MAA-AINESLUPA- PÄÄTÖS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lupalautakunta Pohjolankatu 14 53100 Lappeenranta MAA-AINESLUPA- PÄÄTÖS 1 3.5.2019 LPR/465/10.03.00.10/2019 Päätöksen antopäivä 12.6.2019 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Maa-aineslain 4 :n mukainen hakemus soran ja hiekan ottamiseksi Lappeenrannan, Karsturannan kylän, tiloilta Veikkola 12:22 (405 538 12 22 ) ja Hinkka 12:21 (405 538 12 21 ). 2. Hakija Destia Oy Graanintie 7 50190 Mikkeli Toiminnanharjoittaja on hakenut maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta välittömästi luvan myöntämisen jälkeen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Laskutusosoite: Destia Oy V-tunnus: 2163026-3 Verkkolaskuosoite: 003721630263 Operaattori: BasWare Einvoices Oy OVT-tunnus: 003721630263 Välittäjätunnus BAWCFl22 Asiaviitteeksi Simo Tarkkanen 3. Ottopaikka Lappeenranta, Karsturannan kylä, tila Veikkola 12:22 (405 538 12 22 ), Hinkka 12:21 (405 538 12 21 ) 4. Lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön (15.5.2017) 6 :n mukaan Lupalautakunta toimii kunnan ympäristönsuojelulain 22 :n mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisena. 5. Asian vireille tulo. Destia Oy Veikkola (405 538 12 22 ) ja Hinkka (405 538 12 21 ).

2 Lupahakemus soran ja hiekan ottamiseen on päivätty 5.3.2019 ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 11.3.2019. Hakemuksen ottosuunnitelma sisältyy voimassa olevaan lupaan. Hakemuksen liitteenä on ottoalueen päivitetty nykytilannekartta ja lopputilanteen muotoilukartta. Ottosuunnitelma leikkauskuvineen on alkuperäisessä luvassa. 5. Selvitys kaavoituksesta, luvista ja sopimuksista Kaavoitus: Aluetta koskee Etelä-Karjalan maakuntakaava (YM vahvistama 21.12.2011), jossa alue on merkitty EO-merkinnällä. Alueella on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, hyväksytty 30.9.2011, jossa alue on merkitty EO-merkinnällä. Otto-oikeus maa-aineksiin Luvanhakijalla on sopimus maa-ainesten hyödyntämisestä. Maa-ainesten ottolupa: Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa annettu 19.10.2011 (lupa on voimassa 18.11.2026 asti). 6. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue rajautuu pohjoisessa Rantatiehen, lännessä hoitamattomaan vanhaan sorakuoppaan, etelässä kangasmetsään ja idässä metsään. Ottoalueen pinta-ala on n.12 ha ja ottamisalueen pinta-ala n.7 ha. Ottamisalue sijaitsee Ukonhaudan 1. luokan pohjavesialueella. Kuva 1: Kartta ottoalueesta ja yleiskaavasta

3 Suunnittelualueen pinta-ala on n. 12 ha, josta otto- eli kaivualuetta on n. 7 ha Ottoalueen maanpinnan korkotaso on n. + 102-103 ja ottoalueen pohjalla nykytilannekartan mukaan n.+84 (itäpään vanha ennen maa-aineslakia otettu alue) ja tasolla n. + 93-98 ottoalueen länsipäässä. Asutus Lähin asutus sijaitsee n.130-150 m kaivuualueen pohjoispuolella Pohjavesi Keskimääräinen pohjaveden pinta on tasolla +77.80. Luonto

