Eläinsuojien paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 28 YLO LOS-2007-Y-257-113 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2008 ASIA Päätös Marko Pohjolaisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 60 000 broilerin kasvattamon laajentamista 90 000 broilerin kasvattamoksi sekä 900 lihasian sikalan toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Marko Pohjolainen Suontaustantie 441, 32700 HUITTINEN Puhelinnumero: 0500 540633 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2078660-2 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laajennettava broilerikasvattamo ja olemassa oleva sikala sijaitsevat Huittisten kaupungin Sammun kylässä kiinteistöillä Välimäki RN:o 10:12 ja Hakamäki RN:o 10:70. Eläinsuojien paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 4.4.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 19.9.2002 myöntänyt ympäristöluvan 60 000 broilerin kasvattamolle ja 900 lihasian sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty maanvuokrasopimus, joka koskee 8,5 hehtaarin peltoalaa, neljä sopimusta lannan luovuttamisesta ja vastaanottamisesta, jotka koskevat noin 1 600 m 3 :n lantamäärää, sekä sopimus Biolan Oy:n kanssa, joka koskee 810 m 3 :n vuotuista lantamäärää. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los

2/10 Eläinsuojat sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerikasvattamo ja sikala sijaitsevat Kokemäenjoen yläosan vesistöalueella (35.123). Niiden sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Broilerikasvattamon ja sikalan ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät naapurikiinteistöt sijaitsevat noin 350 metrin päässä eläinsuojien pohjois- ja koillispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 60 000 broilerin kasvattamon toiminnan laajentamiseen 90 000 broilerin kasvattamoksi. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi halli olemassa olevien viereen. Lisäksi olemassa olevan lihasikalan toiminta jatkuu entisellään. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 800 000 kiloa broilerinlihaa ja 185 000 kiloa sianlihaa. Broilerikasvattamo tulee toimimaan kolmessa rakennuksessa turvepohjaisilla kasvatusalustoilla, jotka uusitaan joka kasvatuserän yhteydessä. Broilereita kasvatetaan untuvikoista 38 42 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta joko kasvattamon vieressä sijaitsevaan kuivalantalaan, jonka tilavuus on noin 1 800 m 3, tai viedään suoraan kasvattamosta Biolan Oy:lle. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet (160 m 3 vuodessa) johdetaan olemassa oleviin noin 80 m 3 :n umpisäiliöihin sekä rakennettavaan noin 60 m 3 :n umpisäiliöön. Pesuvesiä voidaan tarvittaessa siirtää sikalan lietesäiliöön. Broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katonharjalla. Korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kasvattamorakennusten päädyissä tai seinillä sijaitsevat jättipuhaltimet. Kasvattamorakennusten WC-vedet johdetaan vanhimmasta kasvattamosta sakokaivojen kautta ojaan ja uusimmista kasvattamoista pesuvesisäiliöihin, joista ne levitetään omille pelloille. Sikala toimii kahdessa rakennuksessa lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien lietelantavarastojen yhteenlaskettu tilavuus on noin 1 570 m 3. Toinen lietesäiliöistä (270 m 3 ) on katettu styrox-katteella. Tarvittaessa lietettä voidaan imeyttää turpeeseen ja varastoidaan kuivalantalassa. Sikalarakennuksissa on alipaineilmastointi, joissa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta. Broilerikasvattamosta ja sikalasta tuleva lanta (noin 1 350 m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa ja noin 1 960 m 3 lietelantaa/pesuvesiä vuodessa) levitetään omille pelloille (74,5 ha), vuokrapelloille (10,3 ha) ja sopimuspelloille (100 ha) keväisin 75 % ja syksyisin 25 %. Lisäksi kuivikelantaa viedään Biolan Oy:lle jatkojalostettavaksi. Tilalla on viisi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 13 500 litraa. Kolme säiliötä sijaitsee betonilaatalla ja kaksi sisällä kasvattamorakennuksissa. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 800 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Broilerihallirakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Sikalassa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3/10 Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely ja varastointi. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet asianmukaisissa lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat broilerikasvattamon ja sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. täyttämällä lietesäiliö alta päin ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään 6-7 kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan noin 8 kuormaa kasvatuserää kohti. Sikoja kuljetetaan noin kerran viikossa. Liemirehua ja kuivarehua tuodaan kumpaakin noin kerran viikossa. Tilalla kuolleet eläimet (broilerit noin 5 tonnia vuodessa ja siat noin 2 tonnia vuodessa) varastoidaan kylmäsäilytyksessä (Mepu) ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Ongelmajätteet varastoidaan tilalla asianmukaisesti ja toimitetaan kunnan ongelmajätekeräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Käytössä on varageneraattorijärjestelmä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Huittisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla 27.8. 26.9.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 22.8. 21.9.2007. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lauttakylä-lehdessä 28.8.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Huittisten kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 22.8.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Eläinsuojien sijaintipaikoilla suoritettiin 11.3.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Huittisten kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa.

