Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 111/2010/1 Dnro LSSAVI/346/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2010 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Seinäjoen kaupungin Kihniän kylässä. Antti Riihimäki Siltalantie 49 61650 Kalakoski ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 1 472 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 2 790 lihasikaa. Nykyinen lihasikala sijaitsee tilalla Perämäki RN:o 6:118 ja rakennettava lihasikala tiloilla Perämäki RN:o 6:118 ja Puskavainio RN:o 8:79. Uusi noin 1 754 m 3 :n etälietesäiliö rakennetaan Seinäjoen kaupungin Kihniän kylään tilalle Savunen RN:o 12:1 noin 4 km:n etäisyydelle sikalarakennuksista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 22.6.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 19.2.1996 Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta käsitellyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan enintään 120 emakolle ja 1 500 lihasialle. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen lihasikala ja rakennettava lihasikalan laajennusosa sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Kihniän kylässä noin 12 km:n etäisyydellä Peräseinäjoen keskustasta kaakkoon ja noin 40 km:n etäisyydellä Seinäjoen keskustasta kaakkoon. Sikalarakennusten lähiympäristö on metsä- ja peltoaluetta. Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 280 metrin ja 290 metrin (2 kpl) etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Seuraavat seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 370-470 metrin etäisyydellä ja muut naapurien asuinrakennukset yli 500 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta. Lähimmät viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 200 metrin, noin 250 metrin, noin 300 metrin, noin 350 metrin ja noin 390 metrin etäisyydellä rakennettavasta sikalan laajennusosasta. Seuraavat viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 400-490 metrin etäisyydellä rakennettavasta sikalan laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä etälietesäiliön sijaintipaikasta ja muut naapurien asuinrakennukset yli 650 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten ja etälietesäiliön sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Korteskylä A:n pohjavesialue, sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä sikalarakennuksista ja etälietesäiliön sijaintipaikasta. Kihniänjoki sijaitsee noin 770 metrin etäisyydellä eläinsuojista ja Seinäjoki noin 760 metrin etäisyydellä etälietesäiliön sijaintipaikasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta kaivosta.
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 1 472 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 2 790 lihasikaa. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan laajennuksen jälkeen noin 839 790 kg/vuosi. Nykyisessä lihasikalassa on koneellinen ilmastointi ja myös lihasikalan laajennusosaan tulee koneellinen ilmastointi. Poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä on noin 940 m 3 :n ja noin 1 846 m 3 :n lietesäiliöt. Lietesäiliöt täytetään alakautta pumppukaivojen (2 kpl) kautta. Pumppukaivot on katettu betonikannella ja lietesäiliöt katetaan peltikatteella. Lisäksi nykyisen sikalarakennuksen alla on noin 402 m 3 :n lietesäiliö. Uusi noin 1 754 m 3 :n etälietesäiliö rakennetaan tilalle Savunen RN:o 12:1. Etälietesäiliö katetaan kelluvalla katteella ja täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (1 129 m 3 ) kanssa noin 6 071 m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Eläinsuojien pesuvedet ja nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 327,26 ha, josta omaa peltoa noin 126,65 ha, vuokrapeltoa noin 70,17 ja sopimuspeltoa noin 130,44 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 75 % tapahtuu keväällä viikkojen 16-22 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen 35-40 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet kuten tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn sekä muovit keräykseen tai kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten.