4 Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja alueen aktiivisesta maaaineksenotos johtuen. Vesistöt Lähin vesistö on Saimaa ottoalueen pohjoispuolella. Tiejärjestelyt Kulkuyhteydet ja liittymät säilyvät ennallaan. 7. Ottotoiminta ja sen laajuus Suunnittelualueen pinta-ala on 12 ha, josta ottoalueen pinta-ala on n. 7,03 ha. Hakemuksen mukainen kokonaisottomäärä on 500 000 m 3 ktr soraa ja hiekkaa. Haettu ottamisaika on 18.11.2026 asti. Arvioitu vuotuinen ottomäärä vaihtelee. Hakemuksessa haettu alin ottamistaso on +85,0 (KKJ). Ottosyvyys on enimmillään n.17 metriä alueen länsiosassa. Liikennöinti Liikennöinti tapahtuu olemassa olevan liittymän kautta. Kaivannaisjätteet jätehuolto Voimassa olevan luvan mukaisesti. Maisema: Maisemavaikutukset rajoittuvat lähimaisemaan ottotoiminnan aikaisiksi. Arvio toiminnan vaikutuksesta ympäristöön Pysyviä ympäristövaikutuksia ei arvioida syntyvän. Polttonesteiden säilytys ja jätteet Voimassa olevan luvan mukaisesti. Turvallisuus ja varoitoimenpiteet Voimassa olevan luvan mukaisesti. 7.2 Jälkihoitotoimpiteet Voimassa olevan luvan mukaisesti. 8. Hakemuksen käsittely

5 Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustauluilla 21.3.-19.4.2019 välisen ajan. Kuulutus on ollut vastaavan ajan nähtävillä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla. Tiedoksianto vireillä olevasta hakemuksesta on julkaistu Joutsenosanomalehdessä 21.3.2019. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut rajanaapurit. Destia Oy on hakenut aa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Perusteluina Destia Oy esittää, että toiminta sijoittuu olemassa olevalle hiekan ja soran ottoalueelle, jolla on voimassa oleva maaaineslupa. Toiminnassa noudatetaan maa-aineslupapäätöksen lupaehtoja. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee uutoksenhakua hyödyttömäksi. 9. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lappeenrannan kaupunkikehitys/kaupunkisuunnittelulta ja Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Elinvoima ja kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelun lausunto 28.3.2019 Destia Oy hakee lupaa maa-ainesten ottoon Joutsenon Hinkanrannassa kiinteistöillä Hinkka RN:o 12:21 ja Veikkola RN:o 12:22. Voimassa oleva ottolupa on myönnetty 200 000 k-m 3 :lle ja nyt haettava lupamäärä on 500 000 k-m 3 soraa ja hiekkaa. Lupamäärän suurentamisella varaudutaan suururakoiden, kuten ratahankkeiden tarpeisiin. Ottoaika on aiemman luvan mukaan 18.11.2026 saakka. Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa alue on maa-ainesten ottoaluetta (merkintä EO). Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. EO-alue rajautuu virkistysalueeseen (merkintä VR) sekä pohjoispuolella maisemallisesti viehättävään Rantatiehen, kevyen liikenteen reittiin ja ohjeelliseen ulkoilureittiin. Koillispuolella on lähietäisyydellä lisäksi leirintäalueen aluevaraus. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue sisältyy matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (merkintä keltainen rajaus ja mv). Rantatie on osoitettu maakuntakaavassa kehitettävänä maisema- ja matkailutienä ja sen viereinen pyörätie kevyen liikenteen laaturaittina.

