+-w2 VAKOLA KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RAKET 451 EV-MOOTTORISAHA RAKET 451 EV-CHAIN SAVV NUMERO 990 RYHMÄ 181



Samankaltaiset tiedostot
VAIlliCOLA KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PARTNER R 421 T-MOOTTORISAHA PARTNER R 421 T-CHAIN SAW NUMERO 993

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V/A-\MED9 KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RAKET RS 45 - RAIVAUSSAHA RAKET RS 45 - BRUSH SAW NUMERO 1137 RYHMÄ 181

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

V KCcil VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUS SELO STU S. Numero 1235 Ryhmä 181 Vuosi 1987 )111%11 STIHL-RAKET FS RAIVAUSSAHA

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PARTNER 5000 H PLUS - MOOTTORISAHA

V[Kee )1 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

40, oouokok, R VAKO LA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 935. Test report

VAIMLA KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PURISTENESTEPUMPPUJEN RYHMÄKOETUS

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN

VA K 0 LA Koetusselostus 414

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY ZETOR 7711 JA ZETOR 7745 TRAKTORIT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN

W VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Wr/KeziLIA-\ KOETUSSELOSTUS TEST EPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PEHRSSON - VILJAVAAKA PEHRSSON - GRAIN SCALE NUMERO 1106 RYHMÄ 110

V/A-\1K<En: KOETUSSELOSTUS TEST REPO T VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS NOKIA ALMA - PARSIMATTO NOKIA ALMA - STANDING MAT NUMERO 1097

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RIVIERRE CASALIS RC 42 - PAALAIN RIVIERRE CASALIS RC 42 - BALER

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

tt2 PPA VIHTI

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

W:AUCCn: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

lx Helsinki VAKOLA 1970 Koetusselostus 773 Test report

Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki Rautatieas. Pitäjänmäki VA K OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1047 TEST REPORT RYHMÄ 210

VAKO LA "Helsinki Helsinki

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

*;% '441"xlka.lpir.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Q MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Tosi report. Tietoja markkinoillamme olevista moottorisahoista

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY MOOTFORISAHOJEN RYHMÄKOETUS

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 893. Test report

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1004 TEST REPORT RYHMÄ 117

V.t[1<<en: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

1975 Koetusselostus 912 Test report

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

LOMBARD-POLTTOMOOTTORISAHA malli DD

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report PIONEER-MOOTTORISAHA. malli 750, valmistusvuosi 1964

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEER!NG IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

RAIVAUSSAIIOJEN RYIIMÄKOETIJS

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Tehonmittauskoe 1) ELRAKET-polttomoottorisaha malli XD

Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terälevyllä varustettuna 930 mk. Rakenne ja toiminta

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

0110, Pitäjänmäki MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. SOLO-MOOTTORISAHA malli 70. Sola chain saw type 70

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Manufacturer Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terällä varustettuna 735 mk.

VAKOLA Koetusselostus 802 Test report

ISO VIILEE TILASÄILIÖ

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VÄKIREHUN JAKOVAUNUJEN RYHMÄKOETUS

PIONEER- ( Omisa ) polttomoottorisahat mallit He ja RA

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Transkriptio:

+-w2 VAKOLA RUKKILA 00001 HELSINKI 100 90-5633 133 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 990 RYHMÄ 181 RAKET 451 EV-MOOTTORISAHA RAKET 451 EV-CHAIN SAVV KOETUTTAJA: Oy Elfving Ab, ENTRANT: Kumpulantie 3 C, 00520 Helsinki 52 VALMISTAJA: Jnsereds Fabrikers Aktieblag MANUFACTURER: Jnsered, Rutsi HINTA 1978-10-26:3 105 mk kaattyynyn kanssa, 2 585 mk ilman kaattyynyä 127900029C ISSN 0428-4372

