CMAS International Diver Training Standards and Procedures Manual CMAS Three Star Diver Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi Suomenkielinen järjestämisohje Sukeltajaliitto ry, päivitetty 15.12.2018
Sisällys Päivityshistoria... 5 1. Järjestämisohje... 6 1.1 Tavoitteet... 6 1.2 Taso... 6 1.3 Noudatettavat standardit ja ohjeet... 6 1.4 Kurssin kouluttajat... 7 1.5 CMAS Three Star Diver -sukeltajan osaamistaso... 7 1.6 Kurssiin osallistumisen ennakkovaatimukset... 8 1.7 Kortitusvaatimukset... 8 1.8 Kortitus... 9 1.9 Kortin voimassaolo... 9 1.10 Kurssin käytännön järjestelyt... 9 2. Teoria... 10 2.1 Johdanto... 10 2.2 Syventävä sukellustietous: Varusteet... 10 2.3 Syventävä sukellustietous: Fysiikka... 10 2.3.1 Aine... 10 2.3.2 Kaasut... 10 2.3.3 Mittayksiköt... 11 2.3.4 Kosteus... 11 2.3.5 Energia... 11 2.3.6 Paine... 11 2.3.7 Tiheys... 11 2.3.8 Kaasujen viskositeetti... 12 2.3.9 Kineettinen kaasuteoria... 12 2.3.10 Kaasujen liukeneminen... 12 2.3.11 Veden vastus... 12 2.3.12 Noste... 12 2.4 Syventävä sukellustietous: Sukelluslääketiede... 12 2.4.1 Anatomia ja fysiologia... 13 2.4.2 Painevammat... 13 2.4.3 Kaasuihin liittyvät riskitekijät... 13 2.4.4 Sukeltajantauti... 13 2
2.4.5 Lämpötila... 13 2.4.6 Muita riskitekijöitä... 14 2.4.7 Psykologia... 14 2.5 Syventävä sukellustietous: Dekompressio... 14 2.5.1 Dekompressioteoria... 14 2.5.2 Etappisukeltaminen... 15 2.5.3 Nousutaulukot... 15 2.5.4 Sukellustietokoneet... 15 2.5.5 Dekompressiosuunnitteluohjelmat... 15 2.6 Syventävä sukellustietous: Sukelluksen suunnittelu... 16 2.6.1 Sukelluksen riskien tunnistaminen ja arviointi... 16 2.6.2 Sukellussuunnittelu prosessina... 16 2.6.3 Viestintä pinnalla ja pinnan alla... 16 2.6.4 Suositellut sukelluskäytännöt... 17 2.6.5 Kaasunkulutus... 17 2.6.6 Sukeltaminen olosuhteissa, joissa suora pintaan nousu on estynyt... 17 2.7 Syventävä sukellustietous: Pelastaminen... 17 2.7.1 Sukellusonnettomuuksien ennaltaehkäisy... 17 2.7.2 Pelastaminen... 18 2.7.3 Kadonneen sukeltajan etsiminen... 18 2.7.4 Ensiapu... 18 2.8 Syventävä sukellustietous: Sukellussuunnistus... 18 2.8.1 Varusteet... 18 2.8.2 Suunnistaminen... 19 2.9 Syventävä sukellustietous: Sukellusympäristö... 19 2.9.1 Sukellusympäristön vaikutus sukellusturvallisuuteen... 19 2.9.2 Ympäristön suojelu... 19 2.10 Sukellusjohtaminen: CMAS Dive Leaderin roolit... 20 2.11 Sukellusjohtaminen: Vastuu- ja lakikysymykset... 20 2.12 Sukellusjohtaminen: Sukellusvanhimman tehtävät... 20 2.13 Sukellusjohtaminen: Sukellusryhmän johtaminen... 21 2.14 Sukellusjohtaminen: Pelastustilanteen johtaminen... 21 2.15 Sukellusjohtaminen: Koulutusavustajana toimiminen... 21 2.15.1 Koulutusavustajan tehtävä... 22 3
2.15.2 Oppilaiden kanssa toimiminen... 22 2.15.3 Sukellustaitojen harjoituttaminen... 22 2.16 Sukeltajan ja kouluttajan polku... 22 3. Allasharjoitukset... 23 3.1 Perustaidot... 23 3.2 Mallisuoritusten näyttäminen... 23 3.3 Oppilaiden tekemien harjoitteiden valvonta... 23 4. Sukellusjohtamisharjoitukset... 25 4.1 Sukelluksen suunnittelu ja ennakkovalmistelut... 25 4.2 Alkubriiffaus... 25 4.3 Loppubriiffaus... 26 5. Avovesisukellukset... 27 5.1 Pelastusharjoitus... 27 5.2 Suunnistusharjoitus... 27 5.3 Sukellusryhmän johtaminen... 28 5.4 Etappisukellus... 29 Kurssin avovesisukellusten läpäisykriteerit... 30 Pelastusharjoitus... 30 Suunnistusharjoitus... 31 Sukellusryhmän johtamisharjoitus... 33 Etappisukellus... 36 4
Päivityshistoria 30.5.2018 Alkuperäinen julkaisu 15.12.2018 Poistettu järjestämisohjeesta päällekkäisyyksiä Sukeltajaliiton CMAS-koulutuksen yleisen koulutusohjeen kanssa. 5
