VIOLA MALMIN SKY:lle LAHJOITTAMA AINEISTO

VIOLA MALMIN SKY:lle LAHJOITTAMA AINEISTO (työ alkanut 5.10.2002, jatkettu 24.4. 2005 ja päätetty 22.-23.9.2007) (Violan puheesta kirjannut Liisa ja Leea Aho 2002-2005) 1. KALEVALAN PIIRI JA KIESTINKI KERÄTTY 1974 Kerätty: piirileikki katrilli tsuliluikka kaklakisa humahus kantokisa (parinvaihto) valssi jakujalka suuri sinkka kumarruskisa katrilli kruuga leikit: peittokisa koroli shmojtka yökisa ristipuikko (na oblozhke) Anna Kettunen (s.1896 Luusalmessa) katrilli tsuliluikka kaklakisa humahus kantokisa (parinvaihto) Mamma se lähtee torille- leikki (sävel: ei ole leskeä ollenkaan) Mamma se lähtee torille lauletaan ja kävellään pareittain piirissä. Yksi tyttö on keskellä. Jääkää te lapset kiltisti tyttö näyttää sormella muita ja piiri pysähtyy. Yhden otan mukaani keskelläolija valitsee yhden piiristä, ja kävelee hänen kanssaan piirin kehällä siellä me leikitään yhdessä lauletaan ja pyörivät käsikynkkää. Se joka valittiin jää keskelle ja leikki alkaa alusta. Kruuga Kumarruskisa ja nämä muut tanssit löytyvät Viola Malmin kirjasta Karjalaisia kansantansseja. 1

Malikina Maria Vasiljevna Voinitsasta Jakujalka: Parit piirin kehällä seisovat vastakkain. Poika seisoo sisäpiirissä. Ensin lyödään kanta varpaat kanta oikea jalka, hypähdetään oikealle jalalle ja vasen lentää taakse. Vasemmalla sama. Sama askel toistuu paikallaan neljä kertaa. Toisessa osassa laukataan laukkaotteessa neljä laukkaa tyttö oikealla ja poika vasemmalla ja tytöllä neljännellä lentää oikea jalka taakse ristiin ja pojalla vasen jalka taakse ristiin. Toistuu neljä kertaa ja vain yhteen suuntaan. Katrilli, useita eri versioita, ei tässä merkitty muistiin. Piirileikki: Ruskean valkean sammaleen alla - laulun mukaan. (Sävelmä löytyy kirjasta Karjalaisia kansantansseja). 1. Pojat istuvat, ja tytöt juoksevat ympäriinsä ja kutsuvat pojat tanssiin. Tytöt kutsuvat poikia, nyökkäävät, antavat kädet tai kumartavat. Parit pyörivät keskellä lattiaa. 2. Parit kävelevät käsi kädessä piirin kehällä, ja pyörivät kyynärkoukussa. 3. Parit kääntyvät selkä selkää vasten, sitten menevät eri suuntiin tytöt piirissä vp ja pojat mp, ja vastaan tulee uusi pari. 4. Uuden parin kanssa liikkuvat eteenpäin piirissä käsi kädessä ja palaavat omalle parille (suunnat päinvastoin kuten vuorossa 3). Pyörivät käsikynkässä paikallaan. 5. Kätellään ja heilutellaan oman parin kanssa oikeaa kättä ja vasenta kättä ja sama toistuu. B-osassa korjataan lyhteitä, ja silloin nostetaan käsiä alhaalta ylös aivan kuin kerättäisiin niitä lyhteitä (kuten laulussa lauletaan). 6. Liikutaan oman parin kanssa piirissä ja otetaan tukasta kiinni/revitään toisten hiuksia ja eroavat. (Tämä vuoro toistaa laulun sanoja (tukkanuottasilla). Malinina Taimi Laz/sarevna (s. 1925 Haikolassa) Suuri sinkka: Puolikaari, jokainen pari vuorotellen tanssii ja sisäpiirin pari aloittaa tulemalla ensimmäisen parin eteen. Sitten mennään katrillia. 1. Kaikki tanssivat yksitellen vain ensimmäisen vuoron eli ristai, sitten kaikki menevät enkeliskaa. 2. Poikien soolo ja enkeliska. (Aina enkeliska joka vuoron jälkeen). 3. Tytöt pyörivät keskenään kyynärkoukussa, enkeliska. 4. Maanitus, enkeliska. 5. Kori (ristipiiri), jossa kaikki yhdessä ja kädet tulevat ylhäältä, enkeliska. 6. Parin kanssa pyöritään kisaa. Kruuga Panema Krugaa sanottiin, ei ole merkitty muistiin. Fedosija Fominitsna Timonen Kantonavolok (s.1922) Katrilli: ei merkitty muistiin miten on tanssittu. Tsuliluikka (löytyy Viola Malmin kirjasta Karjalaisia kansantansseja) Karjalaiset tytöt = On neidolla punapaula - sävel, jota tanssivat vain tytöt. 1. vuoro piirissä juostaan mp ja vp 2. vuoro kaikki juoksevat piirin keskelle ja takaisin. 2

3. vuoro on kättely omille paikoille ja pyöritään käsikynkkää oman parin kanssa oikea ja vasen. 4. vuoro: rinki oikealle ja vasemmalle ja keskelle ja takaisin eli kuten 1. vuoro. 5. vuoro: jokainen menee vuorollaan portista (jos kuusi paria niin 3 kertaa). 6. vuoro: Pyöritään käsikynkässä ja juostaan pareittain ringissä takatanssiotteessa. 7. vuoro: parista toinen keskelle myllyyn mp ja jotka jäivät ulkopiiriin juoksevat vp. Keskellä vaihtuu käsi ja suunta ja ulkopiirissä myös vaihtavat suuntaa. 8. vuoro kättely omille paikoille, ja pyörivät käsikynkässä. Liisa Ahon kommentti: Näin Viola kertoi tämän leikin 24.4.2005, ja tässä alla sama leikki, jonka hän kertoi 5.10.2002 näin: Piirileikki: On neidolla lupa laulaa- laulu. Karjalaiset tytöt tanssivat piirileikkiä. 1. Vuoro: Piirissä juostaan myötä- ja vastapäivään. Pyöritään pareittain molempiin suuntiin, (ei otetta mainittu). 2a kaikki juoksevat piirin keskelle ja takaisin 2b paripyörintä. 3. Kättely omille paikoille ja paripyörintä. (Pari pyörintä aina toistuu joka vuoron lopussa) 4. Juostaan ringissä ja b-osan aikana tullaan kahteen riviin ja tulee rivivastuu. 5. Toinen rivi tekee portin ja toinen rivi juoksee portista ja sitten toinen puoli. Rivin päästä lähtien tanssijat juoksevat toistensa edestä vuorotellen (pujotellen) ristiin ja juoksevat kaartaen takaisin riveihin. 6. Pyöritään pareittain takaisin piiriin. 7. Mylly kaikki yhdessä käsi pystyssä myötä- ja vastapäivään. B-osassa tehdään piiri vastapäivään ja sitten myötäpäivään. 8. Kori (ristipiiri), jossa kaikki yhdessä. 9. Vuoro. Paripyörintää. Suuri sinkka, jota tanssivat vain tytöt, koska heillä ei ole poikia. Aina enkeliska joka vuorossa. Feodorova Tatjana Philippovna (s.1895 Akanlahti) Rinki: Rinki tanssitaan samalla tavalla kuin alkukrugaa tanssittiin. Katrillin vuorot aina samat, mutta ne mentiin aina eri tavalla. Piirileikki, aina umpinainen piiri jossa juostiin. Pyöritään pareittain. Tämä on tavallisin versio. Kruugaa vedettiin, ja se oli rauhallisempi kuin rinki, mutta niissä oli sama alku. Tsuliluikka Rinki, kutsuttiin samalla tavalla kuin Kruugaan, mutta erona Kruugaan että tanssittiin nopeasti. Humahus (löytyy Violan kirjasta Karjalaisia kansantansseja) Shmojtka on peli, jossa otetaan jonossa toisiaan vyötäröstä kiinni ja vedetään ja kun jono kaatuu se on kuin muna menisi rikki. Ensimmäinen jonossa pitää ovenkahvasta kiinni. 3