KOETUS Ketus suritettiin 1 978-01-11 -- 10-03. Sahaa käytettiin tehlliseen työhön n. 205 tuntia, jsta n. 145 tuntia tukin tekn, n. 56 kuitupuun ja haln tekn sekä n. 4 tuntia kaattyynyn nstviman, plttnesteen kulutuksen, teräketjun tehn ja leikkuunpeuden mittauksiin. RAKENNE JA TOIMINTA Mttrin sylinteri n terän suunnasta mitaten 85 kulmassa ylöspäin. Se n kevytmetallia ja sen sisäpinnassa n nicasil-käsittely. Männässä n 1 tiivistysrengas. Mttri n varustettu Tilltsn HK 12 A-kalvkaasuttimella ja SEM-tyristrisytytyksellä. Kädensijjen ja sahan rungn välissä n kumijustimet, kummassakin kädensijassa 3, yhteensä 6. Kädensijat lämmitetään sähköllä. Tätä varten sahassa n vauhtipyörän sisässä generaattri ja kädensijjen sisässä sähkövastus. Terän vitelu tapahtuu autmaattisesti kampiakselilta liikkeensä saavalla mäntäpumpulla. Öljymaaraa vidaan säätää. Sahassa n teräketjun jarru. Sen käyttövipuna timii takaptkusujus. Jarru laukeaa 90 N vimalla. Tällöin jarruelimenä timiva teräspala painuu jusen vimalla kytkinrumpua vasten. Kärkipyörällä varustettu terälevy li Sandvik- ja teräketju Raketmerkkinen. Sahassa li sylinterin kaasulla täyttyvä sahausrakn pantava ns. kaattyyny, jka krvaa varsikiilan puun kaadssa. Metsurin vyössä kannattavan kaattyynyn, jka n kuituvahvisteinen kumipussi, pain 85 cm pituisen muvijhdn kanssa n 370 g, leveys 13,8 cm, pituus 18,0 cm ja pienin paksuus 6,0 mm. Kaattyynyn tai -pussin ympärillä n teräslangasta tehty kehys. Se n kiinnitetty pussin suun ympärille puristettuun alumiinista valmistettuun suukappaleeseen. Kaattyynyn jht kiinnitetään pikaliittimellä sahan vasempaan sivuun asennettuun pain-vetnupilla varustettuun venttiiliin, jka pulestaan n yhdistetty teräsputkella sylinterin kanteen sijitettuun putken liitskappaleeseen. Sahausrakn pantu kaattyyny täyttyy pistkaasulla sahauksen aikana, kun venttiilin nuppia painetaan riittävän kauan ja tyhjenee, kun nupista vedetään. Sahan mukaan kuuluivat seuraavat työkalut ja varusteet: Yhdistelmäavain terää ja sytytystulppaa varten, kiintavain, 2 kuusiklavainta, ruuvitaltta, videpuristin, suppil, alennuskaavi ja teränsujus. 2/990