6 Lähin loma-asutus sijaitsee noin 150 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta. Lähietäisyydellä Saimaan Hinkanrannassa on myös uimaranta, vuokrattavat Hinkan saunat sekä Saimaan saunaseuran savusauna. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava osoittaa laajan soranottoalueen hyvin lähelle taajaan käytettyä, virkistystoimintaan keskittyvää alueellista palvelua. Maa-ainestenottosuunnitelmassa tulee huomioida lähialueen virkistystoiminta siten, että virkistykselle koituu mahdollisimman vähän haittaa ottoaikana ja sen jälkeen. Ottoaikana tulee maisemallisia arvoja varjella erityisesti Saimaan suunnasta tarkasteltuna ja jälkihoitosuunnitelmassa huolehtia maisemavaurion korjaamisesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Destia Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Lappeenrannan kaupungin Karsturannan kylässä sijaitsevalle Haapaniemen sora-alueelle, tilat Veikkola 12:22 ja Hinkka 12:21. Lupahakemusasiakirjojen mukaan Destia Oy hakee muutosta Haapaniemen sora-alueen maaainesluvan massamäärään, muita muutoksia lupaan ei haeta. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maaaineslupapäätös on saanut lainvoiman. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on myöntänyt haapaniemen sora-alueelle 200 000 k-m 3 maa-ainesluvan 19.10.2011. Lupa on voimassa 18.11.2026 saakka. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue esittää lausuntonaan maa-aineslupahakemuksesta seuraavan. Hankealue sijaitsee noin 6 km etäisyydellä Joutsenon keskustaajamasta koilliseen. Liikennöinti tapahtuu rantatieltä olemassa olevan liittymän kautta. Toiminta sijoittuu olemassa olevalle hiekan ja soran ottoalueelle. Hakemuksen mukainen otettavan maa-aineksen (hiekka ja sora) kokonaismäärä on 500 000 m 3. Nykyisen luvan mukainen suunnitelma oli laadittu tälle määrälle, mutta lupaa oli haettu 200 000 m 3 määrälle. Lupamäärän suurentamisella varaudutaan suururakoiden, kuten ratahankkeiden tarpeisiin. Suunnitelman mukaisen ottamisalueen pinta-ala on noin 7 ha, alin ottotaso on +85. Ottamisaika on nykyisen luvan päättymiseen saakka, noin 8 v. Vuotuinen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on +77.8. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kiinteistöt 12-22 ja 12-21 sijaitsevat Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Maakuntakaavan perusteella maakunnallinen pitkän tähtäimen tavoite on alueen kehittäminen matkailun ja virkistyksen alueena. Alue on asemakaavoittamaton.

7 Alueen maankäyttöä ohjaa Joutsenon keskustaajaman yleiskaava 2030. Kaava on oikeusvaikutteinen ja hyväksytty 28.4.2011. Suunniteltu maa-ainesten otto sijoittuu yleiskaavan mukaiselle EOalueelle, joten se on yleiskaavan mukaista toimintaa. Maa-ainesten otolle ei ole kaavallista estettä. Huomionarvoista kuitenkin on, että yleiskaavan mukainen EO-alue sijaitsee retkeily ja ulkoilualueen keskellä. Yleiskaavassa osoitetun ympäröivän maankäytön perusteella tulee maa-ainesten ottoalueen käytössä ja maisemoinnissa ottaa huomioon siihen rajautuvien retkeily- ja ulkoilualueiden turvallinen käyttö. Maa-ainesten ottoa ei tule myöskään ulottaa EO-alueen ulkopuolelle. Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee luokkaan I (vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue) luokitellulla Ukonhautojen pohjavesialueella. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää pohjaveden tarkkailu. Ylimpään havaittuun pohjavedenpinnan tasoon tulee jättää vähintään 4 metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden laadun tarkkailu tulee tehdä kerran vuodessa. Tarkkailutulokset pyydetään toimittamaan myös Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi. Toivottavaa olisi, että pohjaveden tarkkailutulokset toimitettaisiin suoraan valtakunnalliseen pohjavesitietojärjestelmään, jonne myös ulkopuolisilla sopimuskäyttäjillä on mahdollisuus saada tallentajan oikeudet. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota myös maa-ainesten ottamistoiminnasta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen. Pölyhaittojen rajoittamisessa on huomioitava, että kasteluun ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle vahingollisia kemikaaleja. Hankealueella ei saa varastoida polttoaineita ja öljytuotteita. Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maaainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvästä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maaainesta. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jälkihoidossa tulee ottaa huomioon alueen tuleva virkistyskäyttö. Alueen pohjaa on hyvä muotoilla loivasti kumpuilevaksi ja peittää pintamailla. Maisemointia on syytä tehdä jo ottotoiminnan etenemisen myötä. Tämä pienentää avoinna olevan soranottoalueen pinta-alaa ja tukee osaltaan myös pohjaveden suojelua.

