Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Bentseeni CAS nro 71-43-2 Päivitetty 6.8.2009 Synonyymejä Sykloheksatrieeni Benzol Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä 38 tuotetta Maahantuonti/tonnia 54 469 Valmistus/tonnia 144 724 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa 199 192 (182 315) Liuottimissa, moottoripolttoaineissa, laboratoriokaasuna, raaka-aineena kemianteollisuudessa, huolto- ja puhdistusaineissa. Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 109/2005) Luokitus F; R11 Carc. Cat. 1; R45 Muta. Cat. 2; R46 T; R48/23/24/25 Xn; R65 Xi; R36/38 Merkintä Helposti syttyvä F Myrkyllinen T HTP-arvot (sitovat raja-arvot) 8 h 1 ppm; 3,25 mg/m 3 R45 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa R46 Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita R11 Helposti syttyvää R36/38 Ärsyttää silmiä ja ihoa R48/23/24/25 Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R65 Haitallista: voi aiheuttaa keuhkovaurion nieltäessä.
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Saksa 2007 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 78,11 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) 1,8 Höyrynpaine, 20 C (Pa) 9970 Sulamispiste ( C) 5,5 Kiehumispiste ( C) 80,1 logk ow 2,13 Työntekijöiden altistuminen tapahtuu todennäköisimmin hengitysteitten ja ihon kautta. Bentseeniä tuotetaan polttoainejalostamoissa ja kemiallisissa tuotantolaitoksissa katalyyttisesti, höyrykrakkauksella ja dealkyloinnilla. Tuotanto ja jatkokäsittely tapahtuvat suljetuissa systeemeissä, joten altistumisvaaraa on lähinnä näytteenotto-, täyttö-, puhdistus-, siirto- ja huoltotilanteissa. Bentseeniä käytetään kemiallisena välituotteena ja jonkin verran laboratorioissa liuottimena ja reagenssina. Ainetta voi myös olla pieniä määriä maaleissa, maalinpoistoaineissa, rasvanpoistoaineissa ja kumiliimoissa. Hajusteteollisuudessa bentseeniä käytetään uuttoaineena. Altistumista bentseenille voi tapahtua esim. valokuvauskemikaalien, maalien ja liimojen tuotannossa, polttoaineen käsittelyssä täytön ja siirron aikana autoteollisuudessa ja moottoreiden korjauksessa (moottorien testaus ja polttoainejärjestelmän huolto), autojen kierrätyksessä, kumi- ja muoviteollisuudessa sekä autonrengasteollisuudessa kumin ja muovien termisen hajoamisen johdosta sekä liimojen käytön yhteydessä. Kuluttajien pääasialliset altistumislähteet ovat tupakansavu (aktiivinen ja passiivinen tupakointi) ja pakokaasut (ulkoilmassa ja auton sisällä) sekä polttoaineen tankkaus. Altistuminen suun kautta on mahdollista ruoan ollessa saastunutta, ja ihon kautta polttoaineita käsiteltäessä. Joissain kuluttajatuotteissa saattaa olla pieniä määriä bentseeniä: tällaisia voivat olla maalit, voiteluaineet ja liimat, myös askarteluliimat. Jätevedenpuhdistamot, vesiympäristö: tuotanto, prosessointi kuluttajille myytävät tuotteet öljypäästöt liikenteestä, polttoaineasemilta, kaatopaikoilta ym. Ilma: (savusumun muodostuminen) prosessointi ja välituotteiden valmistus liikenteen pakokaasut, fossiilisten polttoaineiden poltto (esim. energiantuotannossa) polttoaineasemat öljyteollisuus kuluttajille myytävät tuotteet kaatopaikat