Kintaan kylä Tsurun kylvön on laulanut Natalia Minina: 1. Tsuru tsuru myö kylvämmö, kylvämmö b) myö ehki polemme, polemme 2. Miltbo poletto, poletto b) omil jalgoil poljemmo, poljemmo 3. Myö nuotaisse laskemmo, laskemmo b) a myö ehki leikamme, leikamme 4. Milbo leikotto, leikotto b) skimnoil veitsil leikamme, leikamme 5. Kusbo ostitto ostitto, b) kopirativo laukas ostimme 6. Sanogai vai rantaine, rantaine b) kintahan vain rantaine, rantaine 7. Ivanan me otamme, otamme, b) Ivanan me annamme, annamme. Vain tytöt tanssivat tätä tanssia. Kirves ja kinnas on paritanssi: 1. Pareittain piirissä kävellään ja sitten laukataan pareittain laukkaotteessa samaan suuntaan. Sitten kaikki tanssittiin alusta. Svetit mesjats (=kuu paistaa) 1. Pareittain vastakkain ja lyödään kädet edessä yhteen ja takana yhteen, neljä kertaa. 2. Sitten annetaan oikeat kädet yhteen ja vaihdetaan paikkaa. 3. Lyödään molemmat kädet yhteen parin kanssa ja 4. Pyöritään käsikoukussa. (seminaarissa 12.10.2003 kuvatulla videolla) Siiputus (poikien improvisaatio, tytöt siiputtavat sivuaskelin) Siiputus tanssitaan joka tytön kanssa. Orloski eli Kotka-tanssi: suu auki ja kädellä lyödään siihen (4) ja sitten lyödään takaraivoon samalla kädellä. Kehrää kehrää tyttösein (laulun alkuperä ei tiedossa, mutta useita eri versioita). Kehrää, kehrää tyttösein huomenna saat sulhasen. Tyttö se kehräsi ahkeraan mutt sulhoa ei tullutkaan. Vuorot: 1. Sivuaskeleita pareittain kädet käsissä neljä vasemmalle ja takaisin. 2. Heitetään jalkaa sivulta toiselle 3. Tyttö pyörii pojan käden alta. Maksim Martimjanovits (s. 1902) 28-vuotiaana lopetti koulun, 1930-35 Aunuksessa opettajana 1935-37 lopetti Fenno-Ugrilaisen Instituutin, kääntäjänä 1939-40, evakkoon 1940-43, vuonna 1945 tuli Kiestinkiin Yökisat Kisaleikit Katrilli tanssittiin vain yhden musiikin mukaan ja huivin kanssa. Pojat ja tytöt pitävät aina nestuukia = liinaa oikeassa kädessä. Poika kutsuu tytön tanssiin liinaa heiluttamalla. Liina nopeasti naaman (pojan) edessä heilahtaen, pyysi tyttöä tanssiin. Ei pidetty käsistä kiinni vaan huiveista kiinni. (Tämä katrilli Violan kirjassa Karjalaisia kansantansseja, mutta ilman huivia.) Yökatrillit 4

Peittokisa, kaikki juoksevat pois ja yksi etsii, ja kaikki kun löytyy hän lyö seinään nyrkillä. Toisessa versiossa keppiä lyödään maahan. Etsijä menee etsimään piilossa olevia, sitten minä juoksen ja vedän kepin pois maasta. Etsijä laittaa kepin syvemmälle, jotta se on vaikeampi seuraavalla kerralla vetää pois, ja menee uudelleen etsimään. Koroli Kaklakisa, viisi säkeistöä, (Violan kirjassa Karjalaisia kansantansseja, Koivunoksat- sävelmä) Lejpaleva tai Lepaeva (paikka) joikuja, joissa kehuttiin tai haukuttiin 1954-1969 Klubin ohjaaja Kiestingissä Ristipuikko on saatu Vasiljeva Jekaterinalta (s.1916) (vihon kannessa, mutta ei tanssin ohjeita) Venkikaran kylästä. Tanssi on Violan kirjassa Karjalaisia kansantansseja. 2. KALEVALAN PIIRI 1975-76 VUOKKINIEMI Anastasia Grigorvjevna Remzhueva ja Dorofjeeva Jevdokija Petrovna piirileikki katrilli Käsikisa Sestjorkka Soudino Kruuga Humahus Lansi Kaklakisa Kantokisa sottiisi Kerenskoi Ukolla, akalla Kehrää, kehrää katrilli Sylvi Solma Kesäisellä kedolla Pappa sanoi niin Kertoivat puvuista: puvun osat tytöillä: rätsinä kosto 5

esiliina kaklapaikka kultalakki stupnat (jalkineet) pojilla: puvut tohvelit kravatti 3. Haastateltu Veikko Pällisen äitiä Anastasia Vasiljevnaa (s. 1884) (92-vuotias vuonna 1976) Lyhtykisa Suuri sinkka katrilli Humahus Tsuliluikka Kruuga Kaklakisa Kantakisa suomalaiset tanssit 4. LOUHEN PIIRI (Kiestinki) 1974 Kiestinki, Maksim Martimjanovits ja hänen siskonsa Anni näyttivät piirileikki Kaklakisa Tsuliluikka Näin vedetään verkaa (Hän näytti miten liinalla heilutetaan katrillissa) Katrilliin kutsuvat myös tytöt; he heittävät liinan, ja pojat seuraavat tyttöjä, aikaisemmin myös pojat kutsuivat liinan avulla. Talvileikit, aikuiset Kapanuora Kolikkaini Peittoni Korol (kuningas) Babki Lapta Pjatnaski Puaski Kykki (kyykkä) Puoska Klinkka Fantiki (karamellipaperikisa) 6

5. INKERILÄISET TANSSIT 1975-78 I. röntyskät 1. Komiast se heilaa tanssii eikä säästä kenkii. Voi ko tekköö mukavast tuon jalan käännöksenki. Suu stipeli - stapeli (Hilma Biss) 1. Kolme poikaa jutteli keskenään, ai-jai keskenään. Eikös myllärin tyttöä riiata saa. Suu stipeli-stapeli ston-ton-ton siellä nättiä poikia on-on-on. Suu stipeli-stapeli ston-ton-ton siellä nättiä poikia on-on-on. 2. Hyvää iltaa mylläri, ai-jai mylläri. Sano jauhatko minunkin pussini. Suu stipeli-stapeli ston-ton-ton siellä nättiä poikia on-on-on. Suu stipeli-stapeli ston-ton-ton siellä nättiä poikia on-on-on. 3. Pane se pussi nurkkahan, ai-jai nurkkahan. Sano sitten se huomenna jauhetaan. Suu stipeli-stapeli 4.Mitä sul on pussissa? Ai-jai pussissa? Sill on rukkeita, ohraita, maltaita. Suu stipeli-stapeli 5.Iltako tuli ja hämärsi, ai-jai hämärsi. Niin pussi se nurkasta käveli. Suu stipeli-stapeli... 6. Raapase akka valkea, 7

ai-jai valkea. Meille on tullutkin varkaita. Suu stipeli-stapeli... 7. Älä ota akka valkea, ai-jai valkea. Se on meidän mirri joka hiiren saa Suu stipeli-stapeli... 8. Käveleekö mirrikin saappaissa, ai-jai saappaissa. Siellä roksuvat kynnet on nurkassa. Suu stipeli-stapeli... 9. Polttaako mirrikin tupakkaa, ai-jai tupakkaa. Siellä kiiluvat silmät on nurkassa. Suu stipeli-stapeli... 10. Aamuko tuli ja valkeni, ai-jai valkeni. Niin tyttö se kotouta katosi. Suu stipeli-stapeli... Sie ko heila meil tulet (Hilma Biss) 1.Sie ko heila meil tulet niin tule niin ko kärppä. Ettei sattuis näkemään tuo meijän ämmän lärppä. 2. Sie ko heila meil tulet niin tule iltsil hiljaa. Tule naapurin pellon poikki älä tallaa viljaa. 3. Sie ko heila meil tulet niin tule iltsil myöhään. Tule kello kahdeksan kun illallista syödään. Härkäleikki 8

1. Voitko pokkuroida näin? 2. Vaihda jalka hypähtäin. 3. Paina pääsi eteenpäin. 4. Käännä selkä minuun päin. 5. Anna korvapuusti näin. Liilei- lailei 1. Liilee ja lailee ja allallee ja lailee, liilee ja lailee ja allallee ja lailee. Aloittaa leikki pittää pojat tupakoivat jo, aloittaa leikkii pittää pojat tupakoivat. 2. Liilee ja lailee ja allallee ja lailee, liilee ja lailee ja allallee ja lailee. Ja vielä meijän leikkilöissä hanuritkin soivat, Ja vielä meijän leikkilöissä hanuritkin soivat. Kolmi 1. Nyt mie laulan sitä nuottii saattaa juosta kolmi saattaa juosta kolmi. Iliali saliali rallaa iliali saliali rallaa. 2. Mie en vieraan heilan keral rakkautta solmi rakkautta solmi. Iliali saliali rallaa iliali saliali rallaa. Verkaa 1.Näin vedetään verkaa näin kudotaan sarkaa. Vedä verkaa, kudo sarkaa anna sukkulan lentää. 2. Työ huolet ne loppuu työ vaivat ne loppuu. Tukki aukee, kangas laukee varten kaupaksi kelpaa. 3. Näin kangasta luotaan, näin kangasta vedetään. Vedä verkaa, kudo sarkaa, anna syöstävän käydä. 9

4. Työ huoli ja hoppuu työ vaivat ne loppuu. Kaikki aukeni, kangas laukeni Hurja kaupalle kulkee. Tulistullaa 1. Mitä teil ois laulaa pitänyt? Mie aloitin tästä. Tuulen tulla illiralla, tuulen tulla rallaa, tuulen tulla illiralla, tuulen tulla rallaa. 2. Mie aloitin itsestäin ja heilan elämästä. Tuulen tulla illiralla, tuulen tulla rallaa, tuulen tulla illiralla, tuulen tulla rallaa. Metsän siimeksessä 1. Koivumetsän siimeksessä lemmin sua ensikerran, kun ei ollut tilaisuutta muualla niin. Laari-jaari illallei ja laari-jaari jallallei ja kun ei ollut tilaisuutta muualla niin. 2. Kukkasia poimimaan ja sua tyttö lempimään, ja sinusta minä oikean onnen saan. Laari-jaari illallei ja laari-jaari jallallei ja sinusta minä oikean onnen saan. 3. Älä sure sorja tyttö, vaikk tahdot olla toisen oma, kauneus on verrattu ruusuilla niin. Laari-jaari illallei ja laari-jaari jallallei ja kauneus on verrattu ruusuilla niin. 4. Kauneus se kalpenee, kun tukka päästä harvenee ja todellinen rakkaus sammua saa. Laari-jaari illallei ja laari-jaari jallallei ja todellinen rakkaus sammua saa. Piirilaulu 1. Piirileikki kun aljettiin, niin heila muistui mieleen. Millä kohdalla piirin syrjässä oma armas lienee. 2. Käy sä piiriin, käy sä tanssiin poika sievä ja sorja. Jollei ole sulla ystävää niin kyllä minä sinut korjaan. 10

3. Talon laitan kullalleni aivan omituisen. Matot laitan lattialle moniruplaisista. Parempi on mökki pieni, kun talo herrasmainen. Siell on rauha ja rakkaus, sekä ilo pysyväinen. Röntyskä (Hilma Biss) 1. Käyvään leikkii pitämää ja koputtakaa jalkaa. Leikki alkaa laululla ja laulu ilon antaa. 2. Antakaa ko mie alotan laulaa lasetilla. Sekä mun hurjan pojan luontoo asetella. 3. Nyt se tulloo meijän vuoro lähtii laputtammaa. Oppikaa työ meijän pojat leikis koputtammaa. 4. Antakaa ko mie alotan mie paremmast muistan. Kylän poikii Kormonast mie tuomisii en puista. 5. Laula tyttö itselleis, ko tahot leikis männä. Sie uot tyttö hulivili et uo vanha ämmä. 6. Laula tyttö itselleis, ko sie uot mulle suukko. Etkä ole ettäinen, kuin heilain veljen lukko. 7. Käilö tyttö heilalleni tekköö palvelusta. Viel ei ole tullutkaa ko hiä jo avvaa uste. 11

8. Ei pie männä tyttölöihin kävelemmää metsii. Sit ei huoli (suuvankaike?) lapsil isää etsii. 9. Soisin maailman sivistyvän et sellast ei kuuluis missää. Mill ei ole miestäkää ja laps on ilman issää. 10. Toiset huutaa supistelloot mie sua laulan (lenttuun?) Ei se ole tämä tyttö joka pojan henttu. 11. Loppuu se ko lopettaa laulu sekä leikki. Näkkyy se ko näyttää se rakkauden merkki. 12. Kukat ovat kukkases, mutt rakkaus on rinnas. Kunnon tytön rakkaus on kultarenkaan hinnas. II katrilli Gattsinasta III puvut IV piirileikit ja laulut Leningradin alue: Suokas Hildan (s. 1904) 23.11.1974 70-vuotisjuhla (Pargalovossa), neljä lasta Hei pikku tyttö, katsos tänne Tammerkoski Raali-aali Kolmi Liilei lailei Tuulistullaa Aalistullaa piirileikit, Mansikka on se punainen marja röntysköjen jälkeen ehdottomasti yksi piirileikki päälle Kondratjeva Natalja Nikolaevna (s. 1937 Kontsozerossa) Ristupäre Selänvahetus (ei kuulu röntysköihin) 12

Gorina Nadezha Ivanovna, vepsäläinen kertoi Besodoista = kisat Blansse Säkkivarväkki Pargalovossa, Leningradin alueella Tumala, vanhin röntyskä Kakkunassi puku 1916: Musta hame, rypytetty, musta samettiliivi, valkoinen pusero, helmet, takana riippui paljon lettinauhoja, raidallinen esiliina, joka oli musta ja valkoiset raidat, koristeompelu olkapäillä Saima Soittonen ja Eduard Soittonen sekä Anna Hupponen Eestistä tanssivat yhdessä Hildan syntymäpäivillä nämä em. röntyskät VIHREÄT VIHOT Lilja Hilma Lidia Halonen (s.1919) lauloi piirileikkejä 1975 Kalliolle kukkulalle Borisova Jevdokija Timofeevna (s.1908 Luppalovossa) Tumala (ainut joka muisti sen) Vesvalo 1977 kirjoittanut piirileikeistä Lensu Hilma synt. Pargalovossa Liilee lailee Kolmi Tuulistullaa Kolmi Aalistullaa Kolmi Tämän lisäksi Raali-aali Sisikka Tanssittu näillä paikkakunnilla: Lempäälässä, Vuolteella, Valkeasaaressa, Toksovossa, Nikkulassa, Rappolovassa Inkeriläiset ja Izhorit, jotka ovat inkeriläisiä, mutta ovat enemmän tekemisissä venäläisten kanssa, elävät Keltossa Rääkkylässä, ja he tanssivat katrillia ja lansia, eivät röntysköjä. Gattsinassa Hilja Ivanoma kertoi: Katrillia 12 vuoroa, jos pieni joukko niin 6 vuoroa, pojat riviin seisomaan, eivät kutsuneet, tytöt menivät valitsemansa pojan viereen, ja tanssi alkoi. 13

Tyttöä kutsuttiin kumartaen tai huutamalla. Piirileikin aloittavat tytöt tai pojat. Tanssivat katrillia rallatellen, harmonikan soittaja soitti suomalaisia ja venäläisiä sävelmiä. Liekku-lauluja laulettiin Katrillissa vuoro, jossa pojat tanssivat yksin ilman tyttöjä, sama minkä menivät pareittain, pojat menivät keskenään. Sebolaloschkoje, Koltushi ja Gattsinassa (kyliä) tanssittiin tätä katrillia. Nurkkatanssi, (röntysköjä) Hilma Biss, (s. 1925) Korobselgi- kylä Pasgolovon piiristä Sun stiipeli staapeli röntysköjä Serbijanotshka Perhospolkka Hölmöpolkka Krakoviak Svetit mesjats Koltusista puku (piirretty kuva) Hameen alle ainakin 10 tärkättyä alushametta, helmet, lettinauha, paljon punaista väriä, paljon nauhoja Julia Kaipiainen Kertoi, että piti olla ruudulliset hameet, iso esiliina ja valkoinen, Pargalovosta röntyskät härkäleikki Ovaska Martti Pavlovits (s. 1902 Pargalovossa) juhannuksena poltettiin kokkoja ja tanssittiin röntysköjä: Tumalaa, Sisikkaa, Kakkunassia piirileikki Martikainen Varpu (mies s. 1901) Kuivaisii- kylä, Anne Käppi (s. 1918), js hänen äitinsä (1882-1943) kertoivat Kakkunassista, että vain pojat löivät jalkaa. Liilee lailee Kolmi Aalistullaa Kakkunassi jokainen tömisteli miten osasi, kaikki röntyskät tömistellen joukko nimiä paperissa, miehiä ja naisia, jotka kertovat: Pääsiäisenä laulettiin liekkulauluja, jouluna tanssittiin, suuren paaston aikana eivät iloitse eivätkä paastoa, koska venäläisillä oli paasto, sitten inkeriläiset söivät ruoat, jotteivät ruoka pilaantuisi. Vuosina 1922-24 alettiin nimittää röntysköiksi, sen päälle valssia, Korobotska, Svetit mesjats, Wengerka, Pas d Espange, Krakoviak, polkka. 14

Naimisiinmenosta: molempien puolesta sukulaisjoukko lauloi kovaan ääneen pojan huonot puolet, ja sitten tytöt huonot puolet. Siihen saattoi häät päättyäkin, kun niin kovin loukattiin. Toksovosta Kakkunassi Junolainen Pekka 1965, Matrosessa Maija Ruuttu (s. 1931) Tuulistullaa Kakkunassi Haltaa liitaa Tumala Reisi rali rallaa Sisikka muita tansseja Lansi Sappu jne. 6. KARHUMÄENPIIRI, PAADENEN- KYLÄ 1975 Gavrilova Jevdokija (s. 1906) Mändoselga on pieni kylä (ei enää ole olemassa) Hän lauloi häälauluja, joita ei ole kirjattu ja tanssit: Korobotska Retsenka Oira Krakoviak two-step katrillia kuusi vuoroa, katrillin vuorot huudettiin, katrillin laulut ja vuorot kirjattu lansi, ei ole kirjattu polkkaa, ei kirjattu Savitskij Georgij Vasiljevits perusti Padanyn kylässä teatterin vuonna 1937. Hän toimi kuoron ohjaajana vuosina 1937-1973. Kuorossa oli 180 ihmistä. Kuoro on vieraillut festivaaleilla, ja ohjaaja on saanut ansiomerkin. Kuoron laulut olivat pääosin venäläisiä lauluja, mutta Rusgie neitsyt -laulu mukana, kävelivät jalan kylästä kylään esiintymässä. Paljon improvisaatiota kuorossa. Tamara Rogatsova kuorosta on antanut karjalaisen laulun. Stepanova Anna (s. 1915), Padanyn kylä Kruuga katrilli, katrillia tanssittiin juuri niin kuin kuorokin tanssi Lansi Ristipuikko itkuvirsiä 15

7. KISAT (juhlat), besedat (tapaamiset kotona, kisat), röntyskät, 1976, Gavrilov Maksim on kääntänyt suomeksi 8. 1976-1977 VEPSÄ Kottina Olga Ivanova (S. 1907) (Sholtozero) Soutjärveltä Sestjorkka, hameet olivat lyhyet, mutta kolme kerrosta alushametta näkyi sen alta, ja siitä näkyi kuinka ahkera tyttö oli. Soittimet: mandoliini, hanuri ja balalaikka. Lusikoita ei ollut. Katrillin aikana laulettiin. Kun oli paasto ei laulettu eikä leikitty. Olga kertoi Kelika- leikin. Sanoi, ettei käytetty feresiä. Zaitseva Niina (s.1946 Voilahdessa) Lantsik, kuusi vuoroa vepsäläisillä, neljä paria tanssivat. Kargaita lantsad tarkoittaa improvisoitua Lantsikia, jota tanssittiin kuin katrillia. Tumbajeva Jevdokija (s.1900) Drugaja reka- kylä = toinen joki Aikaisemmin liinat päässä, kukallinen pusero, esiliina, ja feresi, pitkävartiset narukengät. Aluspaitaa ei näytetty, sillä se oli siveetöntä. Naisten paidassa koristelua, pieni lakki johon kerättiin hiukset, häissä lakki oli värikästä samettia, jossa oli koristeluja. Naisten alushameesta näkyi vain yksi kerros. Miehille ommeltiin kaupan kankaista paidat. Balalaikka ja harmonikka soittimina. Ennen tanssia käteltiin. Kelika-sana tulee pellavan tekemisestä. Kelikaa voi leikkiä vain istuen, sitä ei tanssita, vaan se on leikki, jota leikittiin työtä tehdessä. Esiliinaa ei käytetty juhlissa. Anna Nikitina, Sholtozerasta (Soutjärvi) Säkkivarväkki- laulu Sestjorkka, poika tanssii kaksi vuoroa saman tytön kanssa, ja sitten vaihtaa parin. Kun hän hakee tyttöä tanssiin, hän sanoo tytön etu- ja sukunimen. Kotserina Anastasia (s. 1909) Kaskesrutsei- kylä Vepsässä Karavai- leikki (suuri leipä) Huivileikki katrillia leikittiin laulun mukaan Nikolajev Ivan (s.1910) Zalesie- kylä, jota ei enää ole Pääsiäisen jälkeen naimaikäinen tyttö lähetettiin hakemaan vettä, jos hänellä kotiin tulessa oli tyhjät ämpärit, se tarkoitti, että pojat olivat tulossa kosimaan, koska pojat olivat kiusallaan tyhjentäneet ämpärit. 16

Joulun aikaan kun vesiä kuljettiin kelkalla, pojat keräsivät kaikkien naimattomien tyttöjen kelkat samaan kasaan, ja jos tyttö tunnisti heti oman kelkkansa oli hänestä tuleva tarkka emäntä, ja hän pääsi ensimmäisenä naimisiin. Katrillin aikana peitettiin tytön silmät huivilla, jos poika sai tytöstä kiinni, sen hän otti parikseen. Joulun aikana suureen saaviin laitettiin ihminen, ympärillä oli papiksi puettu ihminen, joka siunasi ruumista ja muut olivat pukeutuneet piruiksi ja tanssivat helvetillisesti saavin ympärillä, kun he kulkivat ympäri kylää. Kiertolainen/kulkijat (ei kerjää, eikä myy)(stranniki) kiersivät eri kylissä laulun, ja (pelottavien) tarinoiden kertojina. Heitä ei koskaan hätyytetty, ja heitä kestitettiin, ja pidettiin hieman pyhinä. Lähtivät ja tulivat miten halusivat. Anna Ignatova antoi pilkkalauluja. Vepsäläiset tavat, vihkonen. johon on koottu tapoja. Vepsäläinen Kaheksu, tanssikuvaus, ei tiedä kuka on kertonut Tytöt kokoontuivat metsään ja lauloivat kirkkailla äänillä, pitivät toisiaan olkavarsista kiinni, ja säkeistön lopussa he kumarsivat. Kesällä pojat maksoivat pirtistä ja kutsuivat tyttöjä kylään. Lansi (kuudelle ihmiselle), katrillia, Kasatsok, Begutsa (juoksuleikki) Karavaileikki, Gorbushia- leikki, nuoret ja aikuiset leikkivät eri aikoina, Semjonovna on improvisaatio-tanssi. Yksi liikaa- leikki. Natalia Minkiva (s. 1894), Lansi, katrilli ja Kelika. Basilova Alexandra (s.1905), ei ole vepsäläinen syntyään, he tanssivat Lumimyrsky- tanssia, Kelika, pojat huusivat valttia ja valitsivat tytön, jonka halusivat. Vepsäläinen katrilli, paljon improvisaatiota (kargaita). Logatsova Anastasia (s.1896), Kaksi vähän, kolme paljon leikki. Moshkina, Paraskovja (s.1898), Rybreka- kylä. Katrilli, Blanse tanssivat 8 henkilöä, Sestjorkka yksi poika, ja kaksi tyttöä, jota tanssittiin kuin katrillia, mutta vuorot keksittiin itse. 17

9. AUNUS 1977 Zharujev Nikolai (s. 1929) Katrilli, ja laulut siihen, kuinka tanssittiin, kuvaus liikkeistä. Tietoa myös puvusta: Virsut jalkaan, ja niiden alle hattarat (=jalkarätit), paita ja housut (puksut). Tytöillä alinen (stanushka), jossa suuret hihat, alisen reuna oli kirjailtu. Pyöreä kokohame, jossa olkaimet. Kosto on koko hame, ja hyvin leveä, ja rypytetty sivuilta selkään. Tytöillä pitkä esiliina, päässä pinteli tai sorokka tai kitshka (päähine, jossa on saparot, kuin hevosenkenkä) tai liina. Pieni liivi kaiken päälle, ja se oli laskostettu. 10. AUNUKSEN PIIRI, AUNUS, SUURIMÄKI, ESSOILA JA SÄÄMÄJÄRVI 1975 Essoila (mummo s. 1932) lansi ristikontra pitkäpuora kruga, Luusalmessa on kirjoitettu puvuista: muistiinpanoissa piirrokset Romashova Jevdokija (s. 1918) Aunuksessa Rinkikatrilli Lansi Istuopuora tsastuska (rekilaulut) Suuppa Ristipuikko Bolvan- leikki (=tyhmä) Olga Ivanova (s. 1922) Soudino maanitus Volkov Vasilij Tanssivat enkeliskahyppyjä istuen mutta kädet vain tanssivat TÄHÄN ASTI ALINA HÄMÄLÄINEN ON TARKISTANUT NIMIEN JA PAIKKOJEN OIKEINKIRJOITUKSEN VIOLAN KIRJOITTAMASTA VENÄJÄN KIELESTÄ. (23.9.2007 Liisa Aho) Kablukova, Anastasia (s. 1894) Lansi katrilli Siiputus 18

