TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET

Copyright Juristivalmennus 2014

Sisältö PERHEOIKEUS... 2 1 TEHTÄVÄ... 2 2 TEHTÄVÄ... 2 3 TEHTÄVÄ... 3 4 TEHTÄVÄ... 3 5 TEHTÄVÄ... 4 6 TEHTÄVÄ... 4 7 TEHTÄVÄ... 4 PERIMYKSESTÄ SUOMESSA... 5 1 TEHTÄVÄ... 5 2 TEHTÄVÄ... 5 3 TEHTÄVÄ... 5 4 TEHTÄVÄ... 6 5 TEHTÄVÄ... 6 6 TEHTÄVÄ... 7 7 TEHTÄVÄ... 7 KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET... 8 1 TEHTÄVÄ... 8 2 TEHTÄVÄ... 8 3 TEHTÄVÄ... 9 4 TEHTÄVÄ... 9 5 TEHTÄVÄ... 9 6 TEHTÄVÄ... 9 7 TEHTÄVÄ... 10 OIKEAT VASTAUKSET... 11 PERHEOIKEUS... 11 PERIMYKSESTÄ SUOMESSA... 14 KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET... 18 1

PERHEOIKEUS 1 TEHTÄVÄ Täydennä. Tehtävästä saada enimmillään 6 pistettä. Avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että puolisot omistaisivat omaisuutensa. Avioliittolain lähtökohta omaisuuden. Avioliitto ei vaikuta velkoihin, joita puolisoilla oli avioliittoa solmittaessa tai joita heille avioliiton aikana tulee. Poikkeuksena siitä on velat. Merkittävin poikkeus puolisoiden oikeudesta disponoida omasta omaisuudestaan avioliiton aikana on järjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että tietystä omaisuudesta disponointiin tarvitaan. Tärkein kohde on ja siihen kuuluva. järjestelmä suojaa omaisuuden, sillä ei voi estää omaisuuden kiinnittämistä tai panttaamista. Jos rikkova luovutus pääsee tapahtumaan, on puolison nostettava määräajassa. 2 TEHTÄVÄ Alla on kymmenen väittämää. Merkitse rasti sen, mukaan kumpi vaihtoehto on oikein. Oikeasta vastauskohdasta saat + 1p. ja väärästä tai tyhjästä vastauskohdasta - 1p. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. oikein väärin 1) Avioliittolaki säätää pääosin puolisoiden keskinäisistä taloudellisista suhteista, mutta siinä säännellään myös avioliiton synnystä ja sen purkamisesta. 2) Kihlaus ei velvoita osapuolia mihinkään. 3) Avioliiton voi solmia muutoinkin kuin vihkimällä. 4) Avioerossa on aina kuuden kuukauden mittainen harkinta- aika. 5) Tilanteiden varalta, joissa yhdessä asuminen on jo ennen avioeroa ja puolisoiden taloudellisten suhteiden purkamista käynyt mahdottomaksi, on avoliittolaissa säännökset yhteiselämän lopettamisesta. 6) Päätös yhteiselämän lopettamisesta annetaan toistaiseksi, mutta enintään kahdeksi vuodeksi. 7) Sukunimilaki sääntelee puolisoiden sukunimistä. 2

8) Avioliiton solmiminen ei tarkoita sitä, että puolisot omistaisivat omaisuutensa yhteisesti. 9) Avioliitto ei vaikuta velkoihin, joita puolisoilla oli avioliittoa solmittaessa tai joita heille avioliiton aikana tulee. 10) Merkittävin poikkeus puolisoiden oikeudesta disponoida omasta omaisuudestaan avioliiton aikana on vallinnanrajoitusjärjestelmä (tarvitaan puolison lupa). 3 TEHTÄVÄ Essee: Puolison elatus? Vastaa valintakoekirjallisuuden perusteella. Vastaustila on 1 sivua. Tehtävästä voi saada enimmillään 6 pistettä. 4 TEHTÄVÄ Pirjo- Maaria Pirkkolankankaanperä on viehkeä 60- vuotias neito Kuurajärveltä. Pitkän pankkineidin uransa pian päättävä Pirjo- Maaria on nyt päättänyt, että uran jälkeen on miehen ja perheen vuoro. Hän onkin päättänyt suostua jo 80- luvulta lähtien säännöllisesti kukkalähetyksiä lähetelleen Mikko Tuulikkilan kosintaan. Pirjo- Maaria kammoksuu kuitenkin rakkaan sukunimensä menettämistä avioliiton myötä. Hän tulee luoksesi kysymään apua sukunimikysymyksessä ja pyytää sinua myös selvittämään mahdollisen lapsen adoptoimisen kiemuroita. Mitä vastaat Pirjo- Maarialle? Miten arvioisit asiaa perheoikeudellisesti? Vastaa Mikkolan artikkelin pohjalta. Vastaustila on 2 sivua. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. 3

5 TEHTÄVÄ Alla on kymmenen väittämää. Merkitse rasti sen, mukaan kumpi vaihtoehto on oikein. Oikeasta vastauskohdasta saat + 1p. ja väärästä tai tyhjästä vastauskohdasta - 1p. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. oikein väärin 1) Oikeudellinen isyys ei välttämättä seuraa biologista isyyttä. 2) Avioliittolaissa on olettama siitä, että äidin aviopuoliso on yleensä lapsen isä. 3) Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella, eikä siihen sovelleta adoptiolain säännöksiä puolison oikeudesta ottolapsen ottamiseen. 4) 12- vuotta täyttänyt saa käyttää puhevaltaansa isyyden tunnustamisen tai isyyskanteen estämiseksi. 5) Kanneteitse tapahtuvassa isyyden vahvistamisessa isyysoikeudenkäyntiä edeltää isyyden selvittäminen. 6) Isyyden tunnustamista edeltää aina tuomioistuimen toimittama isyyden selvittäminen. 7) Avioliittojen ulkopuolella (esim. avoliitossa) syntyneiden lasten osalta ei ole olemassa mitään isyysolettamaa. 8) Isyysasioissa tuomioistuimessa noudatetaan tutkintaperiaatetta. 9) Isyyskanne ei ole sidottu määräaikoihin. 10) Isyyslain mukaan hedelmöityshoitoon suostumuksensa antanut mies on lapsen isä, jos lapsi syntynyt hedelmöityshoitotoimenpiteen seurauksena. 6 TEHTÄVÄ Essee: Avioliiton yleiset edellytykset ja erityiset avioesteet? Vastaustila on 2 sivua. Tehtävästä voi saada enimmillään 10 pistettä. 7 TEHTÄVÄ Essee: Lapsen elatus? Vastaustila on 2 sivua. Tehtävästä voi saada enimmillään 8 pistettä. 4

PERIMYKSESTÄ SUOMESSA 1 TEHTÄVÄ Määrittele seuraavat käsitteet tai menettelyt. Vastaustila on yksi sivu. Tehtävästä voi saada enimmillään 6 pistettä. 1. Puolison perintöoikeus 1p. 2. Parenteeliperiaate 3p. 3. Kuolinpesän hallinto 2p. 2 TEHTÄVÄ Essee: Kuolinpesän hallinnon tarkoitus? Vastaustila 1 sivua. Tehtävästä voi saada enimmillään 5 pistettä. 3 TEHTÄVÄ Valitse yksi tai useampi oikea vaihtoehto. Kokonaan oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen. Tehtävästä voi saada enimmillään 5 pistettä. 1) Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkansa; a) Kuolinpesän hallinnossa lähtökohtana on kuolinpesän osakkaiden keskenään järjestämä kuolinpesän yhteishallinto. b) Pääsääntöisesti kuolinpesän osakkaat ja pesänselvittäjä edustavat pesää yhdessä. c) Osakkaalla on ehdoton oikeus saada pesä luovutetuksi selvittäjän hallintoon. d) Jos perillinen tai testamentinsaaja on vajaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edunvalvojaa, tulee sen jonka hallussa pesä on, ilmoittaa edunvalvojan puutteesta holhousviranomaiselle. 2) Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkansa; a) Pesänselvittäjä ei tee päätöksiä, joihin voi varsinaisesti hakea muutosta. b) Pesänselvittäjän toimia voi pesänselvityksen kuluessa moittia erillisellä kanteella. c) Pesänselvittäjä hoitaa käytännön tehtäviä päämääränä pesän jakokuntoon saattaminen. d) Joku osakkaista voi toimia muiden valtuuttamana pesänhoitajana. 3) Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkansa; Tuomioistuimelle saavat tehdä hakemuksen pesänselvittäjän määräämiseksi: a) pesän osakas b) henkilö, joka on oikeutettu avustukseen kuolinpesästä c) pesän tai vainajan velallinen tai vainajan velasta vastuussa oleva d) ulosottomies, jos velallisen velasta on ulosmitattu velallisen osuus kuolinpesästä 5

Luvanvaraisiin avioesteisiin kuuluvat: avioliitto veljen tai sisaren jälkeläisen kanssa. 0,5p. Toimivaltainen lupaviranomainen näissä asioissa on oikeusministeriö. 0,5p. Se punnitsee, onko olemassa erittäin painavia syitä 0,5p. ottolapsisuhteen muuttamiselle aviosuhteeksi tai erityisiä syitä 0,5p. avioliiton solmimiseen tädin, sedän tai enon kanssa. Jos avioliitto solmitaan tällaisessa tilanteessa ilman oikeusministeriön lupaa, on se kuitenkin pätevä. 0,5p. Ottolapsisuhdetta ei voi enää muuttaa avioliitoksi edes erityisluvalla 0,5p. Avioliiton esteiden tutkimisesta on säännökset avioliittolaissa. 0,5p. Tällöin kihlakumppanit pyytävät, että väestörekisterin pitäjä tutkisi esteiden olemassa olon. 0,5p. Tällä pyritään ehkäisemään avioesteiden vastaisesti solmittuja avioliittoja. 0,5p. 7 TEHTÄVÄ lapsella oikeus saada elatusta vanhemmiltaan, kunnes tulee täysi- ikäiseksi 0,5 o 18- v. raja ei ehdoton: 0,25 elatus voi katketa tätä aiemmin, jos lapsi alkaa itse huolehtia elatuksestaan 0,25, yli 18- v. voi saada kuitenkin vielä elatusta, mutta se on harkinnanvaraista ja sidoksissa koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 0,5 lapsen elatuksesta säädetään laissa lapsen elatuksesta 0,25, joka koskee vanhempien elatusvastuuta 0,25, joka aina ensisijaista 0,25 ja elatustukilaissa 0,25, jossa säädetään lapselle maksettavasta elatustuesta 0,25 tilanteissa, joissa yksityisoikeudellinen elatus ei lapsen etujen mukaisesti toteudu 0,25 elatusvastuu kytketään vanhemmuuteen, ei huoltajan tehtäviin 0,5 elatuslaki: elatusvastuusta ei vapaudu sopimuksin (sopimus mitätön) 0,25 vanhemman elatusvelvollisuutta voi vähentää vain hänen alentunut elatuskykynsä 0,5 o huomioon otetaan: vanhempien ikä, 0,25, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, 0,25, käytettävissä olevien varojen määrä sekä 0,25 lakiin perustuva muu elatusvastuu 0,25 lapsilainsäädännössä vanhemmat tietävät parhaiten periaate 0,5 o elatus käy vanhempien keskinäisellä vapaamuotoisella sopimuksella 0,5 sopimuksen muoto käy merkitykselliseksi vasta, kun toinen vanhempi ei vapaaehtoisesti osallistu elatukseen 0,25 jos sopimus lapsen elatuksesta on vahvistettu kunnan sosiaaliviranomaisessa 0,25, on se pakkotäytäntöönpantavissa 0,25 jos vanhemmat eivät pääse elatusavusta sopuun, tuomioistuimen on ratkaistava asia 0,5 tuomittu elatusapu tietysti myös pakkotäytäntöönpantavissa 0,25 vahvan adoption periaate: biologisten vanhempien elatusvelvollisuus lakkaa 0,25 13

