5/2019 18.9.2019 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Pro gradu tutkielmien arvosteleminen 4. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen valintakriteereiden, valittavien opiskelijoiden määrän, opetussuunnitelman ja opintomaksun hyväksyminen Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalla 5. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet vuodelle 2020 6. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon 180 op alustavan tutkintorakenteen hyväksyminen matkailututkimuksen pääaineessa / LUC-yhteistyö 7. Kansainvälisen maisteriohjelma Master s Degree Programme in Northern Tourism valintaperusteiden hyväksyminen lukuvuodelle 2019-2020 8. Johtamisen täydentävät opinnot maisterintutkinnossa lukuvuonna 2019 2020 9. Krista Kohtakankaan väitöstilaisuuden järjestäminen 10. Marja Vainion väitöstilaisuuden järjestäminen 11. PhD, Associate Professor Mitja Gorenak dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 12. FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahden dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 13. YTT, tutkijatohtori Jouni Tillin dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 14. PhD (Econ), Assistant Professor Mikko Vesan dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 15. PhD, yliopistonlehtori Hannes Peltosen dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 16. YTT, FL, yliopistotutkija Tuija Monosen dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet 17. Muut asiat
Sankala 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan 5.10.2009 vahvistanut yliopistolain (558/2009) 298 :n nojalla Lapin yliopiston ns. hallintojohtosäännön. Johtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai, hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Hallintoelimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan asiasta varajäsenelleen tai hallintoelimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Sankala 2 Ilmoitusasiat Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa v. 2019 aikana suoritettavat tohtorin tutkinnot. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuneet. Yliopiston tutkintotavoitteet ja niiden toteutuminen. Esitys Todettaneen.
Tikkanen 3 Pro gradu tutkielmien arvosteleminen Lapin yliopiston hallintojohtosäännön (5.10.2009) 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät, arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella. Arvosteltavien pro gradu tutkielmien kypsyysnäytteet on suoritettu hyväksytysti. Lausunnot liitteenä. 1. Sosiaalityö Eija Miettunen: Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien autetuksi tuleminen. Tutkimus asiakkaiden kokemuksista. (Gradu saapunut tiedekuntaan 18.6.2019.) Tarkastajat: tutkimuspäällikkö Mari Kivistö ja yliopistonlehtori Ritva Linnakangas 2. Sosiaalityö Ulla Narumo: Kuka täällä määrää? Henkilökunnan näkemyksiä itsemääräämisoikeudesta kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetusta tehostetusta palveluasumisesta. (Gradu saapunut tiedekuntaan 7.8.2019.) Tarkastajat: tutkimuspäällikkö Mari Kivistö ja tutkijatohtori Liisa Hokkanen 3. Sosiaalityö Anita Kuronen: Työhön vaikuttaminen aikuissosiaalityössä. (Gradu saapunut tiedekuntaan 7.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Pia Skaffari ja yliopistonlehtori Tarja Juvonen
4. Sosiaalityö Laura Karjalainen: Vanhemmuuden vertaistuki. Vanhempien mentorointiin liittyvät tuen tarpeet ja motiivit. (Gradu saapunut tiedekuntaan 7.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Pia Skaffari ja yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi 5. Sosiaalityö Maija Kujala: Ennen kaikkea äiti. Afganistanilaisnaisten haastatteluissa tuottamat identiteetit intersektionaalisuuden viitekehyksessä. (Gradu saapunut tiedekuntaan 7.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Kati Kataja ja yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi 6. Sosiaalityö Emma Päättönen: Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa. (Gradu saapunut tiedekuntaan 13.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi ja yliopistonlehtori Pia Skaffari 7. Sosiaalityö Iiro Pälve: Perheterapeuttien rooli ja anti sosiaalityölle lastensuojelun systeemisessä toimintamallissa. (Gradu saapunut tiedekuntaan 13.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Kati Kataja ja yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi 8. Sosiologia Mervi Hyötylä: Pörssiyhtiön strategiat työn arjessa. Tapaustutkimus strategioiden käytännön merkityksistä toimihenkilöiden kertomana. (Gradu saapunut tiedekuntaan 19.8.2019.) Tarkastajat: apulaisprofessori Janne Autto ja tutkija Heikki Huilaja 9. Sosiaalityö Susanna Inget: Täytyy olla älykkyyttä ja pelisilmää pärjätäkseen kaoottisissa ihmissuhteiden viidakoissa. Sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden kokemuksia asiantuntijuudestaan. (Gradu saapunut tiedekuntaan 19.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Kati Kallinen ja yliopistonlehtori Arto Kauppi 10. Sosiaalityö Jenni Grönqvist: Digitaalisten toimintaympäristöjen vaikutukset mielenterveyspalveluiden asiakkaiden osallisuuden kokemuksiin. (Gradu saapunut tiedekuntaan 19.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Marjo Romakkaniemi ja yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi 11. Matkailututkimus, TourCIM Daria Ananeva: Artificial Intelligence as Disruptive Innovation in the Hotel Industry: Finnish Boutique and Lifestyle Hotels Perspective. (Gradu saapunut tiedekuntaan 19.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Minni Haanpää ja yliopistonlehtori Jóse-Carlos García-Rosell
12. Sosiaalityö Maria Juntunen: Sosiaalinen kuntoutus nuoren elämänhallinnan tukena. Nuorten aikuisten kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaina. (Gradu saapunut tiedekuntaan 20.8.2019.) Tarkastajat: tutkimuspäällikkö Mari Kivistö ja yliopistonlehtori Ritva Linnakangas 13. Politiikkatieteet, valtio-oppi Mette Nissinen: Poliittisen työtaistelun varjossa: Ammattiyhdistysliikkeen toimijuuden rakentuminen julkisessa diskurssissa. (Gradu saapunut tiedekuntaan 22.8.2019.) Tarkastajat: apulaisprofessori Petri Koikkalainen ja yliopistonlehtori Hanna Lempinen 14. Hallintotiede Tanja Aska: Muutosjohtamisen haasteet työn uudelleenorganisoinnissa. (Gradu saapunut tiedekuntaan 26.8.19) Tarkastajat: yliopistonlehtori Jaana Leinonen ja yliopistonlehtori Hanna Vakkala 15. Sosiaalityö Elina Pehkonen: Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja sosiaalityöntekijän harkintavalta (Gradu saapunut tiedekuntaan 2.9.19) Tarkastajat: apulaisprofessori Johanna Hurtig ja yliopistonlehtori Arto Kauppi 16. Johtamisen psykologia Antti Panu: Stressin hallinnan keinot Meditaatio osana emotionaalisen itsensä johtamisen strategioita. (Gradu saapunut tiedekuntaan 22.8.2019.) Tarkastajat: yliopistonlehtori Ville Pietiläinen ja yliopisto-opettaja Ilkka Salmi
Tikkanen 4 Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen valintakriteereiden, valittavien opiskelijoiden määrän, opetussuunnitelman ja opintomaksun hyväksyminen Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalla Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleiden yliopistolain muutosten (Yliopistolaki 558/2009, 7a ) perusteella erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Erikoistumiskoulutusta koskeva sopimus mahdollistaa erikoistumiskoulutuksen järjestämisen. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut sosiaalihuoltolain muutoksen, jonka turvin valtio voi korvata yliopistoille erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Muutos tehtiin lisäämällä sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) uudet 60a ja 60b, jotka ovat tulleet voimaan 1.4.2019. Valtion koulutuskorvauksen maksamisen perusteet on tarkennettu 2.9.2019 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa, jonka mukaan yliopistoille maksettava korvaus on 19.000 euroa koulutuksen suorittanutta sosiaalityöntekijää kohtaan. Korvauksesta on vähennettävä opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus. Asetuksessa määritellään myös, että 1.4.2019 jälkeen aloitetuista koulutuksista maksetaan valtion korvaus vain mikäli yliopisto ei ole perinyt opiskelijalta niistä maksua. Kuntouttavan sosiaalityön koulutuksesta vastaavat Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot ovat yhteistyössä valmistelleet esityksen erikoisalan opetussuunnitelmaksi. Sosnetin erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta on kokouksessaan 29.8.2019 hyväksynyt esityksen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen valintaperusteiksi. Sosnetin tarkoituksena on järjestää valtakunnallinen opiskelijavalinta erikoisalalle lokakuun aikana. Sosnet pyytää huomioimaan, että voimaantulleiden säädösten perusteella 1.4.2019 jälkeen aloitetuista erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta maksettavan valtion korvauksen edellytyksenä on, että opiskelijoilta ei ole peritty koulutuksesta maksua. Tiedekunnan tekemässä päätöksessä on hyvä näkyä selkeästi, että opiskelijoilta ei ole tämän vuoksi tarkoitus enää periä opintomaksua.
Esitys 1 Esitys 2 Päätettäneen hyväksyä ja vahvistaa Kuntouttavan erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opetussuunnitelma vuosille 2020-2022, valittavien opiskelijoiden määrä 20 kpl ja valintakriteerit liitteiden mukaisena. Päätettäneen hyväksyä ja vahvistaa, ettei Kuntouttavan erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen osallistuneilta opiskelijoilta peritä erillistä opintomaksua. Liitteet Sosnet-saatekirje, Kuntouttava sosiaalityö-erikoisalan opetussuunnitelma 2020-2022 sekä valintakriteerit ja valittavien opiskelijoiden määrä kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalla
Tikkanen 5 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet vuodelle 2020 Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 22 mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. päättää opiskelijavalintaperusteista. Yliopistolain (558/2009) 14 mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on mm. päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä. päätti kesäkuun kokouksessa esittää sisään otettavien opiskelijoiden määrät vuodelle 2020 ja hallitus hyväksyi tiedekunnan esityksen elokuun kokouksessaan. Opiskelijavalintaperusteet valmistellaan tiedekuntaneuvoston nimeämässä opiskelijavalintatoimikunnassa. Valintatoimikunnan puheenjohtajana toimii opetuksen varadekaani Hanna Vakkala ja jäseninä opetushenkilökunnan edustajien lisäksi ainejärjestöjen nimeämät edustajat. Valintatoimikunta koordinoi valintaperusteiden valmistelua ja osallistuu erillisvalintojen opiskelijavalintaan. Asiat toimikuntaan valmistelee opintopäällikkö ja kansainvälisen maisteriohjelman osalta kansainvälisten asiain suunnittelija. Ensikertalaiskiintiö otettiin opiskelijavalintoihin mukaan vuonna 2016. Yhteiskuntatieteiden alalla tuolloin sovittiin, että opiskelijapaikkamäärästä 70 % varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Opiskelijavalintoihin on sitouduttu yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tulossopimuksessa vuosille 2017-2020. Uudistuksen tavoitteena on ollut mm. nopeuttaa työelämään siirtymistä, edistää alakohtaista yhteistyötä opiskelijavalinnoissa sekä ottaa käyttöön ylioppilastutkintoon perustuva todistusvalinta keskeisenä valintatapana vuoden 2020 valinnoista lähtien. Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan opiskelijavalintojen uudistusta käsiteltiin dekaanikokouksessa 26.1.2018. Alalla on valmisteltu esitys todistusvalinnan kriteereistä 2020-2022 ja se on hyväksytty dekaanien ja opintopäälliköiden kokouksessa 17.4.2018 minkä jälkeen uudistuksen reunaehdot on päätetty kussakin yksikössä, meillä
tiedekuntaneuvostossa 25.4.2018. Ylioppilastodistuksen perusteella tulee opiskelijoita valita vähintään 51 %. Toisena valintajonona on valinta pelkän pääsykokeen perusteella. Siitä ei ole yhteisesti sovittu valitaanko ensikertaisia kummastakin jonosta. Esitys Päätettäneen hyväksyä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet vuodelle 2020 liitteen mukaisesti. Liite Valintaperusteet vuodelle 2020
Vehkaperä 6 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon 180 op alustavan tutkintorakenteen hyväksyminen matkailututkimuksen pääaineessa / LUC-yhteistyö Osana Lapin korkeakoulukonsernin LUC2020-kehittämisohjelmaa ovat korkeakoulujen rehtorit asettaneet projektin kehittämään Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin opetusyhteistyötä. Projekti on korkeakoulukonsernin kärkihanke yhdessä sosiaalialan opetusyhteistyötä kehittävän hankkeen kanssa. MTI 120 op -projekti pohjaa aiempaan MTI:ssa ja LUC:ssa tehtyyn kehitystyöhön. Projekti alkoi vuoden 2019 alussa ja kestää vuoden loppuun. Projektin osa-aikaisena koulutuspäällikkönä on Mikko Vehkaperä, projektipäällikkönä Antti Honkanen. Projektin tavoitteena on suunnitella MTI:n korkeakouluosapuolten yhteinen, 120 opintopisteen laajuinen tutkintokoulutuksien perusta siten, että uusimuotoinen koulutus voi alkaa syksyllä 2020. Yhteisellä tutkintokoulutuksien osuudella on tarkoitus poistaa perustutkintokoulutuksien (restonomi/kandidaatti) päällekkäisyyksiä ja vapauttaa voimavaroja perustason opetustyöstä tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä maisteriohjelmien ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutukseen. Yhteisellä tutkintokoulutuksen osuudella on myös tarkoitus vahvistaa MTI:n yhteistä pedagogista toimintakulttuuria sekä edistää opiskelijoiden joustavia opintopolkuja. Lisäksi pyrkimyksenä on, että tutkintokoulutuksien yhteinen perusta edistää uudenlaisia monimuotoisia ohjaus- ja oppimisratkaisuja ja parantaa näin opintojen läpäisyä. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa MTI:n asemaa valtakunnallisena edelläkävijänä oppilaitosyhteistyössä sekä matkailuasiantuntijoiden koulutuksessa. Kevään 2019 aikana projektissa järjestettiin useita työpajoja, joissa hahmoteltiin uutta tutkintokoulutusten perustaa sekä restonomin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintorakenteita, sisältöjä ja ajoituksia. Työ jatkuu tarkemmalla opetus- ja toteutussuunnittelulla syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Suunnitelmien on määrä valmistua maaliskuuhun 2020 mennessä.
Uusimuotoinen koulutus käynnistyy syksyllä 2020. Hakuohjeet ja valintaperusteet kevään 2020 valintoja varten tulee hyväksyä korkeakouluissa jo alkusyksyn 2019 aikana. Jotta alkavasta ohjelmasta voidaan kertoa hakijoille riittävän informatiivisesti, tulee tutkintorakenteen olla selvillä yhtä aikaa valintaperusteiden laatimisen kanssa. Näin valintaperustetekstit voidaan kirjoittaa siten, että hakijat tietävät, mihin hakevat ja mihin voivat tulla valituksi. Luonnos matkailututkimuksen pääaineen yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon tutkintorakenteesta on liitteenä. LUC-projektin myötä yhdessä suunniteltavat opintojaksot ja -kokonaisuudet on merkitty tutkintorakenteeseen lihavoinnilla. Syksyn 2019 tarkemmassa suunnittelussa voivat opintojaksojen nimet ja laajuudet sekä valinnaisten opintojen tarjonta täsmentyä, mutta pääosiltaan rakennetta ei enää ole tarkoitus muuttaa. Matkailututkimuksen valintaperusteet vuodelle 2020 on kirjoitettu uusi tutkintorakenne huomioiden. Valintaperusteiden hakukohdekuvausta on muokattu kuvaamaan uudistustyön myötä nousseita uusia painopistealueita ja yhteistyön mahdollisuuksia. Valintaperusteet hyväksytään yhdessä muiden tiedekunnan oppiaineiden valintaperusteiden hyväksymisen kanssa. Esitys Hyväksyttäneen matkailututkimuksen pääaineen yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) alustava tutkintorakenne liitteen mukaisesti. Liite Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Marttiini 7 Kansainvälisen maisteriohjelma Master s Degree Programme in Northern Tourism valintaperusteiden hyväksyminen lukuvuodelle 2019-2020 Lapin yliopiston johtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä opetussuunnitelmat ja päättää opiskelijavalintaperusteista. Master s Degree Programme in Norhern Tourism on kansainvälinen maisteriohjelma, jota toteutetaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa pääaineena matkailututkimus. Englanninkielisessä kaksivuotisessa NOTO- maisteriohjelmassa yhdistyvät pohjoinen matkailu, kestävä kehitys ja arktinen alue. Northern Tourism -maisteriohjelmassa opiskellaan 30 opintopisteen verran arktisen alueen yliopistojen yhteisiä opintoja. Opinnot koostuvat kenttäkurssista ja verkko-opinnoista, ja ne tarjoavat kansainvälisen näkökulman matkailuun sekä pohjoisen ulottuvuuden tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Opettajinasi ovat arktisen alueen johtavat matkailututkijat. Ohjelmaan valittavien opiskelijoiden määrä on enintään 5 opiskelijaa. Tämän lisäksi ohjelmaan voidaan valita opiskelijoita yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sisäisinä siirtoina. Valintaperusteet ja hakuajat ovat samat molemmissa tapauksissa. Esitys Päätettäneen hyväksyä Master s Degree Programme in Northern Tourism - maisteriohjelman opiskelijavalintaperusteet ja sisäänottomäärä lukuvuodelle 2019-2020 liitteen mukaisesti. Varsinainen haku- ja valintaprosessi järjestetään yliopiston linjauksen ja aikataulun mukaisesti. Liite Master s Degree Programme in Northern Tourism maisteriohjelman valintaperusteet
Marttiini 8 Johtamisen täydentävät opinnot maisterintutkinnossa lukuvuonna 2019 2020 Asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tasoisilla opinnoilla. Esitys Päätettäneen hyväksyä Johtamisen täydentävät opinnot maisterintutkinnossa lukuvuonna 2019 2020 liitteen mukaisesti.
Sankala 9 Krista Kohtakankaan väitöstilaisuuden järjestäminen Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen ohjaajat, esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto määräsi kokouksessaan 20.3.2019 hallintotieteiden maisteri Krista Kohtakankaan hallintotieteen alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Armollinen itsensä johtaminen ja työhön liittyvästä vastoinkäymisestä selviytyminen: Taipua saa, muttei katketa esitarkastajiksi suostumustensa mukaisesti professori Jouni Kekäleen Itä-Suomen yliopistosta ja dosentti Marjo Suhosen Oulun yliopistosta Esitarkastajien lausunnot on saatu ja lausunnoissaan esitarkastajat puoltavat väittelyluvan myöntämistä. Krista Kohtakankaalla ei ole huomautettavaa esitarkastajien lausunnoista. Esitys 1 Esitys 2 Esitys 3 Päätettäneen myöntää väittelylupa hallintotieteiden maisteri Krista Kohtakankaan hallintotieteen alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa. Päätettäneen järjestää hallintotieteiden maisteri Krista Kohtakankaan väitöstilaisuus perjantaina 15.11.2019 klo 12.00 luentosalissa 1 (Fellman). Päätettäneen määrätä hallintotieteiden maisteri Krista Kohtakankaan hallintotieteen alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa tarkastamista varten vastaväittäjiksi dosentti Marjo Suhonen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.
Esitys 4 Päätettäneen ottaa hallintotieteiden maisteri Krista Kohtakankaan hallintotieteiden tohtorin väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa Lapin yliopiston Acta electronica Universitatis Lapponiensis julkaisusarjaan. Liite Esitarkastuslausunnot
Sankala 10 Marja Vainion väitöstilaisuuden järjestäminen Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen ohjaajat, esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto määräsi kokouksessaan 20.3.2019 taiteen ja filosofian maisteri Marja Kaarina Vainion kulttuurihistorian alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Rukajärven tiellä. Matka sotaelokuvaan esitarkastajiksi suostumustensa mukaisesti kulttuurihistorian professori, akatemiaprofessori Hannu Salmi, Turun yliopistosta ja Suomen historian dosentti, tutkijatohtori Ville Kivimäki, Tampereen yliopistosta. Esitarkastajien lausunnot on saatu ja lausunnoissaan esitarkastajat puoltavat väittelyluvan myöntämistä. Marja Vainiolla ei ole huomautettavaa esitarkastajien lausunnoista. Esitys 1 Esitys 2 Päätettäneen myöntää väittelylupa taiteen ja filosofian maisteri Marja Kaarina Vainion kulttuurihistorian alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Rukajärven tiellä. Matka sotaelokuvaan. Päätettäneen järjestää taiteen ja filosofian maisteri Marja Kaarina Vainion väitöstilaisuus lauantaina 14.12.2019 klo 12.00 luentosalissa 3 (LS3). Esitys 3 Päätettäneen määrätä taiteen ja filosofian maisteri Marja Kaarina Vainion kulttuurihistorian alaan kuuluvalle tohtorin väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle Rukajärven tiellä. Matka sotaelokuvaan tarkastamista varten vastaväittäjäksi kulttuurihistorian professori, akatemiaprofessori Hannu Salmi, Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.
Esitys 4 Päätettäneen ottaa taiteen ja filosofian maisteri Marja Kaarina Vainion kulttuurihistorian tohtorin väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus Rukajärven tiellä. Matka sotaelokuvaan Lapin yliopiston Acta electronica Universitatis Lapponiensis julkaisusarjaan. Liite Esitarkastuslausunnot
Sankala 11 PhD, Associate Professor Mitja Gorenak dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet PhD, Associate Professor Mitja Gorenak on hakenut 1.6.2019 päiväämällään kirjeellä dosentin tehtävää Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja, professori Antti Honkanen pitää lausuntonsa mukaan Mitja Gorenakin kiinnittämistä yliopistoon ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan tarkoituksenmukaisena ja esittää dosentuurin nimeksi matkailututkimus, erityisesti Human Capital Management. Honkasen mukaan dosentuuri on tarkoituksenmukainen, Gorenakin osaamista voidaan hyödyntää opetuksessa ja dosentuuri tukee myös pitkään jatkunutta Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin yhteistyötä Mariborin yliopiston kanssa. Dosentuuri on tarpeellinen oppiaineen toiminnan ja kehittämisen kannalta. Antti Honkanen esittää, että asiantuntijalausuntojen antajiksi Mitja Gorenakin tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa dosentin tehtävään valittaisiin suostumustensa mukaan professori Gunnar Þór Jóhannesson Islannin yliopistosta ja professori Johan Edelheim Hokkaidon yliopistosta. Esitys 1 Esitys 2 Esitys 3 Todettaneen, että PhD, Associate Professor Mitja Gorenak on hakenut dosentin arvoa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Päätettäneen määritellä PhD, Associate Professor Mitja Gorenakin hakeman dosentuurin nimeksi matkailututkimus, erityisesti Human Capital Management dosentti. Päätettäneen valita professori Gunnar Þór Jóhannesson Islannin yliopistosta ja professori Johan Edelheim Hokkaidon yliopistosta antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa PhD, Associate Professor Mitja Gorenakin tieteellisestä
pätevyydestä hänen hakemaansa matkailututkimus, erityisesti Human Capital Management dosentin arvoa varten. Liitteet Hakemusasiakirjat ja Honkasen lausunto
Sankala Aika 18.92019 klo 9.00 12 FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahden dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahti on hakenut 25.4.2019 päiväämällään kirjeellä dosentin tehtävää Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Kulttuurihistorian professori Marja Tuominen pitää lausuntonsa mukaan Kaisa Vehkalahden kiinnittämistä yliopistoon ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan tarkoituksenmukaisena ja esittää dosentuurin nimeksi kulttuuri- ja sosiaalihistoria. Tuomisen mukaan dosentuuri on tarkoituksenmukainen sekä vahvistaisi yhteiskuntatieteiden tiedekunnan eri oppiaineita ja pooleja yhdistäviä tutkimusintressejä ja opetuksen alueita, joita nyt on vain satunnaisesti otettu huomioon ja hyödynnetty. Marja Tuominen esittää, että asiantuntijalausuntojen antajiksi Kaisa Vehkalahden tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa dosentin tehtävään valittaisiin suostumustensa mukaan FT, professori (ma.) Marja Jalava Turun yliopistosta ja YTT, professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Esitys 1 Esitys 2 Esitys 3 Liitteet Todettaneen, että FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahti on hakenut dosentin arvoa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Päätettäneen määritellä FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahden hakeman dosentuurin nimeksi kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentti. Päätettäneen valita FT, professori (ma) Marja Jalava Turun yliopistosta ja YTT, professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa FT, yliopistotutkija Kaisa Vehkalahden tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentin arvoa varten. Hakemusasiakirjat ja Tuomisen lausunto
Sankala Aika 18.92019 klo 9.00 13 YTT, tutkijatohtori Jouni Tillin dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet YTT, tutkijatohtori Jouni Tilli on hakenut 24.5.2017 päiväämällään kirjeellä dosentin tehtävää Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Kokouksessaan 25.4.2018 tiedekuntaneuvosto määritteli Jouni Tillin hakeman dosentuurin nimeksi politiikkatieteet, erityisesti valtio-oppi. Samaisessa kokouksessaan tiedekuntaneuvosto valitsi antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa Jouni Tillin tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa politiikkatieteet, erityisesti valtio-opin dosentin arvoa varten ohjelmajohtaja, dosentti Mika Aaltolan ulkopolittiinen instituutista ja dosentti, yliopistonlehtori Emilia Palosen Helsingin yliopistosta. Kokouksessaan 6.2.2019 tiedekuntaneuvosto valitsi suostumuksensa mukaisesti emeritusprofessori Vilho Harlen Aaltolan tilalle antamaan asiantuntijanlausunnon Jouni Tillin tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa politiikkatieteet, erityisesti valtio-opin dosentin arvoa varten. Asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa ja ne on toimitettu myös Jouni Tillille. Molemmat asiantuntijat lausunnoissaan katsovat, että Jouni Tilillä on tieteellinen pätevyys hänen hakemaansa politiikkatieteet, erityisesti valtio-opin dosentin arvoa varten. Esitys 1 Esitys 2 Liite Todettaneen asiantuntijalausunnot. Päätettäneen varata Jouni Tillille tilaisuus opetusnäytteen antamiseen valitsemastaan, dosentuurin alaan liittyvästä aiheesta keskiviikkona 27.11.2019 ennen varsinaisen tiedekuntaneuvoston kokouksen alkua luentosalissa LS7. Asiantuntijalausunnot
Sankala 14 PhD (Econ), Assistant Professor Mikko Vesan dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet PhD (Econ), Assistant Professor Mikko Vesa on hakenut 7.12.2018 päiväämällään kirjeellä dosentin tehtävää Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Kokouksessaan 20.3.2019 tiedekuntaneuvosto määritteli Mikko Vesan hakeman dosentuurin nimeksi johtamisen, erityisesti strategian ja pelillistämisen dosentti. Samaisessa kokouksessaan tiedekuntaneuvosto valitsi antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa Mikko Vesan tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa johtamisen, erityisesti strategian ja pelillistämisen dosentin arvoa varten professori (Associate Professor) Robin Gustafsson, Aalto yliopistosta ja professori Juha- Antti Lamberg, Jyväskylän yliopistosta. Asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa ja ne on toimitettu myös Mikko Vesalle. Molemmat asiantuntijat lausunnoissaan katsovat, että Mikko Vesalla on tieteellinen pätevyys hänen hakemaansa johtamisen, erityisesti strategian ja pelillistämisen dosentin arvoa varten. Esitys 1 Esitys 2 Todettaneen asiantuntijalausunnot. Päätettäneen varata Mikko Vesalle tilaisuus opetusnäytteen antamiseen valitsemastaan, dosentuurin alaan liittyvästä aiheesta keskiviikkona 27.11.2019 ennen varsinaisen tiedekuntaneuvoston kokouksen alkua luentosalissa LS7. Liite Asiantuntijalausunnot
Sankala 15 PhD, yliopistonlehtori Hannes Peltosen dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet PhD, yliopistonlehtori Hannes Peltonen on hakenut 9.11.2016 kirjaamoon saapuneella kirjeellään dosentin arvoa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Kokouksessaan 29.3.2017 tiedekuntaneuvosto määritteli PhD Hannes Peltosen hakeman dosentuurin nimeksi politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisten suhteiden dosentti. Samaisessa kokouksessaan tiedekuntaneuvosto valitsi antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa PhD Hannes Peltosen tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisten suhteiden dosentin arvoa varten ohjelmajohtaja, dosentti Mika Aaltolan ulkopolittiinen instituutista ja professori Heikki Patomäen Helsingin yliopistosta. Kokouksessaan 6.2.2019 tiedekuntaneuvosto valitsi suostumuksensa mukaisesti professori Pekka Korhosen Jyväskylän yliopistosta Aaltolan tilalle antamaan asiantuntijanlausunnon Hannes Peltosen tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisten suhteiden dosentin arvoa varten. Asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa ja ne on toimitettu myös Hannes Peltoselle. Korhonen toteaa lausunnossaan, että Hannes Peltosella on tieteellinen pätevyys hänen hakemaansa politiikkatieteet, erityisesti valtio-opin dosentin arvoa varten. Patomäen lausunto on moniulotteisempi. Esitys 1 Todettaneen asiantuntijalausunnot.
Esitys 2 Päätettäneen varata Hannes Peltoselle tilaisuus opetusnäytteen antamiseen valitsemastaan, dosentuurin alaan liittyvästä aiheesta keskiviikkona 27.11.2019 ennen varsinaisen tiedekuntaneuvoston kokouksen alkua luentosalissa LS7. Liite Asiantuntijalausunnot
Sankala 16 YTT, FL, yliopistotutkija Tuija Monosen dosentuurihakemuksesta aiheutuvat toimet Yliopistotutkija YTT, FL Tuija Mononen on hakenut 31.3.2019 päiväämällään kirjeellä dosentin tehtävää Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Yliopistolain (2009/558) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin ositettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Kokouksessaan 12.6.2019 tiedekuntaneuvosto määritteli Tuija Monosen hakeman dosentuurin nimeksi sosiologia, erityisesti kestävä luonnonvarapolitiikka. Samaisessa kokouksessaan tiedekuntaneuvosto valitsi antamaan suostumustensa mukaisesti asiantuntijalausuntonsa Tuija Monosen tieteellisestä pätevyydestä hänen hakemaansa sosiologia, erityisesti kestävän luonnonvarapolitiikan dosentin arvoa varten tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, LUKE ja yliopistonlehtori, dosentti Helena Leino, Tampereen yliopisto. Asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa ja ne on toimitettu myös Tuija Monoselle. Molemmat asiantuntijat lausunnoissaan katsovat, että Tuija Monosella on tieteellinen pätevyys hänen hakemaansa sosiologia, erityisesti kestävän luonnonvarapolitiikan dosentin arvoa varten. Esitys 1 Esitys 2 Todettaneen asiantuntijalausunnot. Päätettäneen varata Tuija Monoselle tilaisuus opetusnäytteen antamiseen valitsemastaan, dosentuurin alaan liittyvästä aiheesta keskiviikkona 11.12.2019 ennen varsinaisen tiedekuntaneuvoston kokouksen alkua luentosalissa LS6. Liite Asiantuntijalausunnot
Sankala 17 Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 3 momentin mukaan hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.