Ristikontra (neljälle parille) Riivattu (ei ohjeita) eri lähteistä: katrilli Lantsik Ristikontra Lanse Suurimäellä naiset tanssivat mm. Anna Mikkojeva (s.1918) Ristikontra Soudino laulut Viisiparinen Essoilasta: häälauluja Rinkikatrilli Siiputus Ristikontra neljälle parille Nikitina Anna katrilli (5 vuoroa) 11. KARHUMÄENPIIRI (Kidzi, Kuusaranta, Shunga, Toulvuja, Shenaijakuba kylät) Bojarshina- tanssi (Kidzi) Sitshi (Kidzi) katrilli, 8 vuoroa (Kidzi) Lansi, 5 vuoroa (Kidzi) Sestjorkka (Shenaijakuba) Käveltiin mäellä ja tanssittiin Sestjorkkaa piirissä (Shenaijakuba) Konda (Shenaijakuba) katrilli (Shenaijakuba) PRÄÄSÄN ALUE 1975-1978 (Sveatosjeoro, Kaskenavolok, Kintaan, Kolatselga, Vedlosero- kylät) Häätavat: kuinka tehdään pellavaa minkälaisia pukuja on käytetty Soudino Lansi Sinkka 19

Ristikontra Riivattu Siiputus Kasareikka Ristupäre kisat: pitkä kisa, pitkä puora, istua puora Hautajaiset: kolme päivää ruumis kotona, ja rukoillaan, sitten lauletaan, suruvirsiä, yöllä ei nukuttu, ruumista ei jätetty yksin, haudattiin ennen kello 12 päivällä. 9, 12 ja 40 päivän kuluttua kuolemasta käytiin haudalla, eikä syöty kotona, vaan syötiin hänen kanssaan haudan vieressä. Häät: ei koskaan erottu, häälaulut Kuinka pellava tehdään (kohdat 1-13) Kuvaus kylän puvusta Kylät: 1. Suovankylä 2. Keskikylä 3. Teränkylä katrilli Kaskenavalok katrilli Kakenavalok Kintaan kylän katrilli Lansi (6 vuoroa) Soudino Lansi Kintaan kylästä puku Kintaan kylästä Sinkka Kintaan kylästä Prääsän katrilli ja sen laulut Lansi Lumppina Alexandra Lansi Riivattu Siiputus Ristikontra Kolatselka- kylä, Famin Alekseij Riivattu (kahteen kertaan muistiinpanoissa) Kasareikka Ristikontra 12. KALEVALANPIIRI 1977 (Kuusiniemi, Voinitsa, Voknavolok, Luusalmi, Kalevala) Ulijan Gollieva (s.1914) Kirosero-kylä, vuonna 1928 koko kylä hävitettiin katrilli Piirileikki Tsuliluikka Veti verkaa 20

Aleksandra Jaakkolem (s. 1910 Alajärven- kylässä) Piirileikki Pojat ne piirin keskellä- leikki Poikia ei ole piirissä-leikki Voinitsa- kylästä Malikina Maria (s. 1884 Guamoitti- kylässä) Piirileikki katrilli Jakujalka Kaklakiksa Tsuliluikka Malikina Ulijana (s. 1891 Jyskyjärvellä) katrilli Tsuliluikka (soitettiin ja laulettiin) Humahus Kaklakisa Kantakisa Kolmioliinasta rullattiin ja laitettiin otsalle, ja laittoivat kaksi kampaa pään molemmille sivuille Kolmikantainen Vuokkiniemeltä Jevdokia Dorofejeva (s. 1913) Polkka, ei soittajaa, lauloivat karjalan kansojen välinen laulu- säestyksellä Koivupuu Piirileikki, pojilla lupa laulaa piirileikkiä Koivupuu se metsän koristaa Rämppä, oletteko käynyt Kronstaatissa- laulun säestyksellä Rimppa, tanssittiin Kulkurin masurkan- sävelellä Luusalmi Sadinova Jelena (s. 1901Tollojoella) katrilli Piirileikki, Raikuli tyttö, Koiviston polska, Tytöt ne lähti niitylle Kruuga Humahus Lyytinen Jekaterina (s. 1898 Vuokinsalmella) Katrilliin kutsuivat tytöt Piirileikkiin kutsuivat tytöt ja pojat Suuri liina laitettiin olkapäiden yli ristiin ja sidottiin selkään, toinen liina laitettiin päähän, kolmas liina käärittiin otsalle, ja liinat olivat eri värisiä. Mikkolan päivää vietettiin vuosittain, Konte- kylässä Iljan päivä. Akonlahdessa oli Pietron päivä. Pääsiäisen 1. päivänä ei tanssittu, koska oli pyhä päivä. Rätsinä= pusero, emmustu laitettiin paidan alle, hame ja kosto päälle. Sorokka morsiamen 21

päähän. Samaa Sorokkaa nainen piti juhlissa ja vieraisilla. Stupnat jaloissa ja villaiset sukat. Girilova Pelageja (s. 1897 Pissunki- kylässä, joka on Vuokkiniemen lähellä) Kruuga koostui kahdesta osasta ja toisen osan soitin ehdottomasti (hanuri) soitolla. Haapapuu- piirileikki Tsuliluikka, laulettiin pieniä lauluja säestykseksi Aksinija Fokina (s. 1907 Suopassalmella Kalevan piirissä) Tytöt lähti niitylle- piirileikki Violan Luusalmen ryhmäläisten nimet ovat vihossa vuodelta 1977, ryhmä perustettiin vuonna 1972. Kalevalassa Kettunen Anna (s. 1906 Luusalmella) Kalliolle kukkulalle Kaivosta vesi loppuu Soutelinpa soutelin- Kaklakisaa tanssivat tällä sävelmällä Siskokset Helmi Antonova (s. 1884) ja Aino Martinova (s. 1894) molemmat syntyneet Nurmilaksi- kylässä Suuri kisa Humahus Sina katrilli Käsikisa Kumarruskisa, syvästi kumarsivat Heillä oli hanuristi. Anastasia Dimofejeva, haastateltu Petroskoissa, Viola ei tiedä mistä kotoisin. Päässä oli lakki, ja siihen päälle liina, lakissa oli helmet ja kultaiset reunukset, jotka riippuivat lakin päällä. Rätsinä, eli paita, sukat polviin asti, kengät nappien ja nauhojen kanssa. Juhlaesiliinat olivat silkistä, villakankaasta tehty ja niissä oli röyhelöä. Joku mies on lahjoittanut Violalle leikkejä, joka oli matkalla Kalevalaan Miten kolahusta leikitiin Tsuhutusta, kuiskuttelua Savisotku, jonka aikana kivi kädessä ja lausutaan lorua piirileikit Tuli tuli sula Matalassa Toinen tuuli tu hiljaa Pojat lähti niitylle Keskellä merivesi lainehtii Soutelimpa kerran 22

rinkitanssia, jokainen pari pyöri nopeasti ja pitkään, jokainen pyöri vuorotellen Ifsenkova ja Taimi Malinina (Kuusiniemeltä) Lepänoksat- piirileikki, kuusi vuoroa Karjalaiset tytöt- piirileikki Pappani talo- leikki Kalliolle kukkulalle- leikki Sormukset ja kullat- piirileikki, kuusi säkeistöä Saariaari- kisa, neljä vuoroa Rimppa, tanssittiin sävelmällä pappani talo sottiisi, Kun minä olin laulu Kerenskoi Vuokkiniemi Silva Peksujeva (s. 1929) (Viola haastatteli häntä 7.12.1985) Kehtolaulun sanat 13. LYYLI LEMPISEN MATERIAALI, KERÄNNYT VIOLA MALMI (LUUSALMI 1977) Piirileikki, 2 tarinaa, karjalaisia loruja, sananlaskuja, vertauksia, arvoituksia, karjalaisia tervehdyksiä ja satu. Kaksi piirilaulua Soutelinpa kerran 1. Soutelinpa kerran kultani kanssa onkella joen suussa. :,:Kuulimpa linnun laulelevan siellä rannalla lehtipuussa. :,: 2.Kyselimpä linnulta nimeä hän vastasi viekkkahasti: :,:Ystävyys, lempi ja rakkaus, se ei kestä kun päivän ja kaksi.:,: 3.Senhän minä olen sanonut sulle että taloa ei ole mulla. :,:Yksi on mökki, kun varpusen häkki jos tahdot sinne tulla. :,: 4.Ei se ole maantien varrella eikä kylän keskustalla. :,:Vaan se on järven rannalla siellä paikalla ihanalla.:,: 23