1. Järjestämisohje 1.1 Tavoitteet CMAS Three Star Diver -kurssin tavoitteena on kehittää edelleen kokeneiden CMAS Two Star Diver - sukeltajien laitesukellustaitoja ja perehdyttää heidät vaativilla sukelluksilla tarvittaviin laitesukellustaitoihin, kuten pakollisia etappipysähdyksiä vaativien sukellusten tekemiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on valmiudet etappisukeltamiseen 30-40 metrin syvyysalueella pienimmällä mahdollisella riskitasolla. CMAS Three Star Diver -kurssilla tutustutaan myös sukellusjohtamisen perusteisiin. 1.2 Taso CMAS Three Star Diver -kurssi on tasoltaan CMAS:n laitesukelluksen peruskoulutuslinjan ylimmän tason kurssi ja sukellusjohtajakoulutuslinjan perustason kurssi. 1.3 Noudatettavat standardit ja ohjeet Tämä Sukeltajaliiton standardi kattaa seuraavien kansainvälisten standardien vaatimukset: CMAS 2.D.7, CMAS Three Star Diver CMAS 3.A.7, Minimum Training Programme ISO 24801-3, Dive Leader Kurssia järjestettäessä on noudatettava myös Sukeltajaliiton Laitesukelluksen turvaohjetta, Sukeltajaliiton CMAS-koulutuksen yleistä koulutusohjetta ja Sukeltajaliiton eettisiä ohjeita. 6
1.4 Kurssin kouluttajat CMAS Three Star Diver -kurssin vastuukouluttajan on oltava vähintään CMAS Two Star Instructor. CMAS One Star Instructor -kouluttajat voivat toimia kurssilla kouluttajina CMAS Two Star Instructor - kouluttajan valvonnassa. CMAS Dive Leaderit ja lähikouluttajat voivat avustaa koulutuksessa CMAS Two Star Instructor -kouluttajan valvonnassa. 1.5 CMAS Three Star Diver -sukeltajan osaamistaso CMAS Three Star Diver -kurssin hyväksytysti läpäisseellä sukeltajalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot sukellukseen liittyvästä teoriasta, vahvat pelastustaidot, hyvät sukellusjohtajan taidot ja esimerkilliset sukellustaidot. Hänellä on riittävä tieto-, taito- ja kokemustaso Pakollisia etappipysähdyksiä vaativien sukellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sukellusvanhimman tehtävissä toimimiseen seuran sukellustapahtumissa. Pelastustilanteen johtamiseen. Koulutusavustajana toimimiseen CMAS-kouluttajan valvonnassa. Etenkin silloin, kun CMAS Three Star Diver toimii sukellusjohtajan tehtävissä, hänestä käytetään CMAS:n standardeissa nimitystä CMAS Dive Leader. CMAS Dive Leader voi Näyttää mallisuorituksia Valvoa oppilaiden tekemiä harjoituksia Varmistaa oppilaiden turvallisuutta Toimia sukellusryhmän johtajana sellaisilla kurssisukelluksilla, jotka eivät edellytä kouluttajan suoraa valvontaa Perehdyttää kortitettuja sukeltajia sellaisiin olosuhteisiin, jotka eivät ole heille ennestään tuttuja CMAS Dive Leader ei voi Opettaa uusia taitoja Hyväksyä kurssin läpäisyvaatimuksiin kuuluvia suoritteita hyväksytysti suoritetuiksi 7
Kun CMAS Three Star Diver sukeltaa alemman koulutustason sukeltajan parina, sukellus on toteutettava alemman tason mukaisesti ja syvyysrajoitukset huomioiden. 1.6 Kurssiin osallistumisen ennakkovaatimukset CMAS Three Star Diver -kurssin osallistujan on oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt. Yläikärajaa ei ole. Hänellä on oltava Voimassaoleva Sukeltajaliiton jäsenseuran jäsenyys tai Liiton henkilöjäsenyys, tai hänet on rekisteröity Liittoon Liiton yhteisöjäsenen kautta. CMAS Two Star Diver -kortti, tai vastaavan tasoinen toisen kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön myöntämä kortti. CMAS Rescue Diver -kortti, tai vastaavan tasoinen toisen kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön myöntämä kortti. Voimassaoleva hätäensiapupätevyys. Voimassaoleva hapenantopätevyys. Vähintään 60 kirjattua sukellusta, jotka on suoritettu vaihtelevissa olosuhteissa: kuivapukusukelluksia, yösukelluksia, keskisyviä sukelluksia 20-30 metrin syvyysalueelle, hylkysukelluksia, sukelluksia virtaavassa vedessä, jääsukelluksia jne. Lääketieteellinen sukelluskelpoisuus, joka on todettu joko terveysselvityslomakkeella tai sukeltajan lääkärintodistuksella. Pääsyvaatimusten kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä koulutusjärjestön ensiapukurssi on kyseessä. Kaikki voimassaolevat yleisesti tunnettujen koulutusjärjestöjen myöntämät pätevyydet hyväksytään. Hapenantopätevyyden osalta on tärkeää, että koulutuksessa on huomioitu erityisesti sukeltajantaudin ensiapu. 1.7 Kortitusvaatimukset Saadakseen CMAS Three Star Diver -kortin, oppilaan on: Täytettävä kaikki kohdassa 1.6 luetellut ennakkovaatimukset. Läpäistävä hyväksytysti kurssin teoriaosuus. Läpäistävä kurssin teoriakoe niin, että vähintään 75% teoriakokeen vastauksista on oikein. Läpäistävä hyväksytysti kurssin käytännön harjoitukset. Täytettävä kurssiin liittyvät taloudelliset velvoitteet. 8
1.8 Kortitus Kurssin hyväksytysti läpäisseelle oppilaalle myönnetään CMAS Three Star Diver -kortti. 1.9 Kortin voimassaolo CMAS Three Star Diver -kortti on voimassa toistaiseksi. 1.10 Kurssin käytännön järjestelyt Nitroksikoulutetut oppilaat voivat käyttää sopivaa nitroksiseosta hengityskaasuna kaikilla kurssin sukelluksilla. Nitroksikoulutettu CMAS Dive Leader tai kouluttaja voi käyttää nitroksia, vaikka oppilaat sukeltaisivatkin ilmalla. Jos sekä oppilailla että heidän etappisukellusharjoituksensa suoraa valvontaa suorittavalla CMASkouluttajalla on sopiva tekniikkasukelluskoulutus, voidaan harjoitus toteuttaa olosuhteisiin sopivilla seoskaasuilla, etappikaasuilla ja etappipulloilla. Kurssi voidaan toteuttaa niin, että CMAS Dive Leaderin tehtäviin liittyvät sukellusjohtamisen ja koulutusavustajana toimimisen harjoitukset järjestetään todellisilla sukelluskursseilla todellisten oppilaiden kanssa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, harjoitukset voidaan toteuttaa myös roolipeliharjoituksina, jossa CMAS Three Star Diver -kurssin oppilas harjoittelee simuloitujen kurssilaisten kanssa. 9
2. Teoria 2.1 Johdanto Oppilaalle annetaan Sukeltajaliiton CMAS-koulutuksen yleisen koulutusohjeen kappaleen 4.1 mukaiset riittävät tiedot, joiden perusteella hän voi tehdä harkitun päätöksen kurssille osallistumisesta. 2.2 Syventävä sukellustietous: Varusteet Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot Sukellusvarusteiden käyttötarkoituksesta Sukellusvarusteiden toimintaperiaatteista Sukellusvarusteiden käytöstä Sukellusvarusteiden huollosta Etappisukelluksilla käytettävistä erikoisvarusteista Pelastus- ja ensiapukalustosta 2.3 Syventävä sukellustietous: Fysiikka Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot sukellusfysiikasta. 2.3.1 Aine Aineen kolme olomuotoa 2.3.2 Kaasut Happi Typpi 10
Hiilidioksidi Hiilimonoksidi Vesihöyry 2.3.3 Mittayksiköt 2.3.4 Kosteus 2.3.5 Energia Valo Ääni Lämpö 2.3.6 Paine Ilmanpaine Veden paine Mittaripaine Absoluuttinen paine Osapaine 2.3.7 Tiheys Ilma Vesi Noste 11
2.3.8 Kaasujen viskositeetti 2.3.9 Kineettinen kaasuteoria Boylen laki Charlesin laki Kaasujen yleinen tilanyhtälö 2.3.10 Kaasujen liukeneminen Henryn laki 2.3.11 Veden vastus Veden vastus Oikea sukellusasento 2.3.12 Noste Veden tiheys Arkhimedeen laki 2.4 Syventävä sukellustietous: Sukelluslääketiede Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta sekä sukellusvammojen oireista ja ensiavusta. 12
2.4.1 Anatomia ja fysiologia Hengitystiet Hengitys Kaasujenvaihto Veri Verenkierto Sydän 2.4.2 Painevammat Hampaat Korvat Ontelot Keuhkot Suolisto 2.4.3 Kaasuihin liittyvät riskitekijät Narkoosi Hiilidioksidimyrkytys Hiilimonoksidimyrkytys Happimyrkytys 2.4.4 Sukeltajantauti 2.4.5 Lämpötila Hypotermia 13
Hypertermia 2.4.6 Muita riskitekijöitä Alternobaarinen vertigo (huimaus korvaan tulleen veden/eriaikaisen paineentasauksen vuoksi) Sinus caroticus refleksi (kuivapuvun tiukan kaulamansetin aiheuttama puristus) Hukkuminen Sekundäärinen hukkuminen 2.4.7 Psykologia Stressi Paniikki Omien kykyjen yliarviointi 2.5 Syventävä sukellustietous: Dekompressio Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot dekompressioteoriasta, nousutaulukoista, sukellustietokoneista ja dekompressiosuunnitteluohjelmista. 2.5.1 Dekompressioteoria Dekompressioteorian historia Nykyiset dekompressioteoriat Inerttikaasujen liukeneminen ja poistuminen Kuplien muodostuminen Kuplien havaitseminen Sukeltajantaudin riskiä kasvattavat tekijät 14
Lentäminen sukeltamisen jälkeen Sukeltajantaudin ennaltaehkäisy Kesken jäänyt dekompressio 2.5.2 Etappisukeltaminen Etappisukeltamisen perusperiaatteet Sukellusprofiilit etappisukelluksilla Uusintasukellukset etappisukellusten jälkeen 2.5.3 Nousutaulukot Etappisukellusten suunnittelu nousutaulukoilla 2.5.4 Sukellustietokoneet Etappisukellusten suunnittelu sukellustietokoneilla 2.5.5 Dekompressiosuunnitteluohjelmat Etappisukellusten suunnittelu dekompressiosuunnitteluohjelmilla 15
2.6 Syventävä sukellustietous: Sukelluksen suunnittelu Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot sukellusten suunnittelusta, etappisukellusten suunnittelusta ja sukellustapahtumien suunnittelusta. Oppilaan on kyettävä sukellusvanhimman tai CMAS Dive Leaderin roolissa toimiessaan arvioimaan muiden sukeltajien tekemien sukellusryhmän suunnitelmien oikeellisuutta ja soveltuvuutta kyseisen sukelluksen olosuhteisiin. 2.6.1 Sukelluksen riskien tunnistaminen ja arviointi Sukellussuunnitteluun vaikuttavat tekijät 2.6.2 Sukellussuunnittelu prosessina Etukäteissuunnittelu Ennakkovalmistelut Sukelluspaikalla tapahtuva suunnittelu Varasuunnitelmat Pelastussuunnitelma Sukellustapahtuman suunnitelma Etappisukelluksen suunnittelussa huomioitavat asiat 2.6.3 Viestintä pinnalla ja pinnan alla Käsimerkit Merkkipoiju Valomerkit Köysimerkit 16
2.6.4 Suositellut sukelluskäytännöt Sukelluskäytännöt etappisukelluksilla CMAS Dive Leaderin rooli oikeiden sukelluskäytäntöjen edistämisessä 2.6.5 Kaasunkulutus Kaasujen riittävyys etappisukelluksilla 2.6.6 Sukeltaminen olosuhteissa, joissa suora pintaan nousu on estynyt Fyysiset esteet: jää, hylky, luola jne. Dekompressiokatto 2.7 Syventävä sukellustietous: Pelastaminen Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot pelastamisesta. 2.7.1 Sukellusonnettomuuksien ennaltaehkäisy Riskien arviointi Asenneilmapiiri Turvallinen sukeltaja 17
2.7.2 Pelastaminen Pelastajan turvallisuus Sukeltajan avustaminen Uhrin nosto pohjasta Uhrin kuljetus pinnalla Uhrin nostaminen pois vedestä 2.7.3 Kadonneen sukeltajan etsiminen Hätätilanteessa käytettävät etsintämenetelmät 2.7.4 Ensiapu Hätäensiapu Hapenanto 2.8 Syventävä sukellustietous: Sukellussuunnistus Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot sukellussuunnistuksesta. 2.8.1 Varusteet Kompassi Syvyysmittari Muut sukellussuunnistuksen apuvälineet 18
2.8.2 Suunnistaminen Suunnistaminen maamerkkien mukaan Kompassisuunnistus Eri suunnistusmenetelmien yhdistäminen 2.9 Syventävä sukellustietous: Sukellusympäristö Oppilaalla on perusteelliset, sukelluskouluttajan tietotasoa vastaavat tiedot sukellusympäristön vaikutuksesta sukellusturvallisuuteen ja sukellusympäristön suojelusta. 2.9.1 Sukellusympäristön vaikutus sukellusturvallisuuteen Aallot Virtaukset Vuorovesi Vaaralliset merieläimet Saasteet Uusiin sukellusolosuhteisiin tutustuminen 2.9.2 Ympäristön suojelu Sukellusympäristön suojelu Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu Ympäristöä ja hylkyjä suojelevat sukellustavat Sukeltajan aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen 19
2.10 Sukellusjohtaminen: CMAS Dive Leaderin roolit Oppilas tietää, mikä CMAS Dive Leader on ja tuntee CMAS Dive Leaderin tehtävät ja roolit. Vedenalainen opas Sukellusryhmän johtaja Sukellusvanhin Koulutusavustaja Pelastaja Neuvonantaja Venemies Vesiluonnon asiantuntija Seuran "markkinointihenkilö" 2.11 Sukellusjohtaminen: Vastuu- ja lakikysymykset Oppilas tuntee seuran sukellus- ja koulutustoimintaan liittyvät vastuu- ja lakikysymykset. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Vastuuvakuutus Tapaturmavakuutus Urheiluyhteisön Reilu Peli -periaatteet Sukeltajaliiton Eettiset ohjeet Sukeltajaliiton turvaohjeet Sukeltajaliiton Yleinen koulutusohje 2.12 Sukellusjohtaminen: Sukellusvanhimman tehtävät Oppilas tietää, mitä sukellusvanhimman tehtävät ovat. Sukellustapahtumaan osallistuvien sukeltajien koulutus- ja kokemustasoon perehtyminen Sukelluspaikkaan tutustuminen 20
Miten riskejä arvioidaan? Millainen pintaorganisaatio sukelluksella on oltava? Miten pelastussuunnitelma tehdään? Mitä tietoja sukeltajille on annettava ennen sukelluksia? 2.13 Sukellusjohtaminen: Sukellusryhmän johtaminen Oppilas tietää, mitä sukellusryhmää johdettaessa on otettava huomioon. Mitä sukellusryhmän johtaminen tarkoittaa? Mitä tietoja johdettavalle ryhmälle on annettava ennen sukellusta? Sukelluksen alkubriiffaus Sukellusryhmän johtaminen veden alla Sukelluksen loppubriiffaus Toiminta, kun perehdytetään sukeltajaa hänelle uusiin sukellusolosuhteisiin 2.14 Sukellusjohtaminen: Pelastustilanteen johtaminen Oppilas tietää, miten pelastustilannetta johdetaan. Mitä pelastustilanteen johtaminen tarkoittaa? Asioiden tärkeysjärjestys pelastustilanteessa Pelastustilanteen johtajana toimiminen 2.15 Sukellusjohtaminen: Koulutusavustajana toimiminen Oppilas tietää, mitä koulutusavustajan rooli ja tehtävät ovat, ja miten koulutusavustajana toimitaan. 21
2.15.1 Koulutusavustajan tehtävä Koulutusavustajan rooli Koulutusavustajan tehtävät Koulutusavustajan vastuu 2.15.2 Oppilaiden kanssa toimiminen Ammattimainen käyttäytyminen Koulutusavustajan asenne Roolimallina toimiminen Mitä tietoja oppilaille on annettava ennen sukelluksia? Oppilaiden avustaminen seuran lainavarusteiden kanssa 2.15.3 Sukellustaitojen harjoituttaminen Millainen on hyvä mallisuoritus? Kouluttajan opettamien taitojen harjoituttaminen Kurssisuoritusten vastaanottaminen ja hyväksyminen Yleisimpiä ongelmatilanteita allas- ja avovesiharjoituksissa 2.16 Sukeltajan ja kouluttajan polku Oppilaan on tunnettava CMAS Three Star Diver -kurssin jälkeiset erikoistumis- ja jatkokoulutusmahdollisuudet. CMAS One Star Instructor kurssi CMAS-tekniikkasukelluskoulutukset 22
3. Allasharjoitukset 3.1 Perustaidot Oppilaan on hallittava seuraavat taidot erinomaisesti: Tasapainottaminen ja oikea sukellusasento (trimmi) Voimapotkut o sammakkopotku o saksipotku Tarkkuuspotkut o modifioitu sammakkopotku o modifioitu saksipotku Ohjailupotkut o peruutus o helikopterikäännös 3.2 Mallisuoritusten näyttäminen Oppilaan on osattava näyttää mallisuoritus kaikista CMAS One Star Diver - ja CMAS Two Star Diver -kurssin taitosuorituksista. Teknisesti oikea ja virheetön suoritus Mallisuoritus tehdään korostetun selkeästi Varmistetaan, että kaikki oppilaat varmasti näkevät suorituksen, tehdään tarvittaessa useaan kertaan eri suuntiin 3.3 Oppilaiden tekemien harjoitteiden valvonta Oppilaan on osattava valvoa sukelluskurssien oppilaiden tekemiä harjoitteita. Turvallisuuden varmistaminen o oikea sijoittautuminen oppilaisiin nähden o ryhmänhallinta o ongelmien tunnistaminen o oikea reagointi ongelmatilanteeseen Oikealla tavalla tapahtuvan harjoittelun varmistaminen 23
o o o o vuorovaikutus oppilaiden kanssa palautteenanto suoritusten korjaaminen tarvittaessa kouluttajan kutsuminen paikalle tarvittaessa, joko vastaanottamaan hyväksyttävällä tasolla oleva suoritus, tai antamaan lisäopetusta 24
4. Sukellusjohtamisharjoitukset Osana CMAS Dive Leader -koulutustaan oppilaat suunnittelevat jokaisen kurssiin kuuluvan sukelluksen ja johtavat niiden toteutuksen. 4.1 Sukelluksen suunnittelu ja ennakkovalmistelut Sukelluskohteen valinta, joka huomioi o kyseisen kurssisukelluksen vaatimukset o sukellusryhmän koulutus- ja kokemustason o sukellusympäristön aiheuttamat riskitekijät Riskien arviointi Käytettävissä oleva pintaorganisaatio Pelastussuunnitelma Kalusto o kyseisen harjoituksen ja kohteen asettamat vaatimukset: kompressori, vene, nousuköysi, dekopullot, muu erikoiskalusto jne. o ensiapukalusto o ruokahuolto? o kuljetukset? o mitä muuta tarvitaan että harjoitus pystytään toteuttamaan? Dekompressiosuunnitelma ja kaasunkulutuslaskut Sukelluksen rajoitukset ja vaadittavat luvat Sukelluspaikan merkitseminen oikealla tavalla 4.2 Alkubriiffaus Sukellusryhmien tehtävät Eri sukeltajien roolit ja tehtävät omissa ryhmissään Syvyysrajat Aikarajat Ohjeet ongelmatilanteessa toimimisesta Ohjeet hätätilanteessa toimimisesta Erityisesti huomioitavat asiat sukelluskohteeseen liittyen Erityisesti huomioitavat asiat sukellusympäristöön liittyen Merkinannoista sopiminen 25
Sukellusvarusteisiin liittyvät ennakkovalmistelut 4.3 Loppubriiffaus Toteutuneen sukelluksen purku Dekompressiolaskelmat Sukelluksen jälkeisten turvallisuusohjeiden antaminen (mm. kehoitus välttää fyysisiä ponnisteluja sukelluksen jälkeen) Varusteiden käytön jälkeinen huolto Sukelluksen kirjaaminen sukelluspäiväkirjaan 26
5. Avovesisukellukset CMAS Three Star Diver -kurssiin kuuluu neljä pakollista avovesisukellusta. Osa avovesisukelluksista on suoritettava CMAS-kouluttajan suorassa valvonnassa, osa sukelluksista voidaan suorittaa epäsuorassa valvonnassa. 5.1 Pelastusharjoitus Pelastusharjoitus suositellaan suoritettavaksi yhtenäisen pelastusharjoituksen muodossa, mutta mikäli olosuhteet niin vaativat, voidaan harjoitus toteuttaa myös erillisinä osasuorituksina. Harjoitus voidaan toteuttaa epäsuorassa valvonnassa. Ongelmatilanteen tunnistaminen Etsintämenetelmät Uhrin nosto pintaan Uhrin kuljetus pinnalla Uhrin nosto vedestä Pelastustilanteen johtaminen, mukaan lukien avun hälyttäminen Hätäensiapu ja hapenanto 5.2 Suunnistusharjoitus Oppilaan on osoitettava, että hänellä on riittävän hyvät suunnistustaidot, että hän voi turvallisesti johtaa kokemattomammista sukeltajista koostuvaa ryhmää. Harjoitus voidaan toteuttaa epäsuorassa valvonnassa. Kolmioradan suunnistaminen Jokaisella parilla on pintapoiju, jotta kouluttaja voi seurata parin etenemistä pinnalta käsin 27
5.3 Sukellusryhmän johtaminen Eräs CMAS Dive Leaderin tärkeistä tehtävistä on oppilaiden kanssa sukeltaminen silloin, kun kurssisukellus ei edellytä CMAS-kouluttajan suoraa valvontaa. CMAS Dive Leader voi myös tehdä sukelluksia, joilla kortitettuja sukeltajia perehdytetään olosuhteisiin, jotka eivät ole heille ennestään tuttuja. Tämän harjoituksen tarkoitus on perehdyttää CMAS Three Star Diver -kurssin oppilas näihin tehtäviin ja kehittää hänen ryhmänhallintataitojaan. Harjoitus voidaan toteuttaa siten, että CMAS Three Star Diver -kurssin oppilas sukeltaa todellisten sukelluskurssien oppilaiden kanssa. Mikäli heitä ei ole käytettävissä, harjoitus voidaan toteuttaa myös roolipeliharjoituksena, jossa CMAS Three Star Diver -kurssin oppilas johtaa simuloiduista kurssilaisista muodostuvaa ryhmää. Harjoitus toteutetaan CMAS-kouluttajan suorassa valvonnassa. Harjoituksessa CMAS Three Star Diver -kurssin oppilas Valvoo sukelluksen ennakkovalmisteluja Valvoo varusteiden kokoamista ja päällepukemista Valvoo paritarkastusta Johtaa veteenmenotilanteen ja valvoo sen turvallisuutta Valvoo ryhmän yhteistoimintaa (mukaan lukien merkinannot, ilmoitukset pintaorganisaatiolle jne.) pinnalla ennen veden alle menoa Valvoo kolmen metrin syvyydessä tehtävää kaasunjakoharjoitusta ja kuplatarkastusta Valvoo ryhmän yhteistoimintaa laskeutumisen aikana Valvoo sukellusaikaa, sukellussuunnitelman toteutumista, ryhmän jäsenten kaasunkulutusta ja ryhmän yhteistoimintaa sukelluksen aikana On tietoinen ryhmän jäsenten stressitasosta Tunnistaa ongelmatilanteet Reagoi oikealla tavalla ongelmatilanteisiin Riippuen siitä, minkätasoisen kurssin oppilaita johdettavat ovat, joko vastaa itse suunnistamisesta, tai valvoo ryhmän jäsenten suunnistussuoritusta Nousun aikana valvoo oikean nousunopeuden noudattamista, turvapysähdysten ja mahdollisten etappipysähdysten oikeaa toteutusta, merkkipoijun lähettämistä pintaan (tarvittaessa), ja ryhmän yhteistoimintaa nousun aikana Valvoo pintautumista (mukaan lukien ryhmän yhteistoiminta pinnalla, ilmoitukset pintaorganisaatiolle jne.) Valvoo turvallista nousua veneeseen tai rannalle Valvoo varusteiden riisumista, purkamista ja käytön jälkeistä huoltoa Valvoo sukelluksen kirjaamista ryhmän jäsenten sukelluspäiväkirjoihin Järjestää purkutilaisuuden, jossa käydään läpi sukelluksen kulku, ryhmän jäsenten kehittämiskohteet ym. tiedot, joiden perusteella kurssin kouluttaja voi päättää, onko kurssin läpäisyvaatimuksiin kuuluva, kouluttajan epäsuorassa valvonnassa suoritettava sukellus toteutettu hyväksyttävällä tavalla. 28
5.4 Etappisukellus Etappisukellus on toteutettava 35-40 metrin syvyysalueella. Etappisukellus tehdään CMAS-kouluttajan suorassa valvonnassa. Harjoituksen yhteydessä arvioidaan Syväsukelluksen ennakkovalmistelut Sukellusryhmän suunnitelma Dekompressiosuunnitelma Paritarkastus Kaasunjakoharjoitus ja kuplatarkastus kolmen metrin syvyydessä Ryhmän yhteistoiminta koko sukelluksen ajan Tasapainon ja oikean sukellusasennon hallinta koko sukelluksen ajan Dekompressiosuunnitelman toteutuminen o oikea nousunopeus o oikein toteutetut turvapysähdykset o oikein toteutetut etappipysähdykset Merkinantopoijun lähettäminen pintaan Pintautuminen Nousu veneeseen tai rantaan Sukelluksen jälkeiset toimenpiteet 29
Kurssin avovesisukellusten läpäisykriteerit Pelastusharjoitus Harjoituksen elementti Arviointikriteeri Kouluttajan arvio Ongelmatilanteen tunnistaminen Järjestetään roolipelin tyyppisesti erilaisia ongelmaskenaarioita. Oppilas havaitsee ongelman riittävän nopeasti Oppilas reagoi tilanteeseen oikealla tavalla Etsintämenetelmät Oppilas osaa soveltaa erilaisia etsintämenetelmiä käytäntöön oikealla tavalla Etsintäkohde (esim. nukke) löydetään Uhrin nosto pintaan Oppilas osaa nostaa uhrin pintaan. Suoritus on sujuva ja hallittu Uhrin kuljetus pinnalla Uhrin nosto vedestä Pelastustilanteen johtaminen, mukaan lukien avun hälyttäminen Avun hälyttäminen, pintatoimenpiteet ja kuljetus onnistuvat oikealla tavalla. Uhrin nosto vedestä onnistuu oikealla tavalla Oppilas hallitsee tilanteen ja pitää langat käsissään Pintaorganisaatiota hyödynnetään tehokkaasti Tehtävät jaetaan tehokkaasti Hätäensiapu ja hapenanto Ensiapu onnistuu ohjeiden mukaisesti Hapenanto onnistuu ohjeiden mukaisesti 30
Suunnistusharjoitus Harjoituksen elementti Arviointikriteeri Kouluttajan arvio Sukellusryhmän suunnitelma Pelastussuunnitelma Oppilaiden tekemä suunnitelma sisältää sukellusryhmän suunnitelmalta tarvittavat elementit ja vastaa paikallisten olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Oppilaiden tekemä suunnitelma sisältää pelastussuunnitelmalta tarvittavat elementit ja vastaa paikallisten olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Paritarkastus (varustetarkastus) Oppilaat muistavat tehdä paritarkastuksen. Tarkastus on oikein ja huolellisesti tehty. Kuluneen sukellusajan käyttäminen etäisyyden mittaamiseen oppilaille annetaan tehtäväksi sukeltaa määrätty matka: 50 m, 100 m, jne suoritus on hyväksytty, jos oppilaat osaavat arvioida matkan oikein Suunnistussuoritus Vähintään 50 metrin päähän toisistaan sijoitetuilla poijuilla merkitty kolmiorata jokainen pari tekee suorituksen kahteen kertaan: sukellusparin molemmat jäsenet toimivat vuorollaan kompassin lukijoina suoritus on hyväksytty, jos pari saapuu "maaliin" alle 5 metrin säteelle lähtöpisteestä Pintaannousu Nousu tapahtuu oikeaa nousunopeutta Oppilaat muistavat tehdä turvapysähdyksen, ja mikäli sukellussyvyys sitä edellyttää, 31
syvän turvapysähdyksen. Loppubriiffaus Kouluttaja kysyy oppilaiden omaa arviota siitä, miten sukellus onnistui miten kompassin käyttö onnistui? miten oikean syvyyden säilyttäminen onnistui? miten sukelletun matkan pituuden arviointi onnistui? miten sukellusparin keskinäinen yhteistyö sujui? 32
Sukellusryhmän johtamisharjoitus Harjoituksen elementti Arviointikriteeri Kouluttajan arvio Sukelluksen ennakkovalmistelut Varusteiden kokoaminen ja päällepukeminen Paritarkastus (varustetarkastus) Veteenmeno Pinnan alle meno Laskeutuminen Sukellus Oppilas valvoo sukelluksen ennakkovalmisteluja ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo varusteiden kokoamista ja päällepukemista ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo paritarkastusta ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas johtaa veteenmenotilanteen, valvoo sen turvallisuutta ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo ryhmän yhteistoimintaa (mukaan lukien merkinannot, ilmoitukset pintaorganisaatiolle jne.) pinnalla ennen veden alle menoa ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo ryhmän yhteistoimintaa laskeutumisen aikana ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo sukellusaikaa, sukellussuunnitelman toteutumista, ryhmän jäsenten kaasunkulutusta ja ryhmän 33
yhteistoimintaa sukelluksen aikana ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Stressi Ongelmatilanteet Suunnistus Nousu Pintautuminen Nousu veneeseen tai rannalle Oppilas on tietoinen ryhmän jäsenten stressitasosta Oppilas tunnistaa ongelmatilanteet ja reagoi niihin oikealla tavalla Riippuen siitä, minkätasoisen kurssin oppilaita johdettavat ovat, joko vastaa itse suunnistamisesta, tai valvoo ryhmän jäsenten suunnistussuoritusta ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Nousun aikana oppilas valvoo oikean nousunopeuden noudattamista, turvapysähdysten ja mahdollisten etappipysähdysten oikeaa toteutusta, merkkipoijun lähettämistä pintaan (tarvittaessa), ja ryhmän yhteistoimintaa nousun aikana ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo pintautumista (mukaan lukien ryhmän yhteistoiminta pinnalla, ilmoitukset pintaorganisaatiolle jne.) ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo turvallista nousua veneeseen tai rannalle ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. 34
Varusteiden riisuminen, purkaminen ja käytön jälkeinen huolto Sukelluksen kirjaaminen Sukelluksen purku Oppilas valvoo varusteiden riisumista, purkamista ja käytön jälkeistä huoltoa ja puuttuu oikealla tavalla mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin. Oppilas valvoo sukelluksen kirjaamista ryhmän jäsenten sukelluspäiväkirjoihin Oppilas järjestää purkutilaisuuden, jossa käydään läpi sukelluksen kulku, ryhmän jäsenten kehittämiskohteet ym. tiedot, joiden perusteella kurssin kouluttaja voi päättää, onko kurssin läpäisyvaatimuksiin kuuluva, kouluttajan epäsuorassa valvonnassa suoritettava sukellus toteutettu hyväksyttävällä tavalla. 35
Etappisukellus Harjoituksen elementti Arviointikriteeri Kouluttajan arvio Ennakkovalmistelut Oppilaat ovat osanneet huomioida syväsukelluksen ja etappisukelluksen erityistarpeet, ja ovat järjestäneet paikalle tarvittavan kaluston. Nousuköysi Dekopullot Ensiapukalusto jne. Sukellusryhmän suunnitelma Dekompressiosuunnitelma Kaasusuunnitelma Pelastussuunnitelma Oppilaiden tekemä suunnitelma sisältää sukellusryhmän suunnitelmalta etappisukellustilanteessa tarvittavat elementit ja vastaa paikallisten olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Oppilaiden tekemä suunnitelma sisältää syvyyteen ja alttiinaoloaikaan nähden oikeat turva- ja etappipysähdykset. Oppilaiden tekemä suunnitelma ottaa oikealla tavalla kaasujen riittävyyden myös siinä tapauksessa, että kaasua jouduttaisiin jakamaan nousun ja etappipysähdysten aikana. Oppilaiden tekemä suunnitelma sisältää pelastussuunnitelmalta tarvittavat elementit ja vastaa paikallisten olosuhteiden asettamia vaatimuksia. Paritarkastus (varustetarkastus) Oppilaat muistavat tehdä paritarkastuksen. Tarkastus on oikein ja huolellisesti tehty. 36
Laskeutuminen hallittu laskeutuminen köyttä pitkin onnistuu ryhmän kontakti ja viestintä säilyy laskeutumisen ajan tasapaino ja sukellusasento hallitaan sujuvasti ja luontevasti Sukelluksen syvin osuus ryhmän kontakti ja viestintä säilyy sukelluksen aikana tasapaino ja sukellusasento hallitaan sujuvasti ja luontevasti sukellus on kokonaisuutena sujuva ja hallittu oppilaat löytävät takaisin nousuköydelle itsenäisesti, ilman kouluttajan apua Pintaannousu Ryhmän kontakti ja viestintä säilyy koko ajan nousun ja pysähdysten aikana Nousu tapahtuu oikeaa nousunopeutta Tasapaino ja sukellusasento hallitaan nousun aikanakin sujuvasti ja luontevasti Oppilaat muistavat tehdä syvät turvapysähdykset Oppilaat muistavat tehdä etappipysähdykset suunnitelluissa syvyyksissä Pysähdysten kesto on suunnitelman mukainen Merkkipoijun käyttöönotto ja lähettäminen pintaan Merkkipoijun ottaminen esille onnistuu Merkkipoijun täyttäminen onnistuu Täytetyn merkkipoijun lähettäminen pintaan onnistuu ilman vaaratilanteita Loppubriiffaus Kouluttaja kysyy oppilaiden omaa arviota siitä, miten sukellus onnistui 37
oliko sukellus oppilaiden mielestä onnistunut? miten viestintä onnistui? miten nousu, turvapysähdys ja etappi onnistuivat? miten merkinantopoijun lähettäminen pintaan onnistui? miten sukellusparin keskinäinen yhteistyö sujui? 38