Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1
TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I vaiheessa kaksipuolinen saarrostushyökkäys Suomussalmelle - HUOM! Puna-armeija ei hyökännyt merkittävin joukoin Kuusamon suunnassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 60 2
VIENA TALVISODASSA 1939-40 - Puna-armeijan joukkojen hyökkäyksen lähtöalue - Tammikuusta 1940 Puna-armeijan joukkojen selusta-alue Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 65 3
MOSKOVAN RAUHA 1940-41 - Maavoimien esikunnan esikuntapäällikön eversti Kustaa Tapolan muistio Alustava Pm puolustuksemme järjestelystä - NL pyrkii eristämään Suomen lännestä katkaisemalla Suomi Kuusamon-Perämeren tasalta - HUOM! Kartta tehty tekstin perusteella - Vertaa talvisodan hyökkäyssuuntia Ouluun Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13. Karttaa muokattu Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 102 4
SOTILASNEUVOTTELUT SAKSAN KANSSA 1941-1941 toukokuussa Saksassa - 3.-5.6. Helsingissä - OKW:n alainen AOK Norwegen keskeisessä roolissa, eversti Erich Buschenhagen - Huom! Viena ei sisältynyt Saksan suunnitelmin Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodanhyökkäystaisteluja 1941, Viro 2013, s. 15 5
HYÖKKÄYS SUOMESTA NEUVOSTOLIITTOON 1941 - Saksa otti 15.6.1941 aluevastuun Pohjois- Suomessa - SaksanNorjan-armeijalle alistettiin alueen suomalaiset sodan ajan joukot = kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon III AK - Saksalainen kenraali Suomen Päämajassa jalkaväenkenraaliwaldemar Erfurtholisihalunnut Päämajan käyttävän Rukajärven suunnan joukkoja Karjalan Armeijan suunnassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 114 6
III AK:n TEHTÄVÄ - Suojata Saksan Norjan-armeijan oikea sivusta - AK:n käytössä yksidivisioona (3.D) + - AK:n toinen divisioona (6.D) alistettuna Sallansuunnalla hyökkäävälle sak. 36.AK:lle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodanhyökkäystaisteluja 1941, Viro 2013, s. 175 7
SAKSAN NORJAN ARMEIJAN SIVUSUUNNAN SIVUSUUNNASTA ARMEIJAN PAINOPISTESUUNTA HEINÄKUUSSA - Armeijankomentajan von Falkenhorstin päätös 19.7. - Ryhmä J:n suunnalle osia SS-S Nordista - OKW:ssävanhentunut tialannekuva - 19.7. julkaistu Johtajan ohje 33 - hyökkäystä jatkettava Murmanskin ja Kantalahden suunnissa - Louhen suuntaa eimainittu - 30.7. julkaistu Johtajan ohje 34 - Murmansk ja Kantalahti seis - Muurmannin rata katkaistava Louhessa - Ilmatuki kuitenkin Murmanskin suunnalle - jos läpimurtoa ei saavuteta Louhessa valmistauduttava siirtämään joukkoja Karjalan Armeijalle - Ryhmä F:n suunnalla hyökkäys pysähtyi Uhtuan edustalle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 126 8
SA-kuvia Vuokkiniemen kansalaisjuhlasta 20.7.1941 Mannerheimin päiväkäskyt 1918 ja 1941, Viena ja Aunus 9
SA-kuvia Vuokkiniemen kansalaisjuhlasta 20.7.1941. Oikealla heimosotureita. Heimosoturipataljoonat: Viena heimosoturipataljoona (Er.P 8) ja Aunuksen heimosoturipataljoona 10
Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 PÄÄMAJA VALMISTAUTUI MENESTYKSEEN - Itä-Karjalan sotilashallintoesikunn an 18.9.1941 päiväämä suunnitelma sotilashallinnosta - VASEMMALLA osasuurennus OIKEALLA olevasta suunnitelmasta Vasemmalla: VIENAN PIIRI Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 97 Lähteenä oikealla oleva: Itä- Karjalan Sotilashallintoesikunnassa 18.9.1941 laadittu suunnitelma. Jatkosodan historia 4, Porvoo 1993, s. 252. 11