4 Varastot Tilalla on kaksi noin 5 000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 800 litraa konesuojassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teurasauto ja porsaiden välitysauto käyvät kerran viikossa, märkärehua tuodaan kaksi kertaa viikossa ja kuivarehua noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi liikennettä aiheutuu lietteenajosta keväällä ja syksyllä sekä viljan siirtoajoista syksyllä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lihasikalan laajennusosan lietekuilut varustetaan lietekuilujen jäähdytyksellä. Nykyiset lihasikalan yhteydessä olevat noin 940 m 3 :n ja noin 1 846 m 3 :n lietesäiliöt katetaan peltikatteella ja rakennettava etälietesäiliö katetaan kelluvalla katteella. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalle on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen vaatiessa vuotuisen palotarkastuksen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 8.9.-7.10.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan ja rakennettavan etälietesäiliön lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 12.10.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, lii-
5 kenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi lausuntoa on pyydetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tällä hetkellä etäisyys tuotantorakennuksesta nykyisiin naapureihin on noin 290 metriä. Laajennuksen jälkeen etäisyys kahteen lähimpään naapuriin tuotantorakennuksen laajennusosasta on noin 200 metriä. Seuraavaksi lähimpään naapuriin on noin 370 metriä. Kalakosken kyläkeskittymään etäisyyttä on reilut 400 metriä. Eläinsuojan laajennus sijoittuu metsäiselle alueelle ja vallitsevat tuulensuunnat ovat poispäin lähimmistä naapureista ja kyläkeskuksesta. Uusi lihasikala varustetaan lantakuilujen jäähdytyksellä ja käyttäen parasta olemassa olevaa tekniikkaa. Lisäksi sikala varustetaan imulannanpoistolla. Tilan olemassa olevat lietesäiliöt katetaan ja uusi lietesäiliö tulee tilakeskuksesta useamman kilometrin päähän. Tilan lietesäiliöiden täyttö tapahtuu altapäin. Toiminnanharjoittajan lyhyehköä kuvausta toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön laajempi selvittäminen olisi ollut tarpeen. Tuotantotiloihin on oletettavasti kuitenkin esim. automaatti-ilmastointi ja sumukastelukin tulossa, joilla pyritään hajuhaittojen minimointiin omalta osaltaan. Lietteen siirto etäsäiliöön tulee suorittaa siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähiympäristölle. Jatkuva ajo haittaa niin liikenteellisesti kuin hajujenkin muodossa. Etäsäiliön sijainti on sinänsä toiminnallisesti järkevä lähellä lannanlevitysalueita. Etäsäiliön lähin naapuri on myös riittävän etäällä, noin 400 metrin päässä, joten säiliön varustaminen kelluvalla katteella riittää. Lietesäiliötilavuutta on riittävästi myös kelluvalla katteella varustetun etälietesäiliön sadevesivarat huomioiden. Lannanlevitysalojen riittävyydestä on huolehdittava vuokrasopimusten umpeutuessa. Vesistöjen varteen sijoittuvien peltolohkojen osalta on lannanlevityksessä otettava huomioon, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) on määrätty. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy- ja polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estimillä ja sulkulaitteellisella polttoainespistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle 1.6.2011 mennessä.
6 Ilmeisesti laajennuksen yhteydessä joudutaan myös sähkölinjaa siirtämään tai viemään kaapelissa maan alle ja tämä tulisi ottaa huomioon ennen rakentamisen aloittamista. Näiden toimenpiteiden johdosta voidaan toiminnasta aiheutuvia haittoja pitää kohtuullisina, ottaen huomioon, että toiminta ei ole kyseisellä paikalla uutta ja se on sijoittunut jatkossakin vahvasti maa- ja metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jonne ei ole asutuksen laajentamispaineita. Kun huomioidaan tässä lausunnossa esitetyt asiat, voidaan todeta, että toiminnasta ei katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Etelä-Pohjanmaan ELYn maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että sikalarakennuksen etäisyys lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin on laajennuksen jälkeen noin 280, 200, 260 ja 360 metriä. Laajennusosa tulee 200 metrin päähän sijoittuvaa naapurin asuinrakennusta kohti. Muihin naapureihin etäisyydet sikalasta eivät laajennuksen jälkeen juuri muutu. Naapurit sijaitsevat sikalan itä-, etelä- ja länsi-luonaispuolella, joten ne eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Ympäristöministeriön etäisyyssuositusten mukaan 2 790 eläinyksikön sikalan etäisyyssuositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on suotuisissa olosuhteissa 360 metriä, normaaleissa olosuhteissa 395 metriä ja vaativissa olosuhteissa 465 metriä. Nyt kyseessä oleva sikalan laajennus korottaa sikalan eläinyksikkömäärää noin 1,9 kertaiseksi ja koska kyseessä voidaan katsoa olevan laajennus, ei etäisyyksien vaadita olevan yhtä pitkiä kuin uuden eläinsuojan rakentamisen yhteydessä. Mikäli laajennukselle myönnetään ympäristölupa, tulee hakijan omistuksessa oleva sikalan länsipuolella oleva metsä säilyttää suojametsänä eikä avohakkuuta tule sallia. Lietesäiliöt tulee määrätä katettavaksi kiinteällä katteella ja uuden sikalaosan lietekuiluihin tulee asentaa lietteen jäähdytys. Maaseudun ympäristönsuojeluryhmällä ei ole muuta erityistä huomautettavaa lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa 10.9.2010 antamassaan päätöksessä, että Antti Riihimäen lihasikalatoiminnan laajennushankkeeseen Seinäjoen Kalakoskella ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
7 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 8.10.2010 ja 18.10.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäiviin mennessä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti Riihimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Kihniän kylään tiloille Perämäki RN:o 6:118 ja Puskavainio RN:o 8:79 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 4.6.2010) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 2 790 lihasian pitämiselle. Ratkaisuun sisältyy uuden noin 1 754 m 3 :n etälietesäiliön rakentaminen tilalle Savunen RN:o 12:1 Seinäjoen kaupungin Kihniän kylään. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esille tuodut asiat lupamääräyksistä 2, 3 ja 6 tarkemmin ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 5 775 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppukaivojen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi etälietesäiliö ja mahdollinen uusi lietteen pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 1 754 m 3 :n etälietesäiliö tulee rakentaa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Uusi etälietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Uusi etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen lihasikalarakennuksen laajennusosan käyttöönottoa. Lihasikalarakennusten yhteydessä olevien lie-
8 tesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä tai pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 310 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen siirto etälietesäiliöön tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien
9 selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset noin 940 m 3 :n ja noin 1 846 m 3 :n lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella ennen lihasikalan laajennusosan käyttöönottoa. Nykyiset noin 940 m 3 :n ja noin 1 846 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Nykyisten lietesäiliöiden yhteydessä olevat pumppukaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. Rakennettava uusi etälietesäiliö (noin 1 754 m 3 ) tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sumukastelu-järjestelmää. Rakennettavan sikalarakennuksen laajennusosan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Nykyisen eläinsuojan ja rakennettavan eläinsuojan laajennusosan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten, lietesäiliöiden ja pumppukaivojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyr-
10 kiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. Nykyisen ja rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan lounaisja länsipuolella, tilojen Puskavainio RN:o 8:79 ja Perämäki RN:o 6:118 alueella, tulee säilyttää riittävän tiheä ja leveä näköesteen antava suojapuustovyöhyke. Suojapuustovyöhyke tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheänä, leveänä ja korkeana näköesteen antavana suojapuustovyöhykkeenä. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.
11 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2011. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, pumppukaivojen ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi).
12 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan ja uuden etälietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava
13 huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. sikalarakennusten yhteydessä olevien nykyisten lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella ja täyttämisestä alakautta, lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla, uuden etälietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta tai lietepinnan alapuolelta, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, rakennettavan sikalarakennuksen sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana sumukastelu-järjestelmällä, rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormien varustamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 % tavanomaiseen sikalatoimintaan verrattuna. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v.1971-2000) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Pääsääntöisesti lä-
14 himmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat vallitsevien tuulensuuntien yläpuolella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella ja täyttämisestä alakautta, pumppukaivojen pi-
15 tämisestä katettuna betonikansilla sekä etälietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta tai lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteen jäähdyttämisestä tavoitearvoon alle + 10 ºC rakennettavassa lihasikalarakennuksessa on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssa kuin + 20 ºC:ssa. Käyttämällä kesäaikana sumukastelu-järjestelmää sikalarakennuksen sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Suihkuvirtaushattujen avulla voidaan poistoilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5)
16 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan ja uuden etälietesäiliön toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
17 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan 19.2.1996 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
19 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
20 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.12.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.