4/10 Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, terveysvalvonnan johtaja (24.10.2007) on lausunnossaan esittänyt, ettei ympäristölupahakemuksesta ole huomautettavaa. Huittisten ympäristölautakunta (31.10.2007) on lausunnossaan esittänyt, että - lautakunta katsoo, että hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Lupakäsittelyssä ja lupaehdoissa on huomioitava jätetty muistutus ja lausunnot; - hakemuksen mukainen rakennuspaikka on tiloilla Välimäki RN:o 10:12 ja Hakamäki RN:o 10:70; - hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja erityisesti tekniikkaa, jolla naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää. Sikalan aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää esimerkiksi ilmastointiteknisin toimenpitein. Lietealtaiden aiheuttamaa hajuhaittaa voidaan vähentää esimerkiksi kevytkatteella ja ohjaamalla säiliöiden täyttö kevytkatteen alapuolelle. Kevytkatetta käytettäessä on huolehdittava lietealtaiden katteen riittävyydestä. Lietealtaat on myös siten suojattava, ettei aiheudu ihmisten tai eläinten lietealtaaseen joutumisen vaaraa; - tilan lantalatilavuuksien on vastattava pidettävää eläinmäärää ja eläinsuojien pohjien, lantavarastojen ja lietelantakourujen sekä lietelannan siirtoputkistojen tulee olla tiiviitä; - lantaa voidaan tilalta luovuttaa myös sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on siihen ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. Muussa tapauksessa tilalla on oltava varastotilavuutta 12 kk lannan säilytykseen; - lantaa levitettäessä on huolehdittava vesiensuojelusta ja ympäristön viihtyvyydestä. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. Muutoinkin on lannan käsittelyssä noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levitykseen ei saa käyttää vesistöjen suojelun kannalta tärkeitä alueita tai tulvaherkkiä alueita; - ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta asettaa lupaehtojen tarkistamiselle kohtuullinen määräaika ja että - mainitut asiat huomioiden lautakunta katsoo, etteivät lihasikala ja broilerikanalat aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja toteaa 25.9.2007 jättämässään muistutuksessa, että hakemuksessa on puutteita ja virheitä naapuritilojen omistaja- ja rekisteritiedoissa. Muistuttaja toteaa kyseessä olevan mittavan kotieläinkeskittymän, jonka toiminta on ympärivuotista ja jatkuvaa. Lannan ja ilmanvaihdon aiheuttamat hajuhaitat ovat merkittäviä ympäristön asutukselle. Lannanlevityksen aiheuttama haitta todetaan ohimeneväksi ja hyväksyttäväksi, mutta muistuttaja kysyy toimenpiteitä jatkuvan hajuhaitan poistamiseksi. Lisäksi muistuttaja kieltää kuljetukset omistamansa tilan, Välimäki RN:o 10:20, kautta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5/10 Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Marko Pohjolaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 60 000 broilerin kasvattamon laajentamiseen 90 000 broilerin kasvattamoksi sekä 900 lihasian sikalan toiminnan jatkamiseen Huittisten kaupungin Sammun kylässä kiinteistöillä Välimäki RN:o 10:12 ja Hakamäki RN:o 10:70. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon ja sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1 350 m 3 kuivalantalatilavuutta ja 1 960 m 3 lietelanta / pesuvesisäiliötilavuutta. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy lantavarastoon estyy, on kuivalantalan tilavuuteen lisättävä 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohti ja lietesäiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys on kielletty sekä pohjavesialueella sijaitseville että tulvaherkille pelloille. Jätteet 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 6/10 16. Tuotantotiloissa syntyvät WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Suunnitelma em. jätevesien käsittelystä tulee toimittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2009 mennessä.

7/10 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

8/10 Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan asetuksen (542/2003) mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

9/10 Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.9.2002 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Marko Pohjolainen Suontaustantie 441, 32700 HUITTINEN Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Huittisten kaupunginhallitus Huittisten ympäristölautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, terveysvalvonnan johtaja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Huittisten kaupungin ilmoitustaulu Lauttakylä-lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus