1
Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 66 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.
3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 017. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +3. n alueella yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 017 seitsemän prosenttiyksikköä, ollen nyt +36. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime keväänä eli noin puolet alueen pk-yrityksistä. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 017 (+16). n alueen työllissyysnäkymät jäävät selvästi koko maata sekä kevään 017 tilannetta heikommiksi. Alueen saldoluku +7 (keväällä +14) on yhdeksän prosenttiyksikköä koko maan lukemaa pienempi. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. n alueella on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (39 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 4 % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 017. Voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä on koko maassa saman verran ja alueella vähemmän kuin keväällä 017. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja n alueen pk-yrityksissä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön kehittäminen ja yhteistyö/verkottuminen ovat alueella kehittämisen tarpeista seuraavina. ssa ja alueella pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne, kustannustaso ja yritystoiminnan sääntely. Verrattuna kevään 017 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat pk-yrityksissä yleisimmin hyödynnetyt tai käytetyt digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee noin viidesosa.
4 Sisällys Esipuhe... Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 1.1 Barometri... 1. Aineisto... 6. Yritysten osuudet toimialoilla... 7 3. Yritykset ja työllisyys... 8 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät... 9. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen... 1 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen... 14 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet... 16 8. Pk-yritysten rahoitus... 19 9. Pk-yritysten toimintaympäristö... 4 10. Omistajanvaihdos.... Digitaalisuus liiketoiminnassa... 6 1. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa... 9 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... 30 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot... 31 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot... 3 Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00100 HELSINKI puhelin 09 9 1 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi
1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 66 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 017. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). ) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 0 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.
6 1. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 166 100 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 016 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 17 10 Rakentaminen 4 14 Kauppa 1 13 Palvelut 104 63 alle 0, miljoonaa euroa 88 3 0,-0,49 miljoonaa euroa 30 18 0,-0,99 miljoonaa euroa 6 16 1,0-1,49 miljoonaa euroa 7 4 1,-1,99 miljoonaa euroa 4,0-4,99 miljoonaa euroa 6 4 miljoonaa euroa tai yli 3 Voimakkaasti kasvuhakuiset 3 Kasvuhakuiset 60 36 Asemansa säilyttäjät 3 3 Ei kasvutavoitteita 41 Toimintansa lopettavat 7 4 Kyllä 16 Ei 9 84 Ennen 1990 33 0 1990-1999 39 3 000-009 38 3 010-6 34
7. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli 84 yritystä [1] vuonna 01. Näistä yrityksistä noin 743 toimi n alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 61 %, kaupan 1 %, rakentamisen 1 % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, 7 %. Teollisuuden ja kaupan alojen yrityksiä oli alueella lähes saman verran ja rakentamisen alan yrityksiä hieman enemmän kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 8 7 17 1 16 1 7 61 1 0 10 0 30 40 0 60 70 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous
8 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [] mukaan koko maan työllisten määrä oli 73 000henkeä kesäkuussa 017. Lukema on 1 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [] kesäkuussa 017, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. n alueella työskenteli vuoden 017 toisella neljänneksellä yhteensä 7 000 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 10,4 % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella, prosenttiyksikköä vuoden 016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku 14 78 7 7 4 69 8 16 Syksyn 017 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (4 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Kuten keväällä 017, saldoluvuksi muodostuu myös nyt +16. n alueen työllissyysnäkymät jäävät selvästi koko maata sekä kevään 017 tilannetta heikommiksi. Alueella saldoluku +7 (keväällä +14) on yhdeksän prosenttiyksikköä koko maan lukemaa pienempi. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 017. Kuva. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 30 0 1 10 0 - -10-1 -0 - /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 /10 / /1 /13 /14 /1 /16 /17. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 017, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 017, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 017, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain
9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 017 (+3). Vajaa puolet (44 %) koko maan pkyrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. n alueella yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 017 seitsemän prosenttiyksikköä ollen nyt +36. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella lähes vastaava määrä kuin viime keväänä, noin puolet alueelta vastanneista pk-yrityksistä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku 43 49 8 36 47 44 9 38 Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) 0 40 30 0 10 0-10 -0-30 -40-0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 /10 / /1 /13 /14 /1 /16 /17
10 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto 47 43 10 36 3 13 40 Investointien arvo 17 6 1-3 8 19 4 Panostukset kansainvälistymiseen 8 73 19-1 69 17 - Viennin arvo 6 7 19-13 1 69 16-1 Tuonnin arvo 7 7 18-74 1-4 Palkkakustannukset henkilöä kohden 4 49 9 33 40 3 7 33 Materiaalien hinnat 4 43 44 4 40 Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat 41 7 39 41 4 37 Kannattavuus 36 48 16 19 39 46 14 Vakavaraisuus 37 0 13 4 38 3 9 9 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys 18 7 10 8 30 6 8 Tilausten määrä 40 48 1 9 48 40 37 Kapasiteetin käyttöaste 1 40 9 4 47 46 7 40
Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +40 %), liikevaihdon kasvuun (+40) sekä materiaalien hintojen nousuun (+40) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 017 saldoluvun ollessa nyt + 4 (keväällä +3). n alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +43) sekä kapasiteetin käyttöasteen nousuun (+4). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat lopputuotteiden ja palveluiden hintojen nousuun (+39). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät saldoluvun perusteella edelleen kevään tapaan negatiivisiksi (-). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat hieman heikommat ja kannattavuuden osalta vastaavat kuin keväällä 017. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 60 0 40 30 0 10 0-10 -0-30 -40-0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 /10 / /1 /13 /14 /1 /16 /17 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) 60 0 40 30 0 10 0-10 -0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 /10 / /1 /13 /14 /1 /16 /17 Liikevaihto, Kannattavuus,
1. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. n alueella on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (39 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 4 % vastaajista mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä 017. Voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä on koko maassa saman verran ja alueella vähemmän kuin keväällä 017. Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät 3 39 33 1 4 10 37 31 19 3 Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja alueella on voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pkyrityksiä yhteensä vähemmän kuin keväällä 017. 70 60 0 40 30 0 10 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 /10 / /1 /13 /14 /1 /16 /17
13 Investoinnit, henkilöstön koulutus ja uuden henkilöstön palkkaaminen ovat koko maan ja n alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Investointien osuus on alueella hieman suurempi kuin keväällä 017 ja myös uutta henkilöstöä on palkattu hieman enemmän. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 1 kk:n aikana, % */ Investoinnit 78 73 Uuden henkilöstön palkkaaminen 44 41 Henkilöstön koulutus Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen 3 36 Laajentuminen uusille markkinoille 19 3 Uusien teknologioiden käyttöönotto 17 4 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto 13 Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 14 17 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
14 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja 14 %:lla n alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa tavaroiden ja palveluiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. n alueella näiden tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajamäärien jääminen vähäiseksi. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu 0 6 14 13 13 4 0 10 0 30 40 0 3 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti 37 37 39 4 Noin puolella koko maan ja alueen suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. n alueella vastaajamäärät jäivät pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 016, % yrityksistä <9% 48 10-49% 30 = > 0% 6 0 10 0 30 40 0 60
1 n pk-yrityksistä 1 %:lla ja n alueella joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 10 1
16 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (3 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). n alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä (47 %). Toiseksi eniten tarvetta alueen päättäjät kokevat olevan henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (34 % %) ja kolmanneksi eniten yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (30 %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen 14 18 Yrityksen hallitustyöskentely 4 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 34 31 Markkinointi ja myynti 47 3 Vienti ja kansainvälistyminen 3 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 19 19 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 19 16 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 30 31 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 7 6 Ei osaa sanoa 1 16 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa 3 4 6 7 6 47 3 34 31 30 31 19 19 14 18 19 16 8 1 16 0 10 0 30 40 0 60
17 ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään lähes tasapäisesti yleinen kilpailutilanne ja kustannustaso. n alueella kustannustaso, yritystoiminnan sääntely ja kilpailutilanne ovat kolme merkittävimmiksi koettua kehittämisen estettä. Verrattuna kevään 017 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely 1 13 Kustannustaso 1 17 Kilpailutilanne 1 18 Rahoitus 9 Työvoiman saatavuus */ 10 1 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 8 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 10 Ei osaa sanoa 16 1 */Kysytty kevääseen 017 asti muodossa: Resurssitekijät Byrokratiaa pidetään pk-yrityksissä yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Taulukko 10. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia 0 48 Työlainsäädäntö 13 Työehtosopimukset 8 Muu sääntely 14
18 Kuva 10. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 0 1 10 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /13 /1 /17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % 0 1 10 0 /0 /03 /04 /0 /06 /07 /08 /09 / /13 /1 /17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan
19 8. Pk-yritysten rahoitus n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä ja ssa joka viidennellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. ssa maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin kevään 017 otoksessa. Taulukko 10. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen 3 kuukauden aikana?, % Ei Kyllä 81 19 8 1 Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (4 %) tai Nordea (3 %). ssa Osuuspankin osuus on hieman suurempi kuin koko maassa (49 %). Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea 33 3 Osuuspankki 49 4 Paikallisosuuspankki - 4 Danske Bank 7 7 Säästöpankki 7 Handelsbanken Muu n pk-yrityksistä 4 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, 44 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 1. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % 6 44 Ei Kyllä 8 4