III AK:N HYÖKKÄYS PYSÄHTYI SYYSKUUSSA Puna-armeijan divisioona Kiestingin suunnalle - Kiestinginmotti, JR 53 jäimottiin - ulosmurtautuminen - ryhmittyminen puolustukseen Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Uhtuan suunnan hyökkäys pysähtyi Uhtuan edustalle Lokakuussa 1941 Vienan Heimosoturipataljoona armeijakunnalle selustan varmistustehtäviin Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 128 12
AOK NORWEGEN SAI KÄSKYN RYHMITTYÄ PUOLUSTUKSEEN Johtajan ohje 36-22.9.1941 päivätty ohje käsitteli vain AOK Norwegenintoimintaa - valmistauduttava jatkamaan lokakuussa Kantalahden suunnassa - Louhen suunnalla III AK puolustukseen, joukkoja Kantalahden suunnalle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Johtajan ohje 37 - päivätty 10.10.1941 - AOK Norwegenille puolustustehtävä - hyökkäystä jatkettavatalvella 1942 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 126 13
VON FALKENHORSTIN JA SIILASVUON OMA SOTATOIMI LOKA- MARRASKUUSSA 1941 - alkoi Lohilahden suunnalla lokakuun lopulla ja Kiestingin suunnalla 1.11. - Rytiltä kirje Mannerheimille 5.11. - Mannerheim pysäytti hyökkäyksen - Siilasvuo aloitti hidastamisen 11.11. - kiristi von Falkenhorstin ja Siilasvuon välejä - OKW asettui Mannerheimin puolelle - von Falkenhorst Osloon 1.1.1942 - Lappiin oma Lapin Armeija 1.1.1942, komentajaksi Eduard Dietl Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 HYÖKKÄYS TULI YLLÄTYKSENÄ SUOMEN SODANJOHDOLLE - USA:n nootit lokakuussa 27. ja 30.10 - hyökkäys pohjoisessa uhka Yhdysvaltojen turvallisuudelle - Suomi vastasi nootteihin 11.11 - HS julkaisi nootit ja vastauksen 12.11 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 129 14
Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 176 15
PUNA-ARMEIJAN HYÖKKÄYS KIESTINGIN SUUNNALLA HUHTI- TOUKOKUUSSA 1942 - Kiestingin suunnalla koettu kriisi kiristi aseveljien välejä - saksalainen 163.D Syväriltä Kiestinkiin Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 194 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44, Keuruu 2008, s. 60 16
III AK IRROTETTIIN 1942 HEINÄKUUSSA SAKSALAISARMEIJAN ALAISUUDESTA - saks. Lapin Armeija muuttui 20.Vuoristoarmeijaksi - saks. 18.Vuor.AK ottirintamavastuun Kiestingin suunnalla - armeijakuntien väliraja Röhön tasalle - III AK:lle jäiuhtuan suunta - Siilasvuo kenraaliluutnantiksi 3.7.1942 - Divisioona J hajotettiin - 3.D jäi Uhtuan suunnalle - reservejä ajoittain saksalaisten avuksi Kiestingin suunnalle - III AKE selustaan - marraskuussa 1942 III AK jäi ilman komentajaa, Siilasvuo siirrettiin sotakoulujen tarkastajaksi - partisaanit toimivat III AK:n selustassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 197 17
POHJOIS-VIENAN PUOLUSTUS MAALISKUUSSA 1944 SAKSALAISELLE 20.VUORISTOARMEIJALLE - 18.Vuor.AK otti rintamavastuun Uhtuan suunnalla - III AKE siirrettiin Karjalan kannakselle - 3.D siirrettiin Karjalan kannakselle - lähes puolet divisioonasta jätettiin kuitenkin 18.Vuor.AK:n selustaan nimellä Ryhmä S. Sillä olimyös reservitehtävä Kiestingin ja Uhtuan suuntiin Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 209 18
SAKSALAISET ALOITTIVAT VETÄYTYMISEN POHJOIS- VIENASTA SYYSKUUSSA 1944 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 285 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 282 19