MITTOJA Sahan valmistusnumer Pituus 1049674 72,5 cm Leveys 26,4» Krkeus etukädensijan päälle 24,8» Takaptkusujuksen krkeus etukädensijan yläpinnan yläpulella ennen ketjujarrun laukaisua 2,2» Takaptkusujus etukädensijan yläpinnan alapulella ketjujarrun laukaisun jälkeen 2,5» Takaptkusujuksen ja etukädensijan väli 4,4» ketjujarru laukaistuna 7,5» Etukädensijan ja rungn pienin väli 3,5» Kädensijjen väli, etukädensijan pulivälistä takakädensijassa kaasuliipasimen taakse 26,5» Pain säiliöt täynnä 7,36 kg Pain säiliöt tyhjänä 6,62» Mttrin sylinterin läpimitta 42 mm Iskun pituus, valm. ilm. muk 32» lskutilavuus, valm. ilm. muk. 44 cm3 Suurin npeus n. 227 r/s Jutkäyntinpeus n 35» Terän kytkeytymisnpeus n. 60» Terän tehllinen pituus 31,5 cm Terän jak 8,25 mm Terän harituksen leveys n. 7,2» Terälevyn paksuus 4,4» Kärkipyörän paksuus niittien khdalla 5,4» Plttainesäiliön tilavuus 0,67 I Terän viteluainesäiliön tilavuus 0,29» Mttrin vitelu- ja plttaineen suhde 1:40 Tereettinen kannn pituus 2,5 cm Mttrin öljyn pitää lla BIA TC-W:n vaatimukset täyttävää tuhkautumatnta Super Outbard Mtr Oil öljyä. ARVOSTELU KÄYTTÖOMINAISUUDET Teräketjun suurimmaksi tehksi mittauslaitteessa suritetussa lppujarrutuksessa n. 205 käyttötunnin jälkeen saatiin n. 1,45 kw mttrin npeuden llessa 132...148 r/s, mikä vastaa teräketjun npeutta 17,4...19,5 m/s. Tällöin terän painvima puuta vasten li 50...40 N. Kytkin alki luistaa, kun vima li 54 N. Mttrin npeus li tällöin n. 78 r/s. Nin 24 cm läpimittaista turetta kuretnta kivua uudella terällä sahattaessa saatiin suurimmaksi leikkuunpeudeksi 85 cm2/s mttrin npeuden llessa 132...150 r/s. Lastun paksuus li 0,75 mm ja terän haritus 7,2 mm, piirrkset 1 ja 2. Alkujarrutuksessa n. 40 käyttötunnin jälkeen saatiin teräketjun suurimmaksi tehksi n. 1,40 kw mttrin npeuden llessa n. 146 r/s. Suurimmaksi leikkuunpeudeksi uudella terällä saatiin n. 85 cm2 /s mttrin npeuden llessa 132...146 r/s. Lastun paksuus li tällöin 3/990 0,75 mm ja terän haritus 7,2 mm.

2,0 1,8 1,6,--- - 0 0 -------"0 i1 11 1 [ 1 i 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Teräketjun npeus,m/s-chain speed, m/s I 1 1 1 1 120 130 140 150 160 170 Mttrin npeus Piirrs 1. Teräketjun teh Engine speed Figure 1. Chain pwer r/s 95 90 cu s 0, 01 E 1-1 85 80 75 70 65 120 130 140 150 160 170 Mttrin npeus Piirrs 2. Teräketjun leikkuunpeus Engine speed Figure 2. Chain cutting speed r/s Plttnesteen kulutus mitattiin käsivaralla sahaten välittömästi tehnmittauskkeiden jälkeen. Se li 25 cm läpimittaisia kiekkja tureesta kuusesta jatkuvasti sahaten keskimäärin 1,36 litraa tunnissa, ääriarvt 1,27 ja 1,43, ja jutkäynnissä 0,20 litraa tunnissa. Yksi litra plttnestettä riitti keskimäärin 21,9 m2, ääriarvt 20,6 ja 22,8 m2, pikkipinnan leikkaamiseen sulasta kuusesta. Tutkimuslaitksella kkeillun 39 sahan juksta valitussa 20 plttnesteen kulutukseltaan edullisimmassa sahassa yksi plttnestelitra n riittänyt keskimäärin 18,9 m2 pikkipinnan leikkaamiseen. Edullisin tuls vertailuryhmässä n 23,3 m2 ja epäedullisin 16,0 m2. 4/990

Käynnistyskkeen tulkset ilmenevät tauluksta 1. Taulukk 1. Sahan käynnistyskkeet Table 1. The starting tests f the saw Käynnistyslt Starting cnditins Käyn nistykseen tarvittu jen vetäisyjen lukumäärä The number f pulls needed t start the engine Lämmin hune, + 15 C, kylmä mttri 2 Warm rm, + 15 C, cld engine Lämmin mttri 1 Warm engine 18 tuntia jäähdytyshuneessa, 15'0 3 18 hurs in the cld chamber, 15'C 18 tuntia jäähdytyshuneessa, 30 C 4 18 hurs in the cld chamber, 30 C Melun mittaus suritettiin avimella kentällä kuusipuuta katkttaessa, mttrin npeus n. 150 r/s, sekä ilman kurmitusta mttrin npeuden llessa 133 % suurimman kampiakselitehn npeudesta, 200 r/s, ja jutkäynnissä. Puun krkeus maan pinnasta li n. 60 cm. Mikrfni li sijitettu 5 cm päähän sahaajan krvasta. Saha li uusi. Sillä li sahattu ennen mittausta n. 1 tunnin ajan. Melun vimakkuus ilmenee tauluksta 2. Melu ei ylitä N 105-käyrää. Tähän tapaan tutkimuslaitksella mitatun kahdentista iskutilavuudeltaan yli 40 cm3 sahjen, N-arvjen keskiarv n katknnassa 101,6, ääriarvt 99 ja 103, ja ilman kurmitusta 101,7, ääriarvt 98 ja 105. Taulukk 2. Melu katkntasahauksessa, ilman kurmitusta ja jutkäynnissä Table 2. Nise by bucking, racing and idling Taajuus Frequency Hz Katknta Bucking Melu Nise Kurmittamatta Racing Jutkäynti Idling 31,5 75 75 63 74 74 125 103 85 250 90 103 500 96 98 1 000 100 103 2 000 94 92 4 000 91 94 8 000 90 89 N-käyrä 100 103 78 N-curve db(a) 101 104 80 Mttrisahan melu vi aiheuttaa j lyhyehkön ajan kuluttua kuulvauriita. Melun haitallisen vaikutuksen trjumiseksi n käytettävä kupumallisia kuulnsujaimia. Ketuksen päätyttyä suritetussa melun mittauksessa äänen vimak- 5/990 kuus katknnassa li N 105. 10 CO 0 ct a CO N 0) CV NNCO OOOD CO COLOLD

Tärinä mitattiin välittömästi melun mittauksen jälkeen samilla mttrin npeuksilla. Tärinän suurimmat kiihtyvyysarvt n esitetty taulukssa 3. Taulukk 3. Tärinän suurimmat kiihtyvyysarvt Table 3. The highest acceleratin f vibratin Taajuus Frequency Hz l Katknta Bucking Etukädensija Frnt handle Kurmittamatta Racing m/s2 Katknta Bucking Takakädensija Rear handle Kurmittamatta Racing 31.5 1,7 0,3 5,5 0,4 63 17 1 35 1 125 18 4 40 6 250 4 28 12 40 500 9 28 20 30 1 000 10 15 7 7 12 edullisimman sahan keskiarvt, iskutilavuus yli 40 cm3 The means f the 12 best saws, displacement ver 40 cm3 31,5 2,1 0,9 3,5 1,0 63 8,3 1,9 17,5 2,5 125 20 5 38 12 250 11 27 21 36 500 13 24 18 30 1 000 12 15 13 16 Ketuksen päätyttyä suritetussa mittauksessa suurimmat tärinäarvt livat seuraavat. Etukädensija: katknta 15 m/s2, 125 Hz ja kurmittamatta 18 m/s2, 250 Hz, takakädensija: katknta 55 m/s2, 125 Hz ja kurmittamatta 55 m/s2, 500 Hz. Kumisten tärinänvaimentimien jhdsta sahan terä pääsee liikkumaan kädensijihin nähden jnkin verran eri suunnissa. Sivu- ja pystysuuntaisen liikkeen suuruuden selville saamiseksi saha kiinnitettiin :kädensijistaan telineeseen ja terän keskeltä vedettiin eri suurilla vi- :milla. Terän kärjen pikkeamat ilmenevät tauluksta 4. Taulukk 4. Terän kärjen pikkeamat eri vetvimilla Table 4. Deviatins f the quidd bar nse with different pulls Pikkeaman suunta Directin f the deviatin Vetvima Pull 10 N 50 N 100 N Sivupikkearna.. mm Lateral deviatin Pystypikkeama. mm Vertical deviatin 0,5 0,5 4 4 10 10 Terän kärjen pikkeaman mittauksessa käytetyn Sandvik-merkkisen terälevyn tehllinen pituus li 35,5 cm. Sivupikkeamasta n vähennetty vetviman aiheuttama terälevyn taipuma, jka li 10 N vimalla vedettäessä 0,5 mm, 50 N vimalla 3 mm ja 100 N vimalla 6 mm. Teräketjun pysähtymisaika ketjujarrua käytettäessä mitattiin uudesta sahasta, taulukk 5. 6/990