5. Ei siellä torvella soiteta eikä pillillä puhalleta. :,:Vaan siellä järven rannalla on hauska lauleskella.:,: 6.Sain minä järveltä jäniksen kiinni ja silitin sen selkää. :,:Poika oli viiden kolmatta vanha niin vielä hän tyttöjä pelkää.:,: Kaksi starinua Sanon mie starinua saikkah, miekkah kilpeh koukkuh, koverah rautah. Min pyy pyytäy sen rassas ruatan, talonpoika takon vaivani varastan, varsan alla peittäy. Kuninkas kuulon seitsemellä selkosella, kaheksalla karjan mualla, yheksällä ynninkillä, repo-rukka remminkäini päivän poika piälimmäini ruskeissa suappaissa, varastetuissa vuatteissa. Köyhä ja pohatta veli Eli ennen muinoin kaksi velipoikua, köyhä ja pohatta. Elettih hyö järven rannalla. Köyhällä veljellä oli suuri pereh ja pikkaraini mökki. A pohatta veli eli suuressa talossa. Köyhällä veljellä oli paharaiska veneh ja vain kaksi verkkuo. Niihi puuttui kerralla kaksi-kolme kalua, ei enempyä. Venehtä soutuaissa hän hyräilöy laulua. Kerran pohatta veli kysyy: Mitä hyräilet, pohattuoko meinuat? Köyhä veli vastua: En meinua pohattuo, kun vain en köyhtyis lisyä. Ei siula ole mistä köyhtyö, pohatta piätteli. Siitä yhtenä päivänä pohatta veli sanou, jotta ota sie minut, veliseni huomenna toiseksi kalalla. Köyhä veli ei ollut vastah. Huomenneksella hyö siitä lähettih yhessä kalalla, no kumpaniki omalla venehellä. Souvettih järven poikki, lasettih verkot. Yhtäkkie pohatta veli katsahtau kotih päin i näköy, jotta hänen talo palau. Köyhä veli soutau perässä. Pohatta itköy ja voivottau, jotta minne mie olen nyt hyvä, kun talo palo. Ka tule meilä elämäh, - köyhä veli piätteli. Siitä suate hyö eletäh sovussa, autetah toini toistah. 24

Karjalaisia loruja 1. Oli ennen nellä meittä koko kolme morsianta lähettih hyö heinän niittoh suuren niiton niitäntäh. Löydettih hyö lemmen lehti lemmen lehti, tammen lastu, vietih mualla kasvajalla aholla ylenijällä. Sielä kasvoi kaunis tammi vesa verraton yleni. 2. Kili-kalo kellot kuuluu emännän lesen lehmän kellot Lukan Lumikin kellot. Muantietä matatah tattarivuarua tallatah huukkolan huuhilla veikkolan vesisoilla sieltä lehmät löyvetäh järven takuata, Pröllö Pekka paimenessa. 3. Lempo leski lessutella kova ilma kessutella. Lempo lesellä mänkäh toini toitsi nainehella. 4. Tuules akka, tuules ukko tuules entini emäntä. Toisin ennen tuulet tuuli toisin viehkurit veteli, Honkan oksat muata kuopi petäjäiset pelmutteli. 5. Souvamma sorolah pitkä on matka tätiläh, täti paistau paksun leivän panou voita paljon piällä, kirppusen sijanlihua murusen muuta lihua. 6. Hiiri juoksi hirttä myöte oravaine ortta myöte kärpäni pärettä myöte. 25

7. Neitsyt muarie emoni rakas äiti armollini lypsi lehmän lyörötteli kanto maijon kuarotteli pani patsahan nenäh. Tuli hiiri, joi vähäsen tuli toini, joi enemmän tuli kolmas, kaiken kuato. Läksi hiiri hiihtämäh lyhytpolvi lynkyttämäh. Neito aijalta kysyy: kunne hiihät hiirirukka? Hiihän töitäni pakoh. Mitäpä sie sielä syöskentelet? Otan kuusesta käpyön petäjästä helpehyön. A kun vatsasi puhaltau? Tule mie voijan voituolla siippuan sijanlihalla. Mistä voitoin voita suapi? Vanhan akan vakkasesta, nuoren lehmän männösestä. Mistä nuori lehmä sua? Vihannesta mättähästä, tuorehesta turpehesta. 8. Kolo-kolo kotua anna akka patua. Miksipä siula patua? Huttus keittyä. Miksipä siula huttuo? pappie syöttyä. Miksipä siula pappie? lasta ristie. Miksipä siula lasta? lasta lassun poimijaksi, puolasen hitsuttajaksi, sikurisen siirtäjäksi, mussikkaisen muontajaksi, juopukkaisen juontajaksi, mansikkaisen maistajaksi, karpaloisen kantajaksi, suolla suureksi emännäksi. 9. Sain suuren hauvin 26

Sananlaskuja annan suolet soutajalle, piän peränpitäjälle, keski muru keittäjälle, häntä jouhet joutavalle, sappi ilman istujalle, rasvat rannan kiertäjälle. 1.Pohjasen tuuli lunta tuo, suvi sen sulattau. 2.Lahja lahjua vuatin hyvä sana tervehyyttä. 3.Liijan liikkuja sua enemmän etsittelijä. 4.Tiellä matkuat, tietä kysy. 5.Ei ole kalua ruuvatointa eikä lihua luutointa. 6.Härkä häiksi, kurki kuiksi maho lehmä makkaroiksi. 7.Milläh keräni alaksi, silläh pohjani puraksi. 8.Rokka ruotsiksi ropotteli, kalakeitto karjalaksi. 9.Parempi varuo, kun katuo. 10.Kenen jalka kapsau sen suu napsau. 11.Ois sitä oksan ottajua kun ois kuusen kuatajua. 12.Laiska töitäh lukou, virkku ei virka mitänä. 13.Keliksi on keräini rusko syksyllä lämpimiksi. 14.Ei lähe halla havon alta eikä kasse kaikista kohin Iljan päivän jälkeh, 15.Ei tule liha liikkumatta eikä kala jalan kastamatta, 16.Min vuollen suat sen nuollen syöt. 17.Kaksi kauppah sopin kolmannella korvarieska. 18.Luuh juuttuu, lihah läkehtyy. 19.Ei henki hevillä lähe eikä kaula katkie vähillä. 20.Talo eläy tavallah vieras kulkou ajallah. Vertauksia 1.Treulou niin, jotta kuurnehet kuulou. 2.Lähellä kun on, niin pruskou, a kun loitos mänöy, ammou. 3.Hyvä ihmini lumisatiella kulkou, paha pakkasella matkua. 4.Ruven sija ei kipie, suuri nenä ei jykie, musta silmä ei sokie. 5.Omena on ottuaissa, muan marja muanittuassa, elyäissä ou kun kontie. 6.Nuoren mieli likkuu kun vesi altahassa. 7.Syö suu sata kekuo, a eläny ni kekosella. 8.Mimmoni mies metsäh mänöy, semmonen puu vastah tulou. 9.Omua puolistau vaikka suuta viäristäy. 10.Eläy kurki, eläy kärki eläy i harmua harakka. 11.Ei niin pitkyä nuorua, jotta ei piätä tule. 12.Emännin lehmät lypsäy, isännän koirat haukkuu. 13.Ei pie katsuo miehen kaunehuoh, eikä pluohkaman valkehuoh. 14.Sanasta miestä, sarvesta härkyä. 27

15.Vanha akka vakkaseh nuori lapsi kätkyöh. 16.Kun niät muämon vajan piässä, elä mäne pirttih tyttyö katsomah. 17.Kesä keikkuen tulou, talvi piätä viäristellen. 18.Kesällä en kerkie talvella en tarkene. 19.Käsi pahan parentau mieli viärän ojentau. 20.Eivät päivät parene jos ei vierahat vähene. Arvoituksia 1.Kaksi kullaista käköistä yli orren tappelou. (Silmät.) 2.Kellä ensimmäksi kättä annat, kun taloh tulet? (Ovella.) 3.Nellä hevoista tallissa, viijes hevoni tallie ymäri kiertäy, Mi on? (Tikutus tikut, kousa tikutetah.) 4.Mi hepo pirtissä? (Pöytä.) 5.Ähkäy ja puhkau, kiukualla nousou, Mipä se on? (Taikina.) 6.Hepo hirnu hiitten mualla, tänne länket läimähteli, valjahat vapisi. (Ukkosen siä.) 7.Lemmen lehti kun leikahti, niin kaikki kansa katsahti. Mi on? (Ovi.) 8.Tsoikan suaret, tsoikan niemet, tsoikan niemessä luiset piät. (Sormet.) 9.Kieletön, mieletön, muailman viisas. (Pesmeni.) 10.Yöt huutau, päivät huutau, venehtä ei ni konsa tuuvva, (Koski.) 11.Mipä selin pirtillä? (Kirves.) 12.Sie tsikkoin sikäli, mie tsikkoin täkäli, yhteh yöksi. Mipä se on? (Vyö.) Vanhanaikaisia karjalaisia tervehtys- ja onnitteluvärsyjä ym. 1. Tämä on tervehtys eläjillä kun muututah uuteh taloh: Terve uutehen tupahan hyvä vuosi vierahaksi koivuni halko poltettavaksi rukehini leipä syötäväksi onnie olkah eläjillä. 2. Passipo kylyn lämmittäjällä, halon suajalla, vejen kantajalla, saunan salvajalla. (Tämä on kiitos-sanat isännälle, kun kylystä tullah.) 3. Konsa hiirijä ajetah talosta, sanotah: Mänkyä hiiret hiiteh, mykrät myötäh, jänikset jälkeh. 4. Onnea sulle toivotan ja viittä pientä poikaa, tyttö tulkoon ensimmäinen joka niitä hoitaa. (Toivomus nuorelle naiselle.) 28

