SOSIAALITYÖ Koulutuksen tavoitteet Sosiaalityön koulutus antaa valmiudet ymmärtää ja selvittää ihmisten ja väestöryhmien monitasoisten elämäntilanteiden syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. Sosiaalityö kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. Sosiaalityössä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Kyse on tutkimukseen perustuvasta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat mm. sosiaalityön asiakkaat, menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. Sosiaalityö tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ja antaa valmiudet: 1) sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen, niiden ennalta ehkäisemiseen ja kohtaamiseen sosiaalityön eri toimintatasoilla 2) asiakastyön menetelmiin ja niiden eettisiin lähtökohtiin 3) sosiaalityön tutkimukseen ja tieteelliseen päättelyyn sekä niiden hyödyntämiseen sosiaalityön käytännöissä 4) tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Opetuksen tavoitteena on sosiaalityön teoreettinen, käytäntöorientoitunut ja tutkimuksellinen asiantuntijuus. Vaikka sosiaalityön opetus antaa sosiaalityön professionaaliset valmiudet, sisältyy koulutukseen myös vahva tutkimusmenetelmien opetus sekä perehdyttäminen tieteelliseen työskentelyyn. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimukset ovat perinteisesti liittyneet läheisesti toisiinsa. Sosiaalityön tutkimuksessa ja opetuksessa painopistealueina korostuvat sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, köyhyys ja syrjäytyminen, sosiaalinen raportointi, lastensuojelu- ja perheongelmat, riippuvuusongelmat, vertaileva sosiaalipalvelututkimus, ikääntyminen sekä monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä. Sosiaalityön käytännönopetus Sosiaalityön käytännönopetus tapahtuu moniammatillisessa klinikkaympäristössä. Kouluttajina toimivat sosiaalityön, psykologian ja erityispedagogiikan opettajat, Oppimistutkimuskeskuksen ja Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen työntekijät sekä muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Turun yliopiston moniammatillisen klinikkaopetuksen tavoitteena on luoda aitoon asiakastyöhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka keskittyy lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden tutkimukseen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kaikilla asiakastyötä ohjaavilla opettajilla on vankka kokemus käytännön työstä. Klinikkajaksot suoritettuaan opiskelijat suorittavat ns. käytännön kenttäharjoittelun laitoksen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä. Kenttäjakso toimii hyvänä väylänä työelämään.
Valmiudet eri ammattialoille Sosiaalityö pääaineena johtaa valtiotieteen maisterin tutkintoon. Sosiaalityön pääaineopinnot vastaavat 1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaista sosiaalityön koulutusta. Valtiotieteen maisterin tutkinnon sosiaalityö pääaineena suorittanut opiskelija voi lisäksi sijoittua mm. julkishallinnon ja kolmannen sektorin tehtäviin. Sosiaalityötä opiskelleet ovat sijoittuneet viime vuosina työmarkkinoille hyvin. Työtehtäviä ovat tarjonneet mm. valtion hallinto, kuntien sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvonta, koulutoimi, mielenterveystoimi, sairaaloiden sosiaalityö, päihdehuolto, vankeinhoito ja kriminaalihuolto, kuntoutus- ja erityishuollon yksiköt, sekä yksityiset järjestöt ja organisaatiot. Valmistuneet työllistyvät myös sosiaalityön alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sosiaalityön koulutus antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuosina sosiaalityöoppiaineesta valmistuneet ovat sijoittuneet laajasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon opetustehtäviin. Laitoksen kansainvälisestä vuorovaikutuksesta johtuen opiskelijat saavat laajan näkemyksen myös sosiaalityön kansainvälisiin kysymyksiin, mikä mahdollistaa osallistumisen sosiaalityön kansainvälisiin tehtäviin ja kehittämisprojekteihin. Sosiaalityön pääaineopinnot Sosiaalityötä opiskelemaan otetaan 16 pääaineopiskelijaa. Pääaineena sosiaalityötä opiskelevan on hyödyllistä sisällyttää tutkintoonsa sivuaineena opintoja sosiaalipolitiikasta. Sosiaalityön opiskelua tukevina muita sivuaineita ovat mm. psykologia, sosiologia, kasvatustiede, tiedotusoppi, oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet (25 op). Lisäksi sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjoamiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Johtamiseen ja hallintoon liittyviä opintoja voi suorittaa taloustieteestä. Tiedekunnasta voi tiedustella myös mahdollisuutta Kauppakorkeakoulun opintoihin. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. Sosiaalityö sivuaineena Turun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella sosiaalityötä sivuaineena 60 opintopistettä. Sivuaineopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua sosiaalityön ammattikäytäntöjen opetukseen. Sosiaalityön opintoja ei voi myöskään suorittaa syventävien opintojen tasoisina sivuaineopintoina. Sosiaalityön sivuaineopinnot eivät anna sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (L272/2005) mukaista sosiaalityöntekijän koulutusta eivätkä ammatillista pätevyyttä. Sosiaalityön opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina:
SUPPEAT SIVUAINEET 25 op - sosiaalityön perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op - sosiaalityön perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1.1 (4 op), A.1.2 (4 op), A.2 (3 op), A.3.1 (4 op), A.3.2 (2 op), A.4 C:n kohdan kirjallisuus (3 op), A.5 (11 op), A.6.1 (2 op), A.6.5 (2 op) Sosiaalityön sivuaineopinnoista saa lisätietoja Sosiaalipolitiikan laitoksen nettisivuilta osoitteesta http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiaalipolitiikka/ HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPSkeskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiaalipolitiikka/opiskelu/hops.html KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalityön perusopinnot (yhteiset sosiaalipolitiikan kanssa) 25 op 2. Sosiaalityön aineopinnot 65 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 49 op MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalityön syventävät opinnot 52 op Pro gradu tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 28 op OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS KANDIDAATIN TUTKINTO SOSIAALITYÖ 1. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka 6 op sosiaalityön perusteisiin 7 op Periodi 2. Periodi 4.