8 Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Etelä-Karjalan POSKI-projektissa Ukonhautojen pohjavesialue on määritelty maa-aineksen ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että uusia maa-ainesten ottolupia Ukonhautojen pohjavesialueelle ei jatkossa enää tule myöntää. Lupahakemuksen johdosta on saatu 2 kpl muistutuksia. Muistutus 1 (1.4.2019) Olemme vuosittain kesät vapaa-ajan asunnolla, osoitteessa Mäntymäki32, 54100 Joutseno (Peltola 12:29). Sinne vuonna 2001 tehdyn porakaivon vesi on täyttänyt juoma- ja talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja kemialliset vaatimukset. Vesi on säännöllisesti analysoitu Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Mikäli maa-ainesmäärän merkittävä nosto 200 000 kuutiosta 500 000 kuutioon aiheuttaa saatavan talousveden laatuun tai määrään sellaisia muutoksia, että vesi ei enää täytä talousvedelle asetettavia laatuvaatimuksia tai, että vettä ei enää saada nykyistä, riittävää määrää niin tulen vaatimaan korvauksena vastaavan vesihuollon järjestämistä. Esitettyjen selvitysten valossa ottamisalue laajenee merkittävästi kiinteistömme suuntaan. Siksi esitän myös omalta osaltani vaatimuksen, että yhtiön tulee suorittaa alueen maisemointi niin, että Rantatien suunnalta katsoen alue täyttää virkistyskäytön vaatimukset eikä erotu enää soranottoalueena. Muistuttaisin myös lisääntyvän raskaiden ajoneuvojen liikenteen rasituksista Rantatielle ja liikenteen aiheuttamasta vaarasta kevyelle liikenteelle. Muistutus 2 (29.3.2019) Olen teettänyt omalla kustannuksellani tien omistamalleni metsäpalstalle (Hinkanranta 405-538-4-81) Joutsenon kaupungin aikana. Kyseessä on ns. sopimustie, joka on tarkoitettu metsätalouden kuljetuksia varten. Kuntaliitoksen seurauksena sopimuksen toisena osapuolena on nykyisin Lappeenrannan kaupunki, jolla on oikeus käyttää tietä metsätalouden tarpeita varten. Tien teettämisen tarve syntyi kun ikiaikainen tieyhteys katkaistiin soranoton seurauksena Veikkola (405-538-12-22) tilan alueelta. Vanha tieyhteys näkyy Haapaniemen sora-alue -kartasta.

9 Jotta vastaavaa tilannetta ei syntyisi jatkossa soranoton yhteydessä tiloilta Hinkka RN:o 12:21 ja Veikkola RN:o 12:22, edellytän että maa-ainesluvassa edellytetään omistamalleni tilalle tarpeellisen uuden tieyhteyden säilyttämistä koskemattomana. 10. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt alueella valvontatarkastuksen 13.11.2017, josta on laadittu tarkastuskertomus. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 11. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan Lappeenrannan Karsturannan kylän tiloille Veikkola (405-538-12-22) ja Hinkka (405-538-12-21) ottosuunnitelman 16.9.2009 mukaisesti nykytilannekartalla päivitettynä ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on 70 300 m 2. Ottamis- ja kaivuualueiden rajaukset on esitetty 16.9.2009 päivätyssä Suunnitelmakartassa. Ottamisalueen ja asuinrakennusten väliin tulee jättää vähintään 100 m suojavyöhyke. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys ottoalueen saa olla alimmillaan ottoalueen länsipäässä +85,0 (mpy) m. Alimman ottotason tulee kuitenkin olla aina vähintään 4 metriä ylimmän havaitun pohjaveden pinnankorkeuden yläpuolella. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on 500 000 k-m 3, josta soraa ja hiekkaa 500 000 k-m³. Vuosittainen ottomäärä voi vaihdella (Maa-aineslaki 11 ).