Ukko emännän iestä Oli ennen ukko ja akka. Heilä oli seitsemen lasta. Elettih hyö köyhästi. Oli kevätaika, ukko läksi peltuo kyntämäh, akka jäi kotih murkinua valmistamah. Ensikse piti jauhuo osrat käsikivellä, siitä luatie taikina ja panna tuli kiukah, pieksyä voita, sekä lehmä lypsyä. A lapset itetäh i syömistä kypytäh. Akalla on työtä yltäkyllin, a ukko jo i tuli pellolta, ja ruosalla akkua lyömäh, sanou jotta hitahasti ruat, et murkinua sua ajoissa valmeheksi. Akka vastasi ukollah, jotta jiä sie huomenna kotih emännöimäh, a mie lähen pellolla. Siitä huomenneksella akka läksiki peltuo kyntämäh, a ukko jäi kotih emännöimäh. Hiän otti osrat jauhottavaksi, sito voi pyöhtimen selkähäs, veti kätkyöstä nuoran ja sito sen jalkah, jotta vois jauhotessa tuuvittua lasta. Pani hiän vielä kiukuanki lämpiemäh, ja keitto-kattilan hellalla kiehumah. Kun ukko sai osrat jauhotuksi, rupesi hiän jauhoja pyyhkimäh. Kun vain vähäsen kumartu, sillon kuoreh kuatu pyöhtimestä ukolla piäh. Ka hiän niin pölästy, jotta pakeni karsinah, ja sinne völjäytyössä kuato kätkyön. Lapsi kirposi ja sattautu. Ukko hätäyty kokonah, otti lapsen sylih. Itse on kuoriessa korvie myöte, mäni pihalla ja karjuu: Akka hoi! Tule kotih. Akka tuli kotih, eikä voi ni sanua virkkua; näköy jotta tuli kiukuassa on aikoja sammun, ukko seisou korvieh myöte kuoriessa, ja lapsi käsissä. Siitä ukko sanou: jotta ruvekka akkaseni sovinnossa elämäh, ei minusta emäntyä tule. Siitä suate hyö elyä elmetelläh sovussa, eikä riijellä. Sen pituvus i starina. Kullan lehti kuujilalla, lemmen lehti laulajalla, ken ei lienyt kuullun, olkah kuulomatta. Kaura-pelto 1.Kaura pellon, pellon, pellon, pellon :,:kaura pellon pientarella kasvoi kaunis kukka.:.: 2.Sini silmä, silmä, silmä, silmä :,:sini silmä, puna poski tumman kierto tukka.:,: 3.Sua lemmin, lemmin, lemmin, lemmin :,:sua lemmin omakseni armaakseni lemmin.:,: 4.Sull on ollun, ollun, ollun, ollun 29

;.;sull on ollun heiliä jo viisikymmentä kaksi:,; 5.Siinä on tullun, tullun, tullu, tullun :,:siinä on tullun narratuksi nuoren mamman lapsi.;.; 14. PUDOSH, VENÄLÄINEN KYLÄ ÄÄNISJÄRVEN TOISELLA PUOLELLA 1978 Avjedeva, Beszanoje, (hiekkaranta), Potparosje, Pälma, Rimskaja, Meletjevo- kylät Viola perusti ryhmän Avjedevaan vuonna 1978. (Se toimii ainakin vielä vuonna 2002.) Tihvin- kylästä tanssi, jossa seisottiin kuin Lansissa, lauloivat, pari menee parin luo vastuun, ja päinvastoin, koko ajan sama vuoro. Morsian antaa ystäville letit merkitsee, että hänestä tuli rouva, ja hiukset piilotettiin hatun alle. Tsastuskoja lauloivat, ei ollut pelimanneja. Pojat tanssivat venäläistä ripaskaa. Goginova Antonina (s. 1916), Potrosjesta, syntynyt Gorbosjerossa. Kertoi puvusta, takit joissa röijyt, se oli yksivärinen. Aluspaidan ja alushameen reunoissa nyplätyt pitsit. Besodoissa (tapaamisissa) istuttiin ja tehtiin työtä. katrilli (kaikki katrillin laulut) Jelena Timoniva (s. 1908 Avjedevassa) Viola kävi haastattelemassa 21.5.1978 katrilli Lansi valssi Krakoviak Kohanotska Lisjimka Wengerka polkka Pas d Espange two-step Karopatska Pojat tömistelivät enemmän ja tytöt vähemmän, jokainen vuoro huudettiin. Antonova Feokla (s. 1907 Avjedevassa) (koko ryhmän nimet on kerätty) Pitää huutaa vuoroja, hän kertoo miten huudettiin, Katrillin (huutokatrillin) huudot: 1. kavaljeerit kutsukaa naiset katrilliin, ja kun kaikki tulivat paikalle, ja pojat pyöräyttivät tytön paikalle, johon kaikki jäivät liikkumatta. Huutavat ensimmäinen muusikoille, ja sitten tanssijoille, Kaikki jotka on kutsuttu seiskää paikallaan. 30

2. pojat aloittavat 3. pojat aloittavat, tytöt pyörivät 4. maanitus 5. me aloitamme, te huudatte, improvisaatiota, eli vetäjä huusi mitä tehtiin. Vuoron lopuksi käskettiin kaikki vieraat paikalleen 6. kaikki paikalleen, 1. vuoro uudestaan Kaikki kiittivät ensin soittajaa. Joku on antanut Violalle katrillin säkeistöjen alkusanat. Soboleva Anastasia (s. 1910 Jakusovassa), hän oli petaritsa eli kylän kuuluisa laulaja. katrilli (6. vuoroa) valssi Krakoviak Svetit mesjats Kasazok Liinatanssi, tanssittiin pareittain Pojat sanoivat blassem/kargamaan/kisaamaan katrillia eivät siis käyttäneet tanssimaan- sanaa. Tytöt eivät koskaan kieltäytyneet tanssiinkutsusta. 1. ja 2.katrilli tanssittiin kenen kanssa tahansa, kolmanteen katrilliin haettiin tyttöä, josta erityisesti pidettiin. Tanssittiin hanurin säestyksellä Potparosjessa mummot kokoontuivat, ja siitä Viola on koonnut 7 laulua. Mennään tanssimaan katrillia valssia Pas d Espange Jabloska Karubuska (tansseista selitykset) Avjedevan ryhmä kertoi miten tansseja tanssittiin, heidän nimensä on listassa. Kostina Alexandra Lauloi tsastuskat: partjamka on yksi muoto ja toinen muoto kizat. Kizat tanssittiin ringissä ja partjamka rivissä. Kertoi puvuista. 15. KARJALASSA, KINTAHAN KYLÄSSÄ, PRÄÄSÄN ALUE 1978 Viola perusti ryhmän 1974, ensimmäinen ryhmä, jonka kanssa Viola on käynyt Tallinnassa, Pietarissa, Petroskoissa ja Kizin saaressa. He tanssivat katrilleja ja lanseja. Ryhmässä oli 16 naista ja 4 miestä. 1979 Viola perusti Kintaan kylän hölmöläisistä- juhlan. 1978 Kintaan kylässä kävi Pirkko-Liisa Rausmaa. 1977 ompelimme heille puvut. Ensimmäinen konferenssi Petroskoissa, jossa heillä oli puvut olivat päällä (1978). 1979 esiintyivät televisiossa. Kun näkee heidän raskaat 31

kädet ja kasvot, ihan sydäntä särkee. Koko ryhmästä on enää kaksi elossa (2002). Heistä on valokuva, ja vihossa ryhmän nimet Minina Natalia 1910 syntyi Vasenskajassa, Prääsän aluetta Lauloi katrillin vuorot ja lansin vuorot, laulut on kaikki nauhoitettuna. KARHUMÄEN PIIRI, VRIJOISERO- KYLÄ Pelageja Girikova 1909 on syntynyt 14.8. oli Makovei- juhla, jolloin ei pidetty juhlavaatteita, koska pojat heittelivät palavia päreitä tyttöjä päin. 22.5. oli Mikkolin- päivä 12.7. oli Pietron- päivä, kaikki nuoret kerääntyivät kisoihin, ja sitä vietetään kaksi kertaa 19.10. talvella kaikki tulivat hevosilla ja kävivät besodoissa. Kisat alkoivat kävelyllä, kahdestaan tai ryhmittäin, myöhemmin aloittivat tanssimaan lansia tai katrillia. 14.9. oli Natalian- päivä 7.6. juhannusta vietettiin Kusarannassa, aloitettiin jumalanpalveluksella, juhlan aikana leikittiin hölmö - leikkiä. Kuka jäi paritti, huudettiin sinä olet hölmö, katrillia, krakoviakkia ja valssia. Sinkkaa myös tanssittiin. Viola on kerännyt kaikki ryhmät televisiolähetystä varten, ja mitä he esittävät. Kylät: Patporosia, Gollovo, Gollodozera, Korbosero, Krifzi, Gubova, Pudosh, Garshebo, Avjedeva, Kontupohjassa ja Vepsässä oli myös ryhmiä, jotka esittäisivät televisiossa. 1974 Viola näki venäläisessä paikallislehdessä tanssin kirjoitettuna, että se oli suomalainen tanssi, nimeltä Silmukka, ja kun hän vertasi sitä heidän tansseihin, se oli sama silmukkakisa, jonka Viola on kerännyt Pohjois-Karjalasta. 16. VIOLA MALMIN MATKA KARJALAAN 1979 Mujejärven piiri, Rugasera, Riebale, Ontasera, Kalevalanpiiri: Jyskyjärvi, Karhumäen piiri: Sjunka, Vieroisero, Tolvuja, ja Karjalainen kylä: Paadane, jota ollaan hävittämässä. Rugaserassa Agafonova Anastasia 1904 Rukajärvellä helluntai-juhlassa tanssivat katrillia, krakoviakkia, twosteppiä, pas d espange, polkka, valssi Yrjönpäivänä lapset kuljeskelivat kellot kädessä, ja tulivat ikkunan alle, ja kyselivät ovatko kaikki kotona? Isäntä vastasi: on Onko lehmä kotona? onko hevonen kotona? Sitten lapset pääsivät sisälle ja heitä kestittiin. Viola on kirjoittanut ryhmäläisten nimet nimet. Vihossa on Pronaeva Irina 1907 (edellisen ystävä) Hän antoi kaikki juhlapäivät Katrilleja, ja lauloivat kaikki laulut (ovat nauhalla) sekä tanssivat 7.7.1979 Viola kävi taas ystävien luona, ja hän kirjoitti krugalaulut 32

Hän kertoi miten krugaa tanssittiin. Nämä laulut ovat kadonneet, nauhaa ei löydy. 23.4. Jegorin (Yrjön) päivänä karja lasketaan ensimmäistä kertaa ulos, emännät lyövät vitsalla karjaa, lapset juoksevat kello käsissä tilojen ympäri. Kaikki syövät munia, tekevät lahjoja paimenelle, joka ottaa karjan. Se on suuri juhla. Mujejärven Repolassa Viola on kirjoittanut kenen luona hän oli, esim. Jekaterina Kakkojeva 1921: Piiriä Katrillia Kerkenskoi Pas d espange Serberijanutska Raatikko Sottiisi Valssi Jenkka Krakoviak Oira, venäjäksi oira oira, karjalaksi koira, koira Vihossa näkyvät taas kerättynä kaikki juhlat. Jokaisessa kylässä omat juhlat. Kerättiin lehmän karvoja, ja leivottiin ne leipään, joka annettiin lehmällä. Näin varmistettiin, että lehmä tuli takaisin. Päivällä pidettiin vaaleat vaatteet (feresit), ja illalla tummat vaatteet (feresit). Priakkojeva Tatjana 1912, Repolassa Besodan aikana tanssittiin valssia ja kuusi vuoroinen katrilli Piiriä mentiin sävelmän jäälle, jäälle mukaan, kierrettiin kaikki parit omalle. Jälleen juhlapäivät kirjoitettuna vihkoon. Raatikko Rinkikisa Kumarruskisa Ryösti- piirileikki Koko ryhmän nimet Polina Gritsgevits 1904 Repolassa Kerenskoi Matlot Oira Polkaa Wengerka Pas d espange Polkka Katrilli, viidennessä vuorossa pojat ottivat tytöt syliin, ja pyörittivät heitä ilmassa. Viola on kirjoittanut helluntaista, miten sitä missäkin kylässä on vietetty. Agafonova ja hänen ystävänsä: 33

Rukajärvelle tuli Repolasta, Onkajärveltä ja Pelomoskista vieraita. Aamusta kaikki talot oli korsiteltu koivunoksilla. Juhlaa vietettiin kylän ulkopuolella olevalla pelolla, jossa kisailtiin. Muhina, Kusarannasta: suuret koivuseppeleet päähän, ja talon koristeeksi. Istuttivat puita, kello 12 jälkeen kävelivät ensin. Kaikki oli puettu parhaimpiinsa. Aloittivat juhlan Jarmarkalla (=markkinoilla) kello 17 kaikki menivät syömään ystävien luo. Tytöt tyttöjen ja pojat poikien luo. Illalla alkoivat kisat, ja siellä tanssittiin lansia ja katrillia. Belomorskin piiristä: Tytöt aloittivat kisat: mennään utushka shem tai kruuga, sitten vasta poikien kanssa sestjorkaa tai katrillia. Puettiin parhaat vaatteet päälle, ja kävivät monta kertaa vaihtamassa vaatteita. Tarkoitus oli tutustua. Tytöt kävelivät ryhmissä ja pojat ryhmissä. Kisat olivat vasta iltamyöhällä, ja ilonpito yltyi kun vanhemmat lähtivät pois. Sitten pojat tanssivat improvisaatiota (blasna tai kargaita), ripaskaa. 18.7.1979 mm. Sungassa Karhumäenpiirissä Viola kävi tekemässä heitä varten juhlan. Vihossa ovat kaikki ryhmäläisten nimet ja paikkakunnat. Katrilli Lansi, kirjattu tarkkaan ylös balvantsik prososejali savjunomjahsu (huivileikki) piirileikki, pogladitje ka mi rajne, tässä leikissä on kolme eri laulua ja vuoroa Anna Muhinan luona Tolvujassa 1979 Kertoi juhlista, kisojen aikana tanssittiin katrillia, ja katrillia käveltiin Jabluska Karobatska Katrillia tanssittiin poikien kanssa ylväästi, jos tyttö ei osannut mennä kunnolla, hän ei päässyt naimisiin. Blasna (venäläistä) Polkkaa, laukattiin kolme kertaa ja lyötiin jalkaa. Polkkaa mentiin niin, että etutahdilla aina poljettiin. Vera Katzuk 1933 Tolvujassa katrillia Valssia Foxtrottia Karobatska Polkka Naretsenke Svetit metsjas Kertoi kuinka häitä vietettiin Piirileikki, vihreä katu 34

Karavai (kakkuleikki) Karetska (sormusleikki) Helluntaina tehtiin seppeleitä, joita laitettiin talon portaille. Maria Gorskova 1900 Vrijoserossa syntynyt, Karhumäenpiirissä Juhannuksena vietettiin kisoja, 12 alkoi, kello 17 syötiin, tanssittiin krugoja, illalla besodat, sitten tanssittiin lanseja ja katrillia. Hän lauloi itkulauluja. Jos vietettiin pyhäpäivää, ei tanssittu katrillia, vain krugoja. Ondosera, Mujejärven piirissäjelena Makarova 1906 Krakoviak Valssi Twostep Katrilli Hän lauloi surullisia venäläisiä lauluja, sotalauluja Repolassa on kerätty taas osoitteita. Tuntien suunnitteluja. Repolassa Jyskyjärvellä Viola kävi Käsikisa kaklakisa Kalevalan piirissä, Olga Leshajeva 1906 Katrilli Päällä kosto, rätsinä, punainen huivi, letit Kantokisa Piirilöi Polkka Raatikko Jekatrina Lukina 1903 Besodoissa leikittiin, samassa puhdistettiin pellavaa, tanssittiin suomal. ja venäl. piirileikkejä Kantokisaa,hyppää tanssaa- laulun kanssa Katrillia tanssitiin hanurin tahtiin ja laulettiin venäjäksi Krugoja laulettiin suomeksi ja venäjäksi Sinkka-tanssi Heillä perustettiin ensimmäinen klubi 1931, tavattiin besodoissa, ja ei tehty töitä, tanssittiin katrillia, valssia, polkkaa, sottiisia, raatikko, krakoviak. Puro Heikko ja Anni johtivat tätä ryhmää. Heillä tanssittiin: käsikisaa, piirilöi, päälle rätsinä, kosto, esiliin, katlahorppa = kaulahuivi, joka tuli paidan alle, ja se oli rypytetty. Kaulassa helmet, silkkiliina päässä, kainalolihin tehttii kiilat jotta paita pysyi paikallaan, kun nosti kättä. Liina käärittiin otsalle, ja siihen ommeltiin helmiä. Rintaneulat huivin molemmat puolet, 35