Taulukk 5. Teräketjun pysähtymisaika Table 5. Stpping time f the chain Mittaus Measuring Pysähtymisaika... s Stpping time Mttrin npeus, r/s Engine speed, r/s 100 133 167 200 0,042 0,056 0,076 0,116 Kaattyynyn nstvima ja -aika mitattiin ketuksen alussa ja lpussa, piirrs 3. Mittaus suritettiin siten, että sahan venttiiliin jhdlla liitetty kaattyyny pantiin erityiseen viman mittaustelineeseen ja siihen asetettuun 9 mm rakn. Tämän jälkeen tukkipuuta sahattiin mttrin parhaan tehn npeudella ja painettiin venttiilin nuppia. Vimamittarin mittaama nstvima ja -aika tettiin piirturin nauhalle, jsta mainittujen suureiden arvt luettiin. 25 20 Uusi saha....-- -1New saw 200h käytetty.--- 200 wrking hurs used 15 / 10 / 5 / I 5 10 15 20 Aika Time Piirrs 3. Kaattyynyn nstvima ja -aika 7/990 Figure 3. Lifting frce and time f the felling cushin

Muita käyttöminaisuuksia kskevia humiita livat: Teräketjun jarrun pitäisi lla tehkkaampi. Kuristimen käyttö n hieman hankalaa. Kaattyyny ei timinut pakkaskausina riittävän hyvin. Ketjujarrun käyttövivun käyttövima n hieman liian suuri. KESTÄVYYS Ketuksen aikana sattuneet rikkutumiset ja kulumiset: Teräketju kului lppuun ja uusittiin 68 käyttötunnin kuluttua. Vetpyörä kului lppuun ja uusittiin, 68 h. Kaattyynyn venttiilin pikaliittimen yksi kuula putsi. Pikaliitin uusittiin, 145 h. Ketuksen aikana käytettiin klmea teräketjua. Niistä 2 kului lppuun ja klmas jäi käyttökuntn. Terälevy kesti kk ketuksen ajan. Lpputarkastuksen yhteydessä n. 205 käyttötunnin jälkeen tdettiin seuraavaa: Ketjupyörä li kulunut lppuun. Terälevy li kulunut ja lhkeillut runsaasti. Takaptkusujus li hiukan taipunut kiinnitysnivelen yläpulelta. Ketjujarrun jarrupala li hieman kulunut. Tuuletinkteln ilmanhjauslevy li taipunut ja kulunut kskettaessaan tuulettimen siipiä. Vauhtipyörän sisässä levan generaattrin jhdin li hankautunut rikki. Sylinterin suurin kulumismittaus li 0,05 mm sylinterin läpimitan dm:ä khden. Tähän mennessä samaan tapaan 200 tuntia käytetyn 51 sahan juksta valitun 25 tämän minaisuuden suhteen edullisimman sahan vastaavien lukujen keskiarv n 0,04 mm. Männän tiivistysrengas li kulunut 1.67% alkuperäisestä painstaan. Tähän mennessä samaan tapaan tutkitun 50 sahan juksta valitun 25:n tämän minaisuuden suhteen edullisimman sahan ylemmän ja alemman tiivistysrenkaan keskiarvt vat 0,54 % ja 0,42 %. TIIVISTELMÄ Raket 451 EV-mttrisahan mttrin iskutilavuus n 44 cm3 ja sahan pain säiliöt täynnä 7,36 kg. Melun vimakkuus li katknnassa N 100, kurmittamatta täydellä kaasulla N 103 ja jutkäynnillä N 78. Suurin tärinän kiihtyvyys li etukädensijassa katknnassa 18 m/s2, kurmittamatta 28 m/s2 ja takakädensijassa katknnassa sekä kurmittamatta 40 m/s2. 205 käyttötunnin jälkeen teräketjun teh li 1,45 kw ja leikkuunpeus 85 cm2 /s. Raket 451 EV-mttrisaha spii hyvin ammattikäyttöön. Käyttöminaisuuksiltaan ja kestävyydeltään sahaa vidaan pitää hyvänä.1 ) 8/990

SAMMANFATTNING Raket 451 EV-mtrsågens mtrs slagvlym är 44 cm3 ch sågens vikt med fyilda tankar är 7,36 kg. Bullret var N 100 i kapning, N 103 med full gas utan last ch N 78 på tmgång. Vibratinens största acceleratin på främre handtaget var 18 m/s2 i kapning ch 28 m/s2 med full gas utan last ch på bakre handtaget 40 m/s2 både i kapning ch med full gas. Efter 205 timmars bruk var sågkedjans effekt 1,45 kw ch skärhastigheten var 85 cm2 /s. Raket 451 EV-mtrsågen är väl lämpad för prfessinell användning. Till sina bruksegenskaper ch hållbarhet kan sågen anses vara gd.1 ) CONCLUS1ONS Raket 451 EV-chainsaw has engine displacement f 44 cm3 and the weight f the saw with full tanks is 7,36 kg. The nise in bucking was N 100, in racing N 103 and N 78 in idling. The maximum vibratin acceleratin in frnt handle was 18 m/s2 in bucking, 28 m/s2 in racing and in rear handle bth in bucking and in racing 40 m/s2. After 205 hurs use the chain pwer was 1,45 kw and the cutting speed was 85 cm2 /s. Raket 451 EV-chainsaw is very suitable fr prfessinal use. The functinal perfrmance and the durability f the saw can be rated as gd.1 ) Helsinki 1 978-1 0-25 MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Oy Elfving Ab:n ilmituksen mukaan: Raket-mttrisahja n myyty Sumessa 1 978-1 1-1 5 mennessä 145 000 kpl. Valmistaja n luvannut määräehdin sahan valmistus-ja aineviille 1 kk takuun. 9/990

SI-yksiköiden ja vanhjen yksiköiden muunttaulukk SI-yksikkö Sl-yksikkö 1 N = 0,10 kp kp =9.81 N 1 kw = 1,36 hv hv = 0,74 kw 1 W = 0,86 kcal/h kcal/h = 1,16 W 1 Nm = 0,10 kpm kpm = 9,81 Nm 1 MJ = 0,28 kwh kwh = 3,60 MJ 1 kj = 0,24 kcal kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm2 kp/cm2 = 0,10 MPa 1 Pa = 0,10 mmh 20 mmh 20 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mmhg mmhg = 0,13 kpa 1 g/kwh = 0,74 g/hvh g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1 000 000 kil =k = 1 000 muu = m = 0,001 mikr =//, 0,000001 1 ) Käyttöminaisuudet ja kestävyys arvstellaan seuraavia arvsanja käyttäen: erittäin hyvä hyvä khtalaisen hyvä tyydyttävä runsaasti humauttamista hun 1 ) Hållbarheten ch bruksegenskaperna bedöms enligt följande skala: mycket gd gd tämligen gd nöjaktig mycket att anmärka dålig 1 ) The functinal perfrmance and durability ratings are: very gd gd fairly gd satisfactry many remarks pr Ketus- ja tutkimustulsten vanhenemisen vuksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietjen välttämiseksi ketus- ja tutkimusselstuksia tai erillisiä ketus- ja tutkimustulksia ei le lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. 10/990

Helsinki 1979. Valtin painatuskeskus