0 Pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja n alueen pk-yrityksistä noin kahdella kolmesta ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 1 kuukauden aikana. Neljäsosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. ssa ja alueella alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja yksi prosentti alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva 1. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 1 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 1 kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet 1 3 7 8 6 6 66 63 0 0 40 60 80 Rahoitusta on otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 13. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista 9 69 Rahoitusyhtiöstä 4 7 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) Finnverasta 16 Tekesistä - ELY-keskuksista 3 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - 0 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - 0 Joukkorahoituksen kautta - 0 Muualta 1 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.
1 Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 1 kuukauden aikana. Taulukko 14. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 1 kk:n aikana?, % Ei Kyllä 78 78 Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä. Taulukko 1. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista 71 68 Rahoitusyhtiöstä 4 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 3 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 1 Finnverasta 6 18 Tekesistä - 13 ELY-keskuksista 9 10 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - 1 Velkakirjamarkkinoilta - 1 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) 3 0 Joukkorahoituksen kautta - 4 Muualta 17 8
ssa kuten myös n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin sekä yrityksen kasvun rahoitukseen. Alueella käyttöpääoma suhdanteista johtuen nousee kolmanneksi. Kuva 13. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 1kk:n aikana */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen 0 0 0 4 3 3 6 7 6 13 1 1 18 17 0 6 4 3436 0 10 0 30 40 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Kireät vakuusvaatimukset koko maassa ja jokin muu syy alueella ovat tärkeimmät syyt sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava pieni vastaajamäärä. Kuva 14. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy 0 0 0 1 7 10 18 0 7 30 30 0 10 0 30 40 0 4
3 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja n alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen 1 kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva 1. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei 86 9 Kyllä 14 0 0 40 60 80 100 Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. n alueella vastaajamäärä jäi pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 16. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta 6 73 Oman pääoman ehtoista rahoitusta 7 38 0 10 0 30 40 0 60 70 80
4 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. n ja alueen pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä asuinympäristön viihtyisyyden osalta, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Alueella elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan saa hieman heikompaa palautetta verrattuna koko maan tilanteeseen. Hieman muita heikompia arviota saavat koko maassa sopivan työvoiman saatavuus yritykselle ja liikenneyhteydet. Alueella sopivan työvoiman saatavuus yritykselle, elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan, kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana sekä sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö arvioidaan hieman muita osatekijöitä hieman heikommin. Kuva 17 18. Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: - = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut 6 1 13 14 6 68 80 7 16 13 6 9 3 3 1 14 7 1 9 4 1 0 1 3 64 61 73 66 60 63 64 6 7 30 1 19 7 7 10 7 1 7 7 1 - -1 0 Pysynyt ennallaan 1 1 1 3 1 4 8 1 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan 04 6 1 6 16 10 13 9 4 4 8 1 6 6 3 1 8 83 79 60 61 63 67 70 79 76 60 7 16 61 17 4 66 18 - -1 0 Pysynyt ennallaan 1 1 16 38 30 0 1 14 17 1 19 14 1 3 1 3 10 0 4 3
10. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten lähimmän viiden vuoden aikana. Kuva 19. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-10 vuoden aikana 10-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 8 7 17 13 16 1 1 48 3 0 10 0 30 40 0 60 Valtaosa, neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Mahdollinen yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. Koko maassa neljä viidestä ja alueella yhdeksän kymmenestä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 0. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0- vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-10 vuoden aikana 10-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 4 6 1 0 0 8 81 0 0 40 60 80 100
6. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan ja n alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva 1. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 3 3 3 1 14 13 9 1 10 0 30 7 36 38 47 1 7 7 0 0 40 60 80 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja
7 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja ssa % vastanneista pkyrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 1 kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa 7 9 10 8 7 8 8 6 3 3 1 0 0 40 60 80 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 60 6
8 Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva 3 4. Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen 30 0 31 18 4 18 1 1 19 4 43 41 38 34 38 3 47 44 41 19 1 18 3 7 10 8 18 9 10 17 1 1 13 18 1 10 8 8 1 10 13 1 3,66 3,80 3,44 3,76 3,38 3,8 3,37 3,4 3,7 3,36 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen 9 1 8 18 6 10 8 8 14 4 4 39 33 0 8 13 13 14 19 19 1 1 16 1 16 14 0 4 14 13 0 3,1 3,31,80 3,30,71,90,06,39 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo
9 1. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet vastanneista koko maan ja kolme viidestä n alueen pk-yrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein sanoo hyödyntävänsä koko maassa joka viides ja alueella 1 % vastanneista. Satunnaisesti koko maassa ja alueella muotoilua hyödyntää joka neljäs. Kuva. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti 1 1 4 Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua 60 0 0 40 60 80
30 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 000 Helsinki PL 999, 00101 Helsinki toimisto@yrittajat.fi puhelin 09 9 1 yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 1, 3100 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 010 470 00 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 60100 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin 06 40 000 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 1, 0130 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin 000 61 31 HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu C, 00100 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin 00 7 33 HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A 1, 13100 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin 010 9 0390 KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 6 A, 87100 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin 010 387 7870 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin 06 831 9 KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 40100 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin 010 4 900 KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 4100 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin 044 01 4190 LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 6,. krs, 96100 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin 0400 898 00 PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B,. krs, 3300 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin 03 1 600 POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie, 800 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin 00 367 194 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 90100 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin 010 3 1980 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu 1, 40 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin 010 3 4300 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 1, 010 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin 010 4 1400 RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu 1-14 D, 6100 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin 00 463 370 SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 4, 8101 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin 00 31 9301 SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 8 B, 3. krs, 700 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin 017 368 000 UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1,. krs, 04400 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin 010 31 300 VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 0, 0100 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin 0 7 7100
31 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 1010, 00101 Helsinki vaihde 09 460 www.finnvera.fi KUOPIO Kallanranta, PL 7, 701 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 1010, 00101 Helsinki JOENSUU Länsikatu 1 rak. 3 B, 800 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 40100 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, 87100 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 7, 701 Kuopio LAHTI Askonkatu, 7. krs, 00 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu, 3100 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 10 A,. krs, 0100 Mikkeli OULU Sepänkatu 0, 90100 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 8100 Pori ROVANIEMI Rovakatu 8, 9600 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu, 6030 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie, 33100 Tampere TURKU Humalistonkatu 1, 0100 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 3, 600 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St. 8 1986 St. Petersburg, Russia PL 10, 301 Lappeenranta puh. +38 40 088 96
3 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 00170 Helsinki puhelin 09 06 0000 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki puhelin 09 07 00 ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, 0100 Mikkeli puhelin 09 04 000 ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 1, 40 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 13100 Hämeenlinna puhelin 09 0 000 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu, 4100 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, 3100 Lappeenranta puhelin 09 09 000 ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 87100 Kajaani puhelin 09 03 00 ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä puhelin 09 04 00 ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 96100 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 94100 Kemi puhelin 09 037 000 ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu, 33100 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 33100 Tampere puhelin 09 036 000 ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 3 B,. krs, 6100 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola puhelin 09 08 00 ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, 80100 Joensuu puhelin 09 06 000 ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 90100 Oulu puhelin 09 038 000 ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 70100 Kuopio puhelin 09 06 00 ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 1 B, 8100 Pori puhelin 09 0 000 ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 1 B,. krs, 000 Helsinki puhelin 09 01 000 ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio, 0800 Turku puhelin 09 0 00 ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Pk-yritysbarometri, kevät 017 Alueraportti, Alue 1 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 9 1 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi