavat yhteysnopeuden mukaisesti. 2.3 Älypuhelin kannettavan tietokoneen modeemina Mikäli kannettavaa tietokonetta on tarkoitus käyttää säännöllisesti tietoliikenneyhteyksien kautta etätyöskentelyyn tai etäkäyttöön voidaan siihen hankkia tätä varten tarkoitettua data-kortti ja data-liittymä. Tämä voi olla käyttäjälle helpommin omaksuttava ratkaisu ja jättää puhelin täysin vapaaksi muuta käyttöä varten. Joissakin tietokoneissa on jo sisäänrakennettuna tämä dataliittymä. Satunnaista käyttöä varten on mahdollista muodostaa yhteys kannettavalta tietokoneelta älypuhelimeen esimerkiksi Bluetoothin tai usb-kaapelin avulla ja käyttää älypuhelinta kannettavan tietokoneen modeemina. 10 (10)