3 Vaikutukset 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Välitön myrkyllisyys Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Bentseeni imeytyy hyvin hengitysteitten ja ruoansulatuskanavan kautta, jonkin verran myös ihon kautta. Aine on hyvin myrkyllinen ja limakalvoja ärsyttävä. Toistuva altistus aiheuttaa vaurioita verisolujen tuotannossa. Aine on sekä perimävaarallinen että syöpävaarallinen. Bentseeni voi päätyä elimistöön niin hengityksen, ihon kuin suunkin kautta. Ruoansulatuskanavasta imeytyy rotilla ja hiirillä >97% käytettäessä 0,5 ja 150 mg/kg annoksia. Onnettomuustapausten ja tahallisten nielemistapausten perusteella tiedetään, että bentseeni imeytyy helposti ihmisenkin ruoansulatuskanavasta. Ihon kautta aine imeytyy vähemmän tehokkaasti; apinoilla, minisioilla ja karvattomilla hiirillä testattuna imeytynyt määrä on alle 1 %. Imeytymistä on todettu tapahtuvan ihon läpi myös ihmisellä. Toistuva altistus ihon kautta lisää imeytyvän osuuden määrää. Ihmisten altistumisesta suurin osa tapahtuu hengitysteitse. Hengitysteitten kautta aineen imeytyminen ei ole lineaarista. Aine jakautuu nopeasti koko kehoon ja kertyy pääosin rasvapitoisiin kudoksiin. Valtaosa absorboituneesta bentseenistä metaboloituu elimistössä. Aineenvaihdunta tapahtuu pääosin maksassa, missä siitä syntyy useita aineenvaihduntatuotteita. Aineenvaihduntatuotteet erittyvät pääasiassa virtsaan. Suurin osa hengitetystä metaboloitumattomasta bentseenistä poistuu uloshengityksen kautta. Bentseenin hapettava aineenvaihdunta on edellytys aineen myrkyllisyydelle. Aineenvaihduntaa tapahtunee myös luuytimessä, ja tämä prosessi saattaa olla yhteydessä aineen hematotoksisiin ja leukemiaa aiheuttaviin vaikutuksiin. Bentseenin aineenvaihdunta ja myrkyllisten hapetustuotteitten ja eliminoivien konjugaatiotuotteitten suhteet vaihtelevat lajien välillä. Bentseeni on ihmisille hyvin myrkyllistä. Suun kautta 176 mg/kg bw annos voi auheuttaa pyörtymisen, keuhkoputkentulehduksen tai keuhkokuumeen. Nestemäisen bentseenin päästessä keuhkoihin seurauksena voi olla välitön keuhkoödeema ja verenvuoto. Hengitettynä korkealla bentseenikonsentraatiolla on narkoottisia vaikutuksia ja se voi aiheuttaa hengityspysähdyksen ja kuoleman. Onnettomuuksien perusteella tiedetään, että 5-10 minuutin altistuminen betseenihöyryille 61-65 mg/l pitoisuudella aiheuttaa kuoleman. Altistuminen 25 mg/l pitoisuudelle 30 minuutin ajan on hengenvaarallista. Kuuden tunnin altistus 0,16-0,48 mg/l pitoisuudelle aiheuttaa päänsärkyä ja raukeutta. Ihokosketuksessa bentseenin on todettu aiheuttaneen toisen asteen kemiallisia palovammoja. Koe-eläimille aineen välitön myrkyllisyys on melko pieni: rotilla LD 50 on yli 2000 mg/kg ja LC 50 on 44,5 mg/l neljän tunnin jälkeen. Iholle annettuna LD 50 oli yli 8260 mg/kg kaniineilla ja marsuilla. Eläinkokeiden perusteella aine ei olisi myrkylliseksi luokiteltavissa, mutta tiedot vaikutuksista ihmisiin johtavat siihen, että aine luokitellaan myrkylliseksi. Ihmisillä bentseenihöyryt ärsyttävät silmien, nenän ja hengityisteitten limakalvoja. Toisen asteen kemiallisia palovammoja on raportoitu. Eläimillä bentseeni ärsyttää ihoa ja voi vahingoittaa silmiä. Aine luokitellaan ärsyttäväksi. Aineesta ei ole raportoitu herkistymistapauksia laajasta käytöstä huolimatta, joten sen ei oleteta olevan herkistävä.
Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Kaikilla altistustavoilla tärkeimmät vaikutukset toistuvasti altistetuilla koeeläimillä kohdistuvat luuytimeen ja hematopoieettiseen järjestelmään. Vaikutukset muihin elimiin olivat vähäisempiä. Hiirillä toistuva hengitystiealtistus vaikutti yli 10 ppm bentseeniannoksilla; LOAEL-arvo suun kautta oli 25 mg/kg/vrk. Haittavaikutuksina esiintyi lymfosytopeniaa, anemiaa ja pansytopeniaa, jolloin kaikkien verisolutyyppien ja luuytimen esisolujen määrä väheni. Bentseeni suppressoi soluvälitteistä ja vasta-ainevälitteistä immuniteettia annoksella 10 ppm. Ihmisten pitkäaikainen altistuminen on johtanut vakaviin hematologisiin vaikutuksiin, kuten puna- ja valkosolujen määrän vähenemiseen. Vaikutus on väliaikainen, jos annos on pieni, mutta palautumiseen voi mennä vuosia. Suurempina konsentraatioina (yli 60 ppm) bentseeni voi aiheuttaa aplastista anemiaa, joka voi olla tappava. Verisoluvaikutukselle esitetään LOAEC-arvoksi 32 mg/m 3 (10 ppm). Lymfosyyttivaikutukselle on johdettu NOAEC-arvo 1 ppm. Useat eläinkokeet ovat osoittaneet, että aine on karsinogeeninen hengitettynä ja ihon kautta saatuna. Kohde-eliminä ovat hematopoieettinen järjestelmä ja useat epiteeliset kudokset. Pääasialliset kasvaimet olivat lymfoomia. Hiirellä pääasiallinen kohdesolu karsinogeneesissä on lymfosyytti. Tieteellisiä todisteita on riittävästi osoittamaan yhteyden bentseenialtistumisella ja myeloisella lymfaattisella leukemialla. Mitään kynnysarvoa ei riskille tunneta. Aine luokitellaan syöpävaaralliseksi. Bentseeni on in vivo mutageeni nisäkkäillä. Se aiheuttaa erityisesti kromosomivaurioita ja mikrotumia. Hiirellä alin suun kautta annettu annos, jolla oli mutageenisia vaikutuksia, oli 25 mg/kg. Hengitettynä rotalla yksittäinen 1 ppm annos aiheutti mikrotumia luuydinsoluissa. Bentseenillä on todettu olevan genotoksisia vaikutuksia ihmisen lymfosyyteissä in vivo. Eläinkokeissa aine on ollut mutageeninen somattisille soluille. Koska bentseeni voi kulkeutua sukusoluihin ja vaurioittaa siittiöitten esiasteita, aine luokitellaan perimävaaralliseksi. Kehitystoksisuuskokeissa ei ole havaittu toksisia vaikutuksia sikiöille, mutta sikiön kasvun hidastumista havaittiin emotoksisilla annoksilla. Kehitystoksisuudelle ehdotetaan NOAEC-arvoa 10 ppm. Riittäviä tutkimuksia lisääntymisvaikutuksista ei ole. Hiirellä on todettu vaikutuksia lisääntymiselimiin toistuvalla altistuksella. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi.
3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) PNEC Käytetty turvakerroin Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,08 10 Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg/l) 1,3 10 Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) - - Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 0,2 (wwt) (laskettu veden PNEC:stä) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Viherlevä, myrkyllisyys EC50 (mg/l, 72 tuntia) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 48 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 tuntia) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Tulos 100 34 28 Menetelmä ja laji ErC50, Selenastrum capricornutum ErC10, Selenastrum capricornutum EbC50, Selenastrum capricornutum 10 liikkumattomuus, laskennallinen, Daphnia magna 5,3 4,9 läpivirtaus, Oncorhynchus mykiss merivesi, Oncorhynchus nerca 3 7 vrk, lisääntyminen, Ceriodaphnia dubia 0,8 1,6 NOEC 32 vrk, ELS-testi, läpivirtaus, Pimephales promelas LOEC 32 vrk, ELS-testi, läpivirtaus, Pimephales promelas Mikrobitoksisuus (mg/l) 13 EC50, 24 h, Nitrosomonas sp. Vaikutukset muihin eliöihin 0,1-1 mg/cm 2 17,2 mg/l LC50 48 h, Eisenia fetida (mato) 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) 13 (estimoitu log K ow -arvon perusteella) 11 (kala, Clupea harrengus) 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Helposti hajoava ("Ready Biodegradability") Luontaisesti hajoava ("Inherent Biodegrability") Tulos kyllä 87-103%/28 vrk LC50, 48 h, kuolleisuus, Ceriodaphnia dubia Menetelmä OECD 301 F Myös muita, osin ristiriitaisia, tuloksia. Tunnetut hajoamistuotteet fenoli, nitrobentseeni, formalhehydi, formic acid, maleic anhydride, glyoxal, nitrofenolit, dinitrobentseeni, metyylinitrofenoli Hydrolyysi ei Ei testejä, arvio tehty aineen rakenteen perusteella. Muuta tietoa hajoamisesta, t½ 13,4 vrk 15 vrk 30 vrk 300 vrk Reagoi ilmassa OH-radikaalien kanssa. Hajoaminen pintavedessä Hajoaminen maaperässä. Hajoaminen sedimentissä