PERIMYKSESTÄ SUOMESSA 1 TEHTÄVÄ 1) Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä ja perittävä oli naimisissa, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. 1p. 2) Parenteeli periaate tarkoittaa sitä, että perivät perilliset ovat jaettu ryhmiin (parenteeleihin) sen mukaan, miten kaukaisia he ovat. 1p. Mikäli lähempänä olevassa parenteelissa ei ole elossa olevia perillisiä, siirtyy perintö seuraavan parenteelin jäsenille. 0,5p. Ensimmäisessä parenteelissa ovat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä.0,5p. Toisessa parenteelissa vanhemmat ja näiden jälkeläiset 0,5p.ja kolmannessa parenteelissa isovanhemmat ja näiden jälkeläiset. 0,5p. 3) Kuolinpesän hallinnolla tarkoitetaan niitä tehtäviä, joita jäämistön hoitaminen ja jakokuntoon saaminen edellyttää. 1p. Hallinto alkaa kuolinhetkestä ja loppuu, kun pesä on lainvoimaisella jaolla jaettu ja omaisuus luovutettu osakkaille. 1p. 2 TEHTÄVÄ Kuolinpesän hallinnon tarkoituksena on ensinnäkin pesän jakokuntoon saattaminen 0,5p. Keskeisiä toimenpiteitä silloin on sen selvittämien, että ketkä ovat pesän osakkaita ja mikä on vainajan varallisuusasema eli mitkä ovat hänen velkansa ja varansa. 1p. Toiseksi pesää tulee hoitaa ja hallinnoida niin, ettei kenenkään osakkaan tai muun jäämistöintresentin (esim. velkojan) oikeuksia pesässä rikota. 1p. Säilyttämisperiaatteen mukaisesti omaisuus on säilytettävä pesässä ellei sen hoitaminen muuta vaadi tai jolleivät osakkaat sopimusvapautensa rajoissa muuta päätä. 1p. Kolmanneksi kuolinpesän hallintoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon leskelle perintökaaressa säädetty jakamattomuussuoja eli hänen oikeutensa hallita jäämistöä. 1,5p. 3 TEHTÄVÄ 1: b, 2: b, 3: c, 4: d, 5: b 4 TEHTÄVÄ Perunkirjoitus on kuolinpesän selvittämisessä keskeinen tapahtuma. 0,25p. Pienissä pesissä perunkirjoitusta ja pesänselvitystä ei käytännössä voi erottaa toisistaan. 0,25p. Suuremmissa pesissä perunkirjoitusta edeltävä pesänselvitys saattaa olla hyvinkin vaativa tehtävä. 0,25p. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja. 0,25p. Perunkirjoituksessa pesän varat ja velat kirjataan ja pesän osakkaat luetteloidaan. 0,5p. Perukirja on veroilmoitus ja luettelo pesänosakkaista 0,5p., mutta se muodostaa myös pohjan tulevalle perinnönjaolle 0,25p. Perukirja on merkittävä asiakirja myös velkojille. 0,25p. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. 0,25p. Aikaa voidaan pidentää erityisestä syystä. 0,25p. Tuomioistuin määrää tarvittaessa sopivan henkilön toimituttamaan perunkirjoituksen. 0,25p. Hakemuksesta perukirjan osakasluetteloa voidaan pitää luotettavana. 0,25p. Perunkirjoituksen aloittamisesta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti osakkaalle, jonka hoidettavana omaisuus on. 0,5p. Jos on määrätty pesänselvittäjä, kuuluu tehtävä hänelle. 0,25p. Osakkaan tai pesänselvittäjän on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. 0,5p. Tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta annettava hyvissä ajoin osakkaille ja eloonjääneellä puolisolle 0,5p. sekä sille, joka on saava perintönä tai testamentilla osuuden jäämistöön 14

vasta osakkaan oikeuden lakattua, 0,5p. sekä sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti. 0,5p. Perukirjasta tulee ilmetä ketkä ovat saapuvilla 0,25p. ja pesän varat ja velat kuolinhetkellä, 0,25p. Jos vainajan puoliso on elossa, myös hänen varansa ja velkansa tulee merkitä perukirjaan. 0,5p. Perukirjassa tulee mainita myös ennakkoperinnöt sekä muu omaisuus, joka huomioitava rintaperillisten lakiosan suuruutta määriteltäessä. 0,5p. Perukirjaan on liitettävä esim. testamentit ja avioehtosopimus 0,5p. sekä asiakirjat, joista käy ilmi eloonjäänyt puoliso ja perilliset. 0,5p. Pesän ilmoittaa yleensä se, joka on pesän tilaan parhaiten perehtynyt yleensä leski. 0,25p. Osakkaan on annettava tarvittaessa tietoja perunkirjoitusta varten 0,25p. esim. osakkaiden olinpaikkojen ja vainajan omaisuuden selvittämiseksi. 0,5p. Pesän ilmoittajan on annettava valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän ole jättänyt mitään tahallaan ilmoittamatta. 0,5p. Ilmoittamatta jättäminen on sanktioitu. 0,25p. Uskottujen miesten tehtävänä arvioida heille ilmoitettu omaisuus. 0,25p. 5 TEHTÄVÄ 1: oikein (o), 2: väärin (v), 3: o, 4: o, 5: v, 6: o, 7: v, 8: v, 9: o, 10: o 6 TEHTÄVÄ Testamentin moite tarkoittaa tiedoksi annetun testamentin moittimista kanteella tuomioistuimessa. 0,25p. Tällainen kanne on vain perillisten käytössä. 0,25p. Moitekanteella pyritään kumoamaan koko testamentti, ei vain saamaan pelkkä lakiosa. 0,25p. Lakiosaperillisen tehtävä myös lakiosailmoitus saadakseen koko lakiosansa. 0,25p. Lakiosailmoitus on eri asia kuin testamentin moite. 0,25p. Sen avulla pyritään saamaan lakiosa. 0,25p. Testamentin moite on yksilöllinen eli kukin perillinen voi harkita erikseen moittimista. 0,25p. Moiteriidassa annetaan tuomio vain moittijan ja testamentin moitteeseen yhtyneen perillisen hyväksi. 0,25p. Testamentti ei siis käy moitteen vuoksi välttämättä kokonaan tehottomaksi. 0,25p. Testamentin moitteella 6 kk määräaika tiedoksisaannista. 0,5p. Perintökaaren 0,25p. mukaan testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos testamentintekijä ei ole kelpoinen määräämään jäämistöstään, 0,25p. eli tekijän tulee olla 18- v. tai naimisissa. 0,25p. Myös 15- v. voi määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita. 0,25p. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi 0,25p. myös, jos testamenttia ei tehty säädetyssä muodossa, 0,25p. testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus tai tylsämielisyys tai muu sellainen 0,5p. taikka testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivuteltu käyttäen hyväksi esim. hänen ymmärtämättömyyttään 0,5p. Muotovirheinen testamentti voi jäädä päteväksi, jos sitä ei moitita. 0,5p. Pätemättömyys ei siis vaikuta itsestään. 0,25p. (tehtävä pisteytetty 6 pisteeseen, mutta maksimipisteet tehtävästä on 5) 15