10 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Naapuritilan ja ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 5 metrin suoja-alue. (Maa-aineslaki 11, Maa-ainesasetus 7 ). 4. Toiminta-ajat Toimintaa saa harjoittaa arkisin Ma-Pe klo 6.00-22.00 La klo 7.00-18.00 Päivittäiset työajat seulonnan osalta ovat: Ma-Pe klo 6.00-22.00. (Maa-aineslaki 11 ) 5. Pohjaveden ja vesistöjen tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata kaksi kertaa vuodessa, touko-marraskuussa. Vuosina, jolloin ei ole ottoa mitataan pohjavedenpinnan korkeus kerran vuodessa keväällä. pohjaveden laatua tulee seurata toimintavuosina pohjavesiputkesta. Vesinäytteestä tutkitaan seuraavat parametrit: Permangaattiluku, ph, rauta (muoviputki), mangaani, nitraatti, kloridi, happi, sulfaatti ja al. Tarkkailusuunnitelma tulee esittää tarkistettavaksi 2019 loppuun mennessä. Pohjavesitulokset tulee toimittaa vuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristötoimeen. Pohjaveden korkotasotulokset tulee raportoida kokoomaraporttina siten, että raportissa näkyy kaikki tämän luvan myöntämisen jälkeen tehdyt pohjavedenkorkomittaustulokset suhteessa annettuun ottosyvyyteen ja suojakerrospaksuuteen. (Maa-aineslaki 11 ) 6. Alueen hoito luvan voimassaolo aikana Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu. Alueella tulee olla tukitoiminta-alue, joka pohja on rakennettu öljytuotteita läpäisemättömäksi esim. muovikalvolla. Tukitoiminta-alue tulee olla maastossa selvästi merkitty. Polttoainesäiliöt ja työkoneet yms. vaarallisia aineista sisältävät toiminnot ja varastosäiliöt tulee ohjata sijoitettavaksi tälle alueelle.

11 Polttonesteiden varastoiminen tai muiden toiminnalle välttämättömien vaarallisten kemikaalien väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaipallista tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 7. Pölyntorjunta Tarvittaessa liikenteen ja ottotoiminnan aiheuttamaa pölyämistä tulee vähentää esim. kastelulla. (Maa-aineslaki 11 ) 8. Meluntorjunta Maa-ainesten ottotoiminnasta ei saa aiheutua päiväaikaisen melun keskiäänitason 55 db ylittymistä (L aeq7-22 ) tai yöaikaisen 50dB (Laeq7-22) keskiäänitason ylittymistä. (Maa-aineslaki 11 ) 9. Jälkihoitotoimenpiteet ja kaivannaisjätteiden jätehuolto Toiminnanharjoittajan tulee arvioida ja tarkistaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein. Arvioinnista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluyksikköön. Pintamaat tulee kasata ja käyttää alueen jälkihoidossa. Jälkihoitoa tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä sitä mukaa kuin otto etenee. Jälkihoidossa tule erityisesti ottaa huomioon alueelle suunniteltu ottotoiminnan jälkeinen virkistyskäyttö. Jälkihoitona on luontainen metsitys ja alue palautuu oton jälkeen metsätalouskäyttöön. Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ja pohja maastoon sopivasti kumpuilevaksi kuitenkin niin, ettei lammikoitumista tapahdu. Jälkihoidossa tulee huomioida, että käytettävän kasvupohjan tulee olla luontaisesti alueelle sopivaa. Muualta tuodun aineksen käyttämiseen jälkihoidossa tulee pyytää hyväksyntä etukäteen maaaineslupaa valvovalta viranhaltijalta. Suunnitelman mukaisiin jälkihoitotoimenpiteisiin tulee muotoilun osalta ryhtyä sitä mukaa, kun ottotoiminta edistyy.

12 Alueen maisemointi- ja jälkihoitotyöt tulee tehdä luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoon tarvittavista massamääristä tulee tehdä tarveselvitys. Selvityksen perusteella voidaan tarvittaessa voi tuoda muualta puhtaita hiekkaisia maa-aineksia. Muualta tuodut massat tulee käyttää kahden vuoden kuluessa jälkihoitoon. Muualta tuotavien jälkihoitoon käytettävien massojen osalta tulee erikseen sopia valvontaviranomaisen kanssa.(maa-aineslaki 5a, 16b ja 11 ). 10. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 45 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa 12 kuukautta luvan voimassaolon päättymisen jälkeen kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 11. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus ELY -keskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään vuosittain, helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla hiekan ja soran ottomäärä 500 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 50 000 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maaaineslaki 23 a, Maa-ainesasetus 9 ). 12. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 13. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen, ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee

13 vakuuden olla hyväksytty (Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 7 ). 14. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. (Maaaineslaki 11, Luonnonsuojelulaki 39 ). 15. Muutokset lupapäätöksessä Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maaaineslaki 10, 13a). Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 16. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Toiminta voidaan aloittaa päätöksen antamisen jälkeen tätä lupapäätöstä noudattaen. (Maa-aineslaki 21 ). 17. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 4585,50 euroa. kuuleminen sis. lehtikuulutuksen 900 (2.1 ) ottamisalueen pinta-alan mukaan 50 /ha 7,03 hax50 351.50 (2.1 ) hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden kasvu (300 000 m 3 ) mukaan 0,01 /m 3 3000 (2.4 )

14 lupa aloittaa ennen luvan lainvoimaisuudeksi tuloa 124 (2.3 ) Naapurien kuulemiset, 7 kpl 30 /kuultava 210 (4 ) (Maa-aineslaki 23, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen maaainestaksa 14.6.2016). Lisäksi laskutetaan luvan myöntämisvuoden (2019) valvontamaksu 9351,50 (3.2 ) 500 000 x0,019 9000 7,03hax50 /ha 351,50 12. Päätöksen perustelu 12.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Lupapäätöksen mukainen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta ei vaikeuta alueen kaavan mukaista käyttöä eikä turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Perustelut pykäloittäin Ottamisalue, kaivusyvyys ja ottomäärät on asetettu lupamääräyksellä. (LM 1, 2) Alueen turvallisuus on lupamääräyksellä riittävästi varmistettu (LM3) Toiminta-aikoja on rajoitettu viihtyisyyden varmistamiseksi ja toiminnan aiheuttaman melun vähentämiseksi. (LM 4, 7, 8) Pohjaveden laadun seuraamiseksi ja turvaamiseksi on annettu lupamääräykset tarkkailusta, alueen hoidosta luvan aikana, vaarallisten aineiden käytöstä ja varastoinnista. (LM 5, 6) Alueen ottotoiminnan jälkeinen kaavan mukainen käyttö on ollut tarpeen ohjata jälkihoitoa koskevalla lupamääräyksellä. (LM 9)

15 Ottoilmoitukset, liikenneyhteydet, oton aloittaminen on luvan valvontaa. (LM 11, 12, 13) Oton aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on mahdollista, koska toiminnalla on voimassa oleva lupa, jolle on asetettu vakuus eikä ole tarvetta asettaa erikseen vakuutta toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. (LM 16) 12.2 Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lupamääräyksissä on edellytetty myöhemmän virkistyskäytön huomioiminen jälkihoitotoimenpiteissä. Pölyämisestä on annettu lupamääräys, jolla rajoitetaan pölyntorjunnassa käytettäviä aineita. Pohjaveden tarkkailu jatkuu ennallaan entisen luvan mukaisena ja se katsotaan riittäväksi. turvallisuusmääräykset on annettu erikseen lupamääräyksellä. Elinvoima ja kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelun lausunto Maisemavaikutukset on huomioitu lupamääräyksellä jälkihoidon toteuttamisesta ja huomioitavista seikoista. Muistutus 1 Vedenlaatua seurataan ottoalueella säännöllisesti, eikä siinä ole ollut huomautettavaa. Tämän katsotaan riittävän vedenlaadun tarkkailuksi. Ottoalue ei laajene vaan on Seuymplan 11.10.2011 137 antaman päätöksen perustana olevan ottosuunnitelman mukainen. Muistutus 2 Tieyhteydet säilyvät Seuymplan 11.10.2011 137 antaman päätöksen perustana olevan ottosuunnitelman mukaisesti. 13. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, maa-ainestaksa 14.6.2016

16 14. Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 18.11.2026 asti. Tämä päätös korvaa lainvoimaistuessaan Seuymplan 11.10.2011 137 antaman päätöksen, annettu 19.10.2011, voimassa 18.11.2026 saakka. 15. Lupapäätöksestä tiedottaminen 16. Muutoksenhaku Tämä päätös lähetetään hakijalle ja Kaakkois-Suomen Elykeskukselle. Luvan myöntämisestä ilmoitetaan niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ja se pidetään ilmoitustaululla valituksen tekemiselle varatun ajan. Päätösasiakirjat pidetään nähtävillä kuulutusajan. Tähän päätökseen saa hakea muutosta liitteenä olevan muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. Liitteet: