Kuntien tuottavuusvertailun kooste 2010 2018 Samuel Ranta-aho 12.9.2019
Miten tuotavuus nousee ja laskee Tavarat Puolivalmisteet Palvelut Näiden yhdistelmät TUOTOS PANOS Työntekijät Työtilat Koneet Laitteet Raaka-aineet Tavarat Puolivalmisteet Palvelut Näiden yhdistelmät TUOTOS = = PANOS Työntekijät Työtilat Koneet 1 2 3 Laitteet Raaka-aineet 1 2 3 1 Tuotokset nousevat enemmän kuin panokset 4 Tuotokset nousevat vähemmän kuin panokset 2 Tuotokset laskevat vähemmän kuin panokset 5 Tuotokset laskevat enemmän kuin panokset 3 Tuotokset nousevat ja panokset laskevat 6 Tuotokset laskevat ja panokset nousevat 2
Kuntien tuottavuusvertailu Kuntien tuottavuusvertailu on kunnille avoin palvelu, jossa seurataan eri palveluiden tuottavuuden kehitystä ajassa Kuntaliitto on kehittänyt tuottavuusmittareita yhdessä kuntien, valtionvarainministeriön ja eri asiantuntijatahojen kanssa Vertailussa tarkastellaan valikoituja opetuksen, ikäihmisten ja teknisen toimen palveluita Kuntakohtaiset tuottavuusluvut verkossa: www.kuntaliitto.fi/tuottavuusvertailu www.kommunforbundet.fi/produktivitetsjamforelse 3
Kuntien tuottavuusvertailun kooste 2010 2018 www.kuntaliitto.fi/tuottavuusvertailu Klikkaa kuvaa vasemmassa alareunassa Kooste vuodet 2010 2018 www.kommunforbundet.fi/produktivitetsjamforelse Klicka på bilden Sammanfattning åren 2010 2018 (på finska) 4
Ikäihmisten palveluiden tuottavuus 2010 2018 Kotihoidon tuottavuus: +19,3 % Tehostetun palveluasumisen tuottavuus: -3,9 % Vanhainkotihoidon tuottavuus: -6,1 % Vuodeosastohoidon tuottavuus: -11,9 % Huom. Ikäihmisten palveluiden tuottavuus on laskettu kunnallisesti tuotetuista palvelusta Kuva. Kotihoidon tuottavuuden kehitys 2010 2018 vertailun kunnissa 5
Kotihoidon tuottavuus 2010 2018 6
Kotihoito: Vantaa Tuotosten muutos: +70,5 % Panosten muutos: -0,2 % Tuottavuuden muutos: +70,8 % Tuotokset nousevat ja panokset laskevat Tuotosindeksi TUOTOS PANOS Panosindeksi Tuottavuusindeksi 7
Kotihoito: Vantaa Vuosien 2018 ja 2010 välinen erotus = Laskennallinen tuottavuussäästö: 9 milj. 8
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tuottavuus 2010 2018 Päiväkotihoidon tuottavuus: -3,2 % Perhepäivähoidon tuottavuus: -6,4 % Perusopetuksen tuottavuus: -4,5 % Lukiokoulutuksen tuottavuus: +2,9 % Kuva. Perusopetuksen tuottavuus 2018 ( /oppilas), ennakkotieto 9
Perusopetuksen tuottavuus 2010 2018 10
Päiväkotihoidon tuottavuus 2013 2018 (Huom. aloitusvuosi) 11
Päiväkotihoidon tuottavuus 2010 2018 : Rovaniemi Tuotosten muutos: -1,7 % Panosten muutos: -4,5 % Tuottavuuden muutos: +2,9 % Tuotokset laskevat vähemmän kuin panokset Kuva. Päiväkotihoidon tuottavuusindeksi 12
Teknisen toimen palveluiden tuottavuus 2010 2018 Vesihuollon tuottavuus: -3,3 % Viheralueiden tuottavuus: +6,5 % Katujen talvihoidon tuottavuus: Toimitilojen ylläpidon tuottavuus: Kts. kuntakohtaiset luvut Taulukko. Kaikkien Suomen kuntien (311) talven rankkuus 2010 2018 Talven rankkuus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1,00 1,04 1,00 0,99 0,85 0,90 0,88 0,87 0,96 13
Katujen talvihoidon tuottavuus 2010 2018 14
Katujen talvihoidon tuottavuus yhteensä 2010 2018 : Joensuu Tuotosten muutos: +12,5 % Panosten muutos: +11,6 % Tuottavuuden muutos: +0,8 % Talvikorjattu muutos: +10,1 % Tuottavuuden muutos Tuottavuuden muutos (talvikorjattu) Tuotokset nousevat enemmän kuin panokset Vuosi Talven rankkuus 2010 1,00 2011 1,01 2012 1,05 2013 0,93 2014 0,88 2015 0,97 2016 0,99 2017 0,90 2018 1,09 15
Lisätietoja tuottavuusvertailusta Samuel Ranta-aho Puh. 050 462 0058 samuel.ranta-aho@kuntaliitto.fi kuntaliitto.fi Onnistuva Suomi tehdään lähellä PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki
Kuntamarkkinat Kuntatalo, Helsinki, 11. 12.9.2019 Digitalisaatio ja tuottavuus ratkaisematon paradoksi? Pekka Leviäkangas TkT, KTT Tuotantotalouden dosentti, Oulun yliopisto
Esityksen pointit Taustaa Toimialojen digitalisaation vertailu Digitalisaatio ja tuottavuus toimialojen vertailua, ml. julkinen sektori Päätelmiä