II Komission tiedonanto 2008/C 157/01 ja suositus 2008/471/EY vaarojen arvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista vaarojen vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät - Iho- ja inhalaatioaltistus voi aiheuttaa Työntekijöiden suojelua koskevan voimassa olevan perimän muutoksia ja syöpää - Inhalaatioaltistus hajusteiden tuotannon sekä raakabentseeni- ja bensiinitankkien puhdistuksen aikana voi yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla, ja tätä lainsäädäntöä olisi sovellettava. aiheuttaa äkillistä myrkyllisyyttä. - Toistuva inhalaatioaltistus hajusteiden tuotannossa, bentseenien talteenotossa koksaamoissa, bensiinin jakelussa, tankkien puhdistuksessa, valimoissa sekä aineen tuotannon, jatkoprosessoinnin ja jalostuksen aikana voi aiheuttaa toksisuutta ja kehitystoksisuutta. Suositellaan: - Työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevässä komission tiedekomiteassa (SCOEL) olisi tarkasteltava riskinarviointiraportissa esitettyä uutta tietoa, ja tarvittaessa olisi suositeltava työperäisen altistuksen raja-arvojen tarkistamista. - Olisi harkittava rajoituksia bentseenin käytölle uuttoaineena hajuvesiteollisuudessa. - Inhalaatioaltistus hajusteiden tuotannon, raakabentseeni- ja bensiinitankkien puhdistuksen aikana sekä bentseenin talteenoton aikana koksaamossa voi vaikuttaa hedelmöittymiskykyyn. Kuluttajat Ympäristön kautta altistuvat ihmiset Kontaminoituneiden maalien käytön ja auton sisätilavarusteiden aiheuttama inhalaatioaltistus saattaa aiheuttaa perimän muutosten ja syövän vaaraa. Toistuva altistus voi aiheuttaa toksisuutta, lisäksi altistus voi aiheuttaa perimän muutoksia ja syöpää. Kuluttajien suojelua koskevien voimassa olevien säännösten, erityisesti REACH-asetuksessa (EY n:o 1907/2006) olevien CMR-aineita koskevien säännösten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/95/EY olevien tuotteita koskevien säännösten, katsotaan olevan riittäviä kuluttajille aiheutuvien riskien torjumiseksi. -
Ympäristö Ilma: Eristetty bentseeni saattaa myötävaikuttaa otsonin ja muiden haitallisten aineiden, kuten savusumun, muodostumiseen Vesiympäristö ja jätevedenpuhdistamojen mikrobit: Bentseenin tuotanto ja prosessointi voivat aiheuttaa paikallisia vaikutuksia Maaperä: Riskinarvion mukaan ei riskiä ympäristölle Riskinhallinnan lisäämistarvetta voidaan parhaiten harkita direktiivien 98/70/EY, 1999/13/EY, 2000/69/EY, 2001/81/EY ja 2002/3/EY mukaisesti käyttäen laajan riskiarviointiraportin tietoja. Jäsenvaltioiden olisi seurattava bentseeniä koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava bentseeniin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, huomioon ottaen laitosten tekniset ominaisuudet, maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Direktiivissä 2008/1/EY tarkoitettujen lupamenettelyjen ja seurannan helpottamiseksi bentseeni olisi otettava huomioon laadittaessa parasta käytettävissä olevaa tekniikka koskevia ohjeita. Teollisuuden jätevesien käsittelylaitosten mikroorganismien altistumista olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei mikro-organismeille ja ympäristölle aiheudu riskiä. III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia Kiellot ja rajoitukset Kansalliset ehdotukset Komission asetus 552/2009/EY rajoittaa bentseenin käyttöä seuraavasti: Ei saa käyttää leluissa tai lelujen osissa, kun vapaana olevan bentseenin määrä ylittää 5 mg/kg (0,0005 %) lelun tai lelun osan painosta. Leluja ja lelujen osia, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää - aineena - muiden aineiden aineosina tai seoksissa, jos pitoisuus on 0,1 painoprosenttia tai enemmän. Edellä oleva 3 kohta ei kuitenkaan koske a) direktiivin 98/70/EY soveltamisalaan kuuluvia moottoripolttoaineita; b) aineita ja seoksia, joita käytetään teollisissa prosesseissa, joissa bentseeniä ei haihdu nykyisen lainsäädännön mukaisia enimmäispitoisuuksia suurempia määriä.