P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op Yhteensä: 13 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 6 op Yhteensä: 12 op 2. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.1 Sosiaalityön traditiot ja A.3.2 Lapsi, nuori ja vanhemmuus 3 op teoriaperusteet 4 op A.1.2 Ihmiskäsitys ja etiikka A.5.1 Lapsi, perhe ja yhteiskunta 2 op sosiaalityössä 4 op A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen A.5.2 Riippuvuusongelmat 2 op sosiaalityö alku 2 op A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.5.3 Ikääntyminen 2 op alku 3 op Periodi 2. Periodi 4. A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen A.4 Sosiaalioikeus 5 op sosiaalityö loppu 2 op A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen loppu 2 op A.5.4 Lähisuhdeväkivalta ja traumanäkökulma 2 op A.6.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op Yhteensä: 22 op Yhteensä: 22 op 3. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op A.6.5 Projektit ja arviointi alku 3 op A.6.6 Kandidaattiseminaari alku 2 op A.6.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 3 op A.7.1 Ammatillisuus sosiaalityössä 2 op A.7.2 Moniammatillinen klinikkaopetus I alku 4 op Periodi 2. Periodi 4. A.2 Sosiaalipolitiikkaa koskeva A.6.5 Projektit ja arviointi loppu 2 op päätöksenteko 3 op A.6.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 2 op A.3.3 Vuorovaikutteinen asiakastyö 1 op A.6.6 Kandidaattiseminaari loppu 3 op A.7.2 Moniammatillinen klinikkaopetus I loppu 4 op Yhteensä: 11 op Yhteensä: 20 op Yhteensä: 100 op MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALITYÖ 4. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.1 Ensimmäinen sosiaalityön S.1 Toinen sosiaalityön erityisalueista 5 erityisalueista 5 op op S.4.1 Moniammatillinen klinikkaopetus II S.2 Sosiaalityön teoriaperusteiden alku 3 op laajentaminen 3 op
S.5.1.3 Vertaileva tutkimus 4 op Periodi 2. Periodi 4. S.4.1 Moniammatillinen klinikkaopetus II S.3 Perhe- ja lapsilainsäädäntö 2op loppu 4 op S.5.1.1 Monimuuttujamenetelmät (V) 5 op S.4.2.1 Sosiaalityön harjoittelu 10 op (suoritetaan kesän aikana) S.5.1.2 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 6 op Yhteensä: 16 op Yhteensä: 26 op 5. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.5.2 Pro gradu seminaari alku 1 op S.5.2 Pro gradu seminaari jatkuu 2 op S.5.3 Pro gradu tutkielma alku 4 op S.5.3 Pro gradu tutkielma jatkuu 13 op Periodi 2. Periodi 4. S.4.2.2 Teorian ja käytännön yhteensovittaminen 3 op S.5.2 Pro gradu seminaari jatkuu 2 op S.5.2 Pro gradu seminaari 2 op S.5.3 Pro gradu tutkielma jatkuu 10 op S.5.3 Pro gradu tutkielma 13 op Yhteensä: 20 op Yhteensä: 30 op Yhteensä: 92 op PERUSOPINNOT 25 OP P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 OP Introduction to Social Policy and Social Work SOSP6000 (sosiaalipolitiikan kirja), SOSP76003 (sosiaalityön kirja) SOSP6001 (sosiaalipolitiikan luento), SOSP6004 (sosiaalityön luento) SOSP6002 (reader) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuus ja luento (30 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erikseen tentittävän teoksen. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Suoritustavat: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Karisto, Takala ja Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut 1-220 Raunio: Olennainen sosiaalityössä Sivuaineopiskelijat: Särkelä, Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot
Arvostelu: Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja sivuaineopiskelijoiden erikseen tentittävä teos yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshop-työskentely arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP Change in Society, Social Policy and Problems SOSP6005 (kirjat, sosiaalipolitiikan assistentti), SOSP6006 (luento, Leo Nyqvist) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan muutoksen keskeiset piirteet, sosiaalipolitiikan kehityksen ja sosiaalipolitiikan liittymisen yhteiskuntaan. Samoin hän on perehtynyt väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat perehtyvät lisäksi keskeisiin sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Pääaineopiskelijat: Opintojaksoon kuuluu Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Opiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamisessa toimivat apuna ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toimintaajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Suoritustavat: A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? Sivut 17-30, 65-99 ja 122-140 Anttonen ja Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Arvostelu: Pääaineopiskelijat: kurssin osat arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuus ja luennot arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja verkkokurssi asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja Mia Hakovirta P.3 TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP Economics and Social Policy
SOSP6015 Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään yleisesti yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutorien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustuminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen). Kontaktiopetuksen kesto on 34 h, josta luentoja 18 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opetuksena, joten ennakkoon ilmoittautuminen on välttämätöntä. Kurssin hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista osallistumista opintoryhmätyöskentelyyn. Arvostelu: Oppimispäiväkirja (3 op) ja työryhmien työpaperit (3 op) arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: sosiaalipolitiikan assistentti P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 6 OP SOSP6019 (kirjat), SOSP6020 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkasteluskaala ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Moisio, Karvonen, Simpura ja Heikkilä (toim): Suomalaisten hyvinvointi 2008, sivut 28-37, 148-161 ja 232-292 Mikhalev: Inequality and Social Structure during the Transition, sivut 1-152 Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28 ja 83-110 George ja Wilding: Globalization and Human Welfare, sivut: 26-45 ja 113-211 Arvostelu: Luennot (2 op) ja kirjallisuus (4 op) arvostellaan erikseen, molemmat asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: sosiaalipolitiikan assistentti AINEOPINNOT 75 OP A.1 SOSIAALITYÖN PERUSTEET 8 OP A.1.1 SOSIAALITYÖN TRADITIOT JA TEORIAPERUSTEET (P) 4 OP Introduction to Theory and Traditions of Social Work
STYÖ7004 (kirja), STYÖ7005 (luento), STYÖ (essee) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sosiaalityön kehityksestä, opillisesta ja ammatillisesta perinteestä sekä keskeisimmistä teoreettisista lähestymistavoista. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 20 h ja essee. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, yhdistetty luento- ja kirjallisuuskuulustelu sekä essee (esseen viimeinen palautuspäivä on 30.11.2008). Payne: Modern Social Work Theory (soveltuvin osin, josta sovitaan luennolla) Arvostelu: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu sekä essee arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Katja Forssén A.1.2 IHMISKÄSITYS JA ETIIKKA SOSIAALITYÖSSÄ (P) 4 OP Human Behaviour and Ethics in Social Work Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla käsitellään sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisiä kysymyksiä ja perehdytään sosiaalityön ammatillisiin sitoumuksiin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjatentti Clark: Social Work Ethics: Politics, Principles and Practice Banks: Ethics and Values in Social Work Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.2 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP Decision-Making on Social Policy SOSP6041 (kirjat), SOSP6042 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Näkökulma on sekä teoreettinen että käytännöllinen. Kirjallisuudessa perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Luennolla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta tärkeitä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja Suomessa. Harjoituksissa perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla keskeisten sosiaalipolitiikan uudistusten etenemistä päätöksentekojärjestelmässä. Opetus ja opiskelumuodot: Luento 14 h ja harjoitus 6 h sekä kirjallisuus Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat: Harjoitukset suoritetaan erillisillä tehtävillä. Kirjallisuuskuulustelu sisältyy myös sivuaineopiskelijoiden opintoihin. Paloheimo ja Wiberg: Politiikan perusteet, sivut 15-382
Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, harjoitukset arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen A.3 TYÖMENETELMÄT JA TOIMINTAMALLIT 8 OP A.3.1 YKSILÖ- JA PERHEKESKEINEN SOSIAALITYÖ (P) 4 OP Social Work with Individuals and Families STYÖ7013 (kirjat), STYÖ7014 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Yksilökeskeistä sosiaalityötä tarkastellaan mm. ongelma- ja ratkaisukeskeisen, supportiivisen ja kognitiivisen työskentelyotteen sekä motivoivan haastattelun näkökulmista. Perhekeskeinen sosiaalityö perehdyttää opiskelijat sosiaalityön perhekeskeisen työn teoriaperusteisiin sekä tarkastelee perheen merkitystä, historiaa ja toimintaa sosiaalityön asiakastyön näkökulmasta. Lisäksi kurssilla tutustutaan perhehaastattelun perusteisiin ja perheiden sosiaalityössä käytettäviin interventioihin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 30 h ja kirjatentti Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisuuskuulustelu Hessle: Samtal med B om att finna sitt språk Koski-Jännes, Riittinen, Saarnio: Kohti muutosta, Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttyätymisongelmiin Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Riitta Lehtonen (perhekeskeinen sosiaalityö) ja Heikki Suhonen (yksilökeskeinen sosiaalityö) A.3.2 LAPSI, NUORI JA VANHEMMUUS (P) 3 OP Child, Adolescent and Family STYÖ7018 (kirjat, sivuaine) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään lapsen ja nuoren normaaliin kehitykseen. Kehitystä peilataan suhteessa vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Kurssin tarkoitus on perehtyä aiheeseen erityisesti pikkulapsiperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Oheismateriaalina artikkelikokoelma. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: luennot 10 h, vierailut 10 h ja essee lähdekirjallisuuden pohjalta. Sivuaineopiskelijat: opintokokonaisuus (2 op) suoritetaan kirjatenttinä. Pääaineopiskelijat: Niemelä, Siltala ja Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Zeanah (toim.) Handbook of infant mental health Sivuaineopiskelijat: Niemelä, Siltala ja Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Zeanah (toim.) Handbook of infant mental health, luku 13: Zeanah, Larrieu, Heller ja Vallerie: Infant-Parent Relationship Assessment Arvostelu: Essee tai kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen
A.3.3 VUOROVAIKUTTEINEN ASIAKASTYÖ (P) 1 OP Worker-client Interaction in Social Work Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla käsitellään draamamenetelmän avulla työntekijän ja asiakkaan kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita asiakastyön vuorovaikutuksessa kohdattaviin tilanteisiin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja harjoitukset 20 h Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja niihin liittyviin harjoituksiin. Arvostelu: Asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP Social Legislation SOSP6050 (Oikeusjärjestys-luento), SOSP6051 (Toimeentuloturva-luento), SOSP6052 (kirjat) Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot A) Oikeusjärjestys Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys Suomen oikeusjärjestyksestä, sosiaalioikeudellisista lähtökohdista ja lainkäyttöön liittyvästä peruskäsitteistöstä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 10 h Suoritustapa: Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen kurssilla. B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän systemaattisista peruspiirteistä ja lainsäädännön soveltamisesta erilaisissa toimeentuloturvatapahtumissa. Opetus- ja opiskelumuodot: Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. (Prof. Seppo Koskinen) Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sisältö ja tavoitteet: Kirjallisuuden avulla opiskelijat muodostavat kokonaiskäsityksen sosiaalioikeudellisesta normistosta, hallintomenettelyn rakentumisesta ja lainsäädännön taustalla olevista periaatteista Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2008) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut I, II, IV, V, VI, VIII, X ja XI) (uusin painos) Arvostelu: A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ja C-kohta asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.5 PEREHTYMINEN SOSIAALITYÖN ERITYISALUEISIIN 8 OP A.5.1 LAPSI, PERHE JA YHTEISKUNTA (P) 2 OP Child, Family and Society
STYÖ7030 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisiin perhepoliittisiin tukimuotoihin, joiden tavoitteena on suojata lapsiperheitä elämän riskeiltä. Lisäksi tarkastelun kohteena on työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen problematiikka. Opetus- ja opiskelumuodot: SOSNETin tuottamat virtuaaliääniluennot 8 h (Kulttuurinen lapsuus tai Riskilapsuus) ja niiden pohjalta tehty 6-8 sivun mittainen oppimispäiväkirja. Vaihtoehtoisena suoritustapana kaksi teosta kirjallisuuskuulusteluna. Suoritustavat: Oppimispäiväkirja tai kirjallisuuskuulustelu Rönkä ym. (toim.): Perhe ja vanhemmuus Kinnunen ym. (toim.): Työ leipälajina (s.167-309) Gornick ja Meyers: Families that work Arvostelu: Oppimispäiväkirja tai kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leena Santala A.5.2 RIIPPUVUUSONGELMAT (P) 2 OP Addictional Problems Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään riippuvuusongelmiin (alkoholi-, huume-, peli- ym. addiktiot) yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmista sekä paneudutaan riippuvuusongelmien selitys- ja hoitomalleihin sekä riippuvuuksien hoitoon ja kuntoutuskäytäntöihin. Opetus- ja opiskelutavat: Luennot 12 h Suoritustavat: Luentokuulustelu tai essee Oheismateriaali Arvostelu: Asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.5.3 IKÄÄNTYMINEN (P) 2 OP Ageing Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään ikääntymiskysymyksiin, vanhuspolitiikkaan ja gerontologisen sosiaalityön lähtökohtiin. Tässä yhteydessä käsitellään erityisesti ikääntyneiden roolia sekä aktiivisina kansalaisina että yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjinä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisuuskuulustelu Heikkinen, E. & Marin, M. : Vanhuuden voimavarat. Tammi, Helsinki 2002. Arvostelu: Asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.5.4 LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA TRAUMANÄKÖKULMA (P) 2 OP Domestic Violence and a Trauma Perspective
Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat perheen sisäisen väkivallan dynamiikkaan ja tässä yhteydessä tutustutaan myös väkivaltauhrien auttamisessa viime aikoina yleistyneen traumanäkökulman peruskäsitteistöön. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h ja artikkelikokoelma. Suoritustapa: Luentojen ja artikkelikokoelman pohjalta laadittava essee. Artikkelikokoelma (jaetaan opiskelijoille): Haapasalo: Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? Laitinen: Insestin uhrin särjetty sukupuolisuus. Niemi-Kiesiläinen & Kainulainen: Perheväkivalta ja lainsäädäntö. Nyqvist: Lähisuhdeväkivalta rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen. Ojuri: Parisuhdeväkivalta ja turvakotien naistyö. Oranen & Keränen: Lasten auttaminen. Schulman: Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys. Säävälä & Nyqvist: Miestyö. Arvostelu: Essee arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.5.5 SOSIAALITYÖN ERITYISTEEMAT (VAIN SIVUAINEOPISKELIJOILLE (P) 3 OP Special Issues of Social Work Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen sosiaalityön erityisteemaan. Opetus- opiskelumuodot: Essee (kirjoitetaan kahdesta erityisteemasta). Ks. esseen kirjoittamisen ohjeet laitoksen sivulta. Juhila et al. (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö Kuronen et al. (toim.): Sukupuoli ja sosiaalityö Satka et al. (toim.): Sosiaalityö ja vaikuttaminen Arvostelu: Essee arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Katja Forssén A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 OP A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP Introduction to Research in Social Policy SOSP6058 (luennot, sivuaine) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee hahmottamaan eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Ajoitus: Opintojakson suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden syksyllä. Suoritustavat:
Pääaineopiskelijat Luennot 18 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat Luennot 18 h (2 op) Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut 13-218 Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma Arvostelu: pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Veli-Matti Ritakallio ja Ilpo Airio (luennot) ja assistentit (harjoitukset) A.6.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 OP Introduction to Survey Research Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan surveyaineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla., tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Suoritustavat: Luennot 4 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti. Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut 66-215 Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut 168-207 Arvostelu: Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Henna Isoniemi (luennot + harjoitukset) A.6.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 OP Social Statistical Research Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitetaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 16 h ja oheiskirjallisuus. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö.
Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto ja Sauli: Faktajuttu: tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt Arvostelu: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Yliassistentti A.6.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 OP Qualitative Research SOSP6071 (kirjat), SOSP6072 (luento, voidaan suorittaa loppuvuoden aikana yleisinä tenttipäivinä) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat laadulliseen tutkimukseen niin, että opiskelijat saavat käytännön valmiuden laadullisen sosiaalitutkimuksen tekemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, minkälaisten sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskohteiden ja kysymysten kohdalla laadulliset tutkimusmenetelmät sopivat käytettäviksi. Kurssin praktikum-osio rakentuu sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskysymyksiin liittyvistä eri lähestymistapoja soveltavista harjoitustöistä. Praktikum-osioon liittyy harjoitustyön raportointi ja esittely seminaarissa. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, seminaarityöskentelyä 18 h ja kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokuulustelu, kirjallisuuskuulustelu ja praktikum-työ Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Kvale: Den kvalitativa forskningsintervjun tai englanniksi Interviews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing Arvostelu: Luennot, kirjallisuus ja praktikum-työ arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja assistentit A.6.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 5 OP Projects Planning and Evaluation SOSP6077 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso perehdyttää projektityöskentelyn ja projektien arvioinnin perusteisiin. Opiskelijat käyvät kurssilla läpi projektityön vaiheita ja arviointia luentojen, kirjallisuuden ja käytännön kautta. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot ja menetelmäopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja seminaari 24 h ja harjoitustyö sekä kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, seminaarin ja harjoitustyön voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla, jolloin opiskelija suorittaa vain kirjallisuuskuulustelun (2 op). Pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op). Sivuaineopiskelijat: sivuaineopiskelijat suorittavat pelkästään kirjallisuuskuulustelun (2 op). Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti.
Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Ruuska: Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu ja harjoitustyö arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Heikki Suhonen (sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti) A.6.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 OP Bachelor s Seminar and Thesis STYÖ7049 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Pakolliset edeltävät opinnot: A.6.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.6.2, A.6.3 tai A.6.4 Opetus- ja opiskelutavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi Suoritustavat: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Oheislukemisto: Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille Arvostelu: Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5, harjoitusaine ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Yliassistentti ja assistentit A.7 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖT I 10 OP A.7 Sosiaalityön käytännöt opintojaksot voivat suorittaa vain ne opiskelijat, joilla on oikeus maisteritutkintoon. A.7.1 AMMATILLISUUS SOSIAALITYÖSSÄ (P) 2 OP Professional Competence and Development in Social Work Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on koota ja arvioida sekä jäsentää sosiaalityön teoreettista ja käytännöllistä perustaa ammatillisuutta tukevaksi. Kurssilla perehdytään työnohjauksen perusteorioihin ammatti-identiteetin kehityksen ja kasvun näkökulmasta. Kurssi kytkeytyy muihin sosiaalityön työmenetelmien opintojaksoihin ja erityisesti moniammatilliseen klinikkaopetukseen., A.1, A.2, A.3.1., A.3.2, A.4, A.5.1, A.5.2 ja A.5.4. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, harjoitukset 6 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallinen lopputyö. Heinonen ja Metteri (toim.): Social Work in Health and Mental Health: Issues, Developments and Actions Jokinen ja Juhila (toim.): Sosiaalityö aikuisten parissa Sosweb, sosiaalityön työmenetelmät http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/
Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen A.7.2. ja S.4.1. MONIAMMATILLINEN KLINIKKAOPETUS (P) 15 OP Multiprofessional Clinical Education Tavoitteet: Sosiaalityön asiakastyöhön liittyvien ammatillisten taitojen opiskelu. Sisältö: Opiskelija perehtyy lasten, nuorten ja aikuisten sosiaalityön työmenetelmiin, sosiaaliseen tilannearviointiin, oppimisen, koulunkäynnin ja elämäntilanteiden ongelmien arviointiin ja asiakastyön vuorovaikutustaitoihin aidossa asiakastilanteessa. Opintojakso toteutetaan yhdessä psykologian laitoksen kanssa. Kurssi toteutetaan kaksiosaisena, 15 opintopisteen kokonaisuutena; Klinikkakurssi I (8 op) keväällä ja Klinikkakurssi II (7 op) syksyllä. Molemmilla kursseilla on sama rakenne: orientaatiovaihe sisältää luentoja, harjoituksia sekä itsenäistä oheiskirjallisuuteen ja työmenetelmiin perehtymistä, kummankin kurssin tutkimusvaiheessa opiskelijat tutkivat pienryhmissä 1-2 asiakastapausta ja antavat palautteen asiakkaalle. Seminaarivaiheessa kukin ryhmä esittelee oman asiakastapauksensa. Pienryhmät saavat asiakastyöhön työnohjauksen. Molempien kurssien lopussa opiskelija analysoi kirjallisesti asiakastyön prosessia, omaa selviytymistään ja omia oppimistarpeitaan. A.7.2 KLINIKKAKURSSI I (P) 8 OP STYÖ7057 (kirjat) STYÖ7058, A. 1., A.2., A.3.1., A.3.2., A.4., A.5.1., A.5.2. ja A.5.4. Opetus- ja opiskelumuodot: 1) 26 h moniammatillisia luentoja, asiakastapauksen/ perheen tutkiminen pienryhmässä ja muu tähän liittyvä työ (vähintään 20 h), 12 h työnohjausta pienryhmässä sekä 16 h tapausseminaarityöskentelyä ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta 2) Klinikan sosiaalityön työmenetelmämoduuli: 10 h luentoja, 20 h itsenäisiä pienryhmäharjoituksia. Moduuli toteutetaan yhden viikon aikana intensiiviopetuksena helmikuun alkupuolella 2009. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kurssiin ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta sekä kirjallisuuskuulustelu. Osallistuminen asiakastyöhön, työnohjaukseen ja seminaareihin pakollista. Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha Kumpulainen (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. (uusin painos). Mikäli teos on tentitty muussa yhteydessä, on sovittava korvaavasta kirjallisuudesta. Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen SYVENTÄVÄT OPINNOT 92 OP S.1 SOSIAALITYÖN ERITYSIALUEET 10 OP Pääaineopiskelijat valitsevat seuraavista aihe-alueista vähintään kaksi kurssia (2x5 op/3ov), joihin he ovat alustavasti tutustuneet aineopintojen (A.5) yhteydessä.
S.1.1 LAPSEN ASEMA YHTEISKUNNASSA JA SOSIAALITYÖSSÄ (V) 5 OP Children on Society and Social Work STYÖ7061 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lasten yhteiskunnalliseen asemaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Opintojaksolla esitellään yleisemmin lapsuuden tutkimuksen traditioita ja lasten kanssa tehtävän sosiaalityön erityispiirteitä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Mahdollinen luento 12 h ja/tai kirjallisuus. Luento korvaa yhden teoksen kirjallisuudesta. Opintokokonaisuuden voi osittain korvata SOSNETin tarjoamalla luentosarjalla Social Work with Families and Children, jolloin opiskelija suorittaa kirjallisuudesta vain yhden teoksen. Suoritustavat: Luento ja/tai kirjallisuuskuulustelu. Takala (toim.): Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin? Puonti, Saarnio & Hujala (toim.): Lastensuojelu tänään Forsberg ym. (toim.): Lapset ja sosiaalityö Arvostelu: Luennot ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: sosiaalityön assistentti S.1.2 RIIPPUVUUSONGELMAT JA SOSIAALITYÖ (V) 5 OP Addictional Problems and Social Work Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan riippuvuusongelmien dynamiikkaa preventio- ja interventiomalleja sekä riippuvuusongelmiin suunnattuja toimintaohjelmia ja projekteja. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, ohjattu virtuaalityöskentely, palauteseminaari, vierailut ja kirjallisuus. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, vierailuihin ja virtuaalityöskentelyyn sekä kirjallisuus (ryhmätentti). Peele: Miten voitat riippuvuudet Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen S.1.3 VANHUSPOLITIIKKA, VANHUSTENHUOLLON PALVELUT JA GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ (V) 5 OP Elderly Policy and Working with Older People Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään ikääntyneille suunnattuihin palveluihin, vanhustyön ja gerontologiseen sosiaalityöhön kansallisiin ja kansainvälisiin käytäntöihin. Erityisesti tarkastelun kohteina ovat vanhuksille tarkoitettujen palvelujen innovatiiviset sovellutukset. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Virtuaalityöskentely ja siihen sisältyvät tehtävät. Suoritustavat: Osallistuminen valtakunnalliseen virtuaaliopetukseen (Sosnet). Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen
S.1.4 ROMANIT TUNTEMATON VÄHEMMISTÖMME (V) 5 OP Romans Our Forgotten Minority Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteina on perehtyä romanikulttuuriin ja -politiikkaan. Opintoihin kuuluvat romanien historia, kulttuuri, tapaperinne, yhteiskunnan muutos ja romanipolitiikka. Kurssilla perehdytään romanipolitiikan kansainväliseen tilanteeseen sekä romanien asemaan Baltiassa ja Euroopassa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelutavat: Kurssi kostuu luennoista 10 h, virtuaalityöskentelystä ja oheismateriaaleista. Jos opiskelija suorittaa tiedekunnan Monikulttuurisuus (25 op) opinnot kokonaisuudessaan, on valittava joku toinen osio. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja virtuaalityöskentelyyn sekä toinen teoksista joko kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä. Pogany: Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet Pulma: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu/essee arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen S.1.5 VAPAAVALINTAINEN ERITYISALUE (V) 5 OP Optional Specific Area Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija valitsee Sosnetin tarjoamasta virtuaaliopetustarjonnasta opintopisteitä vastaavan opintokokonaisuuden. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Virtuaalityöskentely opetuskokonaisuudesta vastaavan yliopiston vaatimusten mukaan. Suoritustapa: Määräytyy vastuuyliopiston mukaan. Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Tuula Kaitsaari S.2 SOSIAALITYÖN TEORIAPERUSTEIDEN LAAJENTAMINEN (P) 3 OP Widening of Theoretical Basis in Social Work STYÖ7082 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden yhteiskuntateoreettista näkemystä ja antaa valmiuksia yleisen sosiaalipoliittisen keskustelun arvioimiseen. Kirjallisuuden kautta opiskelija perehtyy oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, vapauden ja hyvinvoinnin määrittymiseen ideologisesti toisistaan poikkeavissa järjestelmissä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot sekä maisteriopintoihin sisällytettäviä sivuaineopintoja vähintään 15 opintopistettä. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Kirjallisuuskuulustelu tai essee. Opintojakson toinen kirja voidaan korvata P2:een tai P.3:een sisältyvällä tutoroinnilla. Kirjallisuus (kaksi seuraavista): Schmidtz & Goodin: Social welfare and individual responsibility Doyal & Gough: Theory of human need Taylor-Gooby: New Risk, New Welfare
B) Kurssin S.2. voi suorittaa myös alla esitetyllä kokonaisuudella Terveyden eriarvoisuus. Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu tai essee arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Katja Forssén S.2.1 TERVEYDEN ERIARVOISUUS (V) 3 OP Health inequality Sisältö ja tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat väestöryhmien välisen terveyden eriarvoisuuden ilmiöön ja sen mittaamiseen sekä terveyserojen ja muun yhteiskunnallisen eriarvoisuuden välisiin kytkentöihin. Aluksi esitellään sosiaalisen aseman ja terveyden määrittämisen ja mittaamisen tapoja sekä eri indikaattoreita käyttäen todettujen terveyserojen esiintymistä Suomessa ja muualla. Tämän jälkeen tarkastellaan tärkeimpiä erojen muodostumiselle esitettyjä selitysmalleja sekä näitä malleja soveltavaa tutkimusta etsittäessä eroihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja yhteiskuntarakenteeseen liittyviä tekijöitä. Tutkimustoiminnan esittelyn kautta siirrytään keskustelemaan niistä teoreettisista ja metodologisista haasteista, joita terveyserotutkimukseen sen nykyvaiheessa kohdistuu. Tarkastellaan myös erojen kaventamisen keinoja ja esteitä sekä toteutuneita erojen vähentämisohjelmia ja menetelmiä, joilla ohjelmien vaikuttavuutta voidaan arvioida. Lopuksi keskustellaan sosiaali- ja terveyspoliittisista keinoista terveyserojen vähentämiseksi. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot (12 h) Suoritustavat: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu, tentitään yhtäaikaisesti 2 kirjaa seuraavista Bartley, M.: (2004). Health Inequality: An Introduction to Concepts, Theories, and Methods. Cambridge: Polity Press. Fritzell, J. ja Lundberg, O. (toim.): (2007). Health inequalities and welfare resources. Continuity and change in Sweden. Bristol: Policy Press. Kangas, I., Keskimäki, I., Koskinen, S., Manderbacka, K., Lahelma, E., Prättälä, R. ja Sihto, M. (toim.): (2001). Kohti terveyden tasa-arvoa. Helsinki: Edita. Marmot, M. ja Wilkinson, RG. (toim.): ( 1999). Social Determinants of Health. Oxford: Oxford University Press. Palosuo, H., Koskinen, S., Lahelma, E., Prättälä, R., Martelin, T., Ostamo, A., Keskimäki, I., Sihto, M., Takala, K., Hyvönen, E. ja Linnanmäki, E. (toim.): (2007). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2007: 23. Helsinki: Yliopistopaino. Arvostelu: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leena Koivusilta S.3 PERHE- JA LAPSILAINSÄÄDÄNTÖ (P) 2 OP Family and Child legislation in Finland STYÖ7086 (luennot) Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa sosiaalityön opiskelijoille valmiudet ymmärtää perhe- ja lapsilainsäädäntöä sosiaalityön asiakastyön näkökulmasta ja pystyä pääpiirteissään soveltamaan sitä asiakastapauksissa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 20 h ja oikeustapausharjoitukset 10 h
Suoritustavat: Luentokuulustelu ja harjoitukset Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist S.4. SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖT II 20 OP S.4.1 KLINIKKAKURSSI II (P) 7 OP STYÖ7059 Pakolliset edeltävät opinnot: Klinikkakurssi I Opetus- ja opiskelumuodot: 22 h luentoja ja harjoituksia, asiakastapauksen/ perheen tutkiminen pienryhmässä ja muu tähän liittyvä työ (vähintään 20 h), 12 h työnohjausta pienryhmässä sekä 18 h seminaarityöskentelyä ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kurssiin ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta. Osallistuminen asiakastyöhön, työnohjaukseen ja seminaareihin pakollista. Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen S.4.2.1 SOSIAALITYÖN HARJOITTELU (P) 10 OP Social Work Practice Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla syvennetään valmiuksia ymmärtää ja tehdä käytännön sosiaalityötä. Tavoitteena on luoda perusta opiskelijan omalle sosiaalityön ammatilliselle käyttöteorialle ja antaa opiskelijalle valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn, toimimiseen työryhmän sekä moniammatillisten verkostojen jäsenenä. Opintojakson tehtävänä on kehittää opiskelijan taitoja reflektoida omaa toimintaansa ja kykyä yhdistää tieteellinen tietopohja ja ammatillinen työorientaatio toimivaksi sosiaalityöksi. Harjoittelun yhteydessä opiskelija tutustuu myös sosiaalityön johtamiskäytäntöihin ja hallintoon. Harjoittelun voi suorittaa sosiaalityön toimipisteissä, järjestöissä, projekteissa ja kehittämis- tai tutkimushankkeissa. Harjoittelujakso on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot kokonaisuudessaan sekä S.4.1 ja osallistuminen harjoitteluinfoon. Opetus ja opiskelutapa: Työskentely (3kk) laitoksen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä, säännöllinen työnohjaus harjoittelun aikana, oppimispäiväkirja, joka toimii pohjana teoriaseminaarin lopputyössä. Suoritustavat: Harjoittelun tulisi tapahtua viimeistään 4. lukuvuoden keväällä, jolloin teoriaseminaari ajoittuu 5. lukuvuoden syyslukukaudelle. Omatoiminen hakeutuminen harjoitteluun on suositeltavaa. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu työpaikassaan ryhmä- tai yksilötyönohjaukseen sekä pitää päivittäistä oppimispäiväkirjaa. Harjoittelun lopuksi opiskelija saa palautteen ja arvion toiminnastaan omalta kenttäohjaajalta. Arvostelu: Asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen S.4.2.2 TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN (P) 3 OP Integration of Theory and Practice in Professional Competence
Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on sosiaalityön harjoittelujakson työprosessin analysointi, ammattikäytännöistä saadun tiedon käsitteellistäminen ja harjoittelukokonaisuuden teoreettinen tarkastelu. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot, S.4.1 ja S.4.2.1. Opetus- ja opiskelutavat: Seminaari 26 h ja oheiskirjallisuus Suoritustavat: Seminaariesitys harjoittelun oppimispäiväkirjan pohjalta sekä esseemuotoinen seminaarityö, lähdeaineistona oppimispäiväkirja sekä oman harjoittelupaikan perustehtävään liittyvä vapaavalintainen kirjallisuus. Oheiskirjallisuus: Adams, Dominelli ja Payne: Social Work Jokinen & Suoninen (toim.): Auttamistyö keskusteluna Arvostelu: Asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen S.5 TUTKIMUSOTTEEN SYVENTÄMINEN 57 OP S.5.1 METODIOPINNOT 10 OP Opiskelijat valitsevat seuraavista neljästä metodikurssista vähintään kaksi. Huomioitavaa on, että vertailevan tutkimuksen kurssilla vaaditaan monimuuttujamenetelmien hallintaa. S.5.1.1 MONIMUUTTUJAMENETELMÄT (V) 5 OP Multivariate Methods Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tarvittaviin keskeisiin monimuuttujamenetelmiin, kuten faktori-, regressio- ja varianssianalyysiin sekä logistiseen regressioon. Opetus- ja opiskelumuodot: Harjoitukset 24 h, kirjallisuus ja harjoitustyö Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin. Ervasti: Johdatus monimuuttujamenetelmiin de Vaus: Surveys in Social Research Jokivuori ja Hietala: Määrällisiä tarinoita Sekä muu erikseen mainittava kirjallisuus Arvostelu: Harjoitukset, kirjallisuus ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti S.5.1.2 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄT (V) 5 OP Qualitative Research Methods Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään tarkemmin joihinkin yleisimmin käytettyihin laadullisen analyysin menetelmiin. Kurssi sisältää lisäksi tietokoneavusteisen analyysin harjoittelun tietokoneohjelman avulla. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 13+3h, tietokoneavusteinen analyysiharjoitus (sisältää 3h johdantoluennot) ja kirjallisuus (2 kirjaa).