Puhujan tausta EU:n älyliikenteen arkkitehtuuriprojektit Älyliikenteen kansallinen arkkitehtuuri Tietojärjestelmien arviointeja ja kustannushyötyanalyyseja Digitalisaation ja tuottavuuden tutkimuksia Avoin julkinen data
Solow in paradoksi Näemme tietokoneistumisen kaikkialla, paitsi tuottavuuden tilastoissa (Solow, 1987) Ei haudata Solow in paradoksia vielä (Acemoglu et al. 2014)
Lähde:
Pari oleellista määritelmää (lähteitä: Tilastokeskus) BKT, bruttokansantuote = markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos = kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summa kotimaassa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden arvo Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa = tuotos tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut); markkinattomassa tuotannossa = palkansaajakorvaukset + kiinteän pääoman kuluminen + tuotannon ja tuonnin verot Työn tuottavuus = esim. arvonlisä / työtunti tai arvonlisä / henkilötyövuosi Kokonaistuottavuus = esim. arvonlisä / (työpanokset + pääomapanokset)
BKT Suoraviivaistaen ja yksinkertaistaen: (lähde: Tilastokeskus)
Toimialaluokitus TOL 2008 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta
Rahoitus ja vakuutus digitalisaation kärjessä Mukaillen lähdettä: Leviäkangas, P & Kauppila, O & Zulkarnain: How Intelligent, Really, Is the Transport Industry? Analysis of Investments in Digitalisationin Finland and Australia. 26th ITS World Congress, Singapore, 21 25 October 2019..
samat toimialat johdossa, erot kasvavat? Leviäkangas, P & Kauppila, O & Zulkarnain: How Intelligent, Really, Is the Transport Industry? Analysis of Investments in Digitalisation in Finland and Australia. 26th ITS World Congress, Singapore, 21 25 October 2019
Ennen: suo, kuokka ja Jussi Entäs se tuottavuus? Nyt: toimisto, tabletti ja Timo
ICT investoinnit ja tuottavuuden kehitys eivät kunnolla korreloi toimialojen vertailussa ainakaan Australiassa ICT investoinnit Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Leviäkangas, P & Seong Mok Paik & Sungkon Moon: Keeping up with the pace of digitization? The case of the Australian construction industry. Technology in Society, Volume 50, August 2017, Pages 33 43. Julkinen hallinto
mutta ei oikein Suomessakaan? Leviäkangas, P: Digitalisation of Finland s transport sector. Technology in Society, 47 (2016), 1 15.
Digitalisaatio etenee toimialoittain suurin piirtein samaan tahtiin Leviäkangas, P & Kauppila, O: Digitalisationof industries Comparative analysis from Australia and Finland. International Journal of Technology, Policy and Management. Accepted and in press.
Päätelmät Ihmistyötä on helppo korvata ja työtä siirtää mutta tuottavuutta on vaikeampi nostaa Sivu, lisä ja tukitoiminnot Järjestelmien ylläpito, päivitys ja opettelu Työn siirto vs. todellinen rationalisaatio Muista tutkimuksista poimittua: Samansuuntaisia tuloksia tuottavuudesta ja digitalisaatiosta sekä toimialojen etenemisvauhdista; myös toisen suuntaisia => ei näytä löytyvän yhtä selkeää totuutta Julkisen hallinnon tuottavuus ei näytä kehittyvän Lisääntyvät tehtävät? Johtaminen? Ei kuitenkaan sen huonompi kuin monet teolliset toimialatkaan Digitalisaatio on hyvä juttu, mutta Muista kokonaisuus, vältä osaoptimointi Mieti prosessi ja lopputavoite, älä teknologiaa Digitalisaatio tuottavuus
Kultainen sääntö
Omat mietteet lopuksi Missä on tuottavuuden noston (enemmän laatua, enemmän suoritteita, alemmat kustannukset) suurimmat potentiaalit? Verkkopalvelut suurissa volyymeissa Asiointi: luvat, anomukset, jne. Tiedon jakaminen: rakentaminen, kaavoitus, koulutus, päivähoito, terveydenhuolto, jne. Lyhyen aikavälin vs. pitkän aikavälin tuottavuus? Maksetaan nyt enemmän jotta tulevaisuudessa säästetään vaivaa ja kustannuksia Huonosta digitalisaation soveltamisesta tulee taatusti enemmän kustannuksia kuin hyötyjä! Järjestelmien yhteentoimimattomuus Kalliit muutostyöt Toimittajaloukut Vältettävä? Liian suuren mittakaavan uudistuksia Investointeja, joissa hyötyjä ei saada laskemalla ulos Tehdään kaikki yksin ja itse; tehdään ilman käyttäjiä MUTU tietoa, digihypeä ja markkinahumua
Pekka.leviakangas@hotmail.com Kiitos! Pekka.leviakangas@vtt.